Avainsana-arkisto: Mika Tuovinen

Jos maamme olisi aina ollut jään peittämä, emme tietäisi muusta. Pitäisimme kurjaa tilannettamme luonnollisena. Hymyilisimme kauniisti, jos joku tulisi kertomaan

Kuva: Pixabay

Tarjolla toisenlainen elämä

Jos maamme olisi aina ollut jään peittämä, emme tietäisi muusta. Pitäisimme kurjaa tilannettamme luonnollisena. Hymyilisimme kauniisti, jos joku tulisi kertomaan jään sulamisesta, keväästä, kesästä, luonnon heräämisestä, puun lehdistä, värikkäästä luonnosta ja lämpöisestä tuulesta.

Me tiedämme toisenlaisesta elämästä, sillä Jumala tuli kertomaan meille siitä. Joulun sanoma on yksinkertaisuudessaan syvällinen: Betlehemin pieneen kehtoon syntyi lapsi, joka on suurempi kuin koko universumi. Jumala tuli ihmiseksi meidän pelastuksemme tähden.

Joulun sanoma on samanlainen kuninkaille ja kansalle, hyville ja huonoille, vauvoille ja vaareille: sinulle on syntynyt pelastaja, Jeesus. Hänessä on juuri sinulle ikuinen elämä, pelastus, todellinen ilo ja rauha. Jeesuksen yhteydessä valo tulee sydämeen, jää sulaa ja uuden valtakunnan todellisuus alkaa elää sydämessä.

Tästä sanomasta Kansanlähetys on 50 vuoden aikana elänyt ja tehnyt joulun Lasta tunnetuksi. Moni teistä on kulkenut matkaa kanssamme. Kiitos siitä!

Siunattua Vapahtajamme syntymäjuhlaa!

Mika Tuovinen

”Sillä niinkuin sade ja lumi, joka taivaasta tulee, ei sinne palaja, vaan kostuttaa maan, tekee sen hedelmälliseksi ja kasvavaksi, antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän, niin on myös minun sanani, joka minun suustani lähtee: ei se minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin.”
(Jes. 55:10–11)

Kirjoitus on julkaistu tämän vuodenJoulun Aika -lehdessä.
Avaa videojoulukalenterin 24. luukku tästä!

Aktivoi SEKL-nettilahjoitus lisäosa käyttääksesi lahjoituslaatikkoa

 

Piispa Matti Repo siunasi viisi Kansanlähetysopiston lähetyslinjan opiskelijaa lähetystyöntekijöiksi sunnuntaina 28. toukokuuta Hausjärven kirkossa.  Saarnassaan piispa Repo avasi lähettämisen teologiaa.

Piispa Matti Repo siunasi avustajineen viisi uutta lähetystyöntekijää Hausjärven kirkossa. Kuvassa oikealta lääninrovasti Jussi Kauranne, Kansanlähetyksen liittohallituksen puheenjohtaja Tuomo Heikkilä, piispa Matti Repo, apulaislähetysjohtaja Teijo Peltola ja lähetysjohtaja Mika Tuovinen.

Juhlavuoden erityisjuhla

Piispa Matti Repo siunasi viisi Kansanlähetysopiston lähetyslinjan opiskelijaa lähetystyöntekijöiksi sunnuntaina 28. toukokuuta Hausjärven kirkossa.  Saarnassaan piispa Repo avasi lähettämisen teologiaa.

”Isä lähettää Pojan, Poika lähettää kirkkonsa ja rukoilee Isää lähettämään sille Pyhän Hengen. Tätä kolmiyhteisen Jumalan toimintaa kutsutaan nykyään teologiassa Jumalan lähetykseksi, missio dei. Jumalalla on lähetys, johon kirkko ottaa osaa.”

Piispa jatkoi, että lähetystyö ei ole ihmisten keksimää toimintaa tai harrastus, jonka jotkut muita hartaammat uskovat ottavat omakseen.

”Lähetystyö on Jumalan omaa työtä, johon Kristuksen kirkko osallistuu Pyhän Hengen voimassa. Kun lähetys on Jumalan työtä, sen tuloksetkin ovat Jumalan Hengen vaikutusta.”

 

Juhlalliseen jumalanpalvelukseen Hausjärven kirkossa osallistui noin sata henkeä. Kuva: Philippe Gueissaz

Piispa varoitteli uusia lähetystyöntekijöitä turhautumisesta, jos työn tuloksia ei heti ala näkyä.

”Emme voi tutkia Jumalan suunnitelmia. Arvailun sijasta tulee pysyä uskollisina ja jatkaa Kristuksesta todistamista sanoin ja teoin. Meidän tulee jatkaa sen osoittamista, että Jumala on hyvä ja että hänessä on maailman toivo. Onneksi työllämme on suuri tukija, nimittäin Herra Kristus itse. Hän rukoilee puolestamme.”

Kolmiyhteisen Jumalan lähetys ilmenee piispan mukaan ihmisten keskinäisessä yhteydessä, joka heijastaa Jumalan ja Jeesuksen yhteyttä.

”Me olemme yhdessä lähettämässä ja lähtemässä, sillä meillä on yhteinen tehtävä maailmassa Kristuksen todistajina. ”

Lue piispa Revon saarna kokonaisuudessaan täältä.

Juhlavuoden erityisryhmä

Jumalanpalveluksen jälkeen Lähetyskeskuksessa Ryttylässä tarjottiin kirkkokahvit ja vietettiin lähetysjuhlaa.

Lähetysjohtaja Mika Tuovinen kuvaili puheessaan Kansanlähetyksen 50-vuotispäivän aattona järjestön syntyhetkiä.  Mielenkiintoinen yksityiskohta oli, että heti perustamiskokouksessa päätettiin aloittaa lähetystyöntekijöiden koulutus viipymättä. Ensimmäiset lähetit lähetettiinkin työhön jo vuonna 1968.

Lähetystyöhön siunattavia Tuovinen kutsui juhlavuoden erityisryhmäksi.
”Olette osa Kansanlähetyksen 50-vuotiasta jatkumoa. Mutta lähetystyön jatkumo on pidempi.”

Apostolien teoissa kerrotaan Antiokian seurakunnasta, joka Tuovisen laskelman mukaan lähetti neljäkymmentä prosenttia työvoimastaan lähetystyöhön.
”Tämä kertoo lähetystyön tärkeydestä. Kirkko on aina lähettänyt parhaat voimansa viemään evankeliumia kaikille kansoille.”

Lähetystyöhön lähtemiseen tarvitaan sekä sisäinen että ulkoinen kutsu.
”Pyhä Henki kutsuu ihmisten auttamiseen ja maailman evankelioimiseen. Hän antaa sisäisen kutsun ja ulkoisen kutsun. Teillä on nämä molemmat”, Tuovinen sanoi uusille lähetystyöntekijöille.

Pyhä Henki lähettää seurakunnan kautta. Sen vuoksi lähetystyössä tarvitaan sekä lähtijöitä ja lähettäjiä.
”Tämä on juhla myös meille lähettäjille yksittäisinä kristittyinä, lähetysjärjestönä, nimikkoseurakuntana, Kansanlähetyksenä ja kirkkona. Saimme uusia rukouskohteita ja saamme antaa omastamme heidän tukemiseensa.”

Usko ei ole ideologia

Apulaislähetysjohtaja Teijo Peltola rohkaisi puheessaan tutustumaan myös muiden kristillisten kirkkojen ja muiden maiden kristittyjen elämään ja oppimaan heiltä. Hän kehotti myös varustautumaan niin, että pystymme kantamaan sen vastuun, joka itse kullekin on uskottu.

”Mistä sinut onkaan kutsuttu, lähtemään tai lähettämään, tärkeää on, että vaalit yhteyttä Vapahtajan kanssa, sillä kristillinen usko ei ole ideologia vaan suhde. Sellainen suhde, jonka piirtää meidän eteemme kuulemamme evankeliumi; suhde, jossa Jeesus kantaa meidätkin, sinutkin, taivaan Isän sydämelle.”

Kuvat: Philippe Gueissaz

Tallenna

Tallenna

Joulu on jo ovella ja kolkuttelee vaatimuksineen ja lupauksineen. Tämän vuoden Joulun Aika -lehti tarjoaa tukea joulun odotuksen tunnelmiin. Se antaa lohtua

Joulun Aika -lehti tarjoaa lohduttavan lepohetken kaiken tohinan keskellä. Lehden kannen kuva: Philippe Gueissaz

Hellitä hetkeksi

Joulu on jo ovella ja kolkuttelee vaatimuksineen ja lupauksineen. Tämän vuoden Joulun Aika -lehti tarjoaa tukea joulun odotuksen tunnelmiin. Se antaa lohtua ja rohkaisua sekä innostavia matkoja yli aikakausien ja maiden rajojen. Mikä parasta, tämän kaiken voi kokea kotisohvalla köllötellen tai glögikupposen äärellä.

”Tuntuuko sinusta, että elämäsi on joskus kuin portaikko, jota lakkaamatta kiipeät?” Heli Hyvönen kirjoittaa lehdessä joulun lapsesta, Jeesuksesta, joka ei tullut maan päälle langettaakseen meille lisää vaivaa. ”Hän tuli ja teki itsestään Tien, jota seuraamalla pääsemme perille. Hän tuli, koska hän näki puutteemme. Hän välittää väheksytyistä, hyväksyy hyljätyt, auttaa ahdistuneita ja on uskollinen uupuneille. Tämä on armoa.”

"Juhlistamme jaloimpaan kohdistuu yllättävän paljon odotuksia, ennakkoasetelmia ja sanattomia viestejä," kirjoittaa Matti Viitanen Joulun Aika -lehdessä. Herättävätkö ne iloa vai ahdistusta? Kuva: Philippe Gueissaz

”Juhlistamme jaloimpaan kohdistuu yllättävän paljon odotuksia, ennakkoasetelmia ja sanattomia viestejä”, kirjoittaa Matti Viitanen Joulun Aika -lehdessä. Herättävätkö ne iloa vai ahdistusta? Kuva: Philippe Gueissaz

Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovinen avaa joulun sanoman kolmea suurta ihmettä. Kirjailija ja terapeutti Tommy Hellsten haastaa ihmisiä kysymään itseltään: ”Mikä on se, jota todella tarvitsen elämässäni?

Mitä yhteistä on Betlehemillä ja Krimin sodalla? Eero Junkkaalan artikkelissa on mielenkiintoista historiaa sodasta, jonka sytykkeenä oli kiista Jeesuksen syntymäkirkon avaimista.

Sanna Myllärisen ”Joulu ilman isää” sanoittaa surua, mutta antaa myös toivon näkökulmia lapsiperheen juhlapyhien viettoon.

Tansanialainen pastori Gerson Mgaya kertoo, mitä hän toisi suomalaiseen jouluun kotimaansa iloisesta ja rennosta kulttuurista. Juukalainen sairaanhoitaja-kätilö Leena Mäkäräinen on tehnyt elämäntyönsä Etelä-Egyptissä nubialaisten parissa. Hänen tarinoidensa kautta voi kurkistaa toisenlaiseen arkeen.

Tamperelainen lastenlääkäri Maria Karjalainen kertoo, millainen on sairaalan joulutunnelma. Eikä se ole välttämättä ollenkaan niin ankea kuin kuvittelisi.

Joulun Aika -lehti tai -CD-levy on mukava pikku muistaminen vaikkapa kukan kera annettavaksi naapurille tai ystävälle. Lehteä voi tilata Nettikirjakaupasta täältä. Sekä lehteä että CD:tä voi tilata postitse osoitteella Kustannus Oy Uusi Tie, Opistotie 1, 12310 Ryttylä, sähköpostitse tilauspalvelu@uusitie.com, puhelimitse 044 4477 827. Hinnat ilman toimituskuluja: Lehden yksittäishinta on 5 euroa ja CD:n 10 euroa/kpl.  Lehtiä saa 4 kpl hintaan 15 €.

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Suuressa Mukana -Missioforumissa 23. – 24.4.2016 Kansanlähetysopistolla, Ryttylässä puhutaan maahanmuuttaja- ja pakolaistyöstä. Viikonlopun aikana opetellaan helppoja askelia kohtaamiseen ja kriisistä

Missioforumissa Ryttylässä paneudutaan maahanmuuttoon ja pakolaisuuteen liittyviin kysymyksiin.

Missioforumissa opitaan maahanmuuttajatyöstä

Suuressa Mukana -Missioforumissa 23. – 24.4.2016 Kansanlähetysopistolla, Ryttylässä puhutaan maahanmuuttaja- ja pakolaistyöstä.

Viikonlopun aikana opetellaan helppoja askelia kohtaamiseen ja kriisistä toipuvan tukemiseen sekä  tutkitaan, mitä pakolaisuudesta puhutaan Raamatussa. Kanavissa pohditaan, millaisia mahdollisuuksia on tukea kristittyjä maahanmuuttajia sekä kohdata pelkoja ja myyttejä viestinnän näkökulmasta. Nuorille aikuisille on oma kanava, jossa uppoudutaan kansainvälisyyteen teemana Nenästä kiinni ja molskis! Maailma kotiovellani -tilaisuudessa kuunnellaan ja keskustellaan kokemuksista maahanmuuttajatyöstä Suomessa. Forumissa tutustutaan myös Kansanlähetyksen maahanmuuttaja- ja muuhun työhön eri maissa.

Puhujina ovat Kirkon lähetystyön keskuksen johtaja  Risto Jukko, Kansanlähetyksen aluekoordinaattori Elisabet Elo, lähetysjohtaja Mika Tuovinen, lähetystyöntekijät Daniel ja Mari Nummela Japanista, Vesa Ollilainen Kansanlähetysopistolta sekä joukko kristittyjä maahanmuuttajia, seurakuntien edustajia ja vapaaehtoisia. Musiikista vastaavat Poika & Maria. Lastenohjelmaa ja hoitoa järjestetään tarvittaessa.

Tapahtuman järjestää Suomen Ev.lut. Kansanlähetys. Ohjelmasta vastaavat Anne Tuovinen ja Hanna Malinen.

Lähetysjohtaja Mika Tuovinen linjasi Kansanlähetyksen tulevaisuutta liikkeen työntekijöille suunnatussa koulutustapahtumassa Ryttylässä. Hän lainasi aluksi auton keksijän Henry Fordin sanoja: “Jos

Mika Tuovinen on kutsunut Kansanlähetyksen työntekijät yhteisten asioiden äärelle Työntekijäseminaariin Ryttylään. Mukana on runsas sata työntekijää. Tapahtuman juontajina toimivat Anssi Savonen ja Laura Järvinen. Kuva: Anne Lepikko

Lähetysjohtaja Mika Tuovinen: Tarvitsemme avoimuutta Jumalan johdatukselle

Lähetysjohtaja Mika Tuovinen linjasi Kansanlähetyksen tulevaisuutta liikkeen työntekijöille suunnatussa koulutustapahtumassa Ryttylässä. Hän lainasi aluksi auton keksijän Henry Fordin sanoja: “Jos olisin kysynyt ihmisiltä, mitä he haluavat, he olisivat sanoneet haluavansa nopeampia hevosia.”  Tuovinen kommentoi: ”Me tarvitsemme avoimuutta Jumalan johdatukselle. Jospa hän ei haluakaan antaa meille nopeampia hevosia vaan jotain paljon parempaa.”

Maamme kristillinen kenttä tulee Tuovisen arvion mukaan pirstoutumaan entistä enemmän. ”Vaikka etsimme yhteyttä, syntyy monia pieniä ryhmiä, joissa ihmiset saavat hengellistä ravintoa. Karismaattinen kristillisyys tulee leviämään. Tässä meidän tulee erottaa se karismaattisuus, jota tuemme ja se, josta irtisanoudumme.”

Yhteistyössä evankelis-luterilaisen kirkon kanssa Tuovinen uskoo olevan paljon mahdollisuuksia. Hän arveli, että Kansanlähetystä pyydetään jatkossakin apuun seurakuntien hengelliseen rakentamiseen, ”mikäli säilytämme näkymme, meillä on jotain annettavaa yhteistyöhön sekä voimavaroja vastata näihin pyyntöihin”.

Tuovinen käsitteli päivien aikana Uuras Saarnivaaran teologiaa ja toimintaa Ari Aurasen väitöskirjan pohjalta. ”Koko historian ajan Kansanlähetyksessä on pohdittu kotimaantyön ja lähetystyön suhdetta. Jotta jälkimmäinen voisi pysyä ennallaan tai kasvaa, kotimaista evankelioimis- ja opetustyötä on lisättävä. Kansanlähetyksen tulee vahvistaa ja lisätä paikallisia ryhmiä ja yhteisöjä, joista monet viettävät myös jumalanpalveluksia.”

Tuovinen rohkaisi julistustyössä selkeämmin kutsumaan ihmisiä uskoon, koska herätysliikkeen toiminnan tarkoitus on, että ihmiset pelastuvat. ”Kirkon jäsenyys ei pelasta, kirkossa on myös uskosta luopuneita, joita on kutsuttava uskoon.” Pelastuksen tien selvittäminen on Tuovisen mukaan tärkeä osa julistustyötä. ”Uskon tien avaamista tarvitaan myös sen vuoksi, että kuulijat oppisivat, miten voi auttaa muita Kristuksen tuntemiseen.”

Annetaan aikaa ihmisille

Tuovinen korosti paikallisten raamattupiirien, vastuuryhmien ja yhteisöjen tärkeyttä. ”Uusien ihmisten tavoittamisen ohessa ei saa unohtaa niitä, jotka ovat menneisyyden ja nykyisyyden vastuunantajia, ja ovat toiminnallaan ja taloudellisella tuellaan auttaneet Kansanlähetyksen kasvua.” Lähetysjohtaja kannusti antamaan aikaa ihmisille.

Kansanlähetyksellä on Suomessa 17 piirijärjestöä. Tulevaisuudessa piirien välistä yhteistyötä lisätään ja mahdollisesti jotkin niistä yhdistyvät. ”Kansanlähetyksen varsinainen kotimaan työ ei tapahdu keskustoimistossa vaan piirijärjestöissä”, Tuovinen muistutti.

Kansanlähetyksen Työntekijäseminaari jatkuu lauantaihin. Osallistujia koulutustapahtumassa on runsas sata.

Kansanlähetyksellä on 165 työntekijää, joista lähetystyöntekijöitä on 68.

Lähetysjohtaja Mika Tuovinen on kutsunut Kansanlähetysliikkeen työntekijät tänään alkavaan työntekijäseminaariin  Ryttylään rukoilemaan ja pohtimaan tämän vuoden toimintaa. Tapahtuman teema on

Lähetysjohtaja Mika Tuovinen toivoi avauspuheessaan, että Jumalan sanat ohjaavat yhdessäoloa Työntekijäseminaarissa. Kuva : Anne Lepikko

Kansanlähetysliikkeen työntekijät kokoontuivat yhteisten asioiden äärelle

Lähetysjohtaja Mika Tuovinen on kutsunut Kansanlähetysliikkeen työntekijät tänään alkavaan työntekijäseminaariin  Ryttylään rukoilemaan ja pohtimaan tämän vuoden toimintaa. Tapahtuman teema on sama kuin Kansanlähetyksen vuositeema ”Evankeliumin puolesta”.

Avauspuheessaan Tuovinen peilasi Kansanlähetyksen identiteettiä Uuras Saarnivaaran hengelliseen perintöön Ari Aurasen joulukuussa julkaistun väitöskirjan ”Herätyksen aalloissa ja karikoissa” pohjalta.

”Kansanlähetys oli jo syntyessään hyvin erilaisia näkyjä, teologisia ja toiminnallisia painotuksia sisältävä liike”, lähetysjohtaja totesi.

Saarnivaaran teologia on vaikuttanut suuresti Kansanlähetyksen käsitykseen muun muassa kirkosta, sakramenteista, pappeudesta, karismaattisuudesta, evankelioimisesta ja Raamatusta. ”Saarnivaara korosti, että sekä Jeesus että apostolit pitivät Vanhaa testamenttia Jumalan sanana. Meillä tulee olla samanlainen raamattukäsitys.”

Saamme viedä evankeliumia ja opettaa Raamattua

Kansanlähetyksen taloustilanne aiheuttaa koko ajan toimenpiteitä.
”Kun luulemme saavuttaneemme tulojen ja menojen tasapainon, se tasapaino livahtaa taas nurkan taakse piiloon. Monet työntekijät täällä Ryttylässä ja piireissä ovat perustaneet tukirenkaat itselleen. Olemme vahvistaneet varainhankintaa”, lähetysjohtaja summasi.

Tuovinen totesi, että Kansanlähetyksellä on suuri vapaus toimia kirkossa.  Yhteistyö viidesläisten järjestöjen kanssa on jatkunut vahvana ja siinä etsitään uusia toimintamalleja.

Lähetysjohtaja totesi, että seurakunnat, vapaaehtoiset vastuunkantajat, tukijat ja työntekijät tekevät mahdolliseksi sen, että Kansanlähetys on olemassa.
”Saamme viedä evankeliumia ja opettaa Raamattua kotimaassamme. Lähetyskentillä autamme, julistamme ja perustamme seurakuntia. En tiedä, miten voisin avata sinun silmiäsi tälle ihmeelle, jossa olemme Jumalan työtovereina mukana.”

Työntekijäseminaari jatkuu launtaihin saakka ja siihen osallistuu runsas sata Kansanlähetyksen kotimaan- ja ulkomaantyöntekijää.