Sinä olet taivutellut minua, Herra, ja minä olen taipunut; sinä olet tarttunut minuun ja voittanut. Minä olen ollut nauruna pitkin

Totuuden puolella

Sinä olet taivutellut minua, Herra, ja minä olen taipunut;
sinä olet tarttunut minuun ja voittanut.
Minä olen ollut nauruna pitkin päivää,
kaikki pilkkaavat minua.
Sillä niin usein kuin minä puhun,
täytyy minun parkua, huutaa väkivaltaa ja sortoa;
sillä Herran sana on tullut minulle häväistykseksi
ja pilkaksi pitkin päivää.
(Jeremia 20: 7–8)

Tarvitsemme viisautta, jos yritämme neuvoa auktoriteettiasemassa olevia ihmisiä tai oikaista heidän käytöstään. Muuten joudumme maksamaan liian kalliin hinnan. Luulen, että monet ihmiset pelkäävät kustannuksia, ja siitä seuraa, että ongelmat saavat jatkua.

Vanhassa testamentissa tilanne oli erilainen. Vaikka kuninkaat olivat toisten yläpuolella, lähetettiin profeetat nuhtelemaan heitä, kun he sotkivat asiansa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että profeetat otettiin aina vastaan myötämielisesti. Näyttää siltä, että suuri osa ihmisistä ei pidä siitä, että heitä korjataan.

Jumala oli lähettänyt Jeremian temppelin esipihalle varoittamaan ihmisiä heidän pahuudestaan. Siellä hän tapasi papin, joka ei ollut tehnyt työtä Jumalan vaan kuninkaan hyväksi. Kuultuaan Jeremian varoitukset hän löi Jeremiaa ja sitoi tämän puuhun. Siinä Jeremia vietti sitten koko yön.

Jumala oli sanonut Jeremialle lähettäessään hänet: ”Vaikka he ryhtyvät sotaan, he eivät sinua voita, sillä minä, Herra, olen sinun kanssasi ja suojelen sinua.”  (Jer. 1:19) Senpä vuoksi profeetan kokema väkivalta sai hänet ajattelemaan, että Jumala oli pettänyt hänet. Jeremia alkoi valittaa Jumalalle ja jopa kirosi päivän, jona oli syntynyt. (Jer. 20: 14–18)

Jeremia ei ymmärtänyt, että Jumalan läsnäolo ei sulje pois vastoinkäymisiä elämästämme. Niin kauan kun vihollinen tekee työtään, hän laittaa tiellemme kaikenlaisia esteitä. Riippumatta asemastamme joudumme Jumalan palvelijoina kaikki kohtaamaan paljon vastoinkäymisiä. Vastustuksen takia jotkut meistä päättävät tehdä kompromisseja itse sanomassa. He kertovat ihmisille, mitä nämä haluavat kuulla, sen sijaan että puhuisivat heille, mitä Jumala on käskenyt heidän puhua. Lopputulos on, että totuus on vaarassa. Etsimme lohdutusta totuuden kustannuksella.

Vaikka Jeremia valitti, hän ei tehnyt kompromisseja totuuden suhteen. ”Mutta kun minä sanoin: ’En tahdo ajatella häntä enkä enää puhua hänen nimessään’, niin sydämessäni oli kuin polttava tuli, suljettuna minun luihini. Ja väsyksiin asti minä koetin sitä kestää, mutta en voinut. (Jer. 20: 9) Jeremia oli valmis seisomaan totuuden puolella, oman rauhansa ja turvallisuutensa kustannuksellakin.

Mahtaakohan meidän joukossamme tänä päivänä olla Jeremian kaltaisia rohkeita ihmisiä? Tarvitsemme kipeästi heitä, jotka varoittavat turmeltunutta yhteiskuntaamme. Kaikkien uhkienkin keskellä meidän täytyy pysyä totuuden puolella. Kun pysymme totuudessa eli Jumalan sanassa, se varjelee meidät. Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa.

 

Gerson Mgaya
Kirjoittaja toimii Pohjois-Karjalan Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen piirijohtajana.

Aktivoi SEKL-nettilahjoitus lisäosa käyttääksesi lahjoituslaatikkoa