Avainsana-arkisto: Nummela

Kansanlähetyksen raamattuopettaja päätoimittaja Leif Nummela on huomannut työssään, että mielenkiinto raamattuopetusta kohtaan on kasvanut voimakkaasti. Nummelan mukaan kristityt kohtaavat tänä

Leif Nummela opettaa Kansanlähetyspäivien ennakkoseminaarissa Timoteuskirjeen sanomasta yhdessä Vesa Ollilaisen ja Niilo Räsäsen kanssa. Kuva: Jenniina Nummela

Kansanlähetyspäivien ennakkoseminaarissa asiaa päivänpolttavista kysymyksistä

Kansanlähetyksen raamattuopettaja päätoimittaja Leif Nummela on huomannut työssään, että mielenkiinto raamattuopetusta kohtaan on kasvanut voimakkaasti. Nummelan mukaan kristityt kohtaavat tänä aikana monenlaisia haasteita. Ilman perusteellista paneutumista Raamattuun ja oman uskonsa perusteisiin on hänen mukaansa vaikea pystyä orientoitumaan nykyisessä haastavassa maailmassa.

Kansanlähetyspäiviä edeltävä ennakkoseminaari on hyvä mahdollisuus päästä paneutumaan rauhassa Raamattuun. Tänä vuonna ennakkoseminaarissa paneudutaan ensimmäisen Timoteuskirjeen sanomaan.

”Se on erittäin ajankohtainen. Kirjeet on kirjoitettu kohtuullisen nuorelle kristitylle työntekijälle, joka kohtasi ensimmäisen vuosisadan kasvavan kristillisen seurakunnan kaikki käytännön haasteet”, Nummela kertoo. Hän on yksi seminaarin opettajista.

”Näissä kokeneen vanhemman apostolin Paavalin henkilökohtaisissa kirjeissä nuorelle kristitylle työntekijälle Timoteukselle on monta rinnakkaisilmiötä meidän aikaamme. Meillä on tosi paljon opittavaa niistä asioista, joita Timoteus kohtasi. Kirjeet sisältävät paljon merkityksellisiä ja ajankohtaisia teemoja. Ne ovat tärkeitä jokaiselle kristitylle riippumatta siitä, onko itse aktiivinen kristillisessä työssä vapaaehtoisesti tai palkattuna. Elämme tilanteessa, jossa kulttuuri on muuttumassa samantapaiseksi kuin missä Timoteus opetteli elämään Jeesuksen seuraajana. Sen vuoksi Timoteuskirjeessä on paljon kysymyksiä, jotka ovat päivänpolttavia jokaiselle kristitylle.”

Nummela toivottaa kaikki lämpimästi tervetulleeksi ennakkoseminaariin, joka alkaa torstaina 6.7. kello 12.00.

Lue lisää Kansanlähetyspäivien kotisivuilta.

Maailman arvostetuimpiin raamatuntutkijoihin lukeutuva Don Carson vierailee Apologiaforumissa Kansanlähetysopistossa Ryttylässä 15.‒17. huhtikuuta. Vuosittain järjestettävän Apologiaforumin teemana on tänä vuonna Raamatun

Tutkijaprofessori Don Carson luennoi Apologiaforumissa Raamatun kokonaisuudesta ja tulkinnan pelisäännöistä.

Arvostettu raamatuntutkija ja apologeetta Don Carson Suomeen

Maailman arvostetuimpiin raamatuntutkijoihin lukeutuva Don Carson vierailee Apologiaforumissa Kansanlähetysopistossa Ryttylässä 15.‒17. huhtikuuta. Vuosittain järjestettävän Apologiaforumin teemana on tänä vuonna Raamatun tulkinta, keskeinen sanoma ja soveltaminen.

Carson toimii Uuden testamentin tutkijaprofessorina Trinity Evangelical Divinity -yliopistossa Illinois’ssa Yhdysvalloissa. Carsonin mukaan Raamatun ymmärtäminen on tärkeää, koska sen päämääränä on Jumalan ymmärtäminen. Jumalan ymmärtäminen puolestaan johtaa palvelemaan häntä ja luottamaan häneen syvemmin.

Carson on kirjoittanut kymmeniä teoksia, muun muassa suosittuja raamatunselitysteoksia sekä kirjoja rukouksesta ja kärsimyksen ongelmasta. Kustannusyhtiö Zondervan julkaisi viime syksynä Don Carsonin toimittaman lähes 3000-sivuisen opiskeluraamatun, joka oli odotettu uutuus englanninkielisessä herätyskristillisessä maailmassa.

”Apologia ajankohtaisempaa kuin koskaan”

Forumin sisältöjohtaja, Uusi Tie -lehden päätoimittaja Leif Nummela pitää apologiaa entistä ajankohtaisempana. Vanhat kysymykset Jumalan olemassaolosta, Kristuksen ylösnousemuksesta, kärsimyksestä ja pahuudesta ovat aina ajankohtaisia. Niiden rinnalle on tullut uusia eksistentiaalisia kysymyksiä, sekä esimerkiksi etiikkaa, ihmisen luontosuhdetta ja maapallon kohtaloa käsitteleviä moderneja haasteita.
‒ Etäisyytemme yhtenäiskulttuurin aikaan kasvaa koko ajan ja maailmamme pirstoutuu mikrouniversumeihin, joiden asukkaat eivät ymmärrä toistensa kieltä, Nummela kuvailee.

Nummelan mielestä apologian tehtävä on rakentaa ikkunoita alakulttuureja erottaviin muureihin. Ne ovat tärkeitä yhteiskunnassa, jossa on yhä vähemmän yhteisiä arvoja ja yhteisiä kertomuksia.
‒ Apologia auttaa myös ymmärtämään, että kristillistä uskoa ei tarvitse suojella kriittisiltä kysymyksiltä hartaudellisella muurilla. Kun kysymyksille on tilaa ja vastauksia, kristillinen usko saa mahdollisuuden näyttää voimansa ja vakuuttavuutensa, Nummela toteaa.

Häntä itseään kiinnostaa Apologiaforumin ohjelmassa erityisesti Don Carsonin luento raamatuntulkinnasta.
‒ Tämä on polttava ja ajankohtainen kysymys. Carson tuntee syvällisesti hyvin erilaisia kulttuureja ja niiden vaikutuksen raamatuntulkintaan. Hän kykenee katsomaan Raamattua harvinaisen monista eri näkökulmista, Nummela arvioi.

Carsonin ja Nummelan lisäksi Apologiaforumissa kuullaan muun muassa Åbo Akademin Vanhan testamentin tutkimuksen professori Antti Laatoa ja akatemiatutkija Jutta Jokirantaa.

Apologiaforumin tilaisuuksia voi seurata suorina lähetyksinä VeritasForumFinland You tube -kanavalta.

Apologiaforumin järjestävät Kansanlähetys, Kansanlähetysopisto, Opiskelija- ja Koululaislähetys sekä Veritas Forum.

Kuva: Tutkijaprofessori Don Carson, kuva: Trinity Evangelical Divinity

Teksti: Danielle Miettinen
Kirjoittaja toimii Veritas Forumin koordinaattorina

Talven kylmimmät päivät ovat takana ja olemme saaneet nauttia aurinkoisista ja melko lämpimistä päivistä. Vielä tosin lämpötilat vaihtelevat kovasti, joten

Pääsiäisjuhla veti kirkon täyteen. Paikalla oli huikeat 146 ihmistä, joista noin 80 oli lapsia. Kuva: Daniel Nummela

Pääsiäisjuhlaa ja eron haikeutta

Talven kylmimmät päivät ovat takana ja olemme saaneet nauttia aurinkoisista ja melko lämpimistä päivistä. Vielä tosin lämpötilat vaihtelevat kovasti, joten talvitakeille on edelleen välillä käyttöä. Kotimme on alkanut täyttyä muuttolaatikoista. Jälleen on käyty tavaroita läpi miettien, mihin mikäkin tavara kuuluu: roskiin, kierrätykseen, uuteen kotiin Kobeen, Suomeen vai vintille odottamaan tulevaa.

Jäähyväisiä jättämässä

Kiitos, kun muistitte rukouksin 13.3. ollutta yhdistettyä koko perheen pääsiäisjuhlaa ja lastemme läksiäisiä. Paikalla oli huikeat 146 ihmistä, joista noin 80 oli lapsia. Seurakuntalaiset tekivät kovan työn koristellen kirkon pippaloita varten. Mari järjesti ohjelman, joka sisälsi mm. suklaansyöntikilpailua, laululeikkiä, kivi-paperi-sakset-leikkiä ja tietysti raamattuopetuksen. Jos muuten juhlissa riittikin menoa ja vilskettä, niin raamattuopetuksen ajan lapset kuuntelivat hiljaa pääsiäiskertomusta ja selitystä siihen, miksi Jeesuksen piti kuolla ristillä. Rukoillaan jokaisen juhliin osallistuneen puolesta, että kylvetty sana saisi kantaa hedelmää.

Seurakuntalaiset olivat koristelleet kirkkotilan juhlaa varten. Kuva: Daniel Nummela

Seurakuntalaiset olivat koristelleet kirkkotilan juhlaa varten. Kuva: Daniel Nummela

Menossa on viimeinen kuukautemme täällä Awajilla. Sen aikana olemme saaneet huomata, miten monen kanssa olemme tutustuneet ja miten paljon olemme tämän lähes viiden ja puolen vuoden aikana saaneet kavereita. Muuttohommia on välillä tehty itku silmässä. Eron hetket ovat riipaisevia. Olemme todella kiitollisia kaikista ihmissuhteista ja tapahtumista, joiden keskellä olemme saaneet Awajilla elää.

Viiteen vuoteen on mahtunut monta ikimuistoista hetkeä. Yksi niistä oli Awajin kirkon valmistumisjuhla ja sen yhteydessä suoritetut kasteet. Kuva: Mari Nummela

Viiteen vuoteen on mahtunut monta ikimuistoista hetkeä. Yksi niistä oli Awajin kirkon valmistumisjuhla ja sen yhteydessä toimitetut kasteet. Kuva: Mari Nummela

Japanin työalueella on edessä suuria muutoksia. Kaikki lähettiyksiköt yhtä lukuun ottamatta vaihtavat työpistettään alkaneen kevään aikana. Tahdomme jättää rukouksiisi Liivolat, jotka muuttavat Ananiin, Hukarit, jotka tulevat Awajille tilallemme ja Palmut, jotka palaavat Nishinomiyaan työskenneltyään välissä kaksi vuotta muualla.

Tulkaa moikkaamaan

Tulemme huhtikuun alussa Suomeen neljän kuukauden kotimaanjaksolle. Alla tiedoksi sopimiamme tilaisuuksia nimikkoseurakunnissa ja lähettävissä Kansanlähetyspiireissä. Tulkaa moikkaamaan ja kuulemaan Japanin-työn viimeisiä kuulumisia.

17.4. klo 16 Anjalankoski
20.4. klo 18 Usko arjessa –ilta, Halikko
23.4. klo 19 Missioforum, Ryttylä
29.4. klo 19 Nuorten ilta, Valkeala
30.4. klo 14 Lähestypäivä, Kouvolan lähetyskoti
1.5.   klo 10 Kuusankoski
8.5. klo 16 Filiamessu ja messun jälkeen lähetystilaisuus, Helsinki
22.5. klo 10 Tapiola
klo 18 Lähetysilta, Turenki
29.5. klo 10 Langinkoski
31.7. klo 10 Rekolan ja Tikkurilan srk, Rekola
1.8.   klo 13 Kesäkahvio, Salo

Olemme luonnollisesti mukana myös Kansanlähetyspäivillä 1.–3.7. sekä lähettipäivillä 11.–14.8. Ryttylässä.

Mari ja Daniel Nummela

Kiitos, että olette olleet mukana työssämme täällä Awajilla. Ilman rukouksia ja taloudellista tukea työmme ei olisi ollut mahdollista. Taivaan Isä teistä jokaista runsaasti siunatkoon!

Mari ja Daniel Nummela
Kirjoittajat toimivat lähetystyössä Japanissa.

Liity Nummeloiden lähettäjärenkaaseen tästä
Tai voit tukea Nummeloiden työtä tästä:

Anna lahjasi tähän työhön:


 

Kirkkokansan raamattupäivä -tapahtuma käynnistyi palmusunnuntain aattona Kallion kirkossa kirkkoherra Teemu Laajasalon avaussanoin. – Täällä istuu sitä väkeä, joka sunnuntaisin kaikkein

Usko on lopulta jäämistä Jeesuksen sovituksen varaan. Sitä ei tapahdu ennen kuin menetämme uskomme itseemme Jumalan edessä, totesi Liisi Jokiranta puheessaan. Kuva: raamattupäivän tiedotus.

Kirkkokansan raamattupäivä: ”Evankeliumi on kaiken ydin.”

Kirkkokansan raamattupäivä -tapahtuma käynnistyi palmusunnuntain aattona Kallion kirkossa kirkkoherra Teemu Laajasalon avaussanoin.
– Täällä istuu sitä väkeä, joka sunnuntaisin kaikkein varmimmin istuu kirkonpenkissä Suomen seurakunnissa. Vaikea kuvitella, että jossain väkevämmin saarnattaisiin tai voimakkaammin veisattaisiin kuin tässä joukossa, hän totesi.
Laajasalo kehotti kuulijoita viemään evankeliumia omien joukkojensa ulkopuolella, maailman ääriin asti.
– Evankeliumi pitää viedä leirinuotion ulkopuolelle. Meidän tehtävämme on kiinnostua niistä, jotka eivät ole kiinnostuneet meistä. Menkäämme sinne, minne on kaikkein vaikeinta mennä.

"Meidän tehtävämme on kiinnostua niistä, jotka eivät ole kiinnostuneet meistä. Menkäämme sinne, minne on kaikkein vaikeinta mennä", kirkkoherra Teemu Laajasalo kehotti kuulijoita.

Raamattukouluttaja Liisi Jokiranta puhui kirkkokansalle armosta.
– Jeesus kuoli, jotta Jumalan ei tarvitsisi hylätä ketään meistä. Sen sijaan ihminen voi hylätä Jumalan.
Jokiranta sanoi, että Jumalan edessä ei tarvita hienoja sanoja, vaan ryövärin lausumat sanat ”Muista minua” riittävät.
– Usko on lopulta jäämistä Jeesuksen sovituksen varaan. Sitä ei tapahdu ennen kuin menetämme uskomme itseemme Jumalan edessä.
Jokiranta totesi myös, että seurakunta on hajallaan eri puolilla maailmaa ja kristityillä on erilaisia painotuksia, mutta yhteistä on se, että kaikki kristityt ovat armahdettuja syntisiä.

Kylväjän lähetysjohtaja Pekka Mäkipää pohti puheessaan evankeliumin ja lähetystyön suhdetta.
– Entäpä jos lähetystä ei voi erottaa evankeliumista? Evankeliumin vastaanottaminen ja ymmärtäminen on lähetyselämän hengittämistä.
Mäkipää totesi, että kristittyjen väliset ristiriidat ovat usein suurimpia esteitä evankeliumin leviämiselle. Hän myös sovelsi puheessaan Paavalin sanoja nykyaikaan.
– Voittaakseni liberaaleja olen kuin liberaali. Voittaakseni konservatiiveja olen kuin konservatiivi. Voittaakseni luthersäätiöläisiä olen kuin luthersäätiöläinen. Voittaakseni körttejä olen kuin körtti – vaikka olenkin viidesläinen.

Pekka Mäkipää kehotti kuulijoita omaksumaan empaattisen asenteen muita kohtaan.

Uusi Tie -lehden päätoimittaja Leif Nummela muistutti, että evankeliumi on Jumalan voima.
– Vaikka en pysty enkä halua ketään käännyttää, niin silti meille on uskottu evankeliumi, joka synnyttää uskovia kaikkialla maailmassa. Meille on uskottu se Sana, joka voi ateistinkin vakuuttaa ja käännyttää.
Nummelan mukaan evankeliumin julistaminen ei saa koskaan loppua kirkoissa ja herätysliikkeissä.
– Evankeliumi on kaiken ydin. Pitäkäämme esillä Jumalan sanaa ja julistakaamme sitä maailman ääriin saakka. Evankeliumi ei tuo vain toivoa, lohtua ja parempia elinolosuhteita, vaan se synnyttää uskoa, luottamusta Kristukseen, uskovia ihmisiä.
Nummela muistutti, että kristillinen usko on annettu ja siitä pitää pitää kiinni. Kuitenkin evankeliumia voi välittää myös uusin tavoin.
– Meidän tulee pysyä uskollisina Jumalan sanalle, jotta meillä olisi annettavaa myös tässä ajassa, Nummela painotti.

"Evankeliumi on kaiken ydin. Pitäkäämme esillä Jumalan sanaa ja julistakaamme sitä maailman ääriin saakka", rohkaisi Leif Nummela.

Kirkkokansan raamattupäivä on viidesläisten järjestöjen yhteistapahtuma, jonka järjestäjät ovat Kallion seurakunta, Lähetysyhdistys Kylväjä, Suomen Ev.lut. Kansanlähetys, Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja koululaislähetys sekä Suomen Raamattuopiston Säätiö. Tänä vuonna tapahtuman teema on Valtakunnan evankeliumi.

Kuvat: Raamattupäivän tiedotus.