Avainsana-arkisto: lapset

Joulu lähestyy. Moni jo varmaankin miettii, kuinka voisi jouluna ilahduttaa työkavereita, ystäviä ja perhettä. Haluaisitko suoda ilon myös pienelle lapselle

Sinun lahjasi tuo jouluilon!

Joulu lähestyy. Moni jo varmaankin miettii, kuinka voisi jouluna ilahduttaa työkavereita, ystäviä ja perhettä. Haluaisitko suoda ilon myös pienelle lapselle Siperiassa?

Tässä kuvassa on iloisia lapsia. He ovat juuri jokainen saaneet joululahjan. Nämä lapset asuvat Siperiassa. He sairastavat tuberkuloosia, ja sen vuoksi he asuvat nyt tuberkuloosiparantolassa. Monille lapsista lahja voi olla ainut joululahja. Parantolassa asuu monia lapsia, joilla on vaikea perhetilanne, ja lapsen parannuttua hänen seuraava kotinsa onkin lastenkoti.

Inkerin kirkon seurakunta Novosibirskissä muistaa näitä lapsia syntymäpäivänä ja jouluna. Sairaaloita ja parantoloita on monia, ja lahjoja jaetaan useita satoja.

Tänäkin jouluna lahjoitamme näille lapsille joululahjoja. Nyt sinulla on myös mahdollisuus auttaa ja osallistua. Ostamalla lahjan annat ilon ja hyvän mielen pienelle lapselle Siperiassa. Lahjoittamasi raha lahjaan menee varmasti perille. Työntekijämme Markus ja Mari Aitamäki ovat ostamassa, paketoimassa ja toimittamassa lahjoja lapsille yhdessä Novosibirskin seurakunnan työntekijöiden kanssa. Voit lahjoittaa tämän sivun kautta  tai tilisiirrolla.

Vastaanottaja: Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys ry
FI83 2070 1800 0283 25
Viite: 71055

KIITOS LAHJASTASI!

”Rohkaise aina lapsen mielenkiintoa tietoa ja totuutta kohtaan, kannustivat Susanna ja Jasu Markkanen vetämässään kanavassa Kansanlähetyspäivillä lauantaina. Siinä pohdittiin, miten

Susanna ja Jasu Markkasen vetämässä kanavassa pohdittiin, miten vanhempana voisi vastata viisaasti lasten vaikeisiin kysymyksiin.

Kun lapsi kysyy vaikeita

”Rohkaise aina lapsen mielenkiintoa tietoa ja totuutta kohtaan, kannustivat Susanna ja Jasu Markkanen vetämässään kanavassa Kansanlähetyspäivillä lauantaina. Siinä pohdittiin, miten voisi vanhempana vastata viisaasti, kun lapsi kysyy vaikeita.

Markkaset ovat viiden 4–15-vuotiaan lapsen vanhempia Hämeenlinnan Rengosta. Jasu on matemaattisten aineiden opettaja, Susanna kielten opettaja. Molemmat ovat tiiviisti mukana Kansanlähetyksen perhetyössä.

Lapsen tieto on pirstaleista ja jäsentymätöntä, eikä siitä pystytä hetkessä rakentamaan loogista ja eheää kokonaisuutta, vaan on edettävä vähän kerrallaan.  Markkaset muistuttivat, että lapsi on vastaanottavaisin silloin, kun hänelle itselleen herää kysymyksiä. Siksi perheeseen kannattaa luoda keskustelun ja luottamuksen ilmapiiri. Lapsen ajattelun tason voi yrittää selvittää kyselemällä.

– Muista, että olet etuoikeutettu, kun lapsi kysyy sinulta asioita, olitpa sitten vanhempi, isovanhempi, kummitäti tai vaikka pyhäkoulunopettaja, totesi Susanna Markkanen.

– Ei myöskään ole noloa, jos vanhempi ei heti tiedä vastausta. Sitä voidaan etsiä yhdessä. Lapsi oppii, että vakaumus ei kaadu siihen. Joskus voi myös esittää hyviä ja vilpittömiä kysymyksiä ja kysyä perusteita erilaisille väitteille, jatkoi Jasu Markkanen.

– Ole rohkeasti oma itsesi. Kysymykset voidaan ohjata sille vanhemmalle, jonka vahvuuksiin asia kuuluu. Jos lapset meillä kysyvät evoluutioon tai apologiaan liittyviä kysymyksiä, sanon, että kysytäänpä isältä, mainitsee Susanna Markkanen esimerkkinä.

Pariskunta muistutti, että kaikki totuus on Jumalan totuutta ja hän voi käyttää sitä työkalunaan. Tiede ei ole vihollinen, vaan työkalu.

– Jos älylliset kysymykset jäävät ilman vastausta, uskonnollinen vakaumus kärsii. Tiede ei ole vihollinen, vaan työkalu. Tiede on menetelmä, joka ei pysty todistamaan Jumalan olemassaoloa tai olemattomuutta. Korosta kuitenkin eroa menetelmän ja maailmankuvan välillä, datan ja tulkinnan välillä. Fossiilit esimerkiksi ovat osa Jumalan totuutta, mutta tulkinnasta voidaan olla eri mieltä. Siksi on tärkeää itse tietää, mihin uskoo ja miksi, Jasu Markkanen muistutti.

Lapsen ikä, käsityskyky ja herkkyys on otettava huomioon vastauksissa. Keskustelussa nousi esiin, että taivas esimerkiksi voi pienestä lapsesta tuntua paikalta, jonne hän ei halua, koska on paljon kivempaa leikkiä leluilla kotona.

– Minä saattaisin sanoa, että taivaassa on paljon parempia leluja, vaikka oikeasti tiedän vain sen, että siellä kaikki on täydellistä ja ihanaa. Mikään ei ole pielessä. Itse kyselin pienenä äidiltäni, saako taivaassa syödä jäätelöä joka päivä. Olin kiitollinen hänen vastauksestaan: saa syödä, Susanna Markkanen kertoo.

Kanavassa pohdittiin myös, miten voi kertoa lapselle Jeesuksen ristinkuolemasta, helvetistä tai kristittyjen vainoista.

–  Jos kertoo Jeesuksen ristinkuolemasta, on tärkeää kertoa samalla kerralla ylösnousemuksesta, jotta päällimmäiseksi jää voittofiilis, Susanna Markkanen sanoi.

Teksti ja kuva: Marjaana Perttula

­Kansanlähetyspäivien junioriohjelma Kansanlähetyspäivien lasten ja junioreiden ohjelmassa lähestytään Ilo Sanomasta -teemaa 7–14-vuotiaita kiinnostavalla tavalla.  Kansanlähetyksen juniorityöntekijä Jaska Palomäki kertoo, että lastenohjelma pyörähtää käyntiin perjantaina kuudelta Donkkis Big Night -toimintaillalla. – Siinä on aluksi opetusosuus,

 Kansanlähetyksen juniorityöntekijä Jaska Palomäki kertoo, että lastenohjelma pyörähtää käyntiin perjantaina kuudelta Donkkis Big Night -toimintaillalla.

Kansanlähetyspäivillä lapset pääsevät omiin ohjelmiin

­Kansanlähetyspäivien junioriohjelma

Kansanlähetyspäivien lasten ja junioreiden ohjelmassa lähestytään Ilo Sanomasta -teemaa 7–14-vuotiaita kiinnostavalla tavalla.  Kansanlähetyksen juniorityöntekijä Jaska Palomäki kertoo, että lastenohjelma pyörähtää käyntiin perjantaina kuudelta Donkkis Big Night -toimintaillalla.

– Siinä on aluksi opetusosuus, jossa on myös musiikkia ja rukousta. Toiminnallisessa osuudessa on monenlaista hauskaa tekemistä. Ilta päättyy iltapalaan, jonne voi tuoda herkkuja yhteiseen nyyttikestipöytään, Jaska Palomäki selvittää.

Lauantaina lapsille on omaa ohjelmaa koko päivän. Junnujen ohjelmaosuudet pidetään entisen navetan vintillä, kuten viime kesänäkin. Se on lämmittämätön tila, joten vaatetuksen suhteen Palomäki suosittelee varautumaan kylmempäänkin keliin.

Junioreiden ohjelmassa on toiminnalliset kanavat kello 16.00–17.30. Kanavissa on erilaisia harrasteita, esimerkiksi urheilua, teatteria, tanssia, askartelua ja kemiaa. Kanaviin ilmoittaudutaan erikseen lauantaina kello 14:ään mennessä.

– Ilmoittautumisen yhteydessä voi valita, mihin kanavaan osallistuu. On tärkeää muistaa ilmoittautua, koska junnuohjelman kanaville voi osallistua vain rajoitettu määrä lapsia.

Junioreiden ohjelma jatkuu iltakahdeksaan asti kahta tunnin mittaista taukoa lukuun ottamatta.

Jaska Palomäki muistuttaa, että lasten liikkuminen Lähetyskeskuksen alueella on vanhempien vastuulla.

– On tärkeää, että vanhemmat sopivat lastensa kanssa, miten nämä saavat liikkua alueella.

Sunnuntaina lapset ovat vanhempiensa mukana koko päivän.

Jaska Palomäki vinkkaa vielä, että junioreiden ja lasten ohjelmaan tarvitaan myös talkoolaisia.

– Auttavia käsiä tarvitaan aina. Jos haluat olla avuksi vaikka lyhyemmänkin aikaa, piipahda lastenohjelmassa tai junnuohjelmassa. Kesken päivienkin voit tulla ilmoittautumaan, jos haluat olla avuksi jossain, Jaska Palomäki lisää.

Lapsille järjestetään monenlaista ohjelmaa.

Puuhaa perheen pienimmille

Kansanlähetyspäivillä on myös 3–6-vuotiaiden lasten ikätason huomioivaa tekemistä. Juniorityön vastaavan sijainen Leena Eerola kertoo, että lapsille on juhlasalissa erilaisia puuhapisteitä, joissa he voivat askarrella, leikkiä, muovailla, värittää ja rakennella. Lastenohjelmassa on myös laulu-, rukous- ja raamattuhetkiä, lähetysrasteja sekä vierailu lähetysnäyttelyssä. Siellä lapset tapaavat myös lähetystyöntekijöitä.

– Tänä vuonna meillä on lisäksi lasten pikakampauspiste, jonka tuotolla ostetaan Raamattuja Peshteran lapsille Bulgariaan. Piste on auki ohjelma-ajan ulkopuolella, Leena Eerola kertoo.

Vanhemmat voivat jättää lapset seuraamaan ohjelmaa tai halutessaan olla itse mukana.  Leena Eerola kertoo, että ohjaajat vastaavat ohjelman sujuvuudesta, mutta Lähetyskeskuksen alueella lasten liikkuminen on vanhempien vastuulla. Vanhempien tulee olla tavoitettavissa ja tulla hakemaan lapset sovitusti.

– Lastenohjelman turvallisuuden vuoksi osallistujien määrä kutakin ohjelmaa kohden on rajoitettu. Toivomme, että mikäli lapsia on tulossa enemmän kuin voimme kerralla ottaa sisään, samat lapset eivät olisi mukana koko aikaa. Näin kaikille järjestyisi mahdollisuus osallistua ohjelmaan.

Lastenohjelma on Lähetyskeskuksen ruokalarakennuksen yläkerrassa juhlasalissa.

Junioreiden ohjelma jatkuu iltakahdeksaan asti kahta tunnin mittaista taukoa lukuun ottamatta.

Leikkiä ja pomppimista puistossa

Lähetyskeskuksen alueella on otettu huomioon myös alle kolmevuotiaat lapset ja heidän vanhempansa.  Leikkipuiston vieressä Pirttilä-rakennuksessa on lastenhoitopiste, jossa voi käydä lämmittämässä lastenruokaa ja vaihtamassa vaippoja.

Leikkipuistossa on erilaisten kiipeilytelineiden ja muiden lisäksi juniori-ikäisille ja pienille lapsille omat pomppulinnat.

Kirjoittanut Anne Lepikko

Lähetystyöntekijämme Siperiasta kirjoittaa: ”Vierailimme uudenvuoden juhlassa  Novosibirskissä lasten tuberkuloosiparantolassa seurakunnan diakonin Slava Ostaninin kanssa. Sen jälkeen jatkoimme lasten ja nuorten

Kuvassa ovat oikealla Markus Aitamäki ja toinen oikealta seurakunnan diakoni Slava Ostan sekä tuberkuloosisairaalan lapset.

Tuberkuloosisairaalan lapset saivat suomalaisilta joululahjat

Lähetystyöntekijämme Siperiasta kirjoittaa:

”Vierailimme uudenvuoden juhlassa  Novosibirskissä lasten tuberkuloosiparantolassa seurakunnan diakonin Slava Ostaninin kanssa. Sen jälkeen jatkoimme lasten ja nuorten tuberkuloosisairaalan eri osastoilla. Nämä ensimmäiset lahjat oli hankittu Kansanlähetyksen Hyvän mielen lahjakeräyksen  (www.suuressamukana.fi/hyvänmielenlahja) tuotolla sekä muilla yksityisillä lahjoituksilla. Ihania lapsia! Taivaan Isä heitä siunatkoon.

Tässä joitakin kuvia lahjojenjakomatkaltamme:

Puolimatkan talon eli vankilasta vapautuneiden toipumiskodin asukkaat paketoivat lahjat lapsille diakoni Slava Ostaninin johdolla. Tässä pakeit ovat jo valmiina lähdössä.

 

siperia IMG-20161228-WA0036

 

siperia IMG-20161228-WA0027

 

siperia IMG-20161228-WA0032

 

siperia IMG-20161228-WA0043

 

siperia IMG-20161228-WA0047

 

siperia IMG-20161224-WA0010

 

siperia IMG-20161228-WA0035

 

siperia IMG-20161228-WA0052

Kaikki Siperian tuberkuloosiparantolan ja -sairaalan lapset sekä me  aikuiset kiitämme ystäviämme Suomessa tuestanne ja avustanne!

Toivotamme runsasta Jumalan siunausta ja armorikasta vuotta 2017!”

Markus Aitamäki
(kuvat ja teksti)

Taas mennään. Kolme tonttua, venäläinen, suomalainen ja brasilialainen lähdössä jakamaan lahjoja lasten - ja nuorten tuberkuloosisairaalaan.

Taas mennään. Kolme tonttua, venäläinen, suomalainen ja brasilialainen, lähdössä jakamaan lahjoja lasten ja nuorten tuberkuloosisairaalaan.

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Kansanlähetyksen lasten- ja junioreiden ohjelman teemana on usko.  Kansanlähetyksen juniorityöntekijä Jaska Palomäki kertoo, että Kansanlähetyspäivien junioreiden ohjelmassa lähestytään aihetta 7-14-vuotiaiden

Kansanlähetyspäivien ohjelman suunnittelussa on lähdetty siitä, että tapahtuma olisi koko perheelle mielekäs, ja että sinne olisi mukava tulla myös lasten kanssa. On tärkeää, että lapsetkin saavat kuulla siitä, että he ovat Jumalalle arvokkaita ja rakkaita, kertovat ohjelmista vastuussa olevat Jaska Palomäki ja Saana Törmänen. Kuva: Helena Havanto

Saana Törmänen ja Jaska Palomäki: Kansanlähetyspäivien lastenohjelmassa on jokaiselle jotakin

Kansanlähetyksen lasten- ja junioreiden ohjelman teemana on usko.  Kansanlähetyksen juniorityöntekijä Jaska Palomäki kertoo, että Kansanlähetyspäivien junioreiden ohjelmassa lähestytään aihetta 7-14-vuotiaiden tapaan. Hauskan tekemisen lomassa mietitään, mitä usko on, miten sitä voi hoitaa ja miten toimia uskon puolesta, vaikkapa lähetystyössä.
–    Meillä on Donkin puuhapaikka, jossa voi viettää aikaa ja tehdä kaikenlaista kivaa. Siihen liittyy myös yksi seikkailujuttu. Erilaisista kanavista voi valita mistä tykkää. Perjantai-iltana on Donkkis Big Night, jonne voi tuoda herkkuja yhteiseen nyyttikestipöytään. Se saattaa toisista tuntua työläältä, mutta uskon, että vaikka ei toisikaan niin kaikille kuitenkin riittää naposteltavaa.  Ja lauantaina on omaa erityisohjelmaa lapsille iltaohjelman aikaan, Jaska Palomäki kertoo.
Junnujen ohjelmat ovat navetan vintillä joka on lämmittämätön tila. Vaatetuksen suhteen Jaska Palomäki suosittelee laittamaan päälle sellaiset vaatteet, että tarkenee kylmemmälläkin ilmalla.
–    Olemme ulkona melkein koko ajan.
Kansanlähetyksen leireillä ohjaajat laskevat kuinka monta lasta on mukana ja seuraavat heidän liikkumistaan, mutta Kansanlähetyspäivillä sitä mahdollisuutta ei ole. Jaska Palomäki muistuttaa, että vanhemmat sopivat lastensa kanssa, miten he saavat liikkua alueella.
–    Vastaamme ohjelman sujumisesta, mutta lasten liikkuminen on vanhempien vastuulla.

Hauskaa puuhaa perheen pienimmille

Kansanlähetyspäivillä on myös 3-6-vuotiaiden lasten ikätason huomioivaa tekemistä.  Juniorityön vastaavan sijainen Saana Törmänen kertoo, että lapsille on juhlasalissa erilaisia puuhapisteitä, joissa he voivat askarrella leikkiä, muovailla, värittää ja rakennella.  Lastenohjelmassa on myös laulu-, rukous- ja raamattuhetkiä.
Vanhemmat voivat jättää lapset seuraamaan ohjelmaa tai halutessaan olla itsekin mukana.  Saana Törmänen kertoo, että ohjaajat vastaavat ohjelman sujuvuudesta, mutta Lähetyskeskuksen alueella lasten liikkuminen on vanhempien vastuulla. Vanhemmat tulevat hakemaan lapset sovitusti.
–    Lastenohjelman turvallisuuden vuoksi lastenohjelman osallistujamäärä ohjelmaa kohden on rajoitettu.   Mikäli lapsia on enemmän kuin voimme kerralla ottaa sisään, toivomme, että samat lapset eivät kokonaikaisesti olisi mukana. Näin kaikille järjestyisi mahdollisuus osallistua ohjelmaan.
Lastenohjelma on Lähetyskeskuksen ruokalarakennuksen juhlasalissa ruokalan yläkerrassa.

Leikkiä ja pomppimista puistossa

Lähetyskeskuksen alueella on otettu huomioon myös alle kolmevuotiaat lapset ja heidän vanhempansa.  Leikkipuiston vieressä, Pirttilä-rakennuksessa on lastenhoitopiste, jossa voi käydä lämmittämässä lastenruokaa ja vaihtamassa vaippoja.
Leikkipuistossa on erilaisten kiipeilytelineiden ja muiden lisäksi juniori-ikäisille ja pienille lapsille omat pomppulinnat.

On torstaiaamu ja kello lähentelee kymmentä. Kirkkotilan tuulikaappiin ilmestyy pieniä ja vielä pienempiä sekä isoja jalkineita. Vaatenaulakoilta kuuluu iloista puheensorinaa

Odotettu breikki arjen keskellä

On torstaiaamu ja kello lähentelee kymmentä. Kirkkotilan tuulikaappiin ilmestyy pieniä ja vielä pienempiä sekä isoja jalkineita. Vaatenaulakoilta kuuluu iloista puheensorinaa ja lasten kikattelua. Sastamalan Vammalassa on alkamassa Äitiparkki. Se on Vammalan seudun Kansanlähetyksen organisoima äitien yhteinen ”hengähdyshetki”, johon kokoonnutaan kouluaikoina viikoittain.

Alkuhartaus äitiparkissa

Alkuhartaus äitiparkissa

Yhteinen hiljentyminen

Parkki alkaa, kuten aina, yhteisellä lasten hartaudella, jonka toteuttaa Anita, yksi äideistä. Hän kertoo  ”Anna kulkee enkelin kanssa” -kirjasta  seuraavaa :
”Anna oli saanut synttärilahjaksi kirjan. Pikkuveli sai kirjan käsiinsä ja suttasi ja väritti sitä. Tästä Annalle tuli erittäin paha mieli ja hän tuumasi: ”En ikinä anna anteeksi, en ikinä…” Annan äiti tyynnytteli lastaan ja kertoi, miten tärkeää olisi antaa anteeksi. Siihen voi pyytää Jeesukselta apua.
Tuli ilta ja Anna meni nukkumaan. Hän ei saanunutkaan unta; päivän tapahtuma vaivasi mieltä. Annan suojelusenkelinsä tuli hänen luokseen ja kuiskasi : ’Annathan anteeksi pikkuveljellesi, koska Jeesuskin on antanut anteeksi kaikki sinun mököttämisesi, pahat sanasi ja muut.’ Sitten Anna nukahti kuitenkin ja heräsi vasta aamulla pikkuveljen palikkaleikkeihin. Pikkuveli pyysi Anna mukaan leikkiin. Ennen leikkiin mukaan menemistään Anna siinä pyysi anteeksi. Annan koko olemuksen valtasi helpotus ja riemu.”

Lapset kerääntyvät pöydän ympärille, ja alkaa kova puhallusoperaatio, jonka tavoitteena on saada hartauden ajan palanut kynttilä sammumaan. Monen yrityksen jälkeen kynttilän liekki vihdoin sammuu. Sitten lauletaan yhdessä ”Jumalan kämmenellä ”. Laulun aikana lapset saavat opetella lähetystyötä. He sujauttavat roposensa säästöpossuun. Eräs äiti antoi pojalleen paperirahan laitettavaksi kolehtiin. Poika tuumasi: ”Äiti, anna rahaa, äläkä vain paperia.” Tuotto menee parkin oman kummilapsen hyväksi, joka on Kansanlähetyksen kautta saatu Jitu-tyttönen Etiopian Limusta.

Atte, Elias ja Kerttu

Aikuisille ja lapsille omaa ohjelmaa

Nyt on tullut aika, jolloin äidit siirtyvät oven toiselle puolelle ja lapset jäävät leikkimään Leenan ja Marja-Liisan kanssa. Kohta lelulaatikoiden sisältö täyttää koko huoneen, kun alkaa parkkitalon valmistus ja kotileikki. Pienimmät konttaavat omien lelujensa kanssa lattialla.

Rakosellaan olevan oven takana alkaa Maija  Forssin pienen alustuksen jälkeen keskustelu. Tänään pohdinnan aiheena on rajat: Mitä rajoja lapsilla tulee olla ja miten ne saadaan toimimaan ilman suurempaa erimielisyyttä? Mitä Raamattu puhuu rajoista? Tosi kinkkisenä kysymyksenä pohdittiin, miten kertoa rajat lapsille, kun muu ympäristö toimii toisin.

Äidit 28.1.2036
Parkki merkitsee paljon

Äidit kertovat ajatuksiaan tästä toiminnasta:
”Odotettu breikki arjen keskellä.”
”Tämä on vertaistukiryhmä minulle. On kallisarvoista saada jakaa arkielämän asioita muiden samanmielisten kanssa.”
”Täällä ei koe olevansa kummajainen, kun tuo esille Raamatun näkökulman käsiteltäviin asioihin.”
”Tämä kokoontuminen on minulle myös uskonelämän hoitamista, koska äitiyden ja vanhemmuuden kysymyksiä pohditaan hengellisestä viitekehyksestä käsin ja kun vielä kerran kuussa on hengellinen opetus.”
Eräs äiti jatkaa: ”Osoittaahan tämän kokoontumisen tärkeyden jo sekin, että parkki on pyörinyt jostakin vuoden 2010 paikkeilta alkaen. Silloin nimittäin Purolan Marja-Liisa palasi Vilhonsa kanssa Vammalaan. Hänen sydämensä paloi innosta tehdä jotakin äitien jaksamisen eteen… Siitähän tämä kuulemani mukaan alkoi.”
Mukana oleva isä lisää: ”Täällä lapsi kasvaa uskovien yhteyteen – seurakunnan yhteyteen – kun on alkuhartaus, hengellisiä lauluja, ruokarukous.” Isä lisää vielä: ”Niin ja onhan kerran kuussa sen kuukauden aikana syntyneiden lasten synttärit ja heille annetaan lahjaksi ikään sopiva lasten Raamattu”.

Kirsti ja Aire keittiössä

Kirsti ja Aire keittiössä

Ennen puoltapäivää huoneeseen leijailee, vilkkaan keskustelun sekaan, herkullinen ruuan tuoksu. Se virittää ruokahalun, oven takaa äidille tullaan kertomaan kuiskaten: ”Mun on nälkä!” Ei muuta kuin käsien pesulle ja ruokailutilaan, josta pian kuuluukin ponnekas laulu: ”Käy siunaamaan, käy Jeesus siunaamaan. Mun ruokani ja juomani…”  Käsillä on parkin loppuhuipennus eli ruokailu.

Monen äidin mielestä on oleellisen tärkeää saada kerran viikossa tulla valmiiseen ruokapöytään. Ruuan valmistelupuuhissa ahertaa vuorollaan keittiössä viisi kuusi vapaaehtoista. Ruokapöytä on äideille myös monen yhteisen asian jakamisen paikka. Siitä ei kiirehditä pois.

Lapset juoksevat leikkihuoneeseen jatkamaan ehkä kesken jääneitä leikkejään ja kertomaan ”tädeille” asioitaan. Parkin lopuksi äidit houkuttelevat lapset pukemaan ja sanomaan ”Heippa!” toisilleen ja parkin tädeille.

Teksti ja kuvat: Raija Majanen, Sastamalan Kansanlähetys