Avainsana-arkisto: Raamattu

Viime kuukausina Bus4Life – kirjastoauto on kiertänyt neljässä eri Itä-Eurooppan maassa. Moldovassa  työntekijät saivat olla mukana todistamassa Jumalan  voimakasta ja aktiivista

”Kuinka voin tulla uskoon?”

Viime kuukausina Bus4Life – kirjastoauto on kiertänyt neljässä eri Itä-Eurooppan maassa. Moldovassa  työntekijät saivat olla mukana todistamassa Jumalan  voimakasta ja aktiivista toimintaa. He saivat olla  etulinjassa tekemässä juuri sitä, mikä on lähetystyöntekijöiden ydintehtävä: johdattaa ihmisiä henkilökohtaiseen uskoon ja pelastukseen Jeesuksessa Kristuksessa. Nämä ovat arvokkaita hetkiä ja lähetystyöntekijälle kaiken työn, vaivan ja uhrauksen arvoisia.

Moldovassa kuljettajana ollut Esa Tuuri kirjoittaa:

”Joka ilta pidimme kirjastoautossa ohjelmaa kylän nuorisolle. Ohjelmassa oli tutustumisleikkejä, keskustelua teen, kahvin ja keksien kera sekä hengellistä opetusta. Ohjelman kohokohtana näytimme kristillisiä elokuvia. Illan elokuvaa kylän nuoret odottivatkin innolla jo kokoontuessaan kirjastoauton luokse ennen ohjelman alkua. Kylän nuorisosta vain ani harva tulee uskovasta taustasta, ja hengelliset asiat ovat lähes kaikille aivan uusia.
Kylän nuoriso katsoi mielellään elokuvia. Ohjelman lopuksi aktiolaiset pitivät pienen päätöspuheen, jossa he elokuvan tapahtumien pohjalta kertoivat Jumalan vaikuttavan tässäkin ajassa ja kutsuvan tavallisia ihmisiä yhteyteensä.
Neljäntenä iltana ryhmämme koki yllätyksen. Joka ilta kirjastoautoon kokoontui yli kaksikymmentä nuorta. Kun kysyimme, mikä heidät sai tulemaan illasta toiseen, he vastasivat, että ilmapiiri kokoontumisissamme on kutsuvan rauhallinen ja tasapainoinen, millaista he eivät olleet muualla kokeneet.
IMG_0855
Neljäntenä iltana olimme pyytäneet nuoria kirjoittamaan nimettömästi paperille, mitä he haluaisivat kysyä meiltä. Ensimmäinen kysymys oli: ”Kuinka voin tulla uskoon?” Yksi ryhmäläisemme antoi perusteellisen vastauksen ja kysyi lopuksi, haluaisiko joku läsnäolijoista, että rukoilisimme yhdessä Jeesukselta syntien anteeksiantoa ja hänen johdatustaan elämässä. Mitä sitten tapahtui, yllätti meidät. Yksi nelitoistavuotias poika nousi ja pyysi, että hänen puolestaan rukoiltaisiin. Hänen jälkeensä nousi samanikäinen tyttö ja sitten toinen tyttö ja poika. Lopulta miltei kaikki nuoret nousivat ja pyysivät, että rukoilisimme heidän kanssaan syntien anteeksiantoa ja Jeesusta tulemaan heidän elämäänsä.
Seuraavana iltana pidimme nuorten kanssa hieman toisenlaisen kokouksen. Vastasimme heidän kysymyksiinsä elämästä kristittynä ja kerroimme omia kokemuksiamme Jumalan läsnäolosta ja johdatuksesta elämässämme. Monet nuorten kysymyksistä koskivat aivan uskonelämän perusasioita, kuten ”Kuinka voin rukoilla?”
Koin, että Jumala oli erityisellä tavalla valmistanut kaiken edellämme. Koko aktioryhmämme yllättyi siitä, mitä Jumala teki tämän kylän nuorten parissa. Kirjastoautotyössä en ole ennen nähnyt vastaavaa.
Viimevuotinen vierailumme oli valmistanut kylän lapsia ja nuoria ottamaan Jumalan sanan vastaan. Ennen kaikkea kuitenkin Jumala on valmistanut heidän sydäntään vastaanottamaan iankaikkisen elämän sanat. Niin viime vuonna kuin nytkin kutsuimme kyläläisiä tutustumaan kirjatarjontaamme, mutta aikuisille vaikutti olevan liian suuri kynnys astua seurakunnan portista sisään. Kuitenkin jo viime vuonna lapset ja nuoret olivat ostaneet jonkin verran kirjoja, ja nyt kaikki halukkaat nuoret saivat vastaanottaa oman Raamatun. Lasten ja nuorten kautta usko voi ajan kuluessa kohdata myös heidän vanhempansa. Huomasin, että parina viimeisenä iltana ohjelmaamme osallistui myös selvästi vanhempi nainen. Vaikutti, että yksi nuorista oli pyytänyt mukaan äitinsäkin. Tämä nainen seurasi kiinnostuneena nuortenohjelmaamme, ja hän vaikutti arvostavan toimintaamme.”
Bus4Life Moldovan maisemissa

Bus4Life Moldovan maisemissa

Bus4Life jatkaa vierailuja Itä-Euroopan kaupungeissa ja kylissä kristillistä kirjallisuutta ja Raamattuja levittäen. Voit lukea lisää Kansanlähetyksen tekemästä kirjallisuustyöstä täältä.

Teksti: Esko ja Sandi Mäki-Soini

Kansanlähetys on luterilaisessa kirkossa toimiva lähetysjärjestö ja herätysliike. Lähetysjohtaja Mika Tuovinen kertoi omin sanoin, millainen on hänen johtamansa Kansanlähetysliike. Mikä

Kansanlähetys omin sanoin

Kansanlähetys on luterilaisessa kirkossa toimiva lähetysjärjestö ja herätysliike. Lähetysjohtaja Mika Tuovinen kertoi omin sanoin, millainen on hänen johtamansa Kansanlähetysliike.

Mikä on Kansanlähetys?

Olemme suuri joukko suomalaisia, joilla on halu levittää Jumalan rakkautta kotimaassa ja ulkomailla. Meille tärkeitä asioita ovat luottamus Raamattuun, usko Jeesukseen pelastajana sekä ihmisten kutsuminen ja auttaminen taivaan tiellä.

Mitä Kansanlähetys tekee?

Kotimaassa järjestämme seurakuntien kanssa raamattuopetusta ja hengellisiä tapahtumia. Rohkaisemme uskovia perustamaan raamattupiirejä ja pienryhmiä sekä lukemaan Raamattua. Opetamme Raamattua myös radiossa ja netissä Avaimia.net –sivuilla.

Lähetystyö on suurimmaksi osaksi seurakuntien tukemista ja uusien perustamista. Autamme kaikkein heikoimmassa asemassa olevia lähimmäisiämme, kuten ihmiskaupan uhreja ja köyhiä lapsia. Olemme mukana siellä, missä rakennetaan kirkkoja, käännetään Raamattua, luodaan kirjakieltä ja opetetaan ihmisiä lukemaan.

Miksi Kansanlähetys tekee?

Haluamme auttaa ihmisiä parempaan elämään sekä löytämään elävän yhteyden Vapahtajaan. Uskomme, että koska ihminen on luotu elämään Jumalan yhteydessä vain Hän voi tyydyttää meissä olevan syvän elämänjanon. Itsekin olen tämän kokenut.
Raamatusta voimme lukea Jumalan rakkaudesta meitä kohtaan ja siitä, mitä hän odottaa meiltä. Olemme aktiivisia kristittyjä, koska haluamme ihmisten parasta tämän elämän ja ikuisuuden näkökulmasta.

-Mika Tuovisen haastattelu julkaistu Uusi Tie -lehdestä 18.6.2015. Lehti on Turun Kansanlähetyspäivien erikoisnumero.

Kirkkokansan raamattupäivä kokosi lauantaina Lahden Ristinkirkkoon kuutisensataa osallistujaa. Laulukirja Viisikielisestä raikuivat kappaleet Mikko Nikulan ja Kyntäjä-yhtyeen säestyksellä. Puheet käsittelivät Tulkoon

Keski-Lahden seurakunnan vt. kirkkoherra Miika Hämäläinen toivotti Kirkkokansan Raamattupäivään saapuneet tervetulleeksi Lahden Ristinkirkkoon.

Armo ja herätysjulistus voivat kulkea käsi kädessä

Kirkkokansan raamattupäivä kokosi lauantaina Lahden Ristinkirkkoon kuutisensataa osallistujaa. Laulukirja Viisikielisestä raikuivat kappaleet Mikko Nikulan ja Kyntäjä-yhtyeen säestyksellä. Puheet käsittelivät Tulkoon valtakuntasi –teemaa.

Kyntäjä-yhtye Mikko Nikulan johdolla laulatti kirkkokansaa Viisikielisestä.

Uusi Tie -lehden päätoimittaja Leif Nummela korosti, että herätyksessä Pyhä Henki osoittaa ihmisille heidän syntisyytensä, kirkastaa Jeesuksen sovitustyön ja ilmoittaa, että Jeesus on voittanut pahan. Herätys on näin ollenIida Hovi haastatteli päätoimittaja Leif Nummelaa. synnin ja armon jatkuvaa kirkastumista.
– Herätys merkitsee aina paluuta Raamattuun, niin että Jumala alkaa puhua meille sanansa kautta.

Sovintoon itsensä ja muiden kanssa

Sovinnon merkityksestä puhui psykoterapeutti ja perheneuvoja Saara Kinnunen. Hän kertoi näkevänsä työssään, kuinka kipeästi ihmiset tarvitsevat sovintoa sekä toisten ihmisten että itsensä ja oman menneisyytensä kanssa. Kinnunen totesi, että Raamatussa sana pelastus merkitsee sielun pelastumisen lisäksi myös paranemista ja vapautumista.
– Jumala on kiinnostunut ihmisestä kokonaisuutena. Jeesuksen tehtäviin kuului parantaa ne, joiden mieli on murtunut, ja julistaa vangituille vapautusta.

Psykoterapeutti ja perheneuvoja Saara Kinnunen puhui sovinnon merkityksestä.

Väärin kohdelluksi tulemisen jälkeen ihminen voi päästä eteenpäin vain kohtaamalla totuuden: uhrin asemaan ei tarvitse jäädä.
– Suru on tervehdyttävä tunne, joka tekee tilaa sovinnolle. Kysymys on, haluanko antaa anteeksi ja päästää irti menneisyydestä ja sen vaikutuksesta.

Säilyttämisen arvoinen perintö

Viidennen herätysliikkeen perinnöstä ja näystä puhuivat Suomen Raamattuopiston toiminnanjohtaja Timo Junkkaala sekä Opiskelija- ja Koululaislähetyksen pääsihteeri Jussi Miettinen. Junkkaala myönsi, että viidennen herätysliikkeen historiaan mahtuu virheitä, joista tulisi ottaa oppia niin, että edellytyksetön armo ja herätysjulistus voivat kulkea yhdessä. Hän nosti vuosikymmenien varrelta esimerkkejä säilyttämisen arvoisista perinnöistä.
Frans Hannulan perintönä meidän tulisi säilyttää sovituksen evankeliumi ja armollinen rakkaus ihmisiä kohtaan. Urho Muroman perintöä on muun muassa Raamattu-uskollisuus ja oppiminen muilta herätysliikkeiltä. Pohjoismaisesta luterilaisesta herätyskristillisyydestä on kajastanut lain ja evankeliumin erottamisen kirkas valo.

Jussi Miettinen muistutti, että herätys alkaa rukouksesta.
– Jumala kutsuu meitä nöyryyteen. Onko elämässämme ja liikkeessämme tukkeutuneita kaivoja? Onko meillä yhä ensirakkaus Jeesusta kohtaan? Jumalan seurakunta OPKOn pääsihteeri Jussi Miettinen muistutti, että herätys alkaa rukouksesta.on sitä varten, että se kertoo hyvää uutista Jeesuksesta. Tämä näky kutsuu pysähtymään: onko tärkein yhä kaikkein tärkein?

Rakkaus kutsuu liikkeelle

Lähetysyhdistys Kylväjän työaluevastaava Taneli Skyttä nosti esille maailman kaksi miljardia ihmistä, jotka eivät ole vielä kuulleet Jeesuksesta. Esimerkkinä nykyaikaisesta lähetystyöstä Skyttä mainitsi Kylväjän Mongoliassa tekemän urheilulähetystyön, jossa peliharjoitusten lomassa opetetaan hyvistä arvoista ja Jeesuksesta.

Skyttä peräänkuulutti uskollisuutta tehtävän loppuunsaattamisessa, mihin tarvitaan urheilujoukkueen tapaan rohkeutta, kestävyyttä, yhteispeliä, valmennusta ja johtamista. Ilman hyviä valmentajia ja johtajia joukkue ei pääse päämääräänsä. Tärkeintä on kuitenkin keskittyminen Jeesukseen.
– Jeesus kutsuu meitä ensin olemaan hänen kanssaan, jotta hän voi lähettää meidät matkaan.

Medialähetys Sanansaattajien mediatoimittaja Merja Kauppinen haastoi miettimään, teemmekö ja tuemmeko lähetystyötä vain omantunnon rauhoittamiseksi vai välitämMedialähetys Sanansaattajien mediatoimittaja Merja Kauppinen haastoi miettimään, teemmekö ja tuemmeko lähetystyötä vain omantunnon rauhoittamiseksi vai välitämmekö oikeasti ihmisistä.mekö oikeasti ihmisistä.
– Rakkauden kaksoiskäsky ei saisi muodostua meille taakaksi, vaan sen tulisi vapauttaa meidät elämään niin kuin Jumala on tarkoittanut. Kristuksen ruumis on tarkoitettu olemaan liikkeellä; me emme saa halvaannuttaa sitä omalla toimimattomuudellamme.

Uskolle ja papeille yhä tarvetta

Suomen Raamattuopiston rehtori Juha Vähäsarja totesi, että kristilliseen uskoon on kaikkina aikoina kuulunut Jeesuksen paluun odotus. Meidän ei tule kuitenkaan tarkkailla liiaksi ulkoisia merkkejä tai yrittää ennustaa tarkkaa ajankohtaa.Suomen Raamattuopiston rehtori Juha Vähäsarja kertoi, miten Jeesuksen paluuseen voi valmistautua.
– Voimme varautua Jeesuksen paluuseen ainoastaan olemalla valmiit koko ajan. Se tarkoittaa elämistä uskon yhteydessä Jeesukseen ja myös seurakuntayhteydessä elämistä.

Päivä päättyi messuun, jossa kenttäpiispa Pekka Särkiön saarnan aiheena oli ”Tulkoon rauha”. Jeesus lupasi seuraajilleen sisäisen rauhan, joka kestää myös vaikeuksissa ja rauhattomissa oloissa.
– Sodan aikana uskonto nähtiin puolustamisen arvoiseksi yhdessä muiden vapauksien rinnalla. Tänään monet puhuvat äänekkäästi uskontoa vastaan ja haluavat siirtää"Jeesus lupasi seuraajilleen sisäisen rauhan, joka kestää myös vaikeuksissa ja rauhattomissa oloissa," lohdutti kenttäpiispa Pekka Särkiö saarnassaan. sen pois julkisesta elämästä, kuten koulusta tai armeijasta. Sotilaspappien työn merkitys kuitenkin tunnustetaan puolustusvoimissa, sillä papin antamalle tuelle ja uskolle on tarvetta.

Kirkkokansan raamattupäivän järjestivät Keski-Lahden seurakunta, Lähetysyhdistys Kylväjä, Kansanlähetys, Suomen Raamattuopiston Säätiö sekä Opiskelija- ja Koululaislähetys. Päivä järjestettiin tänä vuonna viidettä kertaa. Ensi vuonna tapahtuma pidetään Helsingissä.

Kuvat: Ilkka Kontturi

 

On ollut rohkaisevaa nähdä aasialaisia nuoria ja vähän vanhempiakin, jotka haluavat oppia lisää Raamattua ja käännöstiedettä. Näin he voivat tehokkaammin

Juli miettii Susannen kanssa, mitä hän voi opiskella ja harjoitella kehittyäkseen hyväksi käännöskonsultiksi.

Kansallisten kääntäjien koulutusta

On ollut rohkaisevaa nähdä aasialaisia nuoria ja vähän vanhempiakin, jotka haluavat oppia lisää Raamattua ja käännöstiedettä. Näin he voivat tehokkaammin auttaa ja ohjata raamatunkäännösprojekteja.

Kun sain tietää, että elokuussa 2014 käännöskonsulteille suunniteltiin raamatunkäännöskonsulttikurssia tarjouduin heti sinne opettajaksi. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kurssi järjestettiin paikallisella kielellä. Itse olin jo suorittanut kyseisen kurssin englannin kielellä Filippiineillä.  Ilahduin, kun kuulin, että pääsin opettamaan tälle kurssille. Halusin, että käännösprojektimme koordinaattori saisi mahdollisuuden käydä tämän kurssin. Siksi ilmoitimme koordinaattorimme pastori Shalomin mukaan.

Käännöskoordinaattori Pastori Shalom osallistui käännöskonsulttiseminaariin opiskelijana viidentoista muun käännöskonsulttikandidaatin kanssa. Kuva: Susanne Valkaman arkisto

Kansan kielelle

Raamatunkäännöskonsulttikurssi kesti neljä viikkoa. Kaksi viikkoa opeteltiin teoriaa ja kaksi viikkoa käytännön harjoituksia. Olin mukana kolme viikkoa. Opetin yhdessä aasialaisen kollegani kanssa, minkälaisia taitoja tarvitaan, kun tarkistetaan muiden tekemiä käännöksiä.

Käännöstarkistuksen aikana varmistetaan, että käännös on tarkka eli alkukielen mukainen. Se edellyttää heprean ja kreikan kielen taitoa, Raamatun tuntemusta ja eksegetiikkaa. Käännöksessä pitäisi käyttää luonnollista kieltä. Siksi on hyvä tietää kielitieteestä jotakin ja myös opiskella paikallista kieltä. Käännetyn tekstin pitäisi olla selvää ja helposti ymmärrettävää kieltä. Uusi testamentti ja varsinkin evankeliumit on alun perin kirjoitettu helpolla kansankielellä. Myös käännetyn tekstin pitäisi olla sen kaltaista.

Kari Valkama auttaa käännöstiimiä Joosuan kirjan ja Psalmien kääntämisessä. Vasemmalta Juita, Kari, Calvin ja Margareta. Kuva: Susanne Valkaman arkisto

Tarkistuksessa kysytään jokaisesta jakeesta sisältökysymyksiä ihmisiltä, jotka lukevat ja kuulevat nämä tekstit ensimmäistä kertaa omalla äidinkielellään. Jos he eivät osaa vastata, yritetään löytää toinen tapa kertoa sama asia. On hyvä, jos käännöskonsultti osaa tehdä ehdotuksia, miten käännöstä voisi parantaa. Hän antaa myös ohjeita siitä, mihin työn osa-alueeseen käännöstiimin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Lisäksi konsultin sosiaalisilla taidoilla on merkitystä. Hänen tulee osata kuunnella ja rohkaista tiimiä.

Monensuuntaista tarkistusta

Teoriaosan aikana ohjasin kahta nuorta konsulttikandidaattia. Autoin heitä suunnittelemaan henkilökohtaisen koulutusohjelman ja valmistautumaan seuraavan viikon käytännöllisiin harjoituksiin. Kolmannella viikolla mukaan tuli ihmisiä viideltä eri kielialueelta. Ryhmämme sai tehtäväkseen tarkistaa muutamia lukuja Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta.

Käännöstiimi valmistelee Danielin kirjan sisältökysymyksiä. Vasemmalta Calvin Rompu, Ibu Russa, Timo isoäidin sylissä, Juita Rompu ja pastori Shalom Yeremia. Kuva: Susanne Valkaman arkisto

Ohjasin kolmea konsulttikandidaattia kokeneen konsultin kanssa. Hän näytti ensin mallia, kuinka raamatunkäännöstä tarkistetaan. Aluksi hän selvitti, minkälaisen käännösprosessin teksti oli käynyt läpi. Seuraavaksi hän kysyi jotakin kielen erityispiirteistä, kuten esimerkiksi miten lauseita yhdistetään. Sen jälkeen aloimme lukea Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta kertomusta Abrahamin palvelijasta, joka lähtee etsimään Iisakille vaimoa. Yksi käännöstiimin jäsenistä luki yhden kappaleen kerrallaan ja muut kuuntelivat. Joku kielen puhujista, joka ei ollut ollut mukana kääntämässä, sai sitten kertoa omin sanoin äidinkielellään, mitä äsken oli luettu. Sen jälkeen toinen käännöstiimin jäsen käänsi meitä varten maan viralliselle kielelle, mitä edellinen ihminen oli vastannut. Sen perusteella konsultti kysyi erilaisia sisältökysymyksiä tarkistaakseen, että käännös oli ymmärretty oikein. Jos ihmiset eivät osanneet vastata, mietittiin yhdessä erilaisia vaihtoehtoja, miten asian voisi sanoa selvemmin.

Pastori Shalom Yeremia (kolmas vasemmalta) tarkistaa muutamia kohtia Markuksen evankeliumista Badan kielellä australialaisen käännöskonsultin David Andersenin johdolla. Pastori Shalom kirjoitti myöhemmin: "Opin paljon (tästä harjoituksesta) varsinkin, että konsultin pitää olla kärsivällinen ja kuunnella toisten mielipiteitä”.

Konsultti kysyi myös käännöstiimiltä keskeisistä käsitteistä, joita kutsutaan avaintermeiksi. Jos jokin osa tekstistä oli epähuomiossa jäänyt kääntämättä, siitäkin huomautettiin. Kun konsultti oli näyttänyt mallia, oli kandidaattien vuoro.  Kukin kandidaateista sai tarkistaa noin kolme lukua Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta, ja he saivat päivittäin meiltä palautetta. Oli hienoa nähdä kandidaattien edistyvän ja oppivan paljon käännöstarkistuksen aikana.

Yhteistyötä tarvitaan! Kuvassa käännöskonsultit Yanti Karundeng ja artikkelin kirjoittaja Susanne Valkama.

Kokemusten vaihtoa

Kurssilla tapasimme paljon ystäviä eri puolilta maailmaa. Eräs heistä on Jenny, joka kääntää Raamattua rampin kielelle. Juha ja Pirkko Christensen, jotka olivat myös Kansanlähetyksen lähetteinä samalla alueella kuin me, työskentelivät kielen parissa 1980-luvun lopulla.

Oli rohkaisevaa oppia tuntemaan Jennyä. Hän kertoi eri tavoista, joilla hän levittää Jumalan sanaa ja vahvistaa rampilaisia kristittyjä. Tätä vähemmistöä on vainottu ja he ovat sen takia joutuneet pakenemaan kotiseudultaan.

Jenny on  innostanut ihmisiä menemään moottoripyörillä viemään erilaisia raamatunkertomusvihkosia syrjäkyliin. He ovat kuuluttaneet kirkon tornista aamunavauksia kyläläisille kovaäänisten välityksellä. Vieraillessaan ihmisten luona Jenny on pyytänyt saada ottaa kuvan isäntäväestään ja lähettänyt sen myöhemmin kiitoksena raamatunjakeen kera. Hän on myös innostanut ihmisiä käyttämään paikallista kieltä jumalanpalveluksissa. Hänen johdollaan on käännetty jumalanpalveluskaava rampin kielelle.

"Oli innostavaa nähdä paljon aasialaisia nuoria, jotka haluavat edistää Jumalan sanan levittämistä oman kansansa keskuuteen".  Kuva: Susanne Valkaman arkisto

Susanne Valkama
Kirjoittaja toimii raamatunkäännöstyössä kaakkoisaasialaisen vähemmistökielen parissa Suomesta käsin.
Anna lahjasi tähän työhön:


 

Maria ja Mikko Vuorma palaavat puolen vuoden tauon jälkeen maailman suurimmalle lähetysasemalle Papua-Uuteen-Guineaan. Pienessä Ukarumpan kylässä itäisellä Papualla sijaitsee Summer

Maria Vuorma opettaa Ukarumpan kansainvälisessä koulussa ja Mikko työskentelee lähetysaseman teknisellä osastolla. KUVA: Vuormien arkisto

Ukarumpa kutsuu taas

Maria ja Mikko Vuorma palaavat puolen vuoden tauon jälkeen maailman suurimmalle lähetysasemalle Papua-Uuteen-Guineaan.

Pienessä Ukarumpan kylässä itäisellä Papualla sijaitsee Summer Institute of Linguistics (SIL) -järjestön lähetysasema. Keskuksessa työskentelee noin 600 ulkomaalaista ja 300 paikallista henkilöä raamatunkäännöstyön parissa. Keväällä 2013 tiimiin liittyivät Kansanlähetyksen lähetystyöntekijät Maria ja Mikko Vuorma.

vuormat_ukaruma

Ennen varsinaisen työn alkamista Vuormat lähetettiin kolmen kuukauden viidakkokoulutukseen. Jakso alkoi leirikeskuskoulutuksessa, mutta loppuvaiheessa he siirtyivät viideksi viikoksi paikallisen kyläyhteisön pariin.
– Arki meni pelkästään hengissä selviytymiseen: siihen, että sai pyykit pestyä, ruuan tehtyä ja puhdasta vettä juotavaksi. Jakson aikana oppi huomaamaan, ettei meistä valkoihoisista naisista ole papualaisten naisten töihin. Me kävimme muutaman kerran heidän kanssaan peltotöissä, mutta totesimme, ettei se meidän lihaksillamme onnistu, Maria Vuorma kertoo hymyillen.

Jakson aikana he kuitenkin oppivat paikallista elämänmenoa sekä tok pisinin kielen, jota ymmärretään suurimmassa osassa papualaisia kyliä.
– Kaksi ensimmäistä viikkoa olivat kyllä aika vaikeita, kun kylässämme kukaan ei puhunut englantia. Mutta kolmannen viikon aikana huomasimme, että aloimme ymmärtää tok pisiniä, Maria sanoo.

Elämä Ukarumpan lähetysasemalla ei ole yhtä vaativaa kuin viidakossa, muttei myöskään niin mutkatonta kuin Suomessa. Terveyspalvelut ovat saatavilla, kodissa on sähköt, jääkaappi ja kaasuhella, mutta ruokakaupasta ei saa kaikkea haluamaansa. Sähkökatkot ovat yleisiä, ja viime kesänä katkesi myös kylään johtava silta. Internet toimii, mutta yhteydet ovat huomattavasti suomalaisia yhteyksiä hitaampia.

Osana ihmeellistä palapeliä

SIL:n lähetysasema on keskittynyt raamatunkäännös-, lukutaito- ja kielenkehitystyöhön. Maria ja Mikko Vuorma työskentelevät raamatunkäännöstyön tukitehtävissä. Maria opettaa kansainvälisessä koulussa esikoululaisia ja pitää tietotekniikkaa alakoululaisille. Oppilaat ovat lähetystyöntekijöiden ja paikallisten lapsia.

Mikko työskentelee tietokoneiden parissa: korjaa rikkimenneitä laitteita ja auttaa teknisissä ongelmissa.
– Minulla kesti pitkän aikaa havahtua siihen, että minunkin lahjoistani voi olla hyötyä lähetystyössä. En arvostanut omaa osaamistani ollenkaan, ennen kuin tutustuimme lähetystyöhön Etiopiassa vuonna 2008. Siellä aloin huomata, että taidoistani on iso apu niille, jotka eivät ole päteviä korjaamaan tietokonetta, Mikko sanoo.
– Tietokone on Raamatun jälkeen tärkein työkalu Raamatun kääntämisessä. Ilman sitä projektit eivät etene, Maria lisää.


Raamatun kääntäminen olisi hidasta ja vaivalloista, jos työssä ei olisi mukana eri alan ammattilaisia opettajista it-asiantuntijoihin ja putkimiehistä automekaanikkoihin.
– Ukarumpan kansainvälinen koulu mahdollistaa sen, että lähetystyöntekijäperheiden lapset saavat sellaisen koulutuksen, että he voivat myöhemmin jatkaa koulunkäyntiä kotimaassa. Ilman kansainvälistä koulua ainoa vaihtoehto olisi pitää lapsille kotikoulua, Maria toteaa.
– Ukarumpa on kuin iso palapeli. Meidän työmme on vain yksi pieni palanen jossain suhteellisen värittömällä alueella. Mutta palapelin kokonaisuus on henkeäsalpaavan kaunis, Maria jatkaa.

Työsarkaa riittää

Papua-Uudessa-Guineassa puhutaan yli 800 eri kieltä, joista puolelle Raamattua ei ole vielä edes alettu kääntää. Työsarkaa on siis valtavasti.
– Kääntäjät kamppailevat usein sen kanssa, että työ etenee hitaasti tai asiat eivät suju niin kuin on suunniteltu. Mutta kun näkee sen ilon, kun raamatunkäännös on saatu valmiiksi ja mikä siunaus sillä on pitkällä tähtäimellä, vaikeudet unohtuvat. Koko paikallinen yhteisö tulee mukaan juhlistamaan uutta käännöstä, Vuormat kertovat.

Papua-Uusi-Guinea on suurimmaksi osaksi kristitty maa, mutta paikallinen animismi on monin paikoin sekoittunut kristinuskoon.
– Jumalanpalvelukset ovat usein kielillä, joita ihmiset eivät ymmärrä. Raamatun kertomuksia on myös vaikea ymmärtää, kun ei ole Raamattua omalla äidinkielellä. Syntyy myös isoja väärinymmärryksiä, kun ei voi tarkistaa itse, mitä Raamattu oikeasti sanoo, Maria Vuorma kertoo.

Vuormat ovat olleet viime lokakuusta asti Suomessa ja vierailleet seurakunnissa ja kouluissa kertomassa työstään. Lentoliput Papua-Uudelle-Guinealle on varattuna 3. maaliskuuta. Paluuta he odottavat innolla.
– Meillä on mahdoton ikävä omaa kotia, ystäviä ja työtämme Ukarumpassa. Tuntuu, että siellä me olemme sillä paikalla, johon Jumala on meidät kutsunut ja johon hän on lahjat antanut, Maria toteaa.

Artikkeli on julkaistu Uusi tie -lehdessä nro 7/2015

Oletko sinä jo mukana lähetystyössä? Tule tukemaan Maria ja Mikko Vuorman työtä Papua-Uudella-Guinealla. Heidän lähettäjärenkaaseensa voit liittyä tästä.

Oletko kiinnostunut lähetystyöstä?  Kansanlähetysopisto tarjoaa monia mahdollisuuksia tutustua muiden maiden kieleen ja kulttuuriin.
– Lisätietoja ensi kesän kesäkansainvälisyyslinjasta tästä.

– Syksyllä alkavasta kansainvälisyyslinjasta tästä.
– Tai jos olet jo kiinnostunut opiskelemaan lähetystyöntekijäksi, klikkaa tästä.

Maria ja Mikko Vuorman työtä voit tukea taloudellisesti tästä.

Anna lahjasi tähän työhön:


 

 

 

Kansanlähetyksen lähetystyöntekijä Mirjami Uusitalo toimii Etelä-Etiopiassa pääasiassa diraytankielisen Uuden testamentin käännöstyön neuvonantajana. Etiopiassa puhutaan yli 80 eri kieltä, joista diraytan

Me’enkielisen korinttilaiskirjeen ja kolossalaiskirjeen tarkistusta. Kuvassa Me’en tiimi: oik. neuvonantaja Achim, evankelsita Dawid, herra Tadese, Mirjami ja pastori Bayyo.

Raamattu vaikuttaa hyvää

Mirjami Uusitalo ahkeroi diraytankielisen Uuden testamentin käännöksen parissa. Sen odotetaan valmistuvan muutaman vuoden kuluttua..  Kansanlähetyksen lähetystyöntekijä Mirjami Uusitalo toimii Etelä-Etiopiassa pääasiassa diraytankielisen Uuden testamentin käännöstyön neuvonantajana. Etiopiassa puhutaan yli 80 eri kieltä, joista diraytan kieltä puhuu noin 100 000 ihmistä.

Diraytan kielen käännöstiimi työssään. Kuvassa vasemmalta Yohannes, Kes Hatano, Amare, Tafesech, Alemnesh ja Mirjami Uusitalo.

 

 

 

 

Raamatunkäännöstyön ohella tehdään lukutaitotyötä ja kulttuurin tutkimusta. Diraytan kielellä ei ole aiemmin ollut kirjakieltä, joten käännöstyö on aloitettu sen luomisella. Tähän mennessä kaikki Uuden testamentin kirjat on kertaalleen käännetty ja osa on enää tarkastusta vailla. Painosta ovat tulleet Markuksen ja Luukkaan evankeliumit, Johanneksen kirjeet, Jaakobin ja Juudaksen kirjeet, Timoteuskirjeet sek”Jeesuksen elämä ja työ” -kirjaset valmistuivat vuonna 2012. Kuva: Mirjami Uusitaloä kirjeet Tiitukselle ja Filemonille. Vanhan testamentin kirjoista painosta ovat saapuneet Joonan ja Ruutin kirjat.

 

Lisäksi on valmistettu opetusmateriaalia ja muuta kirjallisuutta, kuten esimerkiksi laulukirja, johon laulut koottiin paikallisilta laulajilta ja kuoroilta.  Laulukirjan myötä monet paikalliset naiset innostuivat tulemaan lukutaitokursseille.

Evankelista Abiyot Agede on näyttänyt Jeesus-elokuvan jo yli 40.000 diraytan kieltä puhuvalle etiopialaiselle. Kuva: Mirjami Uusitalo

 

 

 

 

Raamatunkäännöstyötä laajassa mielessä on myös Jeesus-elokuvan näyttäminen. Etiopialainen laulaja ja evankelista Abiyot Agede on kiertänyt ahkerasti Gidolen alueen paikkakunnilla näyttämässä diraytan kielelle käännettyä Jeesus-filmiä. Tämä Peter Sykesin ja John Krischin ohjaama Jeesus-filmi (1979) perustuu Luukkaan evankeliumiin. Se on käännetty yli tuhannelle kAbiyot korjaamassa generaattoria, jota tarvitaan Jeesus-elokuvan näyttämiseen kylillä, joissa ei ole sähköä. Kuva: Mirjami Uusitaloielelle, ja sen on nähnyt yli miljardi ihmistä.

 

Gidolen alueen kyliin on kokoontunut satoja ihmisiä katsomaan elokuvaa ja joskus jopa kymmenet kyläläiset pyytävät elokuvan nähtyään Jeesusta elämäänsä. Abiyot Agede on taittanut pitkiä matkoja ja esittänyt filmin jo yli 40.000 diraytan kieltä puhuvalle etiopialaiselle.  Kiitos Kuhmon seurakunnalle, Abiyot sai viime syksynä moottoripyörän. Sen avulla hänen on nyt helpompi liikkua  kalustonsa kanssa evankeliumin asialla.

Sadat ihmiset kokoontuivat katsomaan Jeesus-videota. Kuva: Mirjami Uusitalo