Avainsana-arkisto: Raamattu

Kansanlähetys viettää toimintansa 50-vuotisjuhlaa tänä  viikonloppuna 7.–9.7.2017 Kansanlähetyspäivillä Ryttylässa. Juhlan teemana on Ilo Sanomasta. Kansanlähetysopiston rehtori Niilo Räsänen ja kansanedustaja

Päivi ja Niilo Räsänen puhuvat Kansanlähetyspäivillä lauantaina kello 10.30 kanavalla Uskon puhdistuksen merkitys. Kuva: Philippe Gueissaz

Päivi ja Niilo Räsänen: Uskonpuhdistus on tarpeen

Kansanlähetys viettää toimintansa 50-vuotisjuhlaa tänä  viikonloppuna 7.–9.7.2017 Kansanlähetyspäivillä Ryttylässa. Juhlan teemana on Ilo Sanomasta.

Kansanlähetysopiston rehtori Niilo Räsänen ja kansanedustaja Päivi Räsänen puhuvat juhlateltassa lauantaina 8.7. klo 10.30 alkavassa kanavassa uskonpuhdistuksen merkityksestä. He painottavat:

”Uskonpuhdistuksen ydin ei ollut uudenlaisen uskomisen tavan löytyminen ja vanhan hylkääminen, vaan paluu alkuperäiseen evankeliumin oppiin ja apostoliseen uskoon: ’Yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden, yksin Raamatun varassa!’ Tätä aarretta ei pidä jättää vain reformaation 50-vuotisen historian muistojuhlan tunnuslauseeksi. Uskonpuhdistus on tarpeen uskonnollisesti sekavana aikanamme ja omaa perustaansa vieroksuvassa kirkossamme.

Kysymykset Raamatun arvovallasta, perheen ja avioliiton asemasta ja lain ja evankeliumin erottamisesta ovat vielä ajankohtaisempia kuin Lutherin aikana. Me tarvitsemme yhteiskuntaan, kirkkoihimme ja omaan sydämeemme herätystä, jossa uudistumme ja palaamme Raamattuun ja Jeesuksen ristinsanomaan!”

Kansanlähetysliike on ollut mukana julistamassa evankeliumia Suomessa ja maailmalla jo viisikymmentä vuotta.

Lähetysherätysjärjestö on tehnyt yhteistyötä Suomen ev.lut kirkon kanssa Suomessa ja kansainvälisesti monien seurakuntien kanssa monessa maanosassa. Kansanlähetyspäivien ulkomaiset vieraat tulevat maailman suurimmasta ja yhdestä maailman pienimmästä evankelisluterilaisesta kirkosta. Mekane Yesus -kirkon Jimman synodin presidentti Hailu Abebe sekä Istanbulin luterilaisen kirkon Peshteran seurakunnan pastori Feymi Madjirov Bulgariasta tuovat tervehdyksensä omista seurakunnistaan.

Kansanlähetyspäivien ohjelmassa on mukana tuttuja kasvoja kaikilta vuosikymmeniltä. Luvassa on raamattuopetusta, kuulumisia lähetyskentiltä, muistoja ja ajankohtaista asiaa. Itävallasta mukana on monille tuttu lauluduo Outi ja Lee Müller. Perjantain iltatilaisuudessa laulaa Suomen Voice of Finland -ohjelman finalisti Ilona Gill.

Ohjelmassa on huomioitu kaikenikäiset juhlavieraat. Lapsille ja junioreille on omaa ohjelmaa.

Päivien johtajina toimivat Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovinen ja Kansanlähetysopiston nuorisotyölinjan linjavastaava Laura Järvinen.

Lisätietoja täältä.

 

Kansanlähetyksen raamattuopettaja päätoimittaja Leif Nummela on huomannut työssään, että mielenkiinto raamattuopetusta kohtaan on kasvanut voimakkaasti. Nummelan mukaan kristityt kohtaavat tänä

Leif Nummela opettaa Kansanlähetyspäivien ennakkoseminaarissa Timoteuskirjeen sanomasta yhdessä Vesa Ollilaisen ja Niilo Räsäsen kanssa. Kuva: Jenniina Nummela

Kansanlähetyspäivien ennakkoseminaarissa asiaa päivänpolttavista kysymyksistä

Kansanlähetyksen raamattuopettaja päätoimittaja Leif Nummela on huomannut työssään, että mielenkiinto raamattuopetusta kohtaan on kasvanut voimakkaasti. Nummelan mukaan kristityt kohtaavat tänä aikana monenlaisia haasteita. Ilman perusteellista paneutumista Raamattuun ja oman uskonsa perusteisiin on hänen mukaansa vaikea pystyä orientoitumaan nykyisessä haastavassa maailmassa.

Kansanlähetyspäiviä edeltävä ennakkoseminaari on hyvä mahdollisuus päästä paneutumaan rauhassa Raamattuun. Tänä vuonna ennakkoseminaarissa paneudutaan ensimmäisen Timoteuskirjeen sanomaan.

”Se on erittäin ajankohtainen. Kirjeet on kirjoitettu kohtuullisen nuorelle kristitylle työntekijälle, joka kohtasi ensimmäisen vuosisadan kasvavan kristillisen seurakunnan kaikki käytännön haasteet”, Nummela kertoo. Hän on yksi seminaarin opettajista.

”Näissä kokeneen vanhemman apostolin Paavalin henkilökohtaisissa kirjeissä nuorelle kristitylle työntekijälle Timoteukselle on monta rinnakkaisilmiötä meidän aikaamme. Meillä on tosi paljon opittavaa niistä asioista, joita Timoteus kohtasi. Kirjeet sisältävät paljon merkityksellisiä ja ajankohtaisia teemoja. Ne ovat tärkeitä jokaiselle kristitylle riippumatta siitä, onko itse aktiivinen kristillisessä työssä vapaaehtoisesti tai palkattuna. Elämme tilanteessa, jossa kulttuuri on muuttumassa samantapaiseksi kuin missä Timoteus opetteli elämään Jeesuksen seuraajana. Sen vuoksi Timoteuskirjeessä on paljon kysymyksiä, jotka ovat päivänpolttavia jokaiselle kristitylle.”

Nummela toivottaa kaikki lämpimästi tervetulleeksi ennakkoseminaariin, joka alkaa torstaina 6.7. kello 12.00.

Lue lisää Kansanlähetyspäivien kotisivuilta.

1960-luvun alkupuolella ruotsalainen, amerikkalainen ja saksalainen lähetysjärjestö perustivat Addis Abebaan Mekane Yesus -kirkon pappisseminaarin.  Vuonna1959 perustetussa kirkossa ei ollut vielä

Elokuussa 2016 Mekane Yesus –kirkon johtokunta kutsui Bruk Ayelen rehtorin virkaan.

Etiopian Mekane Yesus -seminaarin rehtori: Älkää unohtako meitä

1960-luvun alkupuolella ruotsalainen, amerikkalainen ja saksalainen lähetysjärjestö perustivat Addis Abebaan Mekane Yesus -kirkon pappisseminaarin.  Vuonna1959 perustetussa kirkossa ei ollut vielä paljon seurakuntalaisia, joten pappienkaan tarve ei ollut kovin suuri. Heille haluttiin kuitenkin antaa korkeatasoinen koulutus, ja seminaari teologian laitoksena vastasi tähän tarpeeseen.

1990-luvulla seminaariin liitettiin uusi hallintojohtajakoulutus. Tämä linja perustettiin auttamaan seurakuntia kirjanpidossa, johtamisessa ja muissa arkipäivän rutiineissa.

Suurin tarve

Mekane Yesus -kirkko on kasvanut noista ajoista maailman suurimmaksi luterilaiseksi kirkoksi, ja se kasvaa edelleen. Muutaman vuoden päästä kirkon jäsenmäärä on arvioiden mukaan yli kymmenen miljoonaa. Kirkkokunnassa on vähän yli 8 000 seurakuntaa ja yli 5 000 saarnapaikkaa, jotka pian muodostuvat seurakunniksi. Kaikkiin näihin paikkoihin pitäisi saada koulutetut, osaavat papit.

Mekane Yesus -seminaarin uusi rehtori,  tohtori Bruk Ayele toteaa, että suuri kysymys on, pystyvätkö seminaarit kouluttamaan riittävästi pappeja kasvavan kirkon tarpeisiin.
– Etäopiskeluna on muutamassa vuodessa koulutettu tuhansia pappeja, mikä on enemmän kuin seminaarista on valmistunut koko sen 55-vuotisen historian aikana, Bruk Ayele kertoo.

Etäkoulutuksen saaneiden pappien taso ei rehtorin mielestä kuitenkaan vastaa sitä, mitä pappien pitäisi osata ja tietää.
– Se on niin kuin ostaisi ammatin tai arvonimen. Ne, joilla on varaa maksaa, saavat todistuksen, mutta mitä he osaavat? Tiedon taso saattaa jäädä todella alhaiseksi.

Kaksi suurta huolenaihetta                    

Rehtorilla on paljon vastuuta ja monia ratkaisemattomia kysymyksiä. Yksi suurimmista on huoli seminaarin tiloista, jotka ovat päässeet huonoon kuntoon. Varsinkin asuntolan saniteettitilat tarvitsisivat pikaista korjausta.

– Asuntola suunniteltiin 250 oppilaalle. Nykyisin sinne on majoitettu jopa 800 opiskelijaa. Tämä ei ole maan koululainsäädännön mukaista, opiskelijat asuvat liian ahtaasti. Vessoja on vain muutama ja niistäkin suurin osa on rikki.

Myös luokkatiloja on aivan liian vähän.
– On syntynyt riitoja, kun kaksi opettajaa on samanaikaisesti pyrkinyt samaan luokkaan. Kappeli on otettu myös luokkatilaksi, ja eräänä päivänä näin ryhmää opetettavan katoksen alla ulkona.

Toinen huoli on koulutuksen taso. Käytettävissä olleella rahalla ei ole saatu parhaita mahdollisia opettajia. Etiopiassa koko väestön koulutustaso on nousussa ja yliopistoissa on miljoonia opiskelijoita.
– Monet seurakuntalaiset ovat jo korkeasti koulutettuja, mutta entä pastorit? Pystyvätkö he vastaamaan seurakuntalaisten haasteeseen?  Mekane Yesus -seminaarin päähaaste onkin panostaa erityisesti teologien koulutukseen.

Ulkomailta tuleva avustus on Bruk Ayelen mukaan pienentynyt lähes vuosittain.
– Järjestöt rahoittavat toimintaa ja samalla määräilevät, miten rahat on käytettävä. Edellytetään vain naisjohtajakoulutusta taikka vain miespappien koulutusta ja niin edelleen. Entä jos ei löydykään sitä määrää niitä koulutettavia naisia tai miehiä, mitä niille rahoille sitten tehdään? Kun rahoittaja sanoo, että tämä tietty määrä tietynlaisia opiskelijoita täytyy ottaa, niin tästä koituu tilanne, että sellaisia opiskelijoita, jotka eivät missään tapauksessa läpäise pääsykoetta, otetaan silti opiskelemaan. Tämä laskee pappien ja teologien tiedon tasoa.

”Rakkaat suomalaiset, älkää unohtako meitä. Me tarvitsemme toisiamme; työ on edelleen yhteistä, joten jatketaan sitä”, sanoo rehtori Bruke Ayele.

Pitkä tie papiksi

Viime vuonna rehtorin tehtävään kutsuttu tohtori Bruk Ayele on itsekin opiskellut papiksi Mekane Yesus -seminaarissa.  Hän on ehtinyt elämänsä aikana kokea maansa poliittiset ja humanitääriset katastrofit. Tämä nuorekas viisikymppinen syntyi Duramessa 14-lapsiseen perheeseen.

– Isä oli opettaja. Aloitin koulun nuorena, ehkä nelivuotiaana, ja oppiminen oli minulle helppoa. Parina vuonna opettajat   suosittelivat minulle siirtymistä seuraavalle, ylemmälle luokalle.

Ylioppilaskirjoituksista Bruk Ayele sai hyvät pisteet ja pääsi Addis Abeban yliopistoon opiskelemaan. Neljän opiskeluvuoden jälkeen hän valmistui kirjastonhoitajaksi ja tiedottajaksi. Hänelle ei kuitenkaan ollut osoittaa työtä juuri tuolta alalta. Niinpä hallitus lähetti hänet opettajaksi Wollon maakuntaan, Alamatan ja Koremin kaupunkeihin. Opetusaineina olivat maantieto ja historia. Tuo vaihe kesti neljä vuotta.

Pohjois-Wollon maakunta oli tuolloin 1980-luvun puolivälissä pahiten kuivuudesta kärsivä alue koko Etiopiassa. Alueella oli suuria avustusleirejä. Myös poliittinen toiminta oli aktiivista ja hallitus oli lähettänyt sinne paljon sotilaita.
– Sain omalla toiminnallani perustettua pienen seurakunnan, kotikirkon. Tuollainen toiminta oli kommunistisen hallituksen mielestä laitonta.

Pistooli ohimolla

Eräänä päivänä Bruk Ayele kutsuttiin paikallishallinnon päämajaan. Hänet ohjattiin huoneeseen, jossa oli sotilaita ja puolueen herroja. He kuulustelivat häntä ja kielsivät saarnaamasta evankeliumia.

– Paikallinen poliittinen johtaja otti pistoolin esille ja osoitti sillä ohimooni ja sanoi: ”Sinun Jumalallasi ei ole täällä valtaa, minulla on täällä valta. Voin tappaa sinut nyt tähän paikkaan”. Rukoilin hiljaa mielessäni, ja sain  Herralta sanat:  ”Jos tapat minut nyt, en kuitenkaan kuole, muutun vain toiseen olotilaan ja olen Herrani luona taivaassa juuri sillä hetkellä.”  Tähän tuo johtaja vastasi: ”Luuletko niin helpolla sinne pääseväsi? Minä en sinua sinne päästä.” Niin minut vapautettiin.

Kun Mengistu Haile Mariamin sotilashallitus luhistui 1991, Bruk määrättiin kotiseudulleen Durameen englannin opettajaksi.
– Tulin opiskelemaan papiksi Mekane Yesus -seminaariin vuonna 1996. Valmistumisen jälkeen avautui välittömästi mahdollisuus jatkaa ylempään Ethiopian Graduate School of Theology -oppilaitokseen.

Bruk Ayele valmistui maisteriksi ja työskenteli opettajana vuoteen 2010 asti. Sen jälkeen jatkuivat vielä teologian opinnot Etelä-Afrikassa, kunnes elokuussa 2016 Mekane Yesus -kirkon johtokunta kutsui hänet rehtorin virkaan.

 

Mekane Yesus -seminaarin kappeli Kuvannut Pirkko Tuppurainen.

Kyllä ihmiset aikanaan huomaavat

Mekane Yesus -kirkon eräät seurakunnat ovat aloittaneet raamattupiiritoiminnan, jotta seurakuntalaisia voitaisiin opettaa raittiiseen kristillisyyteen.  Etiopiassa on Bruk Ayelen mukaan lähes 20 sateliittikanavaa, joissa eri kirkkokunnat ja seurakunnat lähettävät ohjelmaa. Lähes kaikissa ohjelmissa kerrotaan ihmeparanemisista ja ihmeistä yleensä.

– Nämä parantumisuutiset ovat monelle enemminkin vain viihdeohjelmia, eikä niissä ole syvällistä opetusta. Nyt on vain niiden aika. Me emme voita mitään, jos aloitamme kampanjan niitä vastaan. Kyllä ihmiset aikanaan huomaavat, mikä on oikein ja mikä väärin. Tiedän vain sen, että monet niistä ”paranemisista” eivät ole aitoja. Tämä kaikki palauttaa meidät takaisin vahvojen, hyvien pastoreiden tarpeeseen. Baptistinen Kale Hiwot -kirkko on jo perustanut joka kaupunkiin raamattukoulun seurakuntalaisille, vastavetona tälle TV- ilmiölle. Kun seurakuntalaiset saavat oikeaa opetusta, he eivät lähde joka tuulen ja puhurin mukaan.

– Tiedän myös, että osa seurakuntalaisista, jotka menivät näihin uusiin ihmekirkkoihin, ovat jo palanneet takaisin. En näe sitä niinkään vaarallisena uhkana, ennemminkin suurena haasteena. Meidän on opetettava enemmän Raamattua.

Älkää unohtako meitä

Rehtori Bruk Ayele haluaa vielä kiittää suomalaisia kaikesta tuesta ja avusta.

– Mekane Yesus -kirkko on teidän kaikkien kristittyjen vuosikausien työn tulos täällä Etiopiassa. Jotkut puhuvat ”meidän” kirkosta tai ”meidän” työstä. Tällainen puhe pitäisi lopettaa. Puhutaan yhteisestä työstä ja yhteistyöstä sielujen voittamiseksi.

– Rakkaat suomalaiset, älkää unohtako meitä. Joskus saatetaan helposti sanoa, että Mekana Yesus -kirkko on niin vahva, että se ei enää tarvitse apua. Tämä ei ole totta. Me tarvitsemme toisiamme; työ on edelleen yhteistä, joten jatketaan sitä.

– Kaipaamme Raamatun opettajia ja saamme edelleen työlupia heille. Tarvetta on maakunnallisissa seminaareissa, vaikka vain lyhyemmäksikin aikaa. Tulkaa ja auttakaa!

– Jumalan siunausta!

Tutustu pappien koulutukseen artikkelissa: Kasvava kirkko tarvitsee paimenia ja opettajia

Kirjoittaja on Kansanlähetyksen työntekijä Aki Tuppurainen.

Lahjoita tähän työhön:


Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

”Toukokuun 29. päivä vuonna 1967 oli keväisen lämmin ja poutainen. Lomakauteen valmistautuva Suomen kansa kuunteli noihin aikoihin kevään suurta ykköshittiä

Kiitollinen Kansanlähetyksen 50 vuodesta!

”Toukokuun 29. päivä vuonna 1967 oli keväisen lämmin ja poutainen. Lomakauteen valmistautuva Suomen kansa kuunteli noihin aikoihin kevään suurta ykköshittiä Elsa, kohtalon lapsi ja seurasi jännityksellä Lähi-idän kiristyvää tilannetta. Urho Kekkonen oli juuri lupautunut ehdokkaaksi seuraavan vuoden presidentinvaaleihin.”

Tällä tavoin Kansanlähetyspäivillä julkaistavassa juhlakirjassamme kuvataan maanantaita, jolloin joukko miehiä kokoontui Helsingin Salomonkadulle perustamaan Kansanlähetystä. Ylioppilaslähetyksen toimitilan naapurissa ei varmaankaan tiedetty, että seinän takana Eino J. Honkasen nuijankopautuksella muutetaan maailmaa ja monen ihmisen arkea ja ikuisuuskohtaloa.

Kansanlähetyksen perustamispäivälle merkitty ensimmäisen hallituskokouksen pöytäkirja on jo nurkastaan hiirenkorvalla. Kokouksessa valittiin toimihenkilöitä (puheenjohtajina Eino J. Honkanen ja Per Wallendorf), ensimmäiset työntekijät (kotimaan sihteeriksi Matti Väisänen, lähetyssihteeriksi Juhani Lindgren sekä taloudenhoitajiksi Kalle Jalkanen ja Yrjö K. Lehtonen), keskusteltiin lähetyskoulutuksen aloittamisesta ja päätettiin yhteisöjäsenmaksun suuruus.

Lähetysherätysliike syntyi suomalaisen herätyskristillisyyden jatkumoon muutaman vuoden neuvottelutuskien jälkeen. Ajankohtaisina mausteina olivat Oulun profetia, Neuvostoliiton pelko ja ekumeenisen liikkeen kriisi. Moni alkoi Jumalan pyhyyden kohdatessaan kysellä sielunsa tilaa. Sanankuulossa kävijöiden määrä kasvoi. Ihmisiä tuli uskoon, uskovat lähtivät liikkeelle. Ei tällaisia herätyksen aikoja aina ole.

Kun tulin nuorena Kansanlähetykseen, herätyksen ajat olivat jo menneet. Hedelmä oli kuitenkin säilynyt. Jäin Kansanlähetykseen, koska löysin paikan, jossa arvostettiin ja opetettiin Jumalan sanaa. Lisäksi olin saanut sisäisen kutsun lähetystyöhön ja evankeliumin levittämiseen, ja etsin paikkaa sen toteuttamiseen.

Kun luin Kansanlähetyksen työntekijöiden kuvauksia lähetystyön tarpeista ja sen teologisista perusteista, sydämeni syttyi vieläkin enemmän. Sitouduin Kansanlähetykseen, koska huomasin sydämessäni palavan samanlaisen innon Raamatun ja maailman evankelioimisen puolesta. Täällä väki ei halunnut olla vain itse uskossa ja sulkea sydäntä toisilta. Haluttiin mennä ja julistaa, pelastaa sieluja helvetistä taivaaseen, sillä Jeesuksen tulemus ja tuomiopäivä ovat lähellä. Suuri missio synnytti suuria näkyjä.

Lähdin nuoruuden innolla liikkeelle kuten moni muukin. Ikää on tullut sekä Kansanlähetykselle että minulle, mutta sama tuli Jeesuksen ja Jumalan sanan puolesta sydämessä palaa edelleen. Ja olen kiitollisena havainnut, että se palaa tuhansissa muissakin. Kiitos teille, jotka olette viidenkymmenen vuoden aikana kulkeneet tällä matkalla mukana!


Lähetysjohtaja Mika Tuovisen kirjoitus Uusi Tie -lehdessä 24.5.2017.

Kansanlähetys täyttää 50 vuotta 29.5.2017.

Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys on kutsunut pastori, teologian maisteri Ilkka Rytilahden valtakunnalliseksi raamattukouluttajakseen 1.6.2017 alkaen. Rytilahden tehtäviin kuuluvat valtakunnallinen raamattuopetus-, julistus- ja

Pastori Ilkka Rytilahti aloittaa Kansanlähetyksen raamatunopettajana kesäkuun alussa. Kuva: Ilkka Rytilahden arkisto

Ilkka Rytilahti on kutsuttu Kansanlähetyksen raamatunopettajaksi

Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys on kutsunut pastori, teologian maisteri Ilkka Rytilahden valtakunnalliseksi raamattukouluttajakseen 1.6.2017 alkaen. Rytilahden tehtäviin kuuluvat valtakunnallinen raamattuopetus-, julistus- ja evankelioimistyö. Toimenkuva pitää sisällään yhteistyön SEKLin piirien, Kansanlähetysopiston ja seurakuntien kanssa.

Rytilahden kutsuessaan Kansanlähetys vahvistaa Raamatun opettamista, joka on lähetysjohtaja Mika Tuovisen mukaan yksi liikkeen tärkeimmistä tehtävistä. Viime talven aikana Kansanlähetysliikkeen johto kiersi 17 kansanlähetyspiiriä, ja sieltä välittyi erityinen toive saada toimintaan lisää raamattuopetusta.

− Haluamme lisätä opetustyötä, koska kristinuskon tuntemus maassamme on todella nopeasti ohentunut ja monenlaiset oppivirtaukset hämmentävät ja sekoittavat uskovia. Tiukassa taloustilanteessa Rytilahden kutsuminen tärkeään tehtävään on myös uskon askel. Luotan, että Kansanlähetyksen ja Ilkan ystävät haluavat olla mukana tässä uudessa vaiheessa. Siksi olemme perustaneet Ilkka Rytilahden työn mahdollistamiseksi lähettäjärenkaan, johon liittymällä voi tukea rukouksin ja taloudellisesti Ilkkaa, sanoo lähetysjohtaja Mika Tuovinen.

Pastori, teol. maist. Ilkka Rytilahti on saanut pappisvihkimyksen Oulun hiippakunnassa vuonna 1992. Tämän jälkeen hän on toiminut vt. kappalaisena Kolarin seurakunnassa, rovastikunta-apulaisena Ruotsissa Skaran hiippakunnassa ja kappalaisena Lextorpin seurakunnassa  sekä Suomen Raamattuopiston Säätiön Uudenmaan aluejohtajana.

Ilkka Rytilahti kuvailee uutiskirjeessään sisäistä muutosta ja Jumalan kutsua, joka edelsi siirtymistä Kansanlähetyksen työhön.
− Olen Jumalalle kiitollinen hänen johdatuksestaan ja siitä, että saan ottaa työn vastaan. Samalla tiedostan vahvasti, että vain Jumalan armosta ja hänen Henkensä voimasta opetustyö voi kantaa sitä hedelmää, jota uskon Jumalan haluavan tuottaa. Työnantaja vaihtuu, mutta palvelu samassa Jumalan valtakunnan työssä jatkuu”, Rytilahti summaa.

Ilkka Rytilahden uutiskirjeen tilaajaksi ja hänen työnsä tukijaksi voi liittyä tästä linkistä: http://suuressamukana.fi/kotimaantyontekija/ilkka-rytilahti/

 

 

Lähetystyöntekijämme Raimo, Aki Tuppurainen kirjoittaa Etiopiasta: ”Kuulin tässä eräänä päivänä Ammayan rovastikunnan papilta Kodetolta tapahtumista vuoden 2016 loppupuolelta. Olin jossain

Lähetystyöntekijämme Aki Tuppurainen on Etiopiassa jakanut kiinalaisia Raamattuja kiinalaisille vierastyöläisille. Kuva: Pixabay

Voima ja vastaus

Lähetystyöntekijämme Raimo, Aki Tuppurainen kirjoittaa Etiopiasta:

”Kuulin tässä eräänä päivänä Ammayan rovastikunnan papilta Kodetolta tapahtumista vuoden 2016 loppupuolelta.

Olin jossain vaiheessa kertonut Kodetolle, että teen kiinalaisten parissa evankeliointia jakamalla heille Raamattuja. Siihen Kodeto totesi, että Ammayassa on paljon kiinalaisia tekemässä Bonga- Soddo maantietä. Osa heistä on majoitettuna Ammayan raamattukoululla. Hän pyysi Raamattuja myös heille. Niinpä toimitin kaksikymmentä kiinalankielistä Raamattuja Kodeton käyttöön.

Hän oli niitä sitten jakanut työmiehille ja kaikki olivat halukkaasti ottaneet kirjan itselleen. Jonkin ajan kuluttua yksi kiinalaisista oli palannut Kodeton luokse ja esittänyt kysymyksen: ’Mitä sinä laitoit siihen kirjaan?’ Johon Kodeto ihmetteli, että miten niin? ’No, kun otan sen kirjan käteen, tunnen jotain suurta ja valtavaa voimaa’, mies vastasi.

Siitä alkoi hedelmällinen keskustelu siitä, mikä voima siinä kirjassa on: Se on kokonaan kaikkivaltiaan Jumalan sanaa.

Näin komeissa maisemissa kiinalaisten rakentama tie kulkee. Kuva: Pirkko Tuppurainen

Ateistin avunpyyntö

Eräänä aamuna työmaan kiinalainen johtaja oli tullut Kodeton toimistoon. Kodeto oli hieman ihmetellyt sitä, mutta syy oli selvinnyt hyvin pian. ’Voitko rukoilla sitä Jumalaasi, että pitäisi sateiden kanssa hieman taukoa’, oli työnjohtajan pyyntö. Runsaat sateet olivat nimittäin aiheuttaneet muutamia vakavia maansortumia Ammayan ja Bongan välisellä tieosuudella. Tien rakentaminen ei sen vuoksi edistynyt aikataulun mukaisesti ja projekti oli myöhässä.

Pastori Kodeto.

Siinä he sitten keskustelivat siitä, kuka sadetta tarvitsee ja kuinka paljon. Kodeto oli kertonut, että viljelijät tarvitsevat vettä, satoa ei muuten saada. Tiemiehet eivät sadetta niinkään kaivanneet. Mikä olisi sitten hyvä kompromissi? Asian puolesta rukoiltiin. Liekö tämä ollut Jumalan vastaus pyyntöön: Tavallisesti meidän kalenterimme vuodenvaihteen tienoilla Ammayassa on kahden kuukauden sateeton jakso . Tänä vuonna jakson pituus oli neljä kuukautta.

Kiinalaiset ovat päällystäneet noin 15 kilometriä tietä välillä Chida – Ammaya. Työ jatkuu Ammayan kaupungissa ja siitä Bongan suuntaan. Kuva: Pirkko Tuppurainen

Mitä tästä opimme? Ateistinen kiinalainen osasi mennä paikallisen papin luokse pyytämään apua. Voi kunpa mekin osaisimme mennä oikeaan paikkaan omien ongelmiemme kanssa. Näin voisimme kokea Raamatun sanan voimaa ja oppia luottamaan siihen, että Jumala vastaa rukouksiin ajallaan.”

Lähettinne Etiopiassa
Aki Tuppurainen

Lahjoita tähän työhön:


 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna