Avainsana-arkisto: rakkaus

Teille on opetettu: Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi. Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta (Matt. 5:

Rakasta vihamiehiäsi ja rukoile heidän puolestaan. Kuva: Pixabay.

Rakasta vihamiehiäsi

Teille on opetettu: Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi. Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta (Matt. 5: 43–44).

Tämä aihe on hyvin puhutteleva. Ei siksi, että siihen liittyy niin paljon asioita, vaan koska sitä ei ole helppo toteuttaa käytännössä. Kysymme, miksi pitäisi ja miten voin rakastaa ihmistä, joka loukkaa minua.

Yleensä emme sitä ääneen tunnusta, koska tilanteet yhteisössämme osoittavat, että me joko elämme tai haluaisimme elää silmä silmästä -lain mukaan. Tiedämme, että oma lakimme kieltää sen. Meidän on vaikea rakastaa niitä, jotka vihaavat ja ärsyttävät meitä. Kuitenkin meidän tulisi Jeesuksen takia rakastaa ja rukoilla heidän puolestaan. Jeesus on kutsunut meidät siihen.

Raamatusta löytyy useita sanoja, joita käytetään merkityksessä ’käsky’. Kreikan kielessä on kaksi hyvin tunnettua sanaa, jotka muihin kieliin on käännetty sanalla ’laki’. Siellä on νόμος (nomos) ja εντολή (entolē).

Nomos tarkoittaa sääntöjä, toimintaperiaatteita, päätöksiä, jotka voivat muuttua, kun yhteiskunta näkee tarvetta siihen. Se on ihmisen tekemä sääntö. Entolē on määräys, joka tarkoittaa käskyä. Sen antaa joku, jolla on suuri valta ja auktoriteetti.

Raamatun tutkijoiden pitäisi huolellisesti pohtia, oliko se laki, jonka Paavali näki Jeesuksessa Kristuksessa päättyvän, nomos, vai oliko se entolē. Jeesus sanoo asiasta tällä tavalla: Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan, en minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan  (Matt. 5:17).

”Rakasta vihamiestäsi” on määräys. Se on käsky herrojen Herralta ja kuningasten Kuninkaalta. Täällä meidän maassamme jokainen haluaa olla lojaali maan laeille eli nomokselle. Kuinka paljon enemmän meidän täytyy olla kuuliaisia entolēlle, kuningasten Kuninkaan määräykselle eli käskylle!

Jeesus on itse tehnyt mahdolliseksi sen, että voimme rakastaa silloinkin, kun meihin itseemme sattuu. Hän on tullut asumaan meihin tehdäkseen kaiken mahdolliseksi. Jeesus itse on meidän sydämessämme. Hänen läsnäolonsa tulee ilmi meidän kauttamme monin eri tavoin. Yksi tapa on rakkaus, jota meillä on lähimmäisiämme kohtaan – jopa niitä kohtaan, jotka vihaavat ja satuttavat meitä.

Kyse ei ole omasta yrityksestämme rakastaa heitä. Rakkaus on seurausta siitä, että Jeesus rakasti ensin meitä ja kuoli puolestamme silloin, kun me vielä olimme hänen vihamiehiään, ja nyt hän asuu meissä.

Kun sinusta tuntuu mahdottomalta rakastaa muita, niin yritä silloin muistella: oletko koskaan kuullut ääntä, joka muistuttaa sinua Jumalan rakkaudesta sinua kohtaan? Mieti hetki sitä, mikä olisi sinun paikkasi, jos Jumala kohtelisi sinua oikeuden-mukaisesti eikä armahtavasti. Jumala tahtoo, että me rakastamme toinen toistamme. Sinusta voi tuntua, ettet halua antaa anteeksi niille, jotka ovat loukanneet sinua. Silloin sinun tulisi ensimmäiseksi korjata  suhteesi Jumalan kanssa kuntoon.

En halua antaa sinulle tyhjiä lupauksia. Tahdon kertoa sinulle totuuden, vaikka se on usein tuskallista. Kuitenkin kun asian hyväksyy ja elää sen mukaan, saa nauttia elämästä Jeesuksessa.

Elämme ajassa, jossa useimpien ihmisten rakkaus on kylmennyt. Jeesus puhuu asiasta: Ja sentähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus (Matteus 24:12). Ainoa tapa sytyttää tuo rakkaus uudelleen on uudistaa suhteensa Jeesuksen kanssa. Ilmaiskoon Jumala, joka asuu sinussa, itsensä ja antakoon hän sinulle voiman rakastaa ja rukoilla niiden puolesta, jotka ovat loukanneet sinua. Heidän rakastamisensa ei ole vaihtoehto, vaan se on käsky. Jeesus, joka on sen käskyn antanut, asuu meissä, ja hän tekee siitä mahdollisen. Kaikki toimii hyvin, kun annamme Pyhän Hengen tehdä työtään meissä. Jumala siunatkoon sinua ja kaikkea, mitä teet.

 

Ota yhteyttä oman alueesi kansanlähetyspiiriin, jos haluat tulla mukaan levittämään evankeliumia Suomessa!

Tämän artikkelin kohdalla lahjoitukset kohdistuvat evankeliumin kertomiseen ja Raamatun opetustyöhön kotimaassa Suomi sydämellä -kampanjan kautta.

Jumalan siunausta sinulle!

 

Mitä Raamattu sanoo meille vapaudesta? Mitä on kristityn vapaus? Kuinka Jeesus vapautti meidät lain alta? Mitä Jeesus opettaa sapatista ?

Pyhän Hengen läsnäolo näkyy kristityissä rakkautena, ilona, rauhana, pitkämielisyytenä, ystävällisyytenä, hyvyytenä, uskollisuutena, sävyisyytenä ja itsensähillitsemisenä. Kuva: Pixabay.

Kristityn vapaus

Mitä Raamattu sanoo meille vapaudesta? Mitä on kristityn vapaus? Kuinka Jeesus vapautti meidät lain alta? Mitä Jeesus opettaa sapatista ? Kuinka saamme olla vapaita ja rakastettuja Kristuksessa?

Jeesus kulki kerran sapattina viljapellon laitaa ja hänen opetuslapsensa alkoivat kulkiessaan katkoa tähkäpäitä. Silloin fariseukset sanoivat hänelle: ”Katso nyt! Miksi opetuslapsesi tekevät sellaista, mitä sapattina ei ole lupa tehdä?” Jeesus vastasi heille: ”Ettekö ole koskaan lukeneet, mitä Daavid teki, kun hänen ja hänen miestensä tuli nälkä eikä heillä ollut ruokaa? Hän meni Abjatarin ollessa ylipappina Jumalan huoneeseen. Hän otti uhrileivät, söi ja antoi miehilleenkin, vaikka niiden syöminen oli sallittua ainoastaan papeille.” Sen jälkeen Jeesus sanoi heille: ”Sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten. Ihmisen Poika on myös sapatin herra.”

Erään filosofisen ajattelutavan mukaan ihminen ei ole koskaan vapaa. Joinain rajattuina hetkinä hän saattaa nauttia vapaudesta, mutta useimmiten ihmistä sitovat häntä rajoittavat säännöt ja määräykset. Olipa tämä filosofia totta tai ei, niin ajattelen, että kukaan ei pidä orjuudesta eikä halua elää kontrollin alaisena. Jokainen haluaa olla vapaa ja nauttia siitä. On monenlaista vapautta: poliittista vapautta, luonnollista vapautta, aistillista vapautta ja hengellistä vapautta.

Nyt pohdimme erityisesti kristityn vapautta, joka lähtee hengellisestä vapaudesta. Ymmärtääksemme, mitä se on, meidän on tarpeen palata aina juutalaisen uskonnon alkujuurille.

Raamattu kertoo, että israelilaiset olivat Egyptissä 430 vuotta. He saapuivat sinne pakolaisina, heistä tuli myöhemmin orjia ja he joutuivat elämään ankaran sorron alaisina. Jumala vapautti heidät orjuudesta ja toi heidät erämaan halki Kanaanin maahan, luvattuun maahan. Erämaassa Jumala teki liiton heidän kanssaan, ja liiton ehdot olivat kymmenen käskyä. Tansanian luterilaisen kirkon liturgiassa nuo käskyt luetaan joka sunnuntai.

Yhä raskaampia käskyjä

Historiasta näemme, etteivät israelilaiset kyenneet täyttämään heille annettuja ehtoja. Sen vuoksi Jumala kuritti heitä lähettämällä heidät Babyloniaan pakkosiirtolaisiksi. Babyloniassa he alkoivat pohtia, miksi he olivat joutuneet sinne. Sitten he ymmärsivät, että Jumala oli rangaissut heitä, koska he olivat rikkoneet hänen käskynsä.

Siksi he alkoivat parantaa tapojaan. He tulkitsivat uudelleen Jumalan antamat kymmenen käskyä. Niiden ulkopuolelta he saivat kokoon vielä 613 lisäkäskyä. Näistä 358 oli kieltoja ja 245 kehotuksia.

Suurin osa heidän laajennetun lakikokoelmansa sisällöstä oli vaikeampaa toteuttaa kuin kymmenen käskyä. Niissä sanottiin esimerkiksi, että kenenkään ei ole lupa kirjoittaa musteella sapattina eikä kävellä kivenheiton matkaa pitemmälle. Kuka pystyy tekemään tämän? Sen sijaan, että nämä lait olisivat auttaneet heitä pääsemään lähemmäs Jumalaa, niistä tuli heille taakka. He eivät kyenneet täyttämään niitä.

Kristus vapauttaa lain alta

Jeesus tuli ja löysi heidät tilanteesta, jossa heitä yhä sitoivat erilaiset lait, käskyt ja säännöt. Jumala oli vapauttanut heidät Egyptistä ja asettanut heidät vapaiksi. Silti näytti siltä, että he olivat tuoneet mukanaan omatekoisen orjuuden.

Jeesus tuli kuitenkin päästämään heidät vapaiksi siitäkin orjuudesta. Hän ei tee vallankumouksellista muutosta, vaan hän tekee sen opettamalla ja oman elämänsä esimerkillä. Myöhemmin hänen apostolinsa oivalsivat, että oli suuri ero juutalaisen rabbin ja Jeesuksen opetuksen välillä. Jeesuksen opetuksesta he saivat Kristuksen lain, jossa oli tuskin lainkaan kieltoja.

Se tarkoittaa, että Jeesus vapautti heidät niistä kielloista, jotka olivat heille taakka. Hän teki heidät vapaiksi. Aamoksen tekstistä näemme, että lait eivät tuoneet heitä lähemmäksi Jumalaa erämaassa.  Aamos sanoi, että kun olemme lähellä Jumalaa, ei lain kautta vaan hänen rakkautensa kautta, niin voimme täysin ymmärtää, mitä Jumala haluaa meidän tekevän. Aamos muistutti israelilaisia ajasta, jolloin he olivat erämaassa. He olivat ilman lakia mutta olivat silti todella rakkaita Jumalalle. Aamos halusi siis sanoa, ettei laki vienyt heitä lähemmäksi Jumalaa.

Jeesus on sapatin Herra

Paavali kertoo kirjeessään kolossalaisille, että Kristus lakkautti kaikki lait, jotka sisälsivät kieltoja. Meidät on nyt asetettu vapaiksi. Lait, jotka sanovat: ”Älä syö tätä, älä juo tätä”, ovat mennyttä. Jos joku opettaa sinulle, ettet saa syödä tätä tai tuota, niin luultavasti hän haluaa riistää sinulta vapautesi.

Evankeliumi näyttää meille, mitä Kristus opetti ja teki. Tekstissä ihmeteltiin, miksi Jeesuksen opetuslapset tekivät sellaista, mitä sapattina ei ollut lupa tehdä, sillä juuri silloin opetuslapset katkoivat tähkäpäitä pellolta ja söivät niitä.

Sen mukaan, mitä juutalaiset sapatista opettivat, opetuslapset toimivat väärin ja rikkoivat lakia. Jeesus vastasi juutalaisille ottamalla esimerkin heidän omasta historiastaan. Hän nosti esille kertomuksen Daavidista, joka meni papin luo ja pyysi uhrileipää, jota säilytettiin Jumalan huoneessa. Daavid ei ollut pappi, eivätkä hänen toverinsakaan. Silti he söivät uhrileipää, joka oli tarkoitettu vain papeille. Raamattu ei kerro, miten fariseukset reagoivat noihin Jeesuksen sanoihin. Joka tapauksessa näyttää siltä, etteivät he olleet tyytyväisiä hänen vastaukseensa. Myöhemmin näemme heidän vielä syyttävän Jeesusta ylipapin edessä siitä, että hän rikkoi sapattia.

Jeesus sanoi, että sapatti on ihmistä varten, ei päinvastoin. Sapatti on olemassa siksi, että se auttaa ihmistä lepäämään ja viettämään aikaa Herransa kanssa. Ihmistä ei ole tehty sapatin vuoksi, eikä elämämme ole riippuvainen sapatista. Meitä ei ole tehty sapattia varten, vaan sapatti on tehty meitä varten. Vanhan testamentin sapattia koskevat säännöt olivat monimutkaisia, mutta nyt Jeesus sanoi, että hän on sapatin Herra. ’Herra’ tarkoittaa tässä asiassa sitä, että hänellä on valta muuttaa sitä tai tehdä, mitä ikinä hän tahtoo.

Ymmärrän, että tässä maailmassa sapatti-asia on joidenkin mielestä yhä hämmentävä. Vielä pahempaa on se, että omassa joukossammekaan emme ymmärrä kristityn vapautta. Yritämme yhä kantaa taakkoja, joista Jeesus jo vapautti meidät. Toiset puolestaan ajattelevat vapaana elämisen tarkoittavan sitä, että voimme tehdä, mitä ikinä haluamme. Jeesus on vapauttanut meidät, mutta meidän on kerrottava toisillemme, mistä hän on päästänyt meidät vapaiksi.

Ennen kuin Jeesus tuli maailmaan, synti hallitsi maailmaa. Ihmiset olivat synnin uhan alla. Tämä uhka otettiin ihmisiltä pois, koska Jeesus voitti synnin ja kuoleman. Se tapahtui niin, että Jeesus tuli elämään keskellemme, opetti meitä ja teki työtä. Hänen työnsä sinetöityi hänen ristinkuolemaansa ja hänen ylösnousemukseensa.

Kun uskomme Jeesukseen, silloin annamme elämämme hänelle ja alamme elää hänelle. Jeesus tulee silloin asumaan meihin. Hän antaa meille sellaisen rauhan, jota emme voi löytää mistään muualta. Koska meillä on Jeesuksen antama rauha, pysymme tyyninä silloinkin, kun kohtaamme haastavia tilanteita.

Rakkaus ja vapaus Kristuksessa

Paavali kirjoittaa, että kun olemme Kristuksessa, meissä asuu Pyhä Henki ja Hengen läsnäolo. Se näkyy meissä silloin rakkautena, ilona, rauhana, pitkämielisyytenä, ystävällisyytenä, hyvyytenä, uskollisuutena, sävyisyytenä ja itsemme hillitsemisenä. Kristitty on ihminen, jota Henki itse johtaa. Kristityllä on vapaus, mutta se vapaus on Jeesuksessa. Jos hylkäämme Jeesuksen ja hänen armonsa ja alamme elää niin kuin itse haluamme, silloin jätämme taaksemme sen vapauden, jonka Jeesus on meille antanut. Saatamme myös hankkia uusia mestareita, joilla on myös omat ehtonsa ja merkkinsä.

Israelilaiset vapautettiin Egyptin orjuudesta, ja mitä tapahtui: he päätyivät etsimään uusia isäntiä, epäjumalia ja muita jumalia. Jumala kuritti heitä lähettäen heidät Babyloniaan. He yrittivät oppia ja uudistaa suhteensa Jumalan kanssa, mutta lopulta orjuuttivat toinen toisensa keksimällä sääntöjä, jotka eivät tulleet Jumalalta. He menivät toiseen äärimmäisyyteen, ja itse asiassa heidän säännöistään tuli taakka. Jeesus tuli vapauttamaan ihmiset kaikesta, mikä orjuutti heitä. Hän päästi heidät vapaiksi ja antoi heille armonsa.

Usein ihmiset eivät ymmärrä, mitä Jeesuksen tarjoama vapaus ja armo tarkoittavat. He elävät vapaata elämää, joka ei tunne rajoja. He  vahingoittavat itseään esimerkiksi käyttämällä huumeita. He vahingoittavat muita, esimerkiksi puhuvat rumasti toisilleen, ja siitä seuraa, että ristiriidat lisääntyvät päivä päivältä perheissämme ja muissa ihmissuhteissamme.

Kun sanot jollekulle, että noin et voi puhua, koska se satuttaa ja loukkaa muita, useimmiten kuulet vastauksen: ”Olen vapaa sanomaan ja tekemään, mitä haluan.” Tällaisen vapaudenko Jeesus meille antaa? Pelkäänpä, että olemme löytäneet uusia isäntiä hallitsemaan meitä. Nämä uudet isännät eivät tunnusta Herraamme Jeesusta, joka kuoli puolestamme ristillä, jotta meistä tulisi vapaita. Tällä hetkellä yhteiskunnissamme lähestytään laittomuuden aikaa. Sellainen aika saa ihmiset pukeutumaan niin kuin haluavat, sanomaan mitä haluavat ja tekemään mitä haluavat. Mitä siitä seuraa?

Jotta vältymme tuolta kaikelta, meidän tulee kertoa toisillemme, kuka Jeesus on ja mitä hän on tehnyt puolestamme. Voimme lukea evankeliumista, että Jeesus kertoi fariseuksille, että hän on sapatin Herra. Minusta tuntuu, että ongelmamme nykypäivänä ei ole sapatti, vaan se on jokin muu asia. Ihmiset elävät jatkuvassa pelossa. He pelkäävät monia asioita ja pelko sitoo heitä.

Jotkut meistä pelkäävät, että minä hetkenä tahansa voi tulla avioero. Jotkut pelkäävät menettävänsä työnsä tai rakkaansa. Osa meistä voi pelätä asioita, joita emme edes osaa nimetä.

Voit vapautua kaikista noista peloista, jos toivotat Jeesuksen tervetulleeksi elämääsi ja annat hänen olla Herrasi. Anna hänelle elämäsi, niin että hän voi johtaa sitä. Jos hän johtaa sitä, sinä olet vapaa johtamisesta. Sinä saat sellaisen rauhan, jota sinulla ei koskaan aikaisemmin ole ollut.

Tälläkin hetkellä Jeesus seisoo sydämesi ovella ja kolkuttaa. Hän tahtoo päästä sydämeesi. Lasketko hänet sisään? Tapahtukoon niin, Jeesuksen nimessä. Aamen.

 

Ota yhteyttä oman alueesi kansanlähetyspiiriin, jos haluat tulla mukaan levittämään evankeliumia Suomessa!

Tämän artikkelin kohdalla lahjoitukset kohdistuvat evankeliumin kertomiseen ja Raamatun opetustyöhön kotimaassa Suomi sydämellä -kampanjan kautta.

Jumalan siunausta sinulle!

 

Ensimmäisen kerran tapasin kristittyjä, kun olin Iranissa töissä rakennuksilla. Ensiksi en edes tiennyt, että työnantajani oli kristitty. Ihmettelin vain sitä,

Rakasta vihamiehiäsi ja rukoile heidän puolestaan.

Miksi olen kristitty

Ensimmäisen kerran tapasin kristittyjä, kun olin Iranissa töissä rakennuksilla. Ensiksi en edes tiennyt, että työnantajani oli kristitty. Ihmettelin vain sitä, että hän maksoi aina palkan ajallaan ja juuri niin paljon kuin oli sovittu. Sitten sain kuulla muilta, että hän oli armenialainen kristitty. Hän oli hyvä ihminen ja hyvä työnantaja.

Elämässäni sattui kaikenlaista ja jouduin lähtemään pakoon Eurooppaan. Menin ensiksi Suomeen, ja siellä tuli ihmisiä seurakunnasta kutsumaan meitä teeiltaan kirkolle. Lähdin mielelläni, koska minulla oli hyvä kokemus kristityistä ja halusin tietää lisää. Seurakunnassa he näyttivät meille Jeesus-filmin. Se teki minuun suuren vaikutuksen. Oli ihmeellistä ajatella, että Jumala rakastaa minua!

Vanhempani kuolivat, kun olin pieni, ja olen kasvanut setäni perheessä. En kokenut siellä rakkautta. Minua hakattiin usein ja aina päähän. En koskaan osannut tehdä mitään oikein, ja sain kuulla olevani taakka muille. Olin aina haaveillut siitä, että joku rakastaisi minua. Nyt kuulin Jumalan rakkaudesta. Lähdin mielelläni seurakuntaan ja osallistuin kasteopetukseen. Katsoin Jeesus-filmin uudestaan ja uudestaan. Olen katsonut sen varmaan sata kertaa. Osaan kaikki Jeesuksen sanat ulkoa.

Minut kastettiin Suomessa siinä seurakunnassa, johon ensiksi menin. Sitten jouduin siirtymään kahteen kertaan eri paikkakunnille Suomessa. Aina löysin uuden seurakunnan, jossa minut otettiin vastaan rakkaudella. Ajattelin, että kyllä kristityt ovat ihmeellisiä. Joka kirkossa, johon menen, minut otetaan rakkaudella vastaan.

Sitten turvapaikkahakemukseni hylättiin. Valitin siitä ja sain uudelleen kielteisen vastauksen. Lopulta minun oli pakko lähteä pois Suomesta. En olisi halunnut tehdä sitä, koska minulla oli siellä niin paljon hyviä ystäviä – ihmisiä, jotka rakastivat minua. Tiedätkö, että Suomessa poliisitkin ovat hyviä ihmisiä? Itkin, kun jouduin lähtemään pois.

Nyt olen Saksassa ja rukoilen, että saisin jäädä tänne. Olisin lähellä Suomea ja voisin käydä tapaamassa ystäviäni. He ovat hyviä ihmisiä ja rakastavat minua. Tiedätkö, minä olen kristitty, koska kristityt rakastivat minua.

On minulla tulevaisuuden haavekin. Rukoilen, että Afganistanista tulisi vapaa maa ja siellä voisi perustaa seurakuntia. Minä menisin takaisin sinne ja kertoisin, miten paljon kristityt ovat rakastaneet minua, ja sitten voisin yhdessä oman maani kansalaisten kanssa ylistää Jeesusta.

Teksti: Kansanlähetyksen maahanmuuttajatyöntekijä Saksassa

Tue Kansanlähetyksen maahanmuuttajatyötä osallistumalla keräykseen.

Valtakunnallinen kirkkokolehti Kansanlähetyksen maahanmuuttajatyölle kerätään 8.4.2018

Kohde: Työ Keski-Aasiasta ja Lähi-idästä Eurooppaan tulevien maahanmuuttajien parissa.

Vallu on Lähi-idästä kotoisin oleva nuori mies, jonka elämään on mahtunut monenlaista. Hänen isänsä oli väkivaltainen alkoholisti, joka hakkasi vaimoaan

Vallu meni kirkkoon. Siellä hän tutustui lähetystyöntekijämieheen, joka antoi Raamatun ja kehotti lukemaan sitä.

Rakkaus yllätti

Vallu on Lähi-idästä kotoisin oleva nuori mies, jonka elämään on mahtunut monenlaista. Hänen isänsä oli väkivaltainen alkoholisti, joka hakkasi vaimoaan ja lapsiaan. Isä oli töissä armeijassa. Eräänä päivänä palatessaan kasarmille hän huomasi, että sinne oli tehty aseellinen isku ja hänen ystävänsä ja työtoverinsa lojuivat kuolleina  ympäri aluetta. Isä sairastui psyykkisesti, ja tilanne kotona paheni niin paljon, että hän lopulta potkaisi Vallun pois kotoa tämän ollessa 12-vuotias. Hänen vanhempansa erosivat samaan aikaan.

Kohti parempaa elämää

Vallu vietti muutaman yön puistossa, kunnes meni setänsä luo pyytämään apua. Hän saikin työskennellä tämän työpajalla ja myös asui siellä muutaman vuoden. Pikkuhiljaa hän sai kerättyä rahaa omaan autoon. Hän otti siskonsa ja ystävänsä mukaan eräälle matkalleen. Matkalla hän löysi äitinsä, joka oli mennyt uusiin naimisiin. Jälleennäkeminen oli täynnä itkua, mutta se oli hyvin merkittävä Vallulle, koska hän näki äitinsä ensimmäisen kerran kuuteen vuoteen.  Äiti toivoi Vallun lähtevän maasta ja muuttavan Englantiin tai Yhdysvaltoihin, missä oli joitain sukulaisia. Hän voisi siten saada paremman elämän.

Vallu lensi omalla passillaan toiseen maahan,  josta jatkoi salakuljettajien avulla Kreikkaan. Salakuljettajat neuvoivat, että hänen tulisi sanoa olevana alaikäinen ja niin hän pääsisisi helpommalla eteenpäin. Hän meni kuitenkin YK:n juttusille ja päätti valehdella olevansa kristitty ja hakevansa turvapaikkaa Yhdysvalloista tai muualta englanninkielisestä maailmasta.

Rakkaus yllätti

Kreikassa Vallu meni kirkkoon. Siellä hän tutustui lähetystyöntekijämieheen, joka otti hänet huostaansa. Hän antoi Vallulle avaimet asuntoon ja täyden ylöspidon. Vallu oli siitä ihmeissään, mutta aikoi viedä homman loppuun ja jatkaa siitä Amerikkaan. Mies antoi Raamatun ja kehotti lukemaan sitä.

Kolmen vuoden kuluttua Vallu tajusi, että tämä mies oli koko ajan tiennyt hänen valehtelevan ja huijaavan, mutta oli antanut sen tapahtua. Tämä valtava rakkaus häntä kohtaan oli käsittämätöntä, ja Vallu halusi sen tähden tietää lisää Jeesuksesta. Hän meni mukaan jumalanpalvelukseen ja antoi elämänsä Jeesukselle.

Tämän jälkeen mies lähti pois, mutta Vallu kasvoi uskossaan ja hänet kastettiin. Hänen elämänsä oli saanut uuden suunnan. Hän palasi YK:n toimistoon, toi oikeat henkilöpaperinsa ja kertoi valehdelleensa. Siellä oltiin ymmällä, että joku oli pystynyt valehtelemaan heille kolme vuotta. Vallu joutui vankilaan kuukaudeksi. Sinä aikana yksi keskiaasialainen vankitoveri tuli uskoon hänen todistuksensa kautta.

Päästyään pois vankilasta Vallu jatkoi toimintaansa seurakunnassa. Läheistensä toiveiden vastaisesti Vallu ei jatkanut Amerikkaan, vaan koki oikeaksi jäädä Kreikkaan ja koettaa virallisin keinoin ja totuuteen nojaten kysellä omaa paikkaansa Jumalan valtakunnassa. Nyt Vallu asuu täällä, tekee välillä töitä tulkkina eri järjestöissä ja kyselee edelleen Jumalan tahtoa elämässään.

Teksti: Siparit, Kansanlähetyksen maahanmuuttajatyöntekijät Ateenassa

Tue Kansanlähetyksen maahanmuuttajatyötä osallistumalla pääsiäiskeräykseen.

Maria on viisissäkymmenissä oleva seurakuntamme jäsen. Hän on tullut maahan teini-ikäisen tyttärensä kanssa. Kysyin häneltä, kuinka hän oli löytänyt uskon

Kuvituskuva: Pixabay

Tärkeintä on rakkaus

Maria on viisissäkymmenissä oleva seurakuntamme jäsen. Hän on tullut maahan teini-ikäisen tyttärensä kanssa. Kysyin häneltä, kuinka hän oli löytänyt uskon Jeesukseen. Maria kertoo tarinaansa:

”Kyllä kaikkein tärkeintä on rakkaus. Se on se ero, jonka minä olen löytänyt entisen uskontoni ja kristinuskon välillä. Rakkaus, joka näkyy tekoina, koskettaa ihmisten sydäntä syvältä ja vaikuttaa.

Entisessä kotimaassani olin opettaja. Meillä oli taloudellisesti turvattu elämä, asunto ja kaikki, mitä tarvitsimme. Elämässämme tapahtui erinäisiä asioita, joiden takia jouduin lähtemään pois omasta maastamme. Tyttäreni takia minä lähdin.

Menimme ensin Norjaan, koska olimme kuulleet, että Norja on demokraattinen maa ja kunnioittaa ihmisoikeuksia. Saimme asunnon kerrostalosta, ja seinänaapurinamme asui eräs saksalainen nainen. Hän auttoi meitä ihan alusta alkaen. Hän oli aina iloinen ja auttavainen ja täynnä rakkautta.

Minulla oli paljon vaikeuksia jalkani takia. Hädin tuskin pystyin kävelemään. Naapurimme vei meitä autolla kauppaan ja virastoihin ja sairaalaan. Hänen avullaan sain apua sairaalasta ja kävelykepit, joilla pääsin hieman liikkumaan. Ihmettelin sitä, miten hän auttoi meitä muukalaisia.

Kerran meidän piti sopia tapaamisaika, ja minä ehdotin sunnuntaiaamua. Hän sanoi, ettei se sovi hänelle, koska hän menee sunnuntaisin kirkkoon. Olin iloinen siitä, että uusi ystävämme oli kristitty. Kerran hän toi minulle Uuden testamentin omalla kielelläni. Otin sen iloiten vastaan, koska kunnioitin Jeesusta profeettana. Olin nähnyt omassa maassani Jeesus-filmin ja se oli tehnyt minuun vaikutuksen. Jeesus oli profeetta, joka teki ihmeitä, paransi sairaita ja ruokki nälkäisiä.

Kerran pyysin ystävääni viemään meidät mukanaan kirkkoon. Halusin nähdä kirkon ja olin utelias näkemään, mitä siellä tehdään. Minuun teki suuren vaikutuksen se rakkaus, jolla meidät otettiin siellä vastaan. Sain paljon uusia ystäviä ja rupesin käymään kirkossa säännöllisesti. Luin Uutta testamenttia ja aloin ymmärtää, että Jeesus on paljon enemmän kuin profeetta, joksi olin hänet ajatellut.

Aloin käydä kastekurssia, koska olin vakuuttunut siitä, että Jeesus on todella minun Vapahtajani ja syntieni sovittaja. Sitten tuli takaisku: saimme kielteisen maassa-olopäätöksen. Olin paniikissa. Emme pystyisi palaamaan takaisin omaan maahamme. Rukoilin Jeesukselta apua. Ystäväni ehdotti, että menisimme Saksaan, koska siellä kenties voisimme saada myönteisen päätöksen. En ollut koskaan ajatellut meneväni Saksaan, mutta sain rauhan sydämeeni ja ystäväni kertoi, että siellä olisi seurakunta, jossa opetetaan kristinuskosta omalla äidinkielelläni. Voisin jatkaa kastekurssiani siellä.

Niin tulimme Saksaan ja tähän seurakuntaan. Olen saanut kasvaa uskossani ja ymmärrän yhä enemmän Jeesuksesta. Valmistauduimme kasteelle. Minulla oli kuitenkin jonkinlainen taistelu sisimmässäni ja jotkin kysymykset kaihersivat mieltäni. Olisiko Jeesus todella oikea tie?

Sitten saimme kokea todellisen ihmeen. Asuimme kerrostalon kolmannessa kerroksessa. Eräänä yönä heräsimme siihen, että talossa oli tulipalo. Haistoimme savua ja näimme liekkejä. Emme pystyneet menemään asuntomme ovesta ulos. Pakenimme parvekkeelle ja näimme, että alakerran asunto on tulessa, samoin yläkerran.

Palomiehet saivat meidät tikkaiden avulla pelastettua palavasta talosta. Palo oli alkanut alakerrassa asuvan alkoholisoituneen miehen asunnosta, hypännyt meidän asuinkerroksemme yli ja levinnyt neljänteen kerrokseen. Palomiehet eivät voineet ymmärtää, kuinka tuli oli jättänyt yhden kerroksen väliin. Sanoin heille, että Jeesus pelasti meidät.

Ylistin Jeesusta – minun Vapahtajaani! Kaikki epäilykseni katosivat. Jeesus rakastaa minua eikä minun tarvitse pelätä mitään, kun elän yhteydessä hänen kanssaan. Menimme kasteelle ja nyt olen tämän seurakunnan ja Kristuksen ruumiin jäsen.

Me kristityt olemme Jeesuksen kädet ja jalat tässä maailmassa. Jeesus rakastaa ihmisiä meidän kauttamme. Meidän tehtävänämme on viedä tätä rakkautta eteenpäin. Rukoilen joka päivä, että Jeesus näyttäisi minulle ainakin yhden ihmisen, jolle voisin osoittaa rakkautta. Rakkaus on se, mitä meillä kristityillä on antaa muille tässä rakkaudettomassa maailmassa.”

Marian kertomuksen on muistiin kirjoittanut pakolaistyöntekijämme Saksassa. Turvallisuussyistä ei nimiä eikä kuvaa Mariasta tai hänen tyttärestään voi julkaista.

 

 

Tallenna

Tallenna

Kun missioilloissa Kansanlähetyspäivillä teltta täyttyy, niin ihmisten mukana se täyttyy elämän koko mahdollisesta kirjosta. Paikalla ei ole ”parempia” ihmisiä tai

Olen Ilkka Päiväsaari ja toimin Hämeen Kansanlähetyksen piirijohtajana. On hienoa, saada tehdä työtä ystäväjoukon kanssa. Kuva Annina Mannila

Elämän koko kirjo on läsnä Kansanlähetyspäivien missioillassa

Kun missioilloissa Kansanlähetyspäivillä teltta täyttyy, niin ihmisten mukana se täyttyy elämän koko mahdollisesta kirjosta. Paikalla ei ole ”parempia” ihmisiä tai kristittyjä. Raamatulle, kristittyjen pyhälle kirjalle, tällainen ajatusmalli on vieras.

Kaikki olemme erilaisia. Lähtökohtamme ja elämäntilanteemme ovat erilaisia. Jollakulla saattaa olla vaikea tilanne elämässä esimerkiksi sairauden, ihmissuhde- tai mielenterveysongelmien, talousvaikeuksien, yksinäisyyden, alkoholin tai huumeiden tähden. Silloin on helppo kuvitella, ettei kenelläkään muulla ole samanlaisia ongelmia, ei ainakaan kellään hengellisillä kesäjuhlilla käyvällä ihmisellä. Kuvitelma on väärä; teltassa on läsnä elämän koko kirjo.

Olet tulossa juhlaan mukaan – juhlaan, jossa kerrotaan, että Jumalan rakkaus ja armo Jeesuksessa on paljon enemmän, kuin voimme omasta suppeasta näkökulmastamme käsittää, ja että armo voidaan vastaanottaa ja ymmärtää henkilökohtaisesti. Voimme hetkeksi unohtaa itsemme ja keskittyä juhlimaan koko maailmalle tarkoitettua ilosanomaa.

Omassa puheessani Kansanlähetyspäivillä perjantaina missioillassa haluan kertoa sinulle ja itselleni, että olemme arvokkaita, niin kalliita, että Jumala uhrasi oman Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi. Tämän sovittavan uhrin tähden meillä on mahdollisuus päästä iankaikkiseen elämään. Ovatpa lähtökohtasi ja elämäntilanteesi millaiset tahansa, ajattelen, että juuri sinun kannattaa tulla Kansanlähetyspäiville.

Kirjoittaja on Ilkka Päiväsaari, Hämeen Ev.lut. Kansanlähetyksen piirijohtaja.

ilkka.paivasaari@sekl.fi
www.hameenkl.fi

Häme: Ilkka Päiväsaari