Avainsana-arkisto: Pyhän Annan kirkko

”Jos Jumala antaa näyn, niin ensin tulee näky ja heti toisena tulee itku – koska ymmärtää: ei tämä omin voimin

Piirijohtaja Matti Mannisella on unelma

Ensin näky, sitten itku

”Jos Jumala antaa näyn, niin ensin tulee näky ja heti toisena tulee itku – koska ymmärtää: ei tämä omin voimin onnistu.” Jukka Jämsén jakoi kuulemansa viisauden Mestarin miehet -tapahtumassa 2018.

Globalit megatrendit -seminaarissa viime tammikuussa kirkkoherra Evgeni Raskatov kertoi, kuinka Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi oli nähnyt oikein, kun valtio luovutti seurakunnalle pahoin palaneen ja kärsineen Pyhän Annan kirkon.  Kuukauppi oli todennut, että kirkosta voisi tulla nuorten kohtaamispaikka Pietariin.

Ihmisvoimin tämän näyn toteutuminen olisi mahdotonta, mutta kun Jumala antaa näyn, niin hän myös toteuttaa sen. Nyt muutama vuosi kirkon luovuttamisen jälkeen siellä vierailee vuosittain satatuhatta ihmistä, ja heidän joukostaan löytyy niitä, joita Jumala vetää luokseen.

Etelä-Savossa on syntynyt näky tavoittavasta työstä, kaupungin keskustassa olevasta liiketilasta. Piirijohtaja Matti Manninen unelmoi tilasta, jossa nuoret ja nuoret aikuiset voisivat kohdata. Kahvilan oloinen paikka täyttyisi elämästä ja kohtaamisista, joissa Jeesus on läsnä.

Unelmat on jaettava ja koeteltava. Rukoillen ja näkyä levittäen saa nähdä, onko sillä siipiä. Toisinaan se voi nousta nopeasti lentoon, mutta toisinaan on hyvä käydä nousuun monien kipujen kautta ja saada lentää vakaasti myrskyjenkin läpi.

Kuuntele: Etelä-Savon Kansanlähetyksen piirijohtaja Matti Manninen kertoo Raamattuavain Extrassa 2.3.2019 unelmastaan: Unelmasta tavoittavasta työstä.

Katso: Kirkkoherra Evgeni Raskatov puhuu toteutuvasta unelmasta, suurkaupungin ihmisten ja seurakunnan kohtaamispaikasta, Pyhän Annan kirkosta Pietarissa, Mikael Halleen toimii tulkkina.

Kurkista: Pieni kävelykierros Pyhän Annan kirkossa syksyllä 2015.

Löydä: Pyhän Annan kirkko Pietarissa:


Veijo Olli

Kirjoittaja toimii Kansanlähetyksen radio- ja televisiotyön koordinaattorina.

Tilaa Veijo Ollin rukouskirje tästä linkistä.

 

Pietarin Pyhän Annan kirkko oli ollut ilman kattoristiä noin 80 vuotta.  Kirkon 239. syntymäpäivänä  27. lokakuuta juhlittiin uuden ristin vihkimistä.

Koulun numero 239 oppilaat antoivat Pyhän Annan kirkolle joukkohalauksen. Kuva: Natalja Vanina

Pietarilainen kirkko sai uuden torniristin ja ison halauksen

Pietarin Pyhän Annan kirkko oli ollut ilman kattoristiä noin 80 vuotta.  Kirkon 239. syntymäpäivänä  27. lokakuuta juhlittiin uuden ristin vihkimistä. Sen toimitti Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi yhdessä Pietarin lääninrovasti Ivan Hutterin kanssa.

– Julistakoon tämä risti voitosta Kristuksessa ja puhutelkoon ihmisten sydämiä ymmärrettävällä rakkauden kielellä, sanoi piispa Kuukauppi vihkitilaisuudessa.

Pietarin Pyhän Annan kirkko on saanut uuden torniristin. Kuva: Liliann Keskinen

Ennen torniristin vihkimistä luettiin Pietarin kuvernöörin lähettämä onnittelutervehdys. Samassa yhteydessä lausui onnittelusanat myös viereisen koulun numero 239, joka on entinen Annan seurakunnan kirkkokoulu, rehtori Maksim Pratusevitsh.

Aikaisemmin päivällä tuon viereisen koulun oppilaat olivat käyneet antamassa kirkolle onnitteluhalauksen. Vihkimistä seurasi juhlakonsertti, jonka aikana torniristi asennettiin paikoilleen.

Piispa Aarre Kuukauppi toivoo, että Pyhän Annan kirkon uusi kattoristi julistaa voitosta Kristuksessa. Kuva: Liliann Keskinen

Annan seurakunta keräsi varoja tähän projektiin pääosin nettikeräyksen avulla. Lahjoittajia oli viitisensataa, ja tavoitteeksi asetettu noin 5 800 euroa kerättiin reilussa kuukaudessa. Seurakunta on hyvin kiitollinen kaikille lahjoittajille ja myös muusikoille, jotka osallistuivat konserttiin palkkioitta.

Teksti: Liliann Keskinen

Kirjoittaja ja hänen miehensä Hannu Keskinen ovat työskennelleet vuodesta 2013 alkaen Pietarissa. Sitä ennen he tekivät lähetystyötä Virossa. Tilaa Keskisten uutiskirje täältä.

Voit tukea heidän työtään kertalahjoituksella tai ryhtyä kuukausilahjoittajaksi antamalla tiedot oikeasta laidasta aukeavaan lomakkeen kenttiin. Kertalahjoituksessa, erillisenä tilisiirtona suoraan pankkiin, tilinumero on FI83 8000 1501 5451 08 ja viite 21306.

Jumalan siunausta elämääsi!

Pietarin Kirotshnaja-kadulla sijaitseva luterilainen Pyhän Annan kirkko on monille kaupunkilaisille tuttu neuvostovuosilta, jolloin siellä toimi elokuvateatteri Spartak. Myöhemmin tulipalossa kovia

Neuvostoajan teatterista Herran huoneeksi

Pietarin Kirotshnaja-kadulla sijaitseva luterilainen Pyhän Annan kirkko on monille kaupunkilaisille tuttu neuvostovuosilta, jolloin siellä toimi elokuvateatteri Spartak. Myöhemmin tulipalossa kovia kokenut kirkkorakennus luovutettiin viime vuonna Inkerin kirkon hallintaan ja siitä on tarkoitus tehdä nuorisokeskus.

Päätös Pyhän Annan kirkon palauttamisesta kirkolliseen käyttöön tehtiin 18. marraskuuta 2002. Muutamaa viikkoa myöhemmin kirkossa syttyi aamuyöllä tulipalo. Syylliseksi todettiin kirkon vahti, joka oli syytteen mukaan nukahtanut tupakka suussa.

Pastori Aleksandr Kudrjavtsevin mukaan tämä selitys ei ole kovin todennäköinen, koska vahdin huone ei palanut. ”Todennäköisesti tulipalon syy oli jossain muualla, mutta on vaikea sanoa, mikä se oli. Vaihtoehtojen kirjo on laaja: tuhopoltosta rikkinäisiin sähköjohtoihin”, Kudrjavtsev sanoo venäläisessä Village-verkkolehdessä.

anna2

Palossa kirkon katto romahti ja sisätilat tuhoutuivat pahasti. Tämän jälkeen kirkko seisoi pitkään raunioituneena, kunnes Pietarin kaupungin hallinto puuttui tilanteeseen. Kirkon julkisivu restauroitiin ja katto korjattiin. Vuonna 2013 kirkko siirtyi Inkerin kirkon hallintaan.

Kunnostustöitä ja yhteisön rakentamista

Pyhän Annan kirkon toiminnasta vastaa tällä hetkellä Raivolan seurakunnan kirkkoherra Aleksandr Kudrjavtsev. Hän työskentelee myös Inkerin kirkon keskuskansliassa kiinteistövastaavana. Inkerin kirkon omistuksessa on kiinteistöjä eri puolilla Venäjää.

Pyhän Annan kirkon tulipalosta on kulunut yli kymmenen vuotta, mutta kirkon sisätiloissa näyttää siltä kuin se olisi tapahtunut äskettäin. Tilojen korjaamiseen tarvitaan paljon rahaa.
”Toivomme saavamme apua myös valtiolta ja aiomme tehdä anomuksen kulttuuriministeriöön. Tällä hetkellä käytämme kuitenkin voimavaroja ennen kaikkea siihen, että täällä muodostuisi yhteisö, olisi elämää ja järjestettäisiin tapahtumia. Haluamme kiinnittää kaupunkilaisten huomion tähän historialliseen kulttuurikohteeseen, joka on pyhä paikka. Jumalan avulla pyrimme keräämään vähitellen varat myös kunnostustöihin”, Kudrjavtsev sanoo.

Liikkeelle täytyy kuitenkin lähteä siitä, että kirkkoon saadaan sähköt ja keskuslämmitys. Rakennuksen toiseen kerrokseen on remontoitu pieni kappeli, jossa pidetään sunnuntaisin venäjänkielisiä ja englanninkielisiä jumalanpalveluksia.

Taiteella on paikkansa kirkossa

Elokuussa Pyhän Annan kirkossa avattiin nuorten taitelijoiden näyttely otsikolla ”Ihminen materiaalina”. Erilaisilla tekniikoilla työskentelevät taiteilijat pohtivat teostensa kautta luonnollisen harmonian prosessia, joka heidän mukaansa syntyy vain luovan ihmisen dialogissa luodun ihmisen kanssa.

Aleksandr Kudrjavtsev toteaa klassisella musiikilla ja taiteella olleen aina paikkansa luterilaisessa kirkossa. Kirkko on usein ollut paitsi hengellisen elämän keskus, myös kulttuurikeskus. ”Meille oli täysin luonnollista avata kirkon ovet nuorille taiteilijoille, jotka halusivat omalta osaltaan antaa työpanoksensa ja varojaan kirkon kunnostukseen. Osittain heidän ansiostaan lattia on nyt katettu niin, että kirkossa on turvallista kulkea. Ennen näyttelyn avautumista kirkosta raivattiin monta säiliöllistä rakennusjätettä.”

Pyhän Annan kirkosta toivotaan muodostuvan eri toimijoiden käytössä oleva nuorisokeskus, jossa nuoret voisivat vaihtaa mielipiteitä ja käydä keskustelua – ja tietysti myös osallistua jumalanpalveluksiin. Tiedottamiseen Annan kirkon yhteisö käyttää nykyaikaisia keinoja. Heillä on oma kotisivu ja he ovat esillä sosiaalisessa mediassa.

Jatkossakin kirkossa tullaan järjestämään näyttelyitä, elokuvanäytöksiä ja konsertteja. Marraskuun lopussa järjestettävän kristillisen elokuvan festivaalin aikana kirkossa on tarkoitus esittää nuorten ohjaajien kokeilevia elokuvia. ”Kulttuuritapahtumien sisältö ei tietenkään voi sotia kristillistä moraalia ja etiikkaa vastaa”, Kudrjavtsev rajaa.

Pyhän Anna kirkossa kaikuvat taas sanat ja sävelet Jumalan kunniaksi. Vaikka jumalanpalvelusyhteisön käyttämä pieni kappeli on karu ja yksinkertainen, on rappion vuosista muistuttavien seinien sisällä nyt elämää.

Pyhän Annan kirkon vaiheet:
- Valmistui 1779 saksalaisen luterilaisen seurakunnan käyttöön. Kirkossa oli paikat 1500 hengelle. 
- 1900-luvun alussa seurakuntaan kuului noin 12 000 jäsentä. 
- 1935 kirkko suljettiin ja muutamaa vuotta myöhemmin rakennuksessa avattiin elokuvateatteri Spartak. Rakennuksessa tehdyissä muutostöissä kirkon sisäosaa koristaneet maalaukset tuhottiin lähes täysin.
- Vuodesta 1992 vuoteen 1997 saksalaisen luterilaisen kirkon seurakunta kokoontui Annan kirkolla jumalanpalveluksiin sunnuntaisin, mutta muina päivinä rakennuksessa toimi edelleen elokuvateatteri ja disko. 
- 2002 kaupungin hallinto nosti kanteen rakennuksen palauttamisesta kirkolle ja päätös palauttamisesta tehtiin marraskuussa 2002.
- 2013 kirkko siirtyi Inkerin kirkon hallintaan.

Miina Makkonen
Kirjoittaja toimii Kansanlähetyksen lähettäjäyhteyksien koordinaattorina. Hän on toiminut lähetystyössä Venäjällä vuosina 1998 – 2011.

Aleksandr Kudrjavtsevin sitaatit ovat Village-nettisivustolta www.the-village.ru. Sen lisäksi lähteenä on käytetty Pyhän Annan kirkon kotisivuja www.st-anna.ru ja Inkerin kirkon kotisivuja www.inkerinkirkko.fi.