Avainsana-arkisto: palvelutyö

Vajaa kolme vuotta sitten Opetushallituksesta eläkkeelle jäänyt MMT Raija Timonen kokee eläkkeellä olon mielekkääksi. On enemmän aikaa työskennellä Jumalan valtakunnan

Raija Tmonen palvelee tekemällä kirjallisia töitä Kansanlähetykselle. Kuva: Elina Kinnunen

Lähetys on alusta asti ollut läheinen asia Raija Timoselle

Vajaa kolme vuotta sitten Opetushallituksesta eläkkeelle jäänyt MMT Raija Timonen kokee eläkkeellä olon mielekkääksi. On enemmän aikaa työskennellä Jumalan valtakunnan työn hyväksi.

–    Tulin uskoon vuonna -69 Helsingissä opiskellessani. Siihen aikaan opiskelijamaailmassa oli herätystä. Oli luonnollista tulla Kansanlähetyksen toimintaan. Lähetys, jos mikä, on aina ollut lähellä sydäntäni. Sain opetusta, että jokainen on joko lähtijä tai lähettäjä.

Timonen kiinnostui raamatunkäännöstyöstä, mutta elämä meni toisin.

–    Olemme mieheni kanssa tehneet lähetystyötä olemalla useiden lähettien lähettäjinä. Vuonna 2006 lähtijänkipinä alkoi elää ajatuksissa. Naistenpäivillä eräs lähetti kertoi innostavasti, että lähetyskentälle voi lähteä vielä varttuneenakin. Hän oli tavannut tällaisia lähettejä omalla työalueellaan. Jumala tarkoitti, että mä kuulen tuon.

Vapaaehtoistöihin

Timonen ilmoitti työpaikallaan haluavansa käyttää vuorotteluvapaata. Jumala johdatti ja asia lähti etenemään.

–    Lähdin Kansanlähetyksen kautta Keski-Aasiaan puoleksi vuodeksi. Suunnittelin ja toteutin paikallisille ihmisille kursseja, joilla opiskeltiin opetustaitoja. Se oli hyvä ja mielenkiintoinen kokemus, relevantti työhöni nähden.

Etiopiassa Seija Timonen kuuli ja näki kuinka paikallisten elämä on muuttunut lähetystyön avulla. Kuva: Jukka Kallioinen

Etiopiassa Raija Timonen kuuli ja näki kuinka paikallisten elämä on muuttunut lähetystyön avulla. Kuva: Jukka Kallioinen

Eläkkeelle jäätyään Timonen on ollut kolme muutaman kuukauden jaksoa vapaaehtoistyössä Etiopiassa.

–    Olin Mekane Yesus kirkon seminaarissa Kansanlähetyksen lähetin Tuula Siljasen apuna laatimassa uutta opetussuunnitelmaa ja kehittämässä laatujärjestelmää. Kaikki kehitys edellyttää mielestäni koulutusta. Jos ei osaa lukea ja kirjoittaa ei pysty hankkimaan tietoa, jonka avulla kehittää itseään ja elinympäristöään. On turhaa saarnata ihmiselle, joka on nälkäinen, sairas tai koditon. Siksi lähetystyössä on oltava valmis tarvittaessa auttamaan myös elämän perustarpeiden tyydyttämisessä. Se voi olla vaikkapa puhtaan veden hankkimista. Erään toisen lähetysjärjestön kehitysyhteistyöprojektin loppuarvioinnissa oli koskettavaa nähdä muutos, jonka projektissa annettu aineellinen ja henkinen apu oli saanut aikaan naisten ja koko perheiden elämässä. Naiset ihmettelivät, miksi kristityt auttavat heitä. Palkitsevaa oli kuulla aidosti kiitollisuudella annettu palaute, että työ on ollut arvokasta ja auttanut heitä ratkaisevalla tavalla.

Palvellen palvelutyölinjalla

Timonen on ollut Kansanlähetyksessä luottamustehtävissä liittohallituksessa ja aiemmin kansanlähetyspiirinhallituksessa. Nyt Timonen on Kansanlähetysopiston palvelutyölinjalla.

–    Opiskelu on joustavaa ja ohjelma räätälöidään kullekin sopivaksi. Olen saanut mielekkäitä työtehtäviä, joiden lisäksi olen voinut, valita Kansanlähetysopiston periodeja ja tapahtumia kiinnostuksen mukaan. Olen voinut työskennellä välillä etänä, mikä on mukavaa koska asun Jyväskylässä. Näin olen voinut jakaa aikaani paremmin lapsenlasten ja kodinkin kesken. Etätyö on ollut mahdollista kun olen tehnyt kirjallisia töitä, mm. Kansanlähetyspäiville lähetysnäyttelyyn tulevan työalainfon kokoamista ja Kansanlähetyksen vuosiraportin tekstin kokoamista ja muokkaamista. Kirjallinen työ on tuttua työelämästä, mutta nyt itse lähetyskentällä olleena, on helpompi työstää lähetyksen tekstejä, kun ymmärtää paremmin taustoja. Olen myös Raamattulomalla vastaanotossa, mikä on tuttua jo aiemmasta talkootyöstä Ryttylässä.

Antamista ja saamista

Palvelutyölinjan opintoihin kuuluu myös periodeja ja tapahtumia. Kuva: Tode Jurvanen

Palvelutyölinjan opintoihin kuuluu myös periodeja ja tapahtumia. Kuva: Tode Jurvanen

Timonen iloitsee, että palvelutyöstä hyötyvät molemmat osapuolet.

–    Saa käyttää lahjojaan evankeliumin eteenpäin viemisessä ja oppia uutta itsekin. Saa hyvän mielen ja työskennellä kivassa ilmapiirissä kivojen ihmisten kanssa. Erilaiselle osaamiselle on käyttöä ja toivonkin, että useammat innostuisivat tulemaan.

Kiitollisin mielin

–    Mun kohdalla Jumala johdatti näin, ei tullut raamatunkääntäjää. Olen kiitollinen siitä, että on ollut mahdollisuus kuitenkin osallistua lähetystyöhön monilla eri tavoilla. En sulje sitäkään pois, että lähtisin vielä jonnekin kauemmas auttamaan, jos avautuu uusia mahdollisuuksia.

Teksti: Elina Kinnunen

Erikoissairaanhoitaja Ulla Rantala on viime vuosina omaksunut uudenlaisen tavan elää. Lempipsalminsa 91 rohkaisemana hän on uskaltautunut hyppäämään tuntemattomaan. Minulla oli

    Erikoissairaanhoitaja Ulla Rantala katsoo luottavaisesti tulevaisuuteen. Kuva: Jenniina Nummela

Ulla Rantala: ”Luottamus kasvaa muutoksissa”

Erikoissairaanhoitaja Ulla Rantala on viime vuosina omaksunut uudenlaisen tavan elää. Lempipsalminsa 91 rohkaisemana hän on uskaltautunut hyppäämään tuntemattomaan.

Minulla oli käsitys, että ne, jotka ovat osallistuneet lähetystyöhön, ovat hyviä ja pyhiä ihmisiä. Kansanlähetysopistolla Hope-kurssilla opin, että lähetystyöhön ei tarvitakaan hyviä ja pyhiä vaan sellaisia, jotka osaavat arkisia asioita, Ulla Rantala kertoo.

Muutos oli mahdollisuus

Hämeestä kotoisin oleva Ulla pisti uskoontulonsa jälkeen vuonna 2011 arvonsa uuteen järjestykseen. Hän halusi opiskella Raamattua ja muutti Ryttylään. Hän luotti siihen, että muutoksiin sisältyy aina myönteinen mahdollisuus.

– Ei ollut sellaisia asioita, jotka olisivat sitoneet minua mihinkään. Olimme puolisoni kanssa eronneet jo toistakymmentä vuotta aikaisemmin. Olin silloin joutunut luopumaan turvallisesta elämästä. Lapset olivat jo aikuisia, eikä ollut omakotitaloa eikä sellaista työtä, mitä ei olisi voinut jättää.

Siperia opetti

Raamattulinjan jälkeen Ulla Rantala siirtyi Kansanlähetysopiston kansainvälisyyslinjalle. Sen kautta hänelle tarjoutui mahdollisuus lähteä Siperiaan Omskin kaupunkiin.

Ulla Rantalan ensimmäinen Venäjän matka suuntautui Omskin miljoonakaupunkiin Siperiassa. Kuva: Tode Jurvanen

Ulla Rantalan ensimmäinen Venäjän matka suuntautui Omskin miljoonakaupunkiin Siperiassa.
Kuva: Tode Jurvanen

–         En ollut koskaan aikaisemmin käynyt Venäjällä ja mietin pitkään, voinko lähteä. Ajattelin, että juuri tässä kasvaa luottamus. Muutoksissa Jumalan suunnitelma tulee esiin elämässäni. Niin uskalsin lähteä.

Ulla tutustui Siperiassa lähetystyöntekijöiden arkeen ja seurakunnan elämään. Hän huomasi, miten suuri Raamatun ja Jumalan tuntemisen tarve Venäjällä on.

Kunnioitan sitä, että lähetystyöntekijät ovat sinne lähteneet. Heillä on hirveästi työtä. Nyt Omskissa ovat paikalliset ottaneet vastuun työstä ja sen jatkuvuudesta. Aitamäen lähettiperhe, jonka lapsia hoidin heidän kielikoulunsa aikana, on siirtynyt työhön Novosibirskiin.

Siperiassa Ulla Rantala näki, miten asuvat hyvinvoivat ihmiset, joilla on kaikkea ja ne, joilla on asiat huonosti. Hän oivalsi, että ihmiset ovat samanlaisia kaikkialla ja haluavat samanlaisia asioita.

Siperiassa Ulla Rantala huomasi, että ihmiset kaikkialla toivovat samanlaisia asioita: työtä, turvallisuutta ja hyvän tulevaisuuden lapsilleen. Kuva: Tode Jurvanen

Siperiassa Ulla Rantala huomasi, että ihmiset kaikkialla toivovat samanlaisia asioita: työtä, turvallisuutta ja hyvän tulevaisuuden lapsilleen.
Kuva: Tode Jurvanen

–          Kaikki haluavat elää rauhassa, tehdä työtä ja luoda hyvän tulevaisuuden lapsilleen.

Jumala pitää huolen

Ryttylästä on tullut Ulla Rantalan kotikylä. Hän sai tänä keväänä oman kodin ja sijaisuuden paikallisesta kehitysvammakodista. Seuraavaksi suunnitelmissa on aloittaa opiskelut Kansanlähetysopiston uudella palvelutyön linjalla.
–          Olen miettinyt tätä maailmantilannetta, joka tekee ihmiset epävarmoiksi, ahdistuneiksi ja pelokkaiksi. Monilla on turvaton olo ja sodan pelko. Luottamus ei löydy toisesta ihmisestä eikä rahasta tai tavarasta. Ainut turva on Jumalassa. Hän tietää jokaisen ihmisen tilanteen ja pelkomme.

Ulla on kokenut, että vaikka hän onkin lähtenyt uuteen elämänvaiheeseen, hänen ei ole tarvinnut luopua mistään. Häntä ei pelota tulevaisuus.
–          Turvallinen elämä on sitä, että turvaa Jumalaan. Minulla on varma ja turvallinen olo, että Jumalalla on minulle suunnitelma, eikä mitään tapahdu hänen tietämättään. Koska Jumala rakastaa minua, hän on kaikissa elämäni vaiheissa mukana. Jos on joku vaikea asia, hän antaa voimaa siihen, oli se sitten mitä tahansa.