Avainsana-arkisto: raamattuopetus

Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys on kutsunut pastori, teologian maisteri Ilkka Rytilahden valtakunnalliseksi raamattukouluttajakseen 1.6.2017 alkaen. Rytilahden tehtäviin kuuluvat valtakunnallinen raamattuopetus-, julistus- ja

Pastori Ilkka Rytilahti aloittaa Kansanlähetyksen raamatunopettajana kesäkuun alussa. Kuva: Ilkka Rytilahden arkisto

Ilkka Rytilahti on kutsuttu Kansanlähetyksen raamatunopettajaksi

Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys on kutsunut pastori, teologian maisteri Ilkka Rytilahden valtakunnalliseksi raamattukouluttajakseen 1.6.2017 alkaen. Rytilahden tehtäviin kuuluvat valtakunnallinen raamattuopetus-, julistus- ja evankelioimistyö. Toimenkuva pitää sisällään yhteistyön SEKLin piirien, Kansanlähetysopiston ja seurakuntien kanssa.

Rytilahden kutsuessaan Kansanlähetys vahvistaa Raamatun opettamista, joka on lähetysjohtaja Mika Tuovisen mukaan yksi liikkeen tärkeimmistä tehtävistä. Viime talven aikana Kansanlähetysliikkeen johto kiersi 17 kansanlähetyspiiriä, ja sieltä välittyi erityinen toive saada toimintaan lisää raamattuopetusta.

− Haluamme lisätä opetustyötä, koska kristinuskon tuntemus maassamme on todella nopeasti ohentunut ja monenlaiset oppivirtaukset hämmentävät ja sekoittavat uskovia. Tiukassa taloustilanteessa Rytilahden kutsuminen tärkeään tehtävään on myös uskon askel. Luotan, että Kansanlähetyksen ja Ilkan ystävät haluavat olla mukana tässä uudessa vaiheessa. Siksi olemme perustaneet Ilkka Rytilahden työn mahdollistamiseksi lähettäjärenkaan, johon liittymällä voi tukea rukouksin ja taloudellisesti Ilkkaa, sanoo lähetysjohtaja Mika Tuovinen.

Pastori, teol. maist. Ilkka Rytilahti on saanut pappisvihkimyksen Oulun hiippakunnassa vuonna 1992. Tämän jälkeen hän on toiminut vt. kappalaisena Kolarin seurakunnassa, rovastikunta-apulaisena Ruotsissa Skaran hiippakunnassa ja kappalaisena Lextorpin seurakunnassa  sekä Suomen Raamattuopiston Säätiön Uudenmaan aluejohtajana.

Ilkka Rytilahti kuvailee uutiskirjeessään sisäistä muutosta ja Jumalan kutsua, joka edelsi siirtymistä Kansanlähetyksen työhön.
− Olen Jumalalle kiitollinen hänen johdatuksestaan ja siitä, että saan ottaa työn vastaan. Samalla tiedostan vahvasti, että vain Jumalan armosta ja hänen Henkensä voimasta opetustyö voi kantaa sitä hedelmää, jota uskon Jumalan haluavan tuottaa. Työnantaja vaihtuu, mutta palvelu samassa Jumalan valtakunnan työssä jatkuu”, Rytilahti summaa.

Ilkka Rytilahden uutiskirjeen tilaajaksi ja hänen työnsä tukijaksi voi liittyä tästä linkistä: http://suuressamukana.fi/kotimaantyontekija/ilkka-rytilahti/

 

 

”Kutsuisin kaikkia, jotka eivät ole aikaisemmin osallistuneet Kansanlähetyospiston periodille, kokeilemaan näitä opetusjaksoja. Monet ovat saaneet ahaa-elämyksiä ja uutta vauhtia Raamatun lukuun ”,

Kansanlähetysopiston kurssivastaava, pastori Markus Korri iloitsee opiston periodien saamasta hyvästä palautteesta. Kuva: Marjukka Korri

Opiskeluperiodit tuottavat hengellistä hyvää

”Kutsuisin kaikkia, jotka eivät ole aikaisemmin osallistuneet Kansanlähetyospiston periodille, kokeilemaan näitä opetusjaksoja. Monet ovat saaneet ahaa-elämyksiä ja uutta vauhtia Raamatun lukuun ”, sanoo Kansanlähetysopiston kurssivastaava Markus Korri.

Opiston kaikille avoimien kolmen arkipäivän mittaisten opetusperiodien suosio on ollut tasaisessa kasvussa. Nämä  periodit on tarkoitettu niille, joka haluavat oppia tuntemaan Raamattua paremmin, kaipaavat kasvua kristittynä ja haluavat eväitä evankeliumin eteenpäin viemiseen.

Kansanlähetysopisto tarjoaa ohjelmaa kolmen päivän arkikursseista vuoden mittaisiin opintolinjoihin. Kuva: Tomi Jurvanen

Eväitä Jumalan tuntemiseen

”Periodeilla opetus keskittyy Vanhan ja Uuden testamentin keskeisiin kysymyksiin. Raamatun äärellä ihmisen usko kasvaa.  Sanan kautta Jumala puhuu ja ravitsee lukijaa. Opiskelijat saavat uskonelämän työkaluja ja pystyvät kehittämään omia elämäntaitojaan. He saavat eväitä Jumalan tuntemiseen ja voivat juurtua Sanaan”, Markus Korri kertoo.

Hän iloitsee siitä, että periodit tuottavat hengellistä hyvää. ”Monet opiskelijat kertovat saaneensa uutta intoa omaan Raamatun lukemiseensa ja tekstien ymmärtämiseen. Opetus on auttanut heitä löytämään Raamatun punaisen langan.”

”Luentojen jälkeen ihmiset usein esittävät henkilökohtaisia kysymyksiä uskonelämästä. Paljon pohditaan esimerkiksi ihmisen syntisyyden ja Jumalan armon välistä suhdetta. Pappina saan siten kohdata ihmisiä ja heidän kysymyksiään. Saan myös jakaa heille sakramentteja ja palvella ripissä.”

Korri on työskennellyt Kansanlähetysopistossa Ryttylässä kaksi ja puoli vuotta.  Hänen tehtäväkenttänsä on hyvin laaja-alainen, ja siihen kuuluu monenlaisia tehtäviä opettamisesta markkinointiin.
”Olen pystynyt luomaan toimenkuvaani omannäköisekseni, ja saan toimia paljon ihmisten parissa, joten työ on hyvin inspiroivaa.”


Opettajia ja aiheita

Kolmen päivän periodit ovat osa opistolla pidemmän ajan opiskelevien lukusuunnitelmaa, mutta koska ne ovat itsenäisiä opetuskokonaisuuksia, on haluttu tarjota osallistumismahdollisuutta muillekin.
”Kävijät voivat peilata omaa näkemystään Raamatusta, ja opistolla on myös hieno mahdollisuus elää tällainen pieni jakso kristittyjen yhteydessä.”

Periodien opetus jakaantuu kahteen linjaan: raamattu- ja apologialinjaan. Kummankin sisältöä luotsaa oma linjavastaava. ”Raamattulinjan periodeilla käydään Raamattu läpi vuoden aikana.”

Apologialinjan periodeilla käydään läpi uskon puolustukseen, filosofiaan ja tieteeseen liittyviä seikkoja ja käsitellään luterilaisen opin ydinteemoja. Opettajina periodeillamme toimivat opiston omien opettajien lisäksi monet vierailevat alan asiantuntijat.

Monille opiskelu Kansanlähetys-opistossa on ollut elämän parasta aikaa – ei välttämättä helppoa, mutta täyteläistä. Kuva: Tomi Jurvanen

Kurssivastaavan kokemuksen mukaan on vaikea arvioida etukäteen  periodien osallistujamääriä.
”Jotkin viikot ovat hiljaisempia, ja sitten on tietyt suositut opettajat, joiden opetukseen aina osallistuu paljon opiskelijoita. Tärkeintä on pitää esillä tarjontaa ja mahdollisuutta osallistua.”

Markus Korria ilahduttavat opiskelijoiden tyytyväiset palautteet. ”Samat henkilöt tulevat aina uudestaan heille sopivana ajanjaksona. Palautteiden mukaan opetus on ollut antoisaa.”

klopisto_periodilahjakortti_artikkelikuva_1038x576

Hyvä lahjaidea

Kansanlähetysopiston periodi on hyvä lahja sukulaiselle tai ystävälle. Nyt joulun lähestyessä lahjakortin voi ostaa tarjoushintaan 50 euroa (normaali hinta on 90 euroa). Lahjakortti sisältää kolmen arkipäivän opiskelun täysihoidolla. Tarjous on voimassa 20.12.2016 asti. Lisätietoa ja tilaukset: Puhelimitse 019 77 920 tai sähköpostitse keskus@sekl.fi

Lue lisää: Tulevat periodit

Tulevia periodeja:
12.-14.12. (ma-ke) Ensimmäinen Korinttilaiskirje
16.-18.1. (ma-ke) Mooseksesta luvattuun maahan
16.-18.1. (ma-ke) Tiede ja usko
23.-25.1. (ma-ke) Elämä ja evankeliumi
30.1.-2.2. (ma-to) Kristinusko ja populaarikulttuuri
30.1.-1.2. (ma-ke) Salomosta pakkosiirtolaisuuteen
6.-8.2. (ma-ke) Efesolaiskirje
6.-9.2. (ma-to) Lähetys ennen ja nyt
13.-15.2. (ma-ke) Apostolien teot
13.-17.2. (ma-pe) Uskontojen maailma
27.2-1.3. (ma-ke)  Isoja profeettoja
27.2.-2.3. (ma-to) Apologia ja elämän vaikeudet
6.-10.3. (ma-pe) Luterilaisuus tutuksi!
13.-15.3. (ma-ke) Danielin kirja
13.-15.3. (ma-ke) Learning from Debates (englanniksi)
21.-23.3. (ti-to) Heprealaiskirje
27.-29.3. (ma-ke) Raamatun naisia
27.-31.3. (ma-pe) Uskonpuhdistus tutuksi!
3.-5.4. (ma-ke) Arjen apologiaa ja evankeliointia
10.-12.4. (ma-ke) Jeesuksen jäähyväispuhe, kuolema ja ylösnousemus
18.-20.4. (ti-to) Suuret apologeetat
22.-24.5. (ma-ke) Ilmestyskirja
22.-24.5. (ma-ke) Kristittynä nykyajassaTallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Pakolaisuus ei ole mikään moderni ilmiö. Maailmanhistoriassa on  ollut useita jaksoja, jolloin ihmiset ovat joutuneet lähtemään kodeistaan vieraalle maalle. Vieraanvaraisuus

Joosef ja Maria joutuivat lähtemään pienokaisineen pakolaisiksi heti Jeesuksen syntymän jälkeen. Kuva: Istockphoto, ivan_96

Muukalaiset Raamatussa

Pakolaisuus ei ole mikään moderni ilmiö. Maailmanhistoriassa on  ollut useita jaksoja, jolloin ihmiset ovat joutuneet lähtemään kodeistaan vieraalle maalle.

Vieraanvaraisuus saa Raamatussa paljon huomiota. Vieraanvaraisuus kuuluu myös perinteisesti suomalaiseen kulttuuriin.

Raamatussa kiinnitetään melko paljon huomiota Jumalan kansan keskuudessa eläviin muukalaisiin. Joku on laskenut, että sana ”muukalainen” mainitaan Vanhassa testamentissa 138 kertaa. Useasti Jumalan kansaa motivoidaan muukalaisten huomioimiseen muistuttamalla heidän omista muukalaisuuden kokemuksistaan. Kun Jumala teki liiton Aabrahamin kanssa, Hän ilmoitti:
Sinun tulee tietää, että jälkeläisesi joutuvat elämään muukalaisina maassa, joka ei ole heidän omansa. Heistä tulee siellä orjia, ja heitä sorretaan neljäsataa vuotta. (1. Moos. 15: 13)
Erityisesti pääsiäinen muistutti muukalaisuuden ajasta.

Oikeudenmukainen kohtelu ja suojelu

Raamattu korostaa, että muukalaisia tulee kohdella oikeudenmukaisesti. He ovat ihmisryhmä, joka tarvitsee erityistä suojelua. Yleisperiaatteena on, että on yksi ja sama laki sekä israelilaisilla että heidän keskuudessaan asuvilla muukalaisilla.

Kun muinaisessa Israelissa ei ollut verotusta, kansan tuli muuten huolehtia, että pyhäkön palvelus toimi ja että yhteiskunnan vähäosaisista pidettiin huolta.
Joka kolmas vuosi teidän tulee jättää sadosta erottamanne vuotuiset kymmenykset omalle paikkakunnallenne, niin että leeviläiset, joilla ei ole teidän keskuudessanne omaa perintömaata, sekä luonanne asuvat muukalaiset, orvot ja lesket saavat syödä itsensä kylläisiksi. Jos teette, kuten Herra, teidän Jumalanne, on käskenyt, hän siunaa teitä kaikissa toimissanne. (5. Moos. 14: 28–29)

Uuden testamentin lukijoita muistutetaan useita kertoja Jumalan kansan ja heidän johtajiensa historiasta.
Muuan lainoppinut oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: ”Mikä käsky on kaikkein tärkein?” Jeesus vastasi: ”Tärkein on tämä: ’Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme on ainoa Herra. Rakasta Herraa, Jumalalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi ja koko voimallasi.’ Toinen on tämä: ’Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.’ Näitä suurempaa käskyä ei ole. (Mark. 12: 28–31)
Tekstiyhteys siinä on tämä:
Kun maahanne tulee muukalaisia asumaan keskuudessanne, älkää sortako heitä. Kohdelkaa joukossanne asuvia siirtolaisia ikään kuin he olisivat heimolaisianne ja rakastakaa heitä kuin itseänne, sillä te olette itsekin olleet muukalaisina Egyptissä. Minä olen Herra, teidän Jumalanne. (3. Moos 19: 33–34)

Meidät on kutsuttu auttamaan muita

Myös Jeesus oli jonkin aikaa pakolaisena. Hän tietää, mitä se on.

Kristillisyys, kristittynä eläminen, on muukalaisena vaeltamista; me odotamme kotiin pääsyä. Sanomme usein, että taivas on varsinainen kotimaamme. Seurakunta rukoilee: tulkoon Sinun valtakuntasi. Olemme matkalla kohti Jumalan lupausten lopullista täyttymistä. Matkalla meidät on kutsuttu auttamaan muita.

Hän (Kristus) tuli julistamaan rauhaa teille, jotka olitte kaukana, ja rauhaa niille, jotka olivat lähellä. Hän on avannut meille molemmille pääsyn Isän luo yhden ja saman Hengen johdattamina. Te ette siis enää ole vieraita ja muukalaisia, vaan kuulutte Jumalan perheeseen, samaan kansaan kuin pyhät. Te olette kiviä siinä rakennuksessa, jonka perustuksena ovat apostolit ja profeetat ja jonka kulmakivenä on itse Kristus Jeesus. (Ef 2: 17–20)    

Suomalaiset ovat lähetystyötä tekevää kansaa

Viime viikkoina suomalaiset ovat olleet hämmennyksen vallassa, kun verrattain isot määrät turvapaikanhakijoita on saapunut maahamme. Pitäisikö heille osoittaa vieraanvaraisuutta vai pitäisikö heidät passittaa matkoihinsa sinne mistä tulivatkin? Miten meidän kristittyinä tulisi asiaan suhtautua?

Olen paljon miettinyt asiaa. Ne maat, joista nykyiset turvapaikanhakijat ovat maahamme tulleet, ovat monella tapaa kurjassa kunnossa. En usko, että kukaan turhaan lähtee kotoaan tänne kylmään Pohjolaan. Me olemme lähetystyötä tekevää kansaa, mutta en tiedä kovinkaan montaa suomalaista lähetysjärjestöä, joka olisi tehnyt työtä esimerkiksi Syyriassa ja Irakissa. Jumala kuitenkin rakastaa kaikkia maailman ihmisiä. Hän rakastaa afgaaneja, kurdeja, irakilaisia, syyrialaisia ja muita. Jos kristityt eivät mene heidän luokseen evankeliumin kanssa, Hän tuo heidät meidän keskuuteemme. Olisiko tämä siksi, että me voisimme tavalla tai toisella kertoa keskuudessamme oleville muukalaisille: Jumala ei ole unohtanut teitä!

Rukoillaan keskuudessamme olevien muukalaisten puolesta. Tehköön Jeesus itsensä tunnetuksi heille. Jos mahdollista, tehköön sen meidän kauttamme!

Elisabet Elo
kirjoittaja toimii Suomen Ev.lut. Kansanlähetyksen aluekoordinaattorina vastuualueenaan Lähi-itä ja kehitysyhteistyö.

Donkki on edullinen joululahja, josta riittää iloa koko vuodeksi! Donkki on iloinen lastenlehti pullollaan tarinoita, raamattuopetuksia, tehtäviä ja harrastepalstoja. Lehti on

Alakouluikäisten lasten raamatunluku- ja harrastelehti Donkki vie iloiselle matkalle Raamatun maailmaan. Raamattuopetusten lisäksi lehdessä on tarinoita, tehtäviä sekä palstoja ystävyyteen ja harrastuksiin liittyen.

Anna suuri lahja!

Donkki on edullinen joululahja, josta riittää iloa koko vuodeksi!
Donkki on iloinen lastenlehti pullollaan tarinoita, raamattuopetuksia, tehtäviä ja harrastepalstoja. Lehti on suunnattu alakouluikäisille ja se ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Kun teet lahjatilauksen 11.12. mennessä, lähetämme Donkin joululehden kirjeenä lahjan saajalle. Mukaan liitämme kortin, jossa kerrotaan, että lehden tilaus on lahja juuri Sinulta.

Lahjatilausjakso alkaa kevätnumerosta, joka ilmestyy 15.2. Vuosikerran hinta on 20 euroa. Tilauksen voit tehdä osoitteessa donkki.net tai ottamalla yhteyttä tilauspalveluumme: tilauspalvelu@uusitie.com, puh. 044 447 7827. Käytä tilatessasi kampanjakoodia JOULU.

Saarna Hausjärven kirkossa 7.6.2015 Matt. 16:24-27 Mika Tuovinen / Uusien lähetystyöntekijöiden siunaaminen Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Jos joku tahtoo kulkea minun

Kutsumuksesta

Saarna Hausjärven kirkossa 7.6.2015 Matt. 16:24-27
Mika Tuovinen / Uusien lähetystyöntekijöiden siunaaminen

Jeesus sanoi opetuslapsilleen:
”Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni kadottaa, on sen löytävä. Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta menettää sielunsa? Millä ihminen voi ostaa sielunsa takaisin? Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kirkkaudessa enkeliensä kanssa, ja silloin hän maksaa jokaiselle tämän tekojen mukaan.”

Kävin muutama päivä sitten Auschwitzin ja Birkenaun keskitysleirillä. Siellä ihmiselämä myytiin uskomattoman halvalla. Auschwitz oli työleiri, jossa juutalaisia sekä muita yhteiskunnalle vaaralliseksi katsomia ihmisiä tapettiin satoja tuhansia. Auschwitzin viereen rakennettiin Birkenau, jonka tehtävä oli olla ihmisten varsinainen tuhoamisleiri. Ihmiset tuotiin leirille karjavaunuissa ja ulos astuessa heidät jaettiin kahteen ryhmään. Suurin osa suunnattiin heti hävitettäväksi kaasukammiossa, ja pienempi ryhmä pakkotyöhön.  Auschwitz-Birkenaussa tapettiin lyhyessä ajassa yli miljoona ihmistä. Käyntini osoitti, miten pahan vallan kasvaessa ihmisellä ja hänen sielullaan ei ole enää mitään arvoa.

Jeesuksen sanat tämän murheellisen historian keskellä muistuttavat suuresta totuudesta. Tämä elämä ei ole kaikki. Jokainen tähän maailmaan syntynyt ihminen on myös ikuinen sielu. Ihmiseltä voidaan riistää hänen ruumiinsa ja maan päällinen elämänsä, mutta ihmisen todellinen olemus on hänen sielunsa. Mutta sekin voidaan kadottaa!

Jumala loi ihmisen maan tomusta. Raamattu sanoo: ”Ja Herra Jumala muovasi maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen. Näin ihmisestä tuli elävä olento” (1 Moos 2:7). Vasta Jumalan antama henkäys, sielu, sai ihmiseen elämän. Ikuinen sielu on meidän todellinen olemuksemme.

Jeesus sanoo sielun tärkeydestä näin: ”Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta menettää sielunsa? Millä ihminen voi ostaa sielunsa takaisin.” Sinun sielusi on arvokkaampi kuin koko maailman varallisuus ja rikkaudet.

Auschwitzissa ja Birkenaussa teloituksia käskeneet ja toteuttaneet menettivät Jumalan antaman hengellisen näkökyvyn ihmisen arvosta.

Hengellinen käsityskyky ihmisen asemasta ja merkityksestä ei hämärtynyt vain keskitysleirillä. Tämä maailma voi heikentää hengellistä näkökykyä.  Monet ovat hengellisesti likinäköisiä, jotka vain näkevät lähelle tämän elämän ajan.

Monet aikamme ihmiset näkevät lähelle, mutta eivät näe kauas. Nähdään ehkä vain tämä elämä, mutta ei ikuisuutta. Kristinusko puhuu ikuisuudesta, jota varten jokainen ihminen on luotu.

Usko Jeesukseen antaa aivan uudenlaisen, rikkaamman käsitys- ja näkökyvyn maailmaan. Pystymme näkemään kauemmaksi, ikuisuuteen asti. Näemme sen, että tämä maailma ei ole kaikki, jokainen ihminen on syvimmiltä olemukseltaan ikuinen sielu.
Myös meitä kristittyjä tämä maailma usein sokaisee ja tekee likinäköiseksi ja silloin arvioimme kaikkea vain tämän maanpäällisen elämän näkökulmasta.

Päivän epistolatekstissä Paavali kehottaa kristittyjä varomaan rahan himoa. Raha onkin yksi suurimmista epäjumalista, joka asettaa suurimmalle osalle meistä kiusauksia. Huomaan itsessäni sisäänrakennetun halun saada lisää. Koska meissä on tämä himo, tarvitsemme peiliksi Jumalan sanan varoituksia, ettemme tekisi elämämme suuria ratkaisuja rahan perusteella vaan Jumalan Sanan ja kutsumuksemme perusteella.

Myös Jeesus koskettaa tätä vaikeaa aihetta. Hän sanoo tekstissämme: ”Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta menettää sielunsa?” Jeesus sanoo näin, koska tietää taipumuksemme rahan rakkauteen. Pahimmillaan se johtaa sielumme ja pelastuksemme menettämiseen.

Paavali kirjoitti kovia sanoja epistolassa: Rahaa havitellessaan monet ovat eksyneet pois uskosta. Tähän on lääkkeeksi Jeesuksen sanat: Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.

Onko täällä joku joka tahtoo seurata Jeesusta? Sitähän Jeesus tässä saarnatekstissämme tiedustelee: ”Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni.” Kyllä minä tahdon! Tähän Jeesus sanoo: ”hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.”

Tämä on radikaali sanoma nykyajalle, jossa itsensä toteuttaminen, hyvinvointi, oman tahdon puolesta taisteleminen, sisäinen sankaruus, voiton optimointi ja kaiken saavuttaminen ovat nousseet tärkeäksi. Jeesus haastaa tämän: Itselleen eläminen ei ole todellista elämää. Mitä hyötyä siitä on ikuisuuden näkökulmasta? Entä jos menetät oman sielusi tavoittelemalla vääriä asioita?

Itsensä kieltäminen on suuri taakka niille, jotka ajattelevat olevansa kaikkivoipia. Sen sijaan jos uskomme, että Jumala on hyvä, me valitsemme iloiten oman tahtomme sijasta hänen tahtonsa. Kysymyksiä nousee silloin kun Jeesuksen seuraaminen vie luopumiseen ja kärsimykseen. Ja Jeesuksen seuraaminen vie aina sinne.

Tästä alkaa uskossa eläminen, jossa sanon: ”Jumalan tie on kuitenkin aina paras.” Minua auttaa tieto siitä, että Jumala on itse monesti valinnut inhimillisesti katsoen vaikean tien, jonka kautta hän vie työnsä voittoon. Kun Jumala kutsuu meitä kristityksi, hän kutsuu omasta elämästä luopumisen tielle. Mutta salaperäisellä tavalla kaiken luopumisen keskellä Jumala voi antaa rikkaan elämän, jossa saamme nauttia Jumalan hyvyydestä.

Meillä on jumalanpalveluksessa tänään juhlahetki, jossa kolme nuorta asetetaan lähetystyöntekijöiksi. Anu, Saara ja Sakari ovat kuulleet Jumalan kutsun lähteä palvelemaan sanoin ja teoin Jumalaa ja toisia ihmisiä.

Erityisesti teille haluan sanoa, että Jeesuksen sanat ”seuraa minua” eivät tarkoita vain tekoja evankeliumin puolesta vaan seuraaminen on Jeesuksen seurassa kulkemista ja olemista. Yksi suurimmista vaaroista länsimaisen kirkon ja lähetysjärjestöjen työssä on se, että työstä tulee epäjumala ja hengellisen työn tekijöillä on vain vähän halua ja aikaa rukoukseen ja Raamatun tutkimiseen. Painakaa jarrua kiireelle!  Seuratkaa Jeesusta! Ei vaatimuksia, joita teille tullaan esittämään suuret määrät! Varatkaa aikaa säännölliseen uskonelämän hoitamiseen.

Lähetystyössämme käytetään monenlaisia ja muuttuvia menetelmiä. Muuttuvan maailman keskellä sanomamme tulee olla kirkas. Tämän juhlapäivän saarna keskittyy sielun pelastumiseen ja todellisen elämän löytämiseen. Tässä ollaan kristillisen sanoman ytimessä.

Vaikka lähetysjärjestönä voisimme viedä kaiken maallisen avun ja muuttaa maanpäällinen elämä paratiisiksi, mutta emme olisi pelastamassa ihmisten sieluja, ikuisuuden näkökulmasta kaikki olisi turhaa.

Kristittyinä ja lähetysihmisenä haluamme viedä evankeliumin niille, jotka eivät ole sitä kuulleet. Emme saa puhua ”heistä” ikään kuin jostain kaukaisesta persoonattomasta joukosta.  Meidän tulee puhua meikäläisistä, kanssaihmisistä, jotka eivät ole vielä kuulleet Jumalan rakkaudesta ja pelastuksesta. He eivät ole jotain toisenlaisia. He eivät ole heikäläisiä vaan meikäläisiä. Meikäläiset tarvitsevat evankeliumia. Katso kaikkia ihmisiä veljinäsi ja siskoinasi. Millainen uhraus on sen arvoinen, että kadonnut veli ja sisko löytää todellisen elämän ja pelastaa sielunsa?

Mitä sinä olet tekemään, antamaan ja mihin ryhtymään heidän puolestaan?

Meidän tulee katsoa myös omaan sieluumme. Mitä se hyödyttää minua vaikka saisin omakseni koko maailman, mutta kadottaisin sieluni.

Minä tarvitsen Jeesusta, jotta sieluni pelastuisi. Sielustani on maksettu maailmankaikkeuden kallein hinta. Jeesus vuodatti verensä minun vuokseni. Mikään muu ei ole elämässäni niin tärkeää kuin olla Jumalan puolella.

Suomalainen herännäisjohtaja Jonas Lagus kirjoitti kerran sanat, jotka mielestäni ovat koko suomalaisen herätyskristillisyyden lyhyt dogmatiikka. Laguksen kahden kohdan dogmatiikka oli: a) Sinä olet kadotettu syntinen. b) Kristus on kadotettujen syntisten auttaja.

Siinä se on. Tässä on jokaisen toivo ja jokaisen mahdollisuus. Tässä on sanomamme ydin suomalaisille ja koko maailmalle. Jeesus on meidän ystävämme ja auttajamme.

Lagus sanoi sielustamme ja sen pelastuksesta, että Jumala antaa meille ristin kannettavaksi oman höyhenenkevyen luontomme ja sielumme vuoksi. Jos Jumala ei antaisi punnuksia, lähtisimme ehkä Jumalan tieltä pois. Höyhenenkevyt sielumme tarvitsee painoja, jotka pitävät sen maailman ja elämämme myrskyissä paikallaan. En tiedä, mitä punnuksia Jumala on antanut sinun elämääsi. Mutta jos ne ovat Jumalan antamia, niiden tarkoitus on, että olet kerran perillä taivaassa.

Ei Jumala tarvitse sitä, että otan ristini ja seuraan Jeesusta. Minä ja minun sieluni tarvitsemme sitä.

Tarvitsen sitä jotta voisin Jumalan silmin ikuisuuden näkökulmasta katsoa tätä maailmaa, kaikkia ihmisiä sekä omaa elämääni ja ratkaisujani.

Jeesus kutsuu radikaaliin kristinuskoon. On vain yksi tie oman elämän ja sielun pelastamiseksi. Kun annamme ne molemmat – elämän ja sielun – Jumalalle, ne ovat varmoissa käsissä. Jeesukselle eletty elämä ei ole hukattu elämä. Itselle eletty elämä on sitä.