Avainsana-arkisto: Raamattuavain

Tämä on viides osa apulaislähetysjohtaja Teijo Peltolan opetussarjasta Mukana Jumalan lähetyksessä. Koko opetussarja on kuunneltavissa  avaimia.net-kanavalla tästä linkistä. Varhain aamulla Tämän

Näissä Galilean maisemissa Jeesus opetti kansaa, paransi sairaita ja rukoili. Kuva: Heidi Tohmola

Rukouksen hetki

Tämä on viides osa apulaislähetysjohtaja Teijo Peltolan opetussarjasta Mukana Jumalan lähetyksessä. Koko opetussarja on kuunneltavissa  avaimia.net-kanavalla tästä linkistä.
Varhain aamulla

Tämän viikon Raamattuavaimissa kuljemme Jeesuksen ja hänen opetuslastensa matkassa niihin maisemiin ja siihen ympäristöön, josta ilosanoma Jeesuksesta Kristuksesta lähti liikkeelle. Mitä Jeesuksen ja opetuslasten matkassa tapahtuu ja mitä voimme näkemästämme ja kuulemastamme oppia? Millä tavalla meitä kutsutaan – opetuslasten tavoin – mukaan Jumalan lähetykseen, sen eri tehtäviin?  Tämän viidennen raamattutuokion aiheena on Varhain aamulla.

Varhain aamulla, kun vielä oli pimeä, Jeesus nousi ja lähti ulos. Hän meni paikkaan, jossa hän sai olla yksin, ja rukoili siellä. Simon ja hänen toverinsa riensivät etsimään Jeesusta ja löysivät hänet. He sanoivat hänelle: ”Kaikki etsivät sinua.” Mutta Jeesus sanoi: ”Me lähdemme nyt täältä ja menemme naapurikyliin. Minun on saarnattava sielläkin, sitä vartenhan minä täällä olen.” Niin hän lähti ja kiersi kaikkialla Galileassa, saarnasi synagogissa ja karkotti pahoja henkiä. (Mark. 1:35–39)

Jeesuksen ja opetuslasten elämä oli monessa suhteessa sellaista, että siitä voitaisiin käyttää tämän päivän sanontaa ”hektistä”. Markuksen evankeliumin kuudennessa luvussa kerrotaan Jeesuksen ja opetuslasten elämästä näin: ”Ihmisiä näet tuli ja meni koko ajan, eivätkä opetuslapset ehtineet edes syödä.” (Mark. 6:30–34) 

Jeesuskin tarvitsi lepoa ja omaa aikaa. Oli varhainen aamu, eikä aurinko ollut vielä noussut. Muiden vielä nukkuessa Jeesus nousi aamun hämärään ja etsi rauhallisen paikan, missä sai olla yksin ja rukoilla.

Kauan Jeesus ei saanut rauhassa olla, kun muut heräsivät. Ehkä opetuslasten mielessä olivat edellisen päivän tapahtumat ja uuden päivän haasteet. Nyt on aika takoa, kun rauta on kuuma, he mahdollisesti ajattelivat. Pietari edellä opetuslapset etsivät Jeesuksen, ja kun löysivät, kertoivat, ikään kuin Jeesus ei olisi sitä muutenkin tiennyt: ”Kaikki etsivät sinua.” 

Jeesuksen julkisen toiminnan aika oli lyhyt mutta intensiivinen. Jeesuksen tunnettuus lisääntyi nopeasti ja suosio kasvoi. Jeesus joutui muodostamaan näkemyksen, miten siihen suhtautua. Tapahtumien keskipisteeseen joutumiseen vaikutti moni asia. Osa Johannes Kastajan opetuslapsista oli siirtynyt seuraamaan Jeesusta. Jeesuksen tekemät ihmeet ja tunnusteot saivat liikkeelle monenlaiset avuntarvitsijat ja herättivät myös valtaapitävien kiinnostuksen. Oli niitäkin, jotka kysyivät, olisiko Jeesus Vanhan testamentin kirjoitusten lupaama Messias. Yksityisyys oli mennyttä. 

Jeesus eli ihmisenä samoin ehdoin kuin me muutkin

Jeesus väsyi, koki nälkää ja janoa, uupumustakin (Joh. 4:6). Hän  tarvitsi myös aikaa olla yksin ja rukoilla (Luuk. 4:42). Jeesus tunnisti omassa elämässään nämä tarpeet ja toimi niin, että hiljentymiselle järjestyisi aikaa. Ainakin tällä kertaa se hetki oli varhain aamulla, kun muut vielä nukkuivat. 

Nämä yksin vietetyt hetket Jeesus käytti rukoukseen ja Isän kanssa olemiseen ja puhumiseen. Rukous on vuorovaikutusta, puhumista ja kuuntelemista ihmisen ja Jumalan välillä, tai seurakunnan ja Jumalan välillä, silloin kun rukoilemme yhdessä. 

Tämä evankeliumiin taltioitu kuvaus Jeesuksen ja opetuslasten aamusta on tärkeä esimerkki ja muistutus myös meille. Jos Jeesuksella oli tarve ja mahdollisuus viettää aikaa hiljaisuudessa ja Jumalan kanssa, niin koskeehan tarve meitäkin. 

Päivässä on hyvä varata, jos mahdollista, säännöllinen aika olla hiljaa ja rukouksessa Jumalan kanssa. Jumala puhuu meille rukouksessa ja ennen muuta sanansa kautta. Tätä mahdollisuutta kannattaa käyttää päivittäin, saadaksemme voimaa ja pysyäksemme elämän tiellä. 

Rukous on meille annettu tapa ja mahdollisuus olla ja elää Jumalan kasvojen edessä, yhtä luonnollinen ja välttämätön hengelliselle elämällemme kuin hengitys keholle. Jumala näkee meidät joka hetki ja me voimme puhua hänelle ja kuulla häntä. 

Rukous voi olla sanatonta huokausta, tutun rukouksen kuten Isä meidän -rukouksen rukoilemista tai vapaata puhetta Jumalalle. Tähän Jumalan sana, Raamattu, meitä rohkaisee ja kutsuu: ”Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa.” (Fil. 4:6–7) 

Kuva: Kansanlähetyksen arkisto.

Teijo Peltola
apulaislähetysjohtaja

Tule mukaan!

  • Liity Teijo Peltolan lähettäjätiimiin ja tilaa hänen uutiskirjeensä tästä.
  • Lahjoita tämän sivun linkin kautta tai tilille FI83 2070 1800 0283 25 (Suomen Ev. lut. Kansanlähetys) viitenumerolla 33145 . Tuki ohjataan Teijo Peltolan työhön.
  • Rukoile, että tämän artikkelin kautta lähetystyö tulee tunnetuksi ja evankeliumin sanoma leviää! Kiitos!

 

Tämä on neljäs osa apulaislähetysjohtaja Teijo Peltolan opetussarjasta Mukana Jumalan lähetyksessä. Koko opetussarja on kuunneltavissa  avaimia.net-kanavalla tästä linkistä. Jeesus odotusten paineessa

Kuvassa Galilean maisemaa, missä Jeesus vietti niitä hetkiä, jolloin hän vetäytyi yksinäisyyteen ja rukoilemaan. Kuva Heidi Tohmola

Ota tavaksi hiljentyä Jumalan seurassa

Tämä on neljäs osa apulaislähetysjohtaja Teijo Peltolan opetussarjasta Mukana Jumalan lähetyksessä. Koko opetussarja on kuunneltavissa  avaimia.net-kanavalla tästä linkistä.

Jeesus odotusten paineessa

Tämän viikon Raamattuavaimissa kuljemme Jeesuksen ja hänen opetuslastensa matkassa, niihin maisemiin ja siihen ympäristöön, josta ilosanoma Jeesuksesta Kristuksesta lähti liikkeelle. Mitä Jeesuksen ja opetuslasten matkassa tapahtuu ja mitä voimme näkemästämme ja kuulemastamme oppia? Millä tavalla meitä kutsutaan mukaan Jumalan lähetykseen, sen eri tehtäviin? Tämän viikon neljännen raamattutuokion aiheena on Jeesus odotusten paineessa.

Jeesus kulki sitten joka puolella Galileaa. Hän opetti seudun synagogissa, julisti ilosanomaa Jumalan valtakunnasta ja paransi kaikki ihmisten taudit ja vaivat. Hänen maineensa levisi sieltä koko Syyriaan. Hänen luokseen tuotiin kaikki erilaisista taudeista kärsivät ihmiset – niin pahojen henkien vaivaamat kuin kuunvaihetautiset ja halvaantuneetkin – ja hän paransi heidät. Hänen perässään kulki suuri joukko ihmisiä. Heitä oli lähtenyt Galileasta ja Dekapoliin alueelta, Jerusalemista ja Juudeasta sekä Jordanin toiselta puolen. (Matt. 4:23–25) 

Jeesuksen julkinen toiminta alkoi ja hän kertoi ”ohjelmajulistuksensa” kotikaupunkinsa Nasaretin synagogassa. Kotikaupunki kuitenkin torjui Jeesuksen. Jeesus muutti Kapernaumiin, mistä käsin hän liikkui noin kolme vuotta kestäneen julkisen toimintansa ajan. Nasaretin synagogassa Jeesus oli lainannut Jesajan profetiaa ja kertonut julkisesti olevansa Vanhan testamentin lupaama Messias: 

Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, parantamaan ne, joiden mieli on murtunut, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kahleitten kirpoamista, julistamaan Herran riemuvuotta, päivää, jona Jumalamme antaa palkan. Hän on lähettänyt minut lohduttamaan kaikkia murheellisia, antamaan Siionin sureville kyynelten sijaan ilon öljyä, hiuksille tuhkan sijaan juhlapäähineen, murheisen hengen sijaan ylistyksen viitan. Heitä kutsutaan Vanhurskauden tammiksi, Herran tarhaksi, jonka hän itse on istuttanut osoittaakseen kirkkautensa. (Jes. 61:1–3) 

Tämän profetian mukaisesti Jeesus nyt toimii. Jeesuksen sanoma on kokonaisvaltainen. Jeesus opettaa ja julistaa ilosanomaa sekä synagogissa että julkisissa paikoissa, siellä, missä ihmiset kohtaavat ja kokoontuvat, ja osoittaa pyhien kirjoitusten käyvän hänessä toteen. 

Johannes Kastajaa oli tultu kuulemaan Juudeasta ja Jordanin ympäristöstä (Matt. 3:5). Kuulijat olivat lähinnä oman kansan edustajia. Jeesuksen maine sen sijaan leviää nopeasti ja laajemmalle. Avun tarvitsijoita tulee monesta suunnasta, myös muualta kuin juutalaisten alueilta, kuten kreikkalaisten asuttamista Dekapoliin kaupungeista. Jeesuksen julistus ja se, miten hän ihmiset kohtaa, on kokonaisvaltaisempi kuin Johannes Kastajalla. 

Jeesuksen sanoma kosketti sydäntä ja omaatuntoa, mieltä ja kehoa. Vaikka Jeesuksen toiminta keskittyi pääasiassa Israelin kansan pariin, hän ei torjunut muidenkaan kansojen edustajia.  

Julkisuudella oli veronsa. Jeesukseen kohdistui odotuksia, jotka kertoivat enemmän kiinnostuneiden omista toiveista kuin Vanhan testamentin lupausten täyttymisestä. 

Jeesus eli koko julkisen toimintansa ajan monien odotusten ristipaineessa. Jeesus kuuli nämä odotukset, mutta ne eivät ohjanneet hänen toimintaansa. Aamusta iltaan ja illasta aamuun hänen perässään kulki suuri joukko ihmisiä. 

Kuinka Jeesus jaksoi näiden odotusten keskellä?  

Kuin tuokiokuvan meille antaa lääkäri Luukas, aina tarkkana havainnoissaan: Päivän valjettua Jeesus lähti ulos ja meni paikkaan, jossa hän sai olla yksin. Ihmiset kuitenkin lähtivät etsimään häntä. He tavoittivat hänet ja estelivät häntä lähtemästä luotaan. Mutta Jeesus sanoi: ”Minun on vietävä Jumalan valtakunnan ilosanoma myös muihin kaupunkeihin, sitä vartenhan minut on lähetetty.” Ja hän saarnasi Juudean synagogissa. (Luuk. 4:42–44) 

Itseensä kohdistuneiden odotusten keskellä Jeesus huolehti myös omasta jaksamisestaan. Aamut olivat niitä hetkiä, jolloin hän vetäytyi yksinäisyyteen ja rukoilemaan. 

Puhuttelevaa kuitenkin on, että vaikka nämäkin hetket keskeytettiin, Jeesus malttoi ja jaksoi kuulla ja vastata, miten ja miksi hän toimi niin kuin toimi täyttääkseen tehtävänsä. 

Myös meidän tehtävämme on pysähtyä arvioimaan omia odotuksiamme Jeesusta kohtaan. Miten sen teemme? Jeesus antaa meille esimerkin. Aamut olivat Jeesukselle se hetki, jolloin hän erityisesti pysähtyi kysymään Jumalan tahtoa ja rukoilemaan.  

Päivässä on hyvä varata, jos mahdollista, säännöllinen aika olla hiljaa ja rukouksessa Jumalan kanssa. Jumala puhuu meille rukouksessa ja ennen muuta sanansa kautta. Tätä mahdollisuutta kannattaa käyttää päivittäin saadaksemme voimaa ja pysyäksemme taivaan tiellä. 

Mekin elämme monenlaisten odotusten keskellä. Muiden ihmisten tai yleisen mielipiteen mukaan ei ole kuitenkaan hyvä elämäänsä suunnata. Kuulla ja tulla kuulluksi on kyllä tärkeää. Sinun sanasi on lamppu, joka valaisee askeleeni, se on valo minun matkallani. (Ps. 119:105) 

Kuva: Kansanlähetyksen arkisto.

 Teijo Peltola
apulaislähetysjohtaja

Tule mukaan!

  • Liity Teijo Peltolan lähettäjätiimiin ja tilaa hänen uutiskirjeensä tästä.
  • Lahjoita tämän sivun linkin kautta tai tilille FI83 2070 1800 0283 25 (Suomen Ev. lut. Kansanlähetys) viitenumerolla 33145 . Tuki ohjataan Teijo Peltolan työhön.
  • Rukoile, että tämän artikkelin kautta lähetystyö tulee tunnetuksi ja evankeliumin sanoma leviää! Kiitos!

 

 

 

”Minun laumani on hajonnut, kun se on jäänyt paimenetta”, julisti profeetta Hesekiel Israelin kansalle. Jumalan lapset muodostavat lauman, seurakunnan. Paimenuus

Lauma kaipaa paimenta

”Minun laumani on hajonnut, kun se on jäänyt paimenetta”, julisti profeetta Hesekiel Israelin kansalle. Jumalan lapset muodostavat lauman, seurakunnan. Paimenuus vahvistaa ja johdattaa seurakuntaa sen vaeltaessa eteenpäin. Ilman paimenta lauma voi jäädä polkemaan paikoilleen tai hajaantua kuka mihinkin suuntaan. Kaikkialle hajonnut tai paikalleen jäänyt seurakunta ei pysty toimimaan, eivätkä sen jäsenet voi hyvin.

Seurakunnan muodostavat erilaiset jäsenet. Jokaisella on vahvuuksia, heikkouksia, lahjoja, pelkoja, unelmia ja kokemuksia niin hyvästä kuin pahasta. Paimenuus auttaa erilaisia ihmisiä muodostamaan seurakunnan, joka elää  tehtäväänsä todeksi avoimesti toisiinsa tutustuen ja toisiaan huomioiden.

Paimen on se, joka huolehtii seurakunnasta. Hän huolehtii raviten ja vaalien laumaansa. Seurakunnan sisällä paimenuus toteutuu monen jäsenensä kautta. Pienpiirien vetäjät ja eri ryhmien kokoajat ovat paimenia seurakunnassa  hengellisinä isinä ja äiteinä arjen keskellä.

Paimenuus on rinnalla kulkemista, toiseen tutustumista ja tukemista. Suurissa kaupunkiseurakunnissa voi olla vaikeaa toteuttaa paimenuutta, mutta pienpiirit seurakunnan sisällä avaavat paimenuudelle väylän. Usein seurakunnan paimen toimii pienpiirien ja ryhmien vetäjien paimenena. Pienpiirien ja ryhmien vetäjät vuorostaan ovat paimenia omalle ryhmälleen. Näin jokaiselle löytyy riittävän henkilökohtainen ja läheinen paimen.

Ovatko Hesekielin sanat myös meidän ajallemme? Onko laumamme hajoamassa tai jäämässä paikoilleen? Tarvitsemme ja kaipaamme paimenuutta. On hyvä käydä rukoillen nostamaan paimenia ja ymmärtää oma osa paimenuudessa lauman jäsenenä. Herra, vahvista laumaasi, kutsu ja nosta paimenia!

Helsingin Kansanlähetyksen missiosihteeri, diakoni Seppo Palonen opettaa teemasta avaimia.net kanavalla: Lammas tarvitsee paimenen.

Lisää Raamattuavain-opetuksia avaimia.net-kanavalla.

Raamattuavain-opetukset Radio Dein taajuuksilla arkisin kello 7.05 ja 17.15, sekä koko päivän avaimia.net-kanavalla.  Opetukset kuullaan kokonaisuudessaan lauantaiaamuna kello 8.35 alkavassa Raamattuavain Extrassa.


Veijo Olli

Kirjoittaja toimii Kansanlähetyksen radio- ja televisiotyön koordinaattorina.

Tilaa Veijo Ollin rukouskirje tästä linkistä.
 

 

“Toimikaa sen kaupungin parhaaksi, johon minä olen teidät siirtänyt. Rukoilkaa sen puolesta Herraa, sillä sen menestys on teidänkin menestyksenne.” Jer. 29:7

Kirje hyvästä sanomasta!

“Toimikaa sen kaupungin parhaaksi, johon minä olen teidät siirtänyt. Rukoilkaa sen puolesta Herraa, sillä sen menestys on teidänkin menestyksenne.” Jer. 29:7

Toisinaan Raamatun sana pysähdyttää. Yllä oleva Jeremian kohta pysäytti minut. Junassa juutuin lukemaan sitä. Luin jaetta yhä uudelleen ja pohdin sen sanomaa. Kirjoitin siitä opetuksen radioon Junioriavain-ohjelmaan.

Voit kuunnella Junioriavain-opetuksen Jeremian kirjan 29:7 tästä:

Mutta vieläkään Jeremian sanat eivät jättäneet minua rauhaan. Jae pyöri mielessäni. Aamukävelyllä jouduin rukouksissani painiskelemaan sen kanssa. Miten olin toiminut kotikatuni, ”kaupunkini”, parhaaksi?

Rukoilin apua, miten voisin lähestyä kotikatuni asukkaita. Kulkiessani huomioni kiinnittyi postilaatikoihin ja oivalsin, että  jokaista ihmistä voi lähestyä postilaatikon kautta. Kolmannella rukouskävelyllä lopulta koin saavani riittävän vastauksen. Minulle kirkastui,  miten voin toimia oman kaupunkini parhaaksi.

Postilaatikon kautta voidaan kutsua ihmisiä hyvän sanoman ääreen, tutustumaan kristillisiin mediaohjelmiin  omassa kodissaan.

Näin Jeremian kirjan jae synnytti kirjeen, jossa kerrotaan Kansanlähetyksen radio- ja tv-ohjelmista. Niitä voi kuunnella ja katsella myös avaimia.net -internetsivujen kautta.

Sinä voit liittyä tähän näkyyn ja tavoittaa kotikatusi ihmisiä. Voit tulostaa ja rukoillen jakaa kirjettä lähialueillasi. Kirjeen avulla voit toimia Jeremian sanojen mukaan alueesi ihmisten parhaaksi. Kirje kutsuu vastaanottajaa käymään kodissaan Jumalan sanan äärelle. Tämä onnistuu hyvin tuottamiemme ohjelmien parissa niin radion, television kuin internetin kautta. Kirje kutsuu myös mukaan seurakuntaan.

Ole rohkea, ole siunattu, toimi kaupunkisi parhaaksi – jaa kotikadullesi kirje hyvästä sanomasta!

Tästä voit avata ja tulostaa kirjeen värikuvalla

Tästä voit avata ja tulostaa kirjeen mustavalkokuvalla

Muutama vinkki:

  • Jos sinulla ei ole mahdollisuutta tulostaa kirjettä, voit kysyä apua joltakulta: ystävältä, naapurilta, lapselta tai lapsenlapselta jne. Voitte yhdessä tulostaa kirjeitä riittävästi ja päästä jakamaan niitä siunaukseksi alueesi ihmisille.
  • Kunnioita ”Ei mainoksia” -ilmoituksia postilaatikoissa. Rukoile näiden kotien puolesta. Rukoile, että voisit kohdata asukkaan ja antaa kirjeen hänelle suoraan.
  • Voit rohkaista muita jakamaan kirjeitä ottamalla selfien itsestäsi jakaessasi kirjeitä postilaatikoihin. Jaa kuva internteissä #jer29_7 #suuressamukana tägeillä varustettuna

Videotallenne vuoden 2019 työntekijäseminaarista

Veijo Olli
kirjoittaja toimii Kansanlähetyksen radio- ja televisiotyön koordinaattorina.