Avainsana-arkisto: vastoinkäymiset

Minulle tuli tämä Herran sana: ”Älä ota itsellesi vaimoa, älköönkä sinulle tulko poikia ja tyttäriä tässä paikassa.” (Jeremia 16:1–2) Nuo

Huipulla tai maassa

Minulle tuli tämä Herran sana: ”Älä ota itsellesi vaimoa, älköönkä sinulle tulko poikia ja tyttäriä tässä paikassa.” (Jeremia 16:1–2)

Nuo kaksi valitsemaani jaetta antavat meille sellaisen kuvan, että Jeremian elämästä puuttui jotain. Hänen käskettiin olla menemättä naimisiin. Vaikka avioliitto ei aina ole vastaus yksinäisyyden kysymyksiin, Jeremian yksinäisyys tuntuu johtuneen osaksi siitä, että häneltä puuttui perhe. Lähes aina, kun Jeremia oli julistanut ihmisille Jumalan sanaa,  häntä kiusasi ja ahdisti mennä kotiin ja huomata vain, että siellä ei ollut ketään lohduttamassa häntä. Hänen nähtiin itkevän ja jopa kiroavan sen päivän, jona oli syntynyt (Jeremia 20:14–15). Tutkittuaan Jeremian elämää Raamatun asiantuntijat ovat nimittäneet hänet itkeväksi profeetaksi.

Olemmeko koskaan miettineet, miksi Jeremia itki? Totta kai – hän kohtasi vaikeuksia. Toisaalta monilla muillakin on ollut samanlaisia vaikeuksia, eikä heitä kutsuta itkeviksi. Uskon, että Jeremia yritti verrata itseään muihin ja huomasi, että hänellä oli enemmän vastoinkäymisiä kuin muilla. Ehkä hän kysyi tämän niin tutun kysymyksen: miksi minä?

Kuulin kerran eräästä pastorista, joka oli vaikean tilanteen edessä. Hän kohtasi työssään henkilön, joka oli menettänyt kolme lastaan onnettomuudessa.

Tuossa perheessä oli kaikkiaan viisi lasta. Monet heidän kotikylänsä lapsista hakivat yliopistoon opiskelemaan, mutta eivät päässeet sinne sisään. Tämän perheen kaikki lapset saivat opiskelupaikan. Yliopisto-opiskelijoiden piti anoa lainaa valtiolta. Monet eivät sitä koskaan saaneet, mutta tämän perheen kaikki lapset saivat lainan. Valmistumisensa jälkeen monet heidän opiskelutoverinsa, joilla oli hyvät todistukset, hakivat ahkerasti työpaikkoja, mutta eivät tulleet valituksi. Tämän perheen lapset pääsivät ensimmäiseen työpaikkan, jota  hakivat.

Kaikissa noissa tilanteissa vanhempi ei ollut koskaan kysynyt: ”Miksi minä?” Kun onnettomuus kohtasi, se oli kuitenkin hänen ensimmäinen kysymyksensä.

Tämä kertomus paljastaa meille jotain siitä, miten me  suhtaudumme  Jumalaan. Kun kaikki on hyvin, kun olemme huipulla, emme koskaan kysy Jumalalta: “Miksi olet tuonut minut tänne?” Ajattelemme, että olemme ansainneet sen.  Kun elämässä tulee aikoja, jolloin meitä kohtaavat vastoinkäymiset ja surut, olemme ahdistuneita. Alamme verrata itseämme niihin, joilla näyttäisi menevän hyvin. Emme ymmärrä, että jos Jumalalla ei ole oikeutta osallistua iloihimme, miten hän voisi osallistua suruihimme.

Jeremialle luvattiin, että Jumala puolustaisi häntä. Viholliset sotivat häntä vastaan, mutta Jumala pysyi hänen turvalinnanaan (Jeremia 1:19; 15:20). Jumala piti uskollisesti lupauksensa ja oli hänen kanssaan kaikissa tilanteissa.

Rakas ystävä, voit olla tänään huipulla tai aivan maassa. Kaikella, mitä kohtaamme, on tarkoitus. Jumala sallii asioiden tapahtua elämässämme, mutta mikään ei tapahdu sattumalta. Jumalalla on kaikki hallinnassaan. Hän käski Jeremian olla menemättä naimisiin, koska tiesi, mitä oli edessä päin. Hän on sallinut sinun tilanteesi jostain tietystä syystä. Sen sijaan, että kysymme ”Miksi minä”, voimme pyytää Jumalaa avaamaan sisäiset silmämme. Huomaamme silloin, että Jumala on kanssamme silloinkin, kun olemme ahdingossa. Avatkoon Jumala myös sinun sisäiset silmäsi!

Gerson Mgaya
Kirjoittaja toimii Pohjois-Karjalan Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen piirijohtajana.

Lahjoita tähän työhön:


Elämässä joudumme kulkemaan erilaisten vaiheiden läpi. On vuoria ja laaksoja, kuivia aikoja ja sellaisia aikoja, jolloin näyttää kuin meillä olisi

Vastoinkäymisten kohdatessa

Elämässä joudumme kulkemaan erilaisten vaiheiden läpi. On vuoria ja laaksoja, kuivia aikoja ja sellaisia aikoja, jolloin näyttää kuin meillä olisi kaikkea, mitä ihminen tässä maailmassa tarvitsee. On ilon aikoja ja surun aikoja, on terveyden ja voiman aikoja.  On aikoja, jolloin jopa ruuan syöminen tuntuu mahdottomalta ja jonkun täytyy syöttää meitä. Noina hetkinä katseen kääntäminenkin toiseen suuntaan tuntuu raskaalta. Kuinka toimimme koettelemusten aikoina?

Kohdatessaan vastoinkäymisiä monet suuttuvat. He ovat täynnä vihaa ja katkeruutta. Ja näin he valittavat ja syyttävät melkein jokaista ja mitä tahansa.

Vaikeudet kuuluvat elämään

Joskus unohdamme, että vaikeuksien ja stressin ajat ovat osa elämää. Jotkut julistavat, että sairaudet ja vaikeudet ovat merkki siitä, että ihmisellä ei ole tarpeeksi uskoa. Miksi? Koska he uskovat, että elämä Jeesuksessa on tasaista! On tehty jopa lauluja, joissa luvataan, että uskovat eivät kohtaa vastoinkäymisiä.

En tiedä, millaisten asioiden kanssa kamppailet elämässäsi, työssäsi, avioliitossasi tai perheessäsi. Tahdon sanoa sinulle, että niin kauan kuin olemme tässä maailmassa, tässä langenneessa maailmassa, ongelmat ovat väistämättömiä. Jopa Job, vaikka olikin täydellinen, löysi itsensä koettelemusten keskeltä.

Emme saa vaieta vastoinkäymisistä emmekä suhtautua välinpitämättömästi niihin, jotka kohtaavat vaikeuksia. Meidän tulee opettaa toisillemme, kuinka suhtautua koettelemuksiin. Näen sen paradoksina. Toisaalta Jumala on luvannut kuulla rukouksemme, vastata niihin ja pelastaa meidät. Ymmärrämme sen niin, että hän tarjoaa meille toivomamme elämän. Suurimmalle osalle meistä sellainen elämä olisi ongelmista vapaata.

Syyttömänä kärsinyt

Psalmi 50:15 kehottaa: Huuda minua avuksi hädän päivänä! Minä pelastan sinut, ja sinä kunnioitat minua.” Enemmistö tämän maailman ihmisistä ajattelee, että me kärsimme, koska olemme tehneet syntiä. Asia voi olla niin tai sitten ei. Jos ajattelemme, että kärsimykset tulevat synnin seurauksena, emmekä näe tehneemme syntiä, me päädymme sanomaan: ”Jumala on pettänyt meidät.”

Raamatun monet henkilöt kohtasivat vaikeuksia ja kovia aikoja, vaikka olivat syyttömiä. Kun katsomme, mitä kaikkea he joutuivat käymään läpi, saamme toisen selityksen haasteille, sairauksille ja vaikeille ajoille.

Jobin tie oli kova, hän menetti aivan kaiken. Niin kuin hän itse sanoi, hän ei ollut tehnyt syntiä. Joosef kohtasi myös paljon vastoinkäymisiä ja ongelmia, ja hänkin oli viaton. Daavidin elämässä oli, varsinkin hänen varhaisina vuosinaan, aikoja, jolloin vaikeudet olivat hänen edessään, ja myös hän oli viaton. Sitten vielä mies nimeltä Jeesus Nasaretilainen kärsi epäoikeudenmukaisesti. Paavali sairastui ja joutui kokemaan todella vaikeita aikoja, joista hän kertoo toisen Korinttilaiskirjeen 12. luvussa. Voitte lisätä tähän luetteloon ne ihmiset, jotka muistatte.

Kun Jobia koeteltiin, hän sanoi, ”Hän tietää, missä minä kuljen. Jos hän tutkisi minut, kullan kaltaisena minä selviäisin.” (Job 23:10). Job otti koettelemukset vastaan elämäänsä kuuluvana ajanjaksona tai aikana, jona häntä valmistettiin tulevaan. Joosef ymmärsi, että koettelemusten kautta Jumala valmisti häntä johonkin hyvään ja arvokkaaseen. Häntä ei haitannut, mitä keinoja Jumala käyttäisi.

Mitä vaikeuksista voi oppia

Psalmissa 119: 71 kirjoittaja iloitsee siitä että hänet nöyryytettiin: ”Hyvä oli, että jouduin nöyrtymään, näin minä opin sinun määräyksesi.”  Paavali puolestaan kertoo kirjeessään korinttilaisille, että heikkoudessa hänestä tuli vahvempi, sillä Jumala tulee paremmin ilmi, kun ihminen itsessään on heikko.

En tiedä, mitkä ovat sinun haasteesi tällä hetkellä. Koetusten ajat ovat tärkeitä meille, koska ne kasvattavat meitä ja meistä voi niiden kautta tulla parempia. Vastoinkäymisten aikoina me vasta oikein opimme elämän tarkoituksen, rauhan ja terveyden merkityksen sekä Jumalan käsissä olemisen ja hänen tahtonsa seuraamisen merkityksen.

Taloudellisten vaikeuksien ajat, nälän ja puutteen jaksot ovat niitä aikoja, jolloin opimme tuntemaan jokaisen vehnänjyvän, jokaisen ruokapalasen ja jokaisen sentin arvon. Toisten syyttelemisen sijaan koettelemuksen aikana kannattaa kiittää  Jumalaa kahdesta asiasta:

  1. Vaikeuksien aikana voimme oppia sellaisia asioita, joita muuten emme oppisi.

2. Jumala ei ole jättänyt meitä tuhoutumaan vaikeuksien keskelle. Monet ovat kärsineet vaikeita aikoja. Jotkut heistä olivat ystäviämme, ja tiedämme että vaikeudet melkein nielaisivat heidät. Asioilla on kuitenkin tapana järjestyä.

Daavidin tavoin meidänkin tulee kiittää Jumalaa kohtaamistamme vaikeuksista. Me tarvitsemme nöyryyttä ja ymmärrystä tulkita tilanteemme Jumalan suunnittelemalla tavalla. Ei edes Jeesus iloinnut siitä, että häntä vainottiin. Hän rukoili, että Jumala ottaisi häneltä pois sen maljan, mutta hän jatkoi, että tapahtukoon Jumalan tahto. Niin todella tapahtui.

Olemme onnellisessa tilanteessa, koska Jeesus suostui kulkemaan  sen tien, joka hänelle oli valmistettu.  Hänen kärsimystensä kautta me voimme saada syntimme anteeksi ja iankaikkisen elämän.

Kuka tietää, mitä Jumala haluaa vaikuttaa sinun elämäsi vastoinkäymisten kautta – koituuko siitä siunausta perheellesi tai isommalle ihmisryhmälle. Meidän tulee antaa Jumalan tahdon tapahtua elämässämme.

Gerson Mgaya
Kirjoittaja toimii Pohjois-Karjalan Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen piirijohtajana.

Lahjoita tähän työhön: