Avainsana-arkisto: raamattuopetus

Teologian tohtori, pastori, piirijohtaja Gerson Mgayan opetus Kansanlähetyksen työntekijäseminaarissa 4.1.2018. Hyvät ystävät, tässä alussa haluaisin muistuttaa meitä yhdestä asiasta. Jumala

Raamattu rakkaaksi ja evankeliumi kaikille

Teologian tohtori, pastori, piirijohtaja Gerson Mgayan opetus Kansanlähetyksen työntekijäseminaarissa 4.1.2018.

Hyvät ystävät, tässä alussa haluaisin muistuttaa meitä yhdestä asiasta.

Jumala on antanut meille kaksi auktoriteettia. Auktoriteetin historiasta eli Jumalan sanan ja auktoriteetin nykyhetkeen eli Pyhän Hengen.  Mitä enemmän käytämme aikaa historiallisen auktoriteetin, Jumalan sanan, parissa ja mitä paremmin ymmärrämme sitä, sen paremmin ymmärrämme myös Jumalan tahdon ja sen työn, jota Jumala meidän puolestamme ja meidän kauttamme tekee, koska Jumalan sanassa meillä on tallennettuna Jumalan teot kautta ihmisen historian, jo ajalta ennen kuin kirjoitukset kirjoitettiin.

Jos otamme vakavasti tämän menneistä tapahtumista kertovan auktoriteetin, tulemme näkemään, että Jumala siirtää vuoria keskuudessamme, koska nykyhetken auktoriteetti on myös keskellämme.  Näiden kahden auktoriteetin, Jumalan sanan ja Pyhän Hengen, välillä vallitsee kaunis yhteistyö. Mutta minua pyydettiin puhumaan Jumalan sanasta, historiallisesta auktoriteetista.

Hyvät ystävät, aivan varmasti te jokainen tiedätte, että minulla on erilainen tausta kuin teillä.

Olen syntynyt Tansaniassa ja asuin siellä 35 vuotta. Myös suurimman osan koulutuksestani sain siellä. Jos vertaan aikaani Tansaniassa niihin seitsemään vuoteen, jotka olen viettänyt Suomessa, huomaan, että lähtökohtamme ymmärtää Jumalaa ovat hieman erilaisia. Olen oppinut, että täällä ihmiset haluavat tietää, kuka Jumala on, ennen kuin he voivat uskoa Häneen.  Tansanian aikanani huomasin, että ihmisten suhde Jumalaan ei ensisijaisesti rakennu siihen, kuka Jumala on, vaan siihen, mitä Hän sanoo. Noina aikoina ihmiset eivät kyselleet, kuka tämä Jumala on, enkä usko, että tilanne on muuttunut tänäänkään.

Lähestyessään Jumalaa näin ihmiset oppivat, että Hänen sanoissaan on voimaa ja niin he sitten alkavat kysyä, että kuka tämä on, kun Hänen sanansa voivat olla niin voimallisia.  Tämä oli myös juutalaisten reaktio sen jälkeen, kun he olivat kuunnelleet Jeesuksen opetuksia Vuorisaarnan vuorella.

Kun Jeesus lopetti nämä puheet, olivat kansanjoukot hämmästyksissään Hänen opetuksestansa, sillä Hän opetti heitä niin kuin se, jolla valta on, eikä niin kuin heidän kirjanoppineensa. (Matteus 7:28–29)

Sanat, joita Jeesus puhui, kertoivat enemmän siitä, millainen Hän oli olemukseltaan. Ihmiset tiesivät, että Hän on toisesta maailmasta.  Hänen sanansa koskettivat heitä, ja he alkoivat seurata Häntä minne ikinä Hän meni.  Johanneksen evankeliumissa Pietari sanoi Jeesukselle, että he eivät voisi mennä kenenkään muun kuin Jeesuksen luo, sillä Hänellä on iankaikkisen elämän sanat.  Ja noiden sanojen kautta he uskoivat ja tiesivät, että Hän on Jumalan Pyhä.

“Herra, kenen tykö me menisimme? Sinulla on iankaikkisen elämän sanat!  Ja me uskomme ja ymmärrämme, että sinä olet Jumalan Pyhä.”

Opetuslapset tunsivat Jeesuksen sanan kautta, alussa he eivät tunteneet Häntä Jumalana, vaan alkoivat kuunnella Hänen sanojaan. Heidän kuulemansa sanat ilmoittivat heille enemmän siitä, kuka Hän on.  Opetuslapset kuuntelivat sanoja suoraan Jeesuksen suusta!

Raamattu kertoo eräästä henkilöstä, joka halusi aina ensin tietää, mitä Jumala sanoisi, ja vasta sitten hän alkoi toimia. Varaa aikaa ja lue Daavidin elämäntarina. Tulet hämmästymään, että vaikka hän oli vahva kuningas, Daavid ei luottanut armeijansa voimaan vaan Jumalaan, joka puhui hänelle profeettojen kautta.  Jumalan sanan etsiminen oli hänen elämänsä tärkein asia. Sellaisesta elämästä seurasi, että kaikista, yli 40 vuoden aikana käymistään sodista hän ei hävinnyt yhtäkään. Jumala johdatti Daavidia aina, kun hän kysyi Jumalalta neuvoa.  Daavidille Jumalan sana tuli rakkaaksi.

Me palvelemme samaa Jumalaa kuin Daavid. Jos Sana Herralta Jumalalta toi voiton Daavidille, se tuo varmasti voiton myös meille. Mutta ensin Sanan täytyy tulla rakkaaksi meille yksilöinä ja järjestönä.

Kun opiskelin teologiaa, huomasin, että useimmat kirkossa työskentelevät lukevat Raamattua vain, kun he valmistelevat oppituntia (tai saarnaa). Sekin on totta kai hyvä asia, mutta kun teemme Raamattua rakkaaksi, meidän täytyy lukea sitä myös itseämme varten.  Jumalan sana on elävää ja toimivaa!  Kun opiskelemme sitä enemmän itseämme varten, monet epäselvät asiat Jumalasta, itsestämme ja tästä maailmasta selkiytyvät. Ne, jotka ovat tehneet Raamatun rakkaaksi itselleen, ovat saaneet paljon. Ja jos katsot heidän suhdettaan Jumalaan, huomaat, että se on vahva ja vakaa.

Jos kysymme itseltämme, kuinka paljon luemme Jumalan sanaa, mikä olisi vastauksemme?  Tiedän, että henkilö, joka kysyi minulta tätä asiaa, halusi kuulla oman henkilökohtaisen kokemukseni. Kyllä, tässä on vastaukseni: Luen Sanaa joka päivä kaksi tai kolme kertaa. Joka kerta lukiessani luen yhdestä kolmeen lukua kerrallaan. Joten yhtenä päivänä saatan joskus lukea noin kymmenen lukua. Olen tehnyt päätöksen, että vuodessa minun on luettava Raamattu lävitse ainakin yhden kerran. Ja voin kertoa teille, että se on aina toiminut, ja näen, että Herra tekee kaiken aikaa monia asioita elämässäni ja sen kautta.

Viime vuonna uudistimme strategiamme. Sen kautta haluamme nostaa Jumalan sanan sille kuuluvalle paikalle. Haluamme tehdä sen rakkaaksi itsellemme yksilöinä ja järjestönä.  Kun katsomme historiaa sellaisena kuin se on tallennettu Raamattuun, näemme, että ne jotka pitivät Jumalan sanaa prioriteettinaan, kokivat Jumalan läsnäolon keskellään ja Jumala teki työtä omiensa hyväksi.

Jumalan sana on elävää sanaa ja se toimii yhä tänäänkin. Vaikka se kirjoitettiin kauan sitten, sen voima, auktoriteetti ja merkitys eivät koskaan vanhene. Jos olemme todella päättäneet tehdä Raamatun rakkaaksi järjestössämme ja vaeltaa Sanassa uskollisesti, saamme varmasti kokea taas omana aikanamme samanlaista tulta ja paloa kuin järjestömme alkuaikoina.

Daavid, jolle Jumalan sana oli tullut rakkaaksi, sanoi, ”Sinun sanasi on lamppu, joka valaisee askeleeni, se on valo minun matkallani” (Ps. 119:105).  Kun Sana tulee rakkaaksi myös meille, se valaisee tien, jonka läpi kuljemme.  Toisessa kohdassa Daavid sanoi, ”Minä kätken sinun sanasi sydämeeni, etten tekisi syntiä sinua vastaan” (Ps. 119:11). Kun kätket jotain sydämeesi, siitä tulee sinulle rakas.  Sanoisitko, että Jumalan sana on tullut rakkaaksi sinulle?

Tämän päivän maailma on sekoittanut tavoitteemme ja prioriteettimme, niin että meillä on enää tuskin aikaa lukea Jumalan sanaa. Jos haluat olla rehellinen itsellesi, kuinka monta kertaa päivässä sinä istut lukemaan Jumalan sanaa?  Kuinka kauan nuo hetket kestävät?

Koska tavoitteenamme on tehdä Raamattu rakkaaksi, meidän täytyy tietoisesti viettää aikaa Jumalan sanaa lukien. Sanassa on nimittäin niin suuri voima, että se pystyy murtamaan vuoret, jotka ovat sydämissämme. Elämme eksytyksen aikakautta. On olemassa vaara, että monet ihmiset saadaan uskomaan valheisiin.  Kuinka paljon aikaa käytämme Jumalan sanan lukemiseen, kun olemme tällä tavalla yhdessä?

Jumalan sanalla on monta tehtävää. Se ilmoittaa meille totuuden meistä itsestämme ja Jumalasta.

Maailma on antanut meille vääränlaiset lasit, joilla katsomme asioita.
Jumalan sana puhdistaa silmämme: Jäähyväisrukouksessaan Jeesus rukoili tällä tavalla: ”Isä, pyhitä heidät totuudellasi, sinun Sanasi on totuus.” Kirjoitukset paljastavat meille, mikä on totta ja mikä ei. Mutta me tarvitsemme opettajia, jotka ovat niin uskollisia Herralle, että he pystyvät saarnaamaan ja opettamaan Jumalan tahtoa tekemättä kompromisseja.

Elämme maailmassa, mikä suhteellistaa kaiken – häpeilemättä se tekee jopa Jumalan totuudesta suhteellista. Jos emme muuta asenteitamme ja lopeta sitä, joudumme maksamaan siitä sekä kirkkona että kansana. Se tarkoittaa, että joudumme maksamaan siitä myös yksilöinä.  Mutta näen toivoa meidän strategiassamme.  Lopuksi haluan viedä meidät takaisin Joosuan aikaan ja lukea, kuinka Jumala neuvoi häntä:

Joosua 1:8

Älköön tämä Lain kirja sinun suustasi poistuko, vaan tutkiskele sitä päivät ja yöt, että tarkoin noudattaisit, mitä siihen on kirjoitettu, sillä silloin sinä onnistut teilläsi ja silloin sinä menestyt.

Joh. 14:23

Jeesus vastasi ja sanoi hänelle, “Jos joku rakastaa minua, hän pitää minun sanani, ja minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen tykönsä ja jäämme hänen tykönsä asumaan.”

Pysytään Jumalan Sanassa ja eletään sen mukaan, niin koemme muutoksen. Jumala teitä siunatkoon!

Gerson Mgaya
Kirjoittaja toimii Pohjois-Karjalan Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen piirijohtajana.

Lahjoita tähän työhön:


 

Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys on kutsunut pastori, teologian maisteri Ilkka Rytilahden valtakunnalliseksi raamattukouluttajakseen 1.6.2017 alkaen. Rytilahden tehtäviin kuuluvat valtakunnallinen raamattuopetus-, julistus- ja

Pastori Ilkka Rytilahti aloittaa Kansanlähetyksen raamatunopettajana kesäkuun alussa. Kuva: Ilkka Rytilahden arkisto

Ilkka Rytilahti on kutsuttu Kansanlähetyksen raamatunopettajaksi

Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys on kutsunut pastori, teologian maisteri Ilkka Rytilahden valtakunnalliseksi raamattukouluttajakseen 1.6.2017 alkaen. Rytilahden tehtäviin kuuluvat valtakunnallinen raamattuopetus-, julistus- ja evankelioimistyö. Toimenkuva pitää sisällään yhteistyön SEKLin piirien, Kansanlähetysopiston ja seurakuntien kanssa.

Rytilahden kutsuessaan Kansanlähetys vahvistaa Raamatun opettamista, joka on lähetysjohtaja Mika Tuovisen mukaan yksi liikkeen tärkeimmistä tehtävistä. Viime talven aikana Kansanlähetysliikkeen johto kiersi 17 kansanlähetyspiiriä, ja sieltä välittyi erityinen toive saada toimintaan lisää raamattuopetusta.

− Haluamme lisätä opetustyötä, koska kristinuskon tuntemus maassamme on todella nopeasti ohentunut ja monenlaiset oppivirtaukset hämmentävät ja sekoittavat uskovia. Tiukassa taloustilanteessa Rytilahden kutsuminen tärkeään tehtävään on myös uskon askel. Luotan, että Kansanlähetyksen ja Ilkan ystävät haluavat olla mukana tässä uudessa vaiheessa. Siksi olemme perustaneet Ilkka Rytilahden työn mahdollistamiseksi lähettäjärenkaan, johon liittymällä voi tukea rukouksin ja taloudellisesti Ilkkaa, sanoo lähetysjohtaja Mika Tuovinen.

Pastori, teol. maist. Ilkka Rytilahti on saanut pappisvihkimyksen Oulun hiippakunnassa vuonna 1992. Tämän jälkeen hän on toiminut vt. kappalaisena Kolarin seurakunnassa, rovastikunta-apulaisena Ruotsissa Skaran hiippakunnassa ja kappalaisena Lextorpin seurakunnassa  sekä Suomen Raamattuopiston Säätiön Uudenmaan aluejohtajana.

Ilkka Rytilahti kuvailee uutiskirjeessään sisäistä muutosta ja Jumalan kutsua, joka edelsi siirtymistä Kansanlähetyksen työhön.
− Olen Jumalalle kiitollinen hänen johdatuksestaan ja siitä, että saan ottaa työn vastaan. Samalla tiedostan vahvasti, että vain Jumalan armosta ja hänen Henkensä voimasta opetustyö voi kantaa sitä hedelmää, jota uskon Jumalan haluavan tuottaa. Työnantaja vaihtuu, mutta palvelu samassa Jumalan valtakunnan työssä jatkuu”, Rytilahti summaa.

Ilkka Rytilahden uutiskirjeen tilaajaksi ja hänen työnsä tukijaksi voi liittyä tästä linkistä: http://suuressamukana.fi/kotimaantyontekija/ilkka-rytilahti/

 

 

”Kutsuisin kaikkia, jotka eivät ole aikaisemmin osallistuneet Kansanlähetyospiston periodille, kokeilemaan näitä opetusjaksoja. Monet ovat saaneet ahaa-elämyksiä ja uutta vauhtia Raamatun lukuun ”,

Kansanlähetysopiston kurssivastaava, pastori Markus Korri iloitsee opiston periodien saamasta hyvästä palautteesta. Kuva: Marjukka Korri

Opiskeluperiodit tuottavat hengellistä hyvää

”Kutsuisin kaikkia, jotka eivät ole aikaisemmin osallistuneet Kansanlähetyospiston periodille, kokeilemaan näitä opetusjaksoja. Monet ovat saaneet ahaa-elämyksiä ja uutta vauhtia Raamatun lukuun ”, sanoo Kansanlähetysopiston kurssivastaava Markus Korri.

Opiston kaikille avoimien kolmen arkipäivän mittaisten opetusperiodien suosio on ollut tasaisessa kasvussa. Nämä  periodit on tarkoitettu niille, joka haluavat oppia tuntemaan Raamattua paremmin, kaipaavat kasvua kristittynä ja haluavat eväitä evankeliumin eteenpäin viemiseen.

Kansanlähetysopisto tarjoaa ohjelmaa kolmen päivän arkikursseista vuoden mittaisiin opintolinjoihin. Kuva: Tomi Jurvanen

Eväitä Jumalan tuntemiseen

”Periodeilla opetus keskittyy Vanhan ja Uuden testamentin keskeisiin kysymyksiin. Raamatun äärellä ihmisen usko kasvaa.  Sanan kautta Jumala puhuu ja ravitsee lukijaa. Opiskelijat saavat uskonelämän työkaluja ja pystyvät kehittämään omia elämäntaitojaan. He saavat eväitä Jumalan tuntemiseen ja voivat juurtua Sanaan”, Markus Korri kertoo.

Hän iloitsee siitä, että periodit tuottavat hengellistä hyvää. ”Monet opiskelijat kertovat saaneensa uutta intoa omaan Raamatun lukemiseensa ja tekstien ymmärtämiseen. Opetus on auttanut heitä löytämään Raamatun punaisen langan.”

”Luentojen jälkeen ihmiset usein esittävät henkilökohtaisia kysymyksiä uskonelämästä. Paljon pohditaan esimerkiksi ihmisen syntisyyden ja Jumalan armon välistä suhdetta. Pappina saan siten kohdata ihmisiä ja heidän kysymyksiään. Saan myös jakaa heille sakramentteja ja palvella ripissä.”

Korri on työskennellyt Kansanlähetysopistossa Ryttylässä kaksi ja puoli vuotta.  Hänen tehtäväkenttänsä on hyvin laaja-alainen, ja siihen kuuluu monenlaisia tehtäviä opettamisesta markkinointiin.
”Olen pystynyt luomaan toimenkuvaani omannäköisekseni, ja saan toimia paljon ihmisten parissa, joten työ on hyvin inspiroivaa.”


Opettajia ja aiheita

Kolmen päivän periodit ovat osa opistolla pidemmän ajan opiskelevien lukusuunnitelmaa, mutta koska ne ovat itsenäisiä opetuskokonaisuuksia, on haluttu tarjota osallistumismahdollisuutta muillekin.
”Kävijät voivat peilata omaa näkemystään Raamatusta, ja opistolla on myös hieno mahdollisuus elää tällainen pieni jakso kristittyjen yhteydessä.”

Periodien opetus jakaantuu kahteen linjaan: raamattu- ja apologialinjaan. Kummankin sisältöä luotsaa oma linjavastaava. ”Raamattulinjan periodeilla käydään Raamattu läpi vuoden aikana.”

Apologialinjan periodeilla käydään läpi uskon puolustukseen, filosofiaan ja tieteeseen liittyviä seikkoja ja käsitellään luterilaisen opin ydinteemoja. Opettajina periodeillamme toimivat opiston omien opettajien lisäksi monet vierailevat alan asiantuntijat.

Monille opiskelu Kansanlähetys-opistossa on ollut elämän parasta aikaa – ei välttämättä helppoa, mutta täyteläistä. Kuva: Tomi Jurvanen

Kurssivastaavan kokemuksen mukaan on vaikea arvioida etukäteen  periodien osallistujamääriä.
”Jotkin viikot ovat hiljaisempia, ja sitten on tietyt suositut opettajat, joiden opetukseen aina osallistuu paljon opiskelijoita. Tärkeintä on pitää esillä tarjontaa ja mahdollisuutta osallistua.”

Markus Korria ilahduttavat opiskelijoiden tyytyväiset palautteet. ”Samat henkilöt tulevat aina uudestaan heille sopivana ajanjaksona. Palautteiden mukaan opetus on ollut antoisaa.”

klopisto_periodilahjakortti_artikkelikuva_1038x576

Hyvä lahjaidea

Kansanlähetysopiston periodi on hyvä lahja sukulaiselle tai ystävälle. Nyt joulun lähestyessä lahjakortin voi ostaa tarjoushintaan 50 euroa (normaali hinta on 90 euroa). Lahjakortti sisältää kolmen arkipäivän opiskelun täysihoidolla. Tarjous on voimassa 20.12.2016 asti. Lisätietoa ja tilaukset: Puhelimitse 019 77 920 tai sähköpostitse keskus@sekl.fi

Lue lisää: Tulevat periodit

Tulevia periodeja:
12.-14.12. (ma-ke) Ensimmäinen Korinttilaiskirje
16.-18.1. (ma-ke) Mooseksesta luvattuun maahan
16.-18.1. (ma-ke) Tiede ja usko
23.-25.1. (ma-ke) Elämä ja evankeliumi
30.1.-2.2. (ma-to) Kristinusko ja populaarikulttuuri
30.1.-1.2. (ma-ke) Salomosta pakkosiirtolaisuuteen
6.-8.2. (ma-ke) Efesolaiskirje
6.-9.2. (ma-to) Lähetys ennen ja nyt
13.-15.2. (ma-ke) Apostolien teot
13.-17.2. (ma-pe) Uskontojen maailma
27.2-1.3. (ma-ke)  Isoja profeettoja
27.2.-2.3. (ma-to) Apologia ja elämän vaikeudet
6.-10.3. (ma-pe) Luterilaisuus tutuksi!
13.-15.3. (ma-ke) Danielin kirja
13.-15.3. (ma-ke) Learning from Debates (englanniksi)
21.-23.3. (ti-to) Heprealaiskirje
27.-29.3. (ma-ke) Raamatun naisia
27.-31.3. (ma-pe) Uskonpuhdistus tutuksi!
3.-5.4. (ma-ke) Arjen apologiaa ja evankeliointia
10.-12.4. (ma-ke) Jeesuksen jäähyväispuhe, kuolema ja ylösnousemus
18.-20.4. (ti-to) Suuret apologeetat
22.-24.5. (ma-ke) Ilmestyskirja
22.-24.5. (ma-ke) Kristittynä nykyajassaTallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Pakolaisuus ei ole mikään moderni ilmiö. Maailmanhistoriassa on  ollut useita jaksoja, jolloin ihmiset ovat joutuneet lähtemään kodeistaan vieraalle maalle. Vieraanvaraisuus

Joosef ja Maria joutuivat lähtemään pienokaisineen pakolaisiksi heti Jeesuksen syntymän jälkeen. Kuva: Istockphoto, ivan_96

Muukalaiset Raamatussa

Pakolaisuus ei ole mikään moderni ilmiö. Maailmanhistoriassa on  ollut useita jaksoja, jolloin ihmiset ovat joutuneet lähtemään kodeistaan vieraalle maalle.

Vieraanvaraisuus saa Raamatussa paljon huomiota. Vieraanvaraisuus kuuluu myös perinteisesti suomalaiseen kulttuuriin.

Raamatussa kiinnitetään melko paljon huomiota Jumalan kansan keskuudessa eläviin muukalaisiin. Joku on laskenut, että sana ”muukalainen” mainitaan Vanhassa testamentissa 138 kertaa. Useasti Jumalan kansaa motivoidaan muukalaisten huomioimiseen muistuttamalla heidän omista muukalaisuuden kokemuksistaan. Kun Jumala teki liiton Aabrahamin kanssa, Hän ilmoitti:
Sinun tulee tietää, että jälkeläisesi joutuvat elämään muukalaisina maassa, joka ei ole heidän omansa. Heistä tulee siellä orjia, ja heitä sorretaan neljäsataa vuotta. (1. Moos. 15: 13)
Erityisesti pääsiäinen muistutti muukalaisuuden ajasta.

Oikeudenmukainen kohtelu ja suojelu

Raamattu korostaa, että muukalaisia tulee kohdella oikeudenmukaisesti. He ovat ihmisryhmä, joka tarvitsee erityistä suojelua. Yleisperiaatteena on, että on yksi ja sama laki sekä israelilaisilla että heidän keskuudessaan asuvilla muukalaisilla.

Kun muinaisessa Israelissa ei ollut verotusta, kansan tuli muuten huolehtia, että pyhäkön palvelus toimi ja että yhteiskunnan vähäosaisista pidettiin huolta.
Joka kolmas vuosi teidän tulee jättää sadosta erottamanne vuotuiset kymmenykset omalle paikkakunnallenne, niin että leeviläiset, joilla ei ole teidän keskuudessanne omaa perintömaata, sekä luonanne asuvat muukalaiset, orvot ja lesket saavat syödä itsensä kylläisiksi. Jos teette, kuten Herra, teidän Jumalanne, on käskenyt, hän siunaa teitä kaikissa toimissanne. (5. Moos. 14: 28–29)

Uuden testamentin lukijoita muistutetaan useita kertoja Jumalan kansan ja heidän johtajiensa historiasta.
Muuan lainoppinut oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: ”Mikä käsky on kaikkein tärkein?” Jeesus vastasi: ”Tärkein on tämä: ’Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme on ainoa Herra. Rakasta Herraa, Jumalalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi ja koko voimallasi.’ Toinen on tämä: ’Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.’ Näitä suurempaa käskyä ei ole. (Mark. 12: 28–31)
Tekstiyhteys siinä on tämä:
Kun maahanne tulee muukalaisia asumaan keskuudessanne, älkää sortako heitä. Kohdelkaa joukossanne asuvia siirtolaisia ikään kuin he olisivat heimolaisianne ja rakastakaa heitä kuin itseänne, sillä te olette itsekin olleet muukalaisina Egyptissä. Minä olen Herra, teidän Jumalanne. (3. Moos 19: 33–34)

Meidät on kutsuttu auttamaan muita

Myös Jeesus oli jonkin aikaa pakolaisena. Hän tietää, mitä se on.

Kristillisyys, kristittynä eläminen, on muukalaisena vaeltamista; me odotamme kotiin pääsyä. Sanomme usein, että taivas on varsinainen kotimaamme. Seurakunta rukoilee: tulkoon Sinun valtakuntasi. Olemme matkalla kohti Jumalan lupausten lopullista täyttymistä. Matkalla meidät on kutsuttu auttamaan muita.

Hän (Kristus) tuli julistamaan rauhaa teille, jotka olitte kaukana, ja rauhaa niille, jotka olivat lähellä. Hän on avannut meille molemmille pääsyn Isän luo yhden ja saman Hengen johdattamina. Te ette siis enää ole vieraita ja muukalaisia, vaan kuulutte Jumalan perheeseen, samaan kansaan kuin pyhät. Te olette kiviä siinä rakennuksessa, jonka perustuksena ovat apostolit ja profeetat ja jonka kulmakivenä on itse Kristus Jeesus. (Ef 2: 17–20)    

Suomalaiset ovat lähetystyötä tekevää kansaa

Viime viikkoina suomalaiset ovat olleet hämmennyksen vallassa, kun verrattain isot määrät turvapaikanhakijoita on saapunut maahamme. Pitäisikö heille osoittaa vieraanvaraisuutta vai pitäisikö heidät passittaa matkoihinsa sinne mistä tulivatkin? Miten meidän kristittyinä tulisi asiaan suhtautua?

Olen paljon miettinyt asiaa. Ne maat, joista nykyiset turvapaikanhakijat ovat maahamme tulleet, ovat monella tapaa kurjassa kunnossa. En usko, että kukaan turhaan lähtee kotoaan tänne kylmään Pohjolaan. Me olemme lähetystyötä tekevää kansaa, mutta en tiedä kovinkaan montaa suomalaista lähetysjärjestöä, joka olisi tehnyt työtä esimerkiksi Syyriassa ja Irakissa. Jumala kuitenkin rakastaa kaikkia maailman ihmisiä. Hän rakastaa afgaaneja, kurdeja, irakilaisia, syyrialaisia ja muita. Jos kristityt eivät mene heidän luokseen evankeliumin kanssa, Hän tuo heidät meidän keskuuteemme. Olisiko tämä siksi, että me voisimme tavalla tai toisella kertoa keskuudessamme oleville muukalaisille: Jumala ei ole unohtanut teitä!

Rukoillaan keskuudessamme olevien muukalaisten puolesta. Tehköön Jeesus itsensä tunnetuksi heille. Jos mahdollista, tehköön sen meidän kauttamme!

Elisabet Elo
kirjoittaja toimii Suomen Ev.lut. Kansanlähetyksen aluekoordinaattorina vastuualueenaan Lähi-itä ja kehitysyhteistyö.

Donkki on edullinen joululahja, josta riittää iloa koko vuodeksi! Donkki on iloinen lastenlehti pullollaan tarinoita, raamattuopetuksia, tehtäviä ja harrastepalstoja. Lehti on

Alakouluikäisten lasten raamatunluku- ja harrastelehti Donkki vie iloiselle matkalle Raamatun maailmaan. Raamattuopetusten lisäksi lehdessä on tarinoita, tehtäviä sekä palstoja ystävyyteen ja harrastuksiin liittyen.

Anna suuri lahja!

Donkki on edullinen joululahja, josta riittää iloa koko vuodeksi!
Donkki on iloinen lastenlehti pullollaan tarinoita, raamattuopetuksia, tehtäviä ja harrastepalstoja. Lehti on suunnattu alakouluikäisille ja se ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Kun teet lahjatilauksen 11.12. mennessä, lähetämme Donkin joululehden kirjeenä lahjan saajalle. Mukaan liitämme kortin, jossa kerrotaan, että lehden tilaus on lahja juuri Sinulta.

Lahjatilausjakso alkaa kevätnumerosta, joka ilmestyy 15.2. Vuosikerran hinta on 20 euroa. Tilauksen voit tehdä osoitteessa donkki.net tai ottamalla yhteyttä tilauspalveluumme: tilauspalvelu@uusitie.com, puh. 044 447 7827. Käytä tilatessasi kampanjakoodia JOULU.

Saarna Hausjärven kirkossa 7.6.2015 Matt. 16:24-27 Mika Tuovinen / Uusien lähetystyöntekijöiden siunaaminen Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Jos joku tahtoo kulkea minun

Kutsumuksesta

Saarna Hausjärven kirkossa 7.6.2015 Matt. 16:24-27
Mika Tuovinen / Uusien lähetystyöntekijöiden siunaaminen

Jeesus sanoi opetuslapsilleen:
”Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni kadottaa, on sen löytävä. Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta menettää sielunsa? Millä ihminen voi ostaa sielunsa takaisin? Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kirkkaudessa enkeliensä kanssa, ja silloin hän maksaa jokaiselle tämän tekojen mukaan.”

Kävin muutama päivä sitten Auschwitzin ja Birkenaun keskitysleirillä. Siellä ihmiselämä myytiin uskomattoman halvalla. Auschwitz oli työleiri, jossa juutalaisia sekä muita yhteiskunnalle vaaralliseksi katsomia ihmisiä tapettiin satoja tuhansia. Auschwitzin viereen rakennettiin Birkenau, jonka tehtävä oli olla ihmisten varsinainen tuhoamisleiri. Ihmiset tuotiin leirille karjavaunuissa ja ulos astuessa heidät jaettiin kahteen ryhmään. Suurin osa suunnattiin heti hävitettäväksi kaasukammiossa, ja pienempi ryhmä pakkotyöhön.  Auschwitz-Birkenaussa tapettiin lyhyessä ajassa yli miljoona ihmistä. Käyntini osoitti, miten pahan vallan kasvaessa ihmisellä ja hänen sielullaan ei ole enää mitään arvoa.

Jeesuksen sanat tämän murheellisen historian keskellä muistuttavat suuresta totuudesta. Tämä elämä ei ole kaikki. Jokainen tähän maailmaan syntynyt ihminen on myös ikuinen sielu. Ihmiseltä voidaan riistää hänen ruumiinsa ja maan päällinen elämänsä, mutta ihmisen todellinen olemus on hänen sielunsa. Mutta sekin voidaan kadottaa!

Jumala loi ihmisen maan tomusta. Raamattu sanoo: ”Ja Herra Jumala muovasi maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen. Näin ihmisestä tuli elävä olento” (1 Moos 2:7). Vasta Jumalan antama henkäys, sielu, sai ihmiseen elämän. Ikuinen sielu on meidän todellinen olemuksemme.

Jeesus sanoo sielun tärkeydestä näin: ”Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta menettää sielunsa? Millä ihminen voi ostaa sielunsa takaisin.” Sinun sielusi on arvokkaampi kuin koko maailman varallisuus ja rikkaudet.

Auschwitzissa ja Birkenaussa teloituksia käskeneet ja toteuttaneet menettivät Jumalan antaman hengellisen näkökyvyn ihmisen arvosta.

Hengellinen käsityskyky ihmisen asemasta ja merkityksestä ei hämärtynyt vain keskitysleirillä. Tämä maailma voi heikentää hengellistä näkökykyä.  Monet ovat hengellisesti likinäköisiä, jotka vain näkevät lähelle tämän elämän ajan.

Monet aikamme ihmiset näkevät lähelle, mutta eivät näe kauas. Nähdään ehkä vain tämä elämä, mutta ei ikuisuutta. Kristinusko puhuu ikuisuudesta, jota varten jokainen ihminen on luotu.

Usko Jeesukseen antaa aivan uudenlaisen, rikkaamman käsitys- ja näkökyvyn maailmaan. Pystymme näkemään kauemmaksi, ikuisuuteen asti. Näemme sen, että tämä maailma ei ole kaikki, jokainen ihminen on syvimmiltä olemukseltaan ikuinen sielu.
Myös meitä kristittyjä tämä maailma usein sokaisee ja tekee likinäköiseksi ja silloin arvioimme kaikkea vain tämän maanpäällisen elämän näkökulmasta.

Päivän epistolatekstissä Paavali kehottaa kristittyjä varomaan rahan himoa. Raha onkin yksi suurimmista epäjumalista, joka asettaa suurimmalle osalle meistä kiusauksia. Huomaan itsessäni sisäänrakennetun halun saada lisää. Koska meissä on tämä himo, tarvitsemme peiliksi Jumalan sanan varoituksia, ettemme tekisi elämämme suuria ratkaisuja rahan perusteella vaan Jumalan Sanan ja kutsumuksemme perusteella.

Myös Jeesus koskettaa tätä vaikeaa aihetta. Hän sanoo tekstissämme: ”Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta menettää sielunsa?” Jeesus sanoo näin, koska tietää taipumuksemme rahan rakkauteen. Pahimmillaan se johtaa sielumme ja pelastuksemme menettämiseen.

Paavali kirjoitti kovia sanoja epistolassa: Rahaa havitellessaan monet ovat eksyneet pois uskosta. Tähän on lääkkeeksi Jeesuksen sanat: Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.

Onko täällä joku joka tahtoo seurata Jeesusta? Sitähän Jeesus tässä saarnatekstissämme tiedustelee: ”Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni.” Kyllä minä tahdon! Tähän Jeesus sanoo: ”hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.”

Tämä on radikaali sanoma nykyajalle, jossa itsensä toteuttaminen, hyvinvointi, oman tahdon puolesta taisteleminen, sisäinen sankaruus, voiton optimointi ja kaiken saavuttaminen ovat nousseet tärkeäksi. Jeesus haastaa tämän: Itselleen eläminen ei ole todellista elämää. Mitä hyötyä siitä on ikuisuuden näkökulmasta? Entä jos menetät oman sielusi tavoittelemalla vääriä asioita?

Itsensä kieltäminen on suuri taakka niille, jotka ajattelevat olevansa kaikkivoipia. Sen sijaan jos uskomme, että Jumala on hyvä, me valitsemme iloiten oman tahtomme sijasta hänen tahtonsa. Kysymyksiä nousee silloin kun Jeesuksen seuraaminen vie luopumiseen ja kärsimykseen. Ja Jeesuksen seuraaminen vie aina sinne.

Tästä alkaa uskossa eläminen, jossa sanon: ”Jumalan tie on kuitenkin aina paras.” Minua auttaa tieto siitä, että Jumala on itse monesti valinnut inhimillisesti katsoen vaikean tien, jonka kautta hän vie työnsä voittoon. Kun Jumala kutsuu meitä kristityksi, hän kutsuu omasta elämästä luopumisen tielle. Mutta salaperäisellä tavalla kaiken luopumisen keskellä Jumala voi antaa rikkaan elämän, jossa saamme nauttia Jumalan hyvyydestä.

Meillä on jumalanpalveluksessa tänään juhlahetki, jossa kolme nuorta asetetaan lähetystyöntekijöiksi. Anu, Saara ja Sakari ovat kuulleet Jumalan kutsun lähteä palvelemaan sanoin ja teoin Jumalaa ja toisia ihmisiä.

Erityisesti teille haluan sanoa, että Jeesuksen sanat ”seuraa minua” eivät tarkoita vain tekoja evankeliumin puolesta vaan seuraaminen on Jeesuksen seurassa kulkemista ja olemista. Yksi suurimmista vaaroista länsimaisen kirkon ja lähetysjärjestöjen työssä on se, että työstä tulee epäjumala ja hengellisen työn tekijöillä on vain vähän halua ja aikaa rukoukseen ja Raamatun tutkimiseen. Painakaa jarrua kiireelle!  Seuratkaa Jeesusta! Ei vaatimuksia, joita teille tullaan esittämään suuret määrät! Varatkaa aikaa säännölliseen uskonelämän hoitamiseen.

Lähetystyössämme käytetään monenlaisia ja muuttuvia menetelmiä. Muuttuvan maailman keskellä sanomamme tulee olla kirkas. Tämän juhlapäivän saarna keskittyy sielun pelastumiseen ja todellisen elämän löytämiseen. Tässä ollaan kristillisen sanoman ytimessä.

Vaikka lähetysjärjestönä voisimme viedä kaiken maallisen avun ja muuttaa maanpäällinen elämä paratiisiksi, mutta emme olisi pelastamassa ihmisten sieluja, ikuisuuden näkökulmasta kaikki olisi turhaa.

Kristittyinä ja lähetysihmisenä haluamme viedä evankeliumin niille, jotka eivät ole sitä kuulleet. Emme saa puhua ”heistä” ikään kuin jostain kaukaisesta persoonattomasta joukosta.  Meidän tulee puhua meikäläisistä, kanssaihmisistä, jotka eivät ole vielä kuulleet Jumalan rakkaudesta ja pelastuksesta. He eivät ole jotain toisenlaisia. He eivät ole heikäläisiä vaan meikäläisiä. Meikäläiset tarvitsevat evankeliumia. Katso kaikkia ihmisiä veljinäsi ja siskoinasi. Millainen uhraus on sen arvoinen, että kadonnut veli ja sisko löytää todellisen elämän ja pelastaa sielunsa?

Mitä sinä olet tekemään, antamaan ja mihin ryhtymään heidän puolestaan?

Meidän tulee katsoa myös omaan sieluumme. Mitä se hyödyttää minua vaikka saisin omakseni koko maailman, mutta kadottaisin sieluni.

Minä tarvitsen Jeesusta, jotta sieluni pelastuisi. Sielustani on maksettu maailmankaikkeuden kallein hinta. Jeesus vuodatti verensä minun vuokseni. Mikään muu ei ole elämässäni niin tärkeää kuin olla Jumalan puolella.

Suomalainen herännäisjohtaja Jonas Lagus kirjoitti kerran sanat, jotka mielestäni ovat koko suomalaisen herätyskristillisyyden lyhyt dogmatiikka. Laguksen kahden kohdan dogmatiikka oli: a) Sinä olet kadotettu syntinen. b) Kristus on kadotettujen syntisten auttaja.

Siinä se on. Tässä on jokaisen toivo ja jokaisen mahdollisuus. Tässä on sanomamme ydin suomalaisille ja koko maailmalle. Jeesus on meidän ystävämme ja auttajamme.

Lagus sanoi sielustamme ja sen pelastuksesta, että Jumala antaa meille ristin kannettavaksi oman höyhenenkevyen luontomme ja sielumme vuoksi. Jos Jumala ei antaisi punnuksia, lähtisimme ehkä Jumalan tieltä pois. Höyhenenkevyt sielumme tarvitsee painoja, jotka pitävät sen maailman ja elämämme myrskyissä paikallaan. En tiedä, mitä punnuksia Jumala on antanut sinun elämääsi. Mutta jos ne ovat Jumalan antamia, niiden tarkoitus on, että olet kerran perillä taivaassa.

Ei Jumala tarvitse sitä, että otan ristini ja seuraan Jeesusta. Minä ja minun sieluni tarvitsemme sitä.

Tarvitsen sitä jotta voisin Jumalan silmin ikuisuuden näkökulmasta katsoa tätä maailmaa, kaikkia ihmisiä sekä omaa elämääni ja ratkaisujani.

Jeesus kutsuu radikaaliin kristinuskoon. On vain yksi tie oman elämän ja sielun pelastamiseksi. Kun annamme ne molemmat – elämän ja sielun – Jumalalle, ne ovat varmoissa käsissä. Jeesukselle eletty elämä ei ole hukattu elämä. Itselle eletty elämä on sitä.