adventtisunnuntai Luuk. 12: 35−40 Jeesus sanoo:     ”Pitäkää vaatteenne vyötettyinä ja lamppunne palamassa. Olkaa niin kuin palvelijat, jotka odottavat isäntäänsä häistä

Toisen adventtisunnuntain hartaus

  1. adventtisunnuntai

Luuk. 12: 35−40

Jeesus sanoo:

    ”Pitäkää vaatteenne vyötettyinä ja lamppunne palamassa. Olkaa niin kuin palvelijat, jotka odottavat isäntäänsä häistä valmiina heti avaamaan oven, kun hän tulee ja kolkuttaa. Autuaita ne palvelijat, jotka heidän herransa palatessaan tapaa valvomasta! Totisesti: hän vyöttäytyy, kutsuu heidät pöytään ja jää itse palvelemaan heitä. Autuaita nuo palvelijat, jos hän tapaa heidät näin valvomasta, tulipa hän ennen sydänyötä tai sen jälkeen! Ymmärrättehän, että jos talon isäntä tietäisi, minä yön tuntina varas tulee, hän ei antaisi murtautua taloonsa. Olkaa tekin valmiit, sillä Ihmisen Poika tulee hetkellä, jota ette aavista.”

Adventin aika on odottamisen aikaa. Odotamme joulua, Jeesuksen syntymäjuhlaa. Joulua edeltävinä neljänä sunnuntaina kirkossa luetaan Jeesuksen tulemiseen liittyviä Raamatun lupauksia, ja jokaisena sunnuntaina sytytämme uuden kynttilän.

Toisen adventtisunnuntain Raamatun kertomukset kertovat meille siitä, kuinka Jeesus tulee kunniassaan aikojen lopulla. Milloin se tapahtuu, sitä me emme tiedä, eikä meidän tarvitsekaan tietää. Tärkeämpää on tietää, miten valmistaudumme Jeesuksen toiseen tulemiseen ja mitä silloin tapahtuu.

Jeesus kehottaa meitä pitämään ”vaatteemme vyötettyinä ja lamppumme palamassa” – ja valvomaan. Tietenkään Jeesus ei tarkoita sitä, että emme saisi nukkua tarpeeksi. Hyvä yöuni on tarpeen meille kaikille ja aivan välttämätön terveydelle. Kun Jeesus puhuu näillä vertauskuvilla, hän viittaa Raamatun tapahtumiin Vanhassa testamentissa. Kun Israelin kansa lähti Egyptistä kohti luvattua maata, se oli ”vyöttänyt vaatteensa” (2. Moos. 12:11).

Meidän lopullinen päämäärämme on taivaan koti. Matkalla taivaan kotiin me kuljemme maastossa, jossa tarvitsemme Jumalan sanan valoa (Ps. 119:105). Pienikin valo valaisee ja näkyy kauas, kun ympärillä on pimeää. Sellaisena tuikkuna kukin meistä saa olla omalla paikallaan.

Jumalan sana opastaa meitä elämään puhtaalla omallatunnolla ja turvautumaan anteeksiantamukseen, jonka Jeesus on meille kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan ansainnut. Jeesusta takaisin odottaessamme hän on antanut meille tehtävän viedä evankeliumi kaikkeen maailmaan. Siinä työssä saamme olla mukana kutsumassa muitakin mukaan taivaan kotiin ja hääjuhlaan, johon meitä jokaista odotetaan.

Teijo Peltola
Kirjoittaja toimii Kansanlähetyksen apulaislähetysjohtajana. Muista katsoa Suuressa mukana -joulukalenterin luukusta 4 videohartaus.