Avainsana-arkisto: Lähi-itä

”Katso, hän joka Israelia varjelee, ei torku eikä nuku” (Psalmi 121:4) Israelissa vietettiin sen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlaa 19.4.2018. Katujen reunukset ja

Israelissa vietetään sen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlaa 19.4.2018. Kuva: Heidi Tohmola

Jumalan ihme – Israel itsenäisenä valtiona 70 vuotta

”Katso, hän joka Israelia varjelee, ei torku eikä nuku” (Psalmi 121:4)

Israelissa vietettiin sen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlaa 19.4.2018. Katujen reunukset ja parvekkeet oli koristeltu erikokoisilla lipuilla. Israelin pääministerin Netanyahun mukaan Israelin itsenäisyys on suuri ihme ja kansa on ikuisesti kiitollisuudenvelassa niille naisille ja miehille, jotka olivat myötävaikuttamassa Israelin valtion perustamiseen ja niille, jotka ovat antaneet henkensä Israelin itsenäisyyden jatkumisen puolesta. Hautausmailla, lehdissä ja radiossa ihmiset jakavat muistoja sodissa ja terrori-iskuissa kuolleista läheisistä.

Israelin valtio täyttää 70 vuotta 19.4.2018. Kuva: Tuula Siljanen

Jumala on siunannut Israelia monella tavalla. Se on teknologian, koulutuksen ja terveyden- ja sairaanhoidon suhteen yksi maailman kehittyneimmistä maista. Israelin talouden kasvu on ollut voimakasta. Toki talouskehityksellä on kielteisiäkin vaikutuksia,  esimerkiksi erot köyhien ja rikkaiden välillä ovat kasvaneet. Israelin sekeli on vahvistunut sekä euroon että dollariin nähden. Israel on edelläkävijä myös aurinkoenergian hyödyntäjänä.

Väkiluku kasvaa

Israelin väkiluku on koko itsenäisyyden ajan ollut kasvusuunnassa. Väkiluku oli vuonna 1948 Israelin tilastokeskuksen mukaan 806 000, ja tällä hetkellä se on 8 842 000. Israelin asukasmäärä on siis yli kymmenkertainen verrattuna itsenäisyyden alkuun.

Itsenäistymisen alkuvuosina väkiluku kasvoi jopa kahdeksan prosenttia vuodessa. Tämä johtui siitä, että useat arabimaat karkottivat juutalaiset asukkaansa Israelin itsenäistyessä. Yleensä väkiluku on kasvanut vuosittain noin kaksi prosenttia, poikkeuksena 1990-luvun alku. Silloin maahan muutti paljon venäjänjuutalaisia  Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ja väkiluku kasvoi enemmän. Viime vuonna väkiluku kasvoi 1,9 prosenttia. Maassa syntyi 177 000 lasta, kuolleita oli 41 000 ja maahan muutti 28 000 uutta siirtolaista. Mielenkiintoinen tieto on myös se, että koko Israelin itsenäisyyden aikana maahan on muuttanut peräti 3,2 miljoonaa siirtolaista.

Israelilaisista 74,5 prosenttia on taustaltaan juutalaisia ja 20,9 prosenttia arabeja. Loput 4,6 prosenttia edustavat erilaisia vähemmistöjä ja uskonnottomia. Tilastokeskus arvioi väkiluvun kasvun hidastuvan, mutta väestön kuitenkin kasvavan noin 1,7 prosenttia vuodessa. Arvion mukaan vuonna 2048, jolloin Israel juhlii 100-vuotista itsenäisyyttä, maassa tulee olemaan 15,2 miljoona asukasta.

Israelin suurin yksittäinen kaupunki on Jerusalem, jonka asukasluku on 882 700. Israelilaisista 44 prosenttia asuu maan 15 suurimmassa kaupungissa, joiden kaikkien väkiluku ylittää 100 000. Suur- Tel Avivin alueella on useiden kaupunkien keskittymä.

Jumala ei ole hylännyt kansaansa

” Sillä ei Jumala armolahjojansa eikä kutsumistansa kadu.” Room. 11:29

Paavali kirjoittaa Roomalaiskirjeen luvussa 11 siitä, että Jumala ei ole hylännyt kansaansa. Hän kyllä sanoo, että evankeliumin kannalta he ovat vihollisia, mutta valinnan kannalta rakastettuja isien tähden. Edellisessä luvussa Paavali kirjoittaa selvääkin selvemmin, että pelastuksen suhteen ei ole erotusta juutalaisen ja kreikkalaisen välillä vaan ”jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut.” (Room. 10:9) Paavali kyselee vielä, kuinka he voisivat huutaa avuksensa sitä, johon eivät usko ja josta eivät ole kuulleet.

Kun perehdymme Jumalan sanaan ja annamme sen arvovallan vaikuttaa ajatuksissamme ja sydämessämme, Jumala vaikuttaa meissä oikean suhtautumisen Israeliin ja juutalaiseen kansaan. Voimme yhdessä Israelin kansan kanssa kiittää Jumalaa Israelin 70-vuotisesta itsenäisyydestä ja Jumalan varjeluksesta ja huolenpidosta. Samalla voimme rukoilla, että Israelin messiaaniset ja arabikristittyjen seurakunnat voisivat antaa rakkaudellisen todistuksen ja julistaa evankeliumia juutalaisille sekä muslimeille, ja että me ulkomaiset kristityt saisimme olla tukemassa evankeliumin työtä Israelissa.

Esko ja Tuula Siljanen

Kirjoittajat toimivat Lähi-idässä koulutus- ja opetustehtävissä.

Lahjoita tähän työhön:


Viime viikkojen aikana maailman uutisvälineet ovat jatkuvasti tuoneet esille Syyrian siviilien kärsimyksen siellä pitkään jatkuneessa sisällissodassa. Israelilla ei ole diplomaattisia

Sisällissota on aiheuttanut mittaamatonta tuhoa Syyriassa. Kuva: Pixabay

Voiko sodasta seurata mitään hyvää?

Viime viikkojen aikana maailman uutisvälineet ovat jatkuvasti tuoneet esille Syyrian siviilien kärsimyksen siellä pitkään jatkuneessa sisällissodassa. Israelilla ei ole diplomaattisia suhteita eikä rauhansopimusta naapurinsa Syyrian kanssa. Näin on ollut Israelin valtion perustamisesta lähtien eli vuodesta 1948. Kansainvälinen yhteisö yritti myötävaikuttaa siihen, että maiden välille syntyisi rauhansopimus ja että neuvoteltaisiin Golanin kukkuloiden alueista, joita Israel liitti omaan alueeseensa vuoden 1967 sodassa. Neuvottelut rauhansopimuksesta ovat jääneet Syyrian jo seitsemän vuotta kestäneen sisällissodan jalkoihin.

Operaatio Hyvä naapuri

Nykyisestä tilanteesta huolimatta Israel harjoittaa terveydenhoitohenkilökunnan ja puolustusvoimien yhteistyöllä  käytännön naapuriapua hoitamalla syyrialaisia, jotka tarvitsevat lääkärinhoitoa ja antamalla humanitääristä apua lähellä Israelin rajaa asuville syyrialaisille.

Ensimmäiset syyrialaiset tulivat Israelin rajalle pyytämään apua vuonna 2013. Tuolloin Israelin puolustusvoimilla ei ollut mitään ohjeistusta asiassa, mutta tukikohdan johto päätti auttaa ihmisiä. Siitä asti toiminta on jatkunut säännöllisesti lähes päivittäin, ja kesäkuussa 2016 Israelin puolustusvoimat perusti toimintakeskuksen nimellä Operaatio Hyvä naapuri organisoimaan ja johtamaan humanitääristä apua syyrialaisille.

Hyvä naapuri -operaatiossa pyritään antamaan humanitääristä apua mahdollisimman monelle, samalla kun vältetään kaikin tavoin sekaantumista Syyrian sisällissotaan. Ensisijaiset avunsaajat ovat Syyrian lounaisosan alueella asuvat 200 000 ihmistä. Heistä noin neljäsataa perhettä asuu teltoissa lähellä Israelin ja Syyrian välistä rajaa. Loput asuvat läheisissä kylissä. Kolmannes avunsaajista on ihmisiä, jotka ovat joutuneet pakenemaan sotaa omista kodeistaan; heistä puolet on alle 18-vuotitaita.

Käytännön apua sodasta kärsiville

Hyvä naapuri -operaatio tarjoaa apua kolmella sektorilla:

  • Lääketieteellinen apu: Tähän mennessä yli neljätuhatta syyrialaista on tuotu Israeliin saamaan hoitoa. Heistä noin tuhat on lapsia, ja viime vuonna lasten määrä kasvoi huolestuttavasti. Rajalle on perustettu kenttäklinikka, jonka toimintaa pyörittää amerikkalainen avustusjärjestö. Siinä työskentelee armeijan henkilökunnan lisäksi vapaaehtoisia lääkäreitä ja sairaanhoitajia. Varsinaiset suuremmat hoitotoimenpiteet tehdään Israelin puolella Naharian ja Safedin sairaaloissa.
  • Kylien perustoimintojen turvaaminen: Israel on välittänyt öljyä lämmittämiseen ja toimittanut generaattoreita ja vesiputkia, jotta kylien tuhottuja perusrakenteita voidaan kunnostaa uudelleen. Myös alueen väliaikaisen koulun avaamista on tuettu.
  • Asukkaiden elämän perustarpeiden turvaaminen: Alueelle on toimitettu 700 000 kiloa kuivaruokaa ja jauhoja, 174 000 kiloa vaatteita, kaasua, erilaisia hoitotarvikkeita ja lääkkeitä, vauvanvaippoja, lämpimiä vaatteita ja kenkiä.

Israelin puolustusvoimat on saanut humanitääriseen apuun paljon tukea ulkomaisilta järjestöiltä, ja myös Israelin hallitus on tukenut toimintaa. Israelin puolustusvoimat toimii yhteistyössä syyrialaisten lääkäreiden kanssa, jotka haluavat auttaa ihmisiä saamaan hoitoa sodasta aiheutuneisiin vammoihin ja muihin sairauksiin. Hoitoa saaneita potilaita tuodaan myös seurantakäynneille Israeliin.

Mikäli haluat perehtyä asiaan tarkemmin, voit tutustua Jerusalem Postin artikkeliin ”Operation Good Neighbor” 2.2.2018 ja https://www.idf.il/en/minisites/operation-good-neighbor/

Israel haluaa auttaa

Jotkut Israelin puolelle hoitoon tulevat ihmiset kertovat, että he pelkäsivät aluksi tulla Israeliin, koska heille oli opetettu, että Israel on pelottava miehittäjävaltio. Mielikuva on kuitenkin muuttunut, kun israelilaiset sotilaat ovat saattaneet heitä entisten miinakenttien halki Israelin puolelle heidän kipeästi tarvitsemaansa hoitoon.

Puolustusvoimien edustajan mukaan Israel haluaa auttaa syyrialaisia moraalisista syistä. Se ei voi katsoa vieressä, kuinka kärsivät ihmiset jäävät jumiin konfliktissa. Samalla puolustusvoimat uskoo, että tällainen toiminta parantaa Israelin turvallisuutta ja muuttaa syyrialaisten raja-alueen asukkaiden asennetta naapurimaahan myönteisemmäksi.

Israelin puolustusvoimien toiminta on hieno esimerkki siitä, miten jopa vihollisvaltion asukkaiden auttaminen on mahdollista, jos siihen löytyy tahtoa ja uskallusta. Kirjanoppinut, joka halusi kiusata Jeesusta, kysyi Jeesukselta: ”Kuka sitten on minun lähimmäiseni?” (Luuk. 10:29) Kun Syyrian sisällissodan osapuolet varmistelevat omia asemiaan välittämättä tulitauoista tai humanitäärisen avun turvaamisesta asukkaille, on Israelin toiminta pohjoisrajalla sellaista, jonka pitäisi puhutella kaikkia sodassa taistelevia osapuolia ja herättää auttamaan haavoittuneita ja sairaita ihmisiä, jotka etsivät apua.

Mene ja tee sinä samoin

Ajattelen, että Hyvä naapuri -operaatio voisi olla meillekin toimintamalli, jonka mukaisesti voisimme rohkeasti lähteä liikkeelle ja toimia naapureitamme auttaen. Olemme helposti arkoja emmekä uskalla tarjota apuamme, kun koemme sen tungettelevaksi. Kuitenkin avun tarpeessa oleva lähimmäinen seurakunnassa, asuinalueella tai työpaikalla voi olla itse niin heikoilla, ettei rohkene pyytää apua. Jospa Jeesus antaisi meidän nähdä lähimmäisemme ja hänen tarpeensa ja antaisi meille rohkeutta, viisautta ja rakkautta lähestyä häntä.

Meidän tulee tehdä samoin kuin teki laupias samarialainen, joka hoiti ryöstettyä ja pahoinpideltyä miestä, vaikka pappi ja leeviläinen menivät hänen ohitseen. Jeesus sanoo meille niin kuin hän sanoi kyselevälle kirjanoppineelle: ”Mene ja tee sinä samoin.”

Tuula Siljanen
Kirjoittaja toimii Lähi-idässä koulutus- ja opetustehtävissä.

Lahjoita tähän työhön:


Kansanlähetys tekee tavoittavaa mediatyötä SAT-7 -satelliittitelevisioaseman kumppanina Lähi-idässä. SAT-7 PARS -kanavan juontaja, iranilainen pastori Miltan Danil, oli kymmenen vuoden ajan

”Koska olen itse päässyt yli vaikeasta huumeriippuvuudesta, haluan auttaa muita”, sanoo pastori Miltan Danil.

Vapaaksi huumeiden orjuudesta

Kansanlähetys tekee tavoittavaa mediatyötä SAT-7 -satelliittitelevisioaseman kumppanina Lähi-idässä. SAT-7 PARS -kanavan juontaja, iranilainen pastori Miltan Danil, oli kymmenen vuoden ajan huumeriippuvuudesta kärsivä jengiläinen, kunnes Jumalan  kohtaaminen muutti hänen elämänsä. Nyt hänen tarinansa tuo toivoa tuhansille ihmisille.

Huumeriippuvuus ja siihen liittyvät ongelmat ovat kasvussa Iranissa ja Afganistanissa. Väkilukuun suhteutettuna näissä maissa on eniten opiaatti-riippuvaisia maailmassa. Sota ja levottomuudet hajottavat yhteisöjä, maiden talous on pohjalukemissa ja työttömyysaste korkea – ja kun paineet ympärillä kasvavat, monet hakevat helpotusta oloonsa huumeista. Miltan tietää, mistä on kyse, sillä hän on itse käynyt läpi saman epätoivon ja kärsinyt huumeriippuvuuden kahleissa.

Jeesus, auta!

15-vuotiaana perheensä luota lähtenyt Miltan koki olevansa yksin koko maailmassa.  Pian hän huomasi, että alkoholi ja huumeet helpottivat henkistä kipua. 17 vuotta täyttäessään hän oli jo raskaasti koukussa heroiiniin, kuului pahamaineiseen rikollisjengiin ja asui kaupungin kaduilla.

Vuosikymmen myöhemmin Miltan oli edelleen riippuvainen huumeista. Hänen veljensä sanat olivat kuitenkin herättäneet hänessä heikon toivon; veli oli sanonut, että Jeesus voisi pelastaa ja parantaa Miltanin. Kerran, kun Miltanin vieroitusoireet olivat erityisen pahoja, hän huusi tuskissaan Jeesusta apuun. Samalla hetkellä hänen fyysiset oireensa hävisivät ja hän parani ihmeellisesti riippuvuudestaan. Tämän elämää muuttavan tapahtuman jälkeen Miltan alkoi parantua henkisesti, hengellisesti ja emotionaalisesti. Hän löysi anteeksiannon ja uuden yhteyden perheeseensä.

Toivoa tuhansille

Nykyään Miltan Danil on seurakunnan pastorina Lontoossa ja juontaa SAT-7:n ohjelmaa Uskon periaatteet. Ohjelma käy läpi Raamatun ja kristinuskon perusteita ja vastaa katsojien mieltä painaviin kysymyksiin. Miltanin tausta huumeiden käyttäjänä puhuttelee katsojia, ja monet ottavat yhteyttä kertoakseen, kuinka hänen selviytymistarinansa on heitä rohkaissut.

Eräs katsoja kirjoittaa:

Kaksi vuotta sitten menetin työni ja aloin käyttää oopiumia. Surffailin tv-kanavilla ja tämä ohjelma osui silmiini. Pastori Miltan kertoi aiemmasta riippuvuudestaan ja siitä, kuinka Jeesus pelasti hänet. Hän sanoi: ’Jumala rakastaa teitä – huumeriippuvaisia’. Se oli minulle täysin uutta. Ohjelman katsomisen jälkeen kohtasin Kristuksen unessa ja näyssä. Hän antoi minulle sisäisen rauhan ja pääsin eroon riippuvuudestani.”

Miltan Danil pitää säännöllisesti yhteyttä katsojiin, jotka pyytävät tukea ja neuvoja. ”Koska olen itse päässyt yli vaikeasta huumeriippuvuudesta, haluan auttaa muita”, hän kertoo.

Pastori Miltanin kokemukset antavat hänelle ainutlaatuisen väylän puhua suoraan riippuvuuksista kärsivien sydämiin, ja lukuisien ihmisten elämä on muuttunut. ”Kiitän Jumalaa siitä, että voin palvella tuhansia ja taas tuhansia farsin kielen puhujia SAT-7:n välityksellä.

Alkuperäinen teksti ja kuvat: SAT-7

Lahjoita tähän työhön:


”Kun me ollaan tapeltu välitunnilla, on tosi vaikeeta antaa anteeksi muille”, analysoi eräs yhdeksänvuotias koululainen kristillisen etiikan pääkohtia. Olin juuri

Lapset etulinjoilla

”Kun me ollaan tapeltu välitunnilla, on tosi vaikeeta antaa anteeksi muille”, analysoi eräs yhdeksänvuotias koululainen kristillisen etiikan pääkohtia. Olin juuri pitänyt lähes tunnin kuvallisen esityksen Israelista, Jeesuksen kotimaan maisemista, ja evankeliumista. Lapset innostuivat jakamaan omia esityksestä nousevia ajatuksiaan.

Teemaksi oli noussut luokan lasten omasta aloitteesta juuri tuo anteeksiantamisen vaikeus, koska puhuimme Getsemanen ja Öljymäen kuvien yhteydessä siitä, mitä Jeesus opetti ja miksi hän kuoli puolestamme.

Yllättävän paljon lapset haluavat tietää uskosta. Lapsi uskoo luonnostaan taivaalliseen Isään. Lasten kaltaisten on Jumalan valtakunta, kuten Jeesus opetti.

Erään tarinan mukaan muuan ateistiprofessori oli kertonut kuusivuotiaalle lapselleen, että maailma on syntynyt itsestään eli alkuräjähdyksestä. ”Wau, Jumala oli varmaan tosi ihmeissään, kun räjähti” , tuumasi lapsi. Ateisti-isä naurahti ja ajatteli, että kyllä se tuosta ajatuksesta luopuu, kun saa tietoa. Varmasti luopuukin, ellei  saa tukea uskolleen meiltä muilta.

Nykyajan koulumaailmassa halutaan varjella lapsia aivopesulta, ja moni lukee kristillisen uskontokasvatuksenkin sellaiseksi. Evankeliumin ja anteeksiantamuksen sijaan tarjotaan humanismia ja suvaitsevaisuutta. Olin hämmästynyt Suomeen tullessani, miten paljon yhteiskuntamme on muuttunut muutamassa vuodessa – kuinka nopeasti siitä, mikä ennen oli hyvää, on tullut jotain sellaista, mistä pitäisi varoittaa ja varjella jälkikasvua.

Eräässä toisessa maalaiskunnassa, missä olin vierailulla, huolestunut äiti kertoi tyttärensä tuntemuksia koulun sukupuoliopetuksen  jälkeen. Tyttö oli kysynyt itkien: ”Enkö mä olekaan enää tyttö? Onko mun pakko alkaa pojaksi?” Toiselle tytölle luokassa oli jäänyt mielikuva, että jos hän vastustaa tätä uutta suvaitsevaisuus-opetusta, hänet tuomitaan suvaitsemattomaksi ja suljetaan ulkopuolelle. Moderni kasvatus voikin olla hyvin julmaa ja anteeksiantamatonta, jos ajattelee vanhan kaavan mukaan.

Lapset ovat tulilinjalla muuallakin maailmassa. Israelin televisiossa näytetttiin videopätkiä Hamasin organisoimalta kesäleiriltä Gazan alueelta. Vaikken arabiaa ymmärtänytkään, kävi selväksi, mikä oli päätavoite lasten ”virikkeellisessä” kasvatuksessa. Kosto! Oman yhteiskunnan epäkohtien korjaamiseen olivat tarjolla vain aseeet, pommit ja sodan ihannointi. Toisessa videossa pakolaisleirillä haastateltiin muslimioppilaita kysyen, miksi he haluavat isona. Aika moni haluaisi oppia käyttämään oikeita aseita ja päätyä marttyyriksi.

Aseita he tarvitsevatkin, mutta aivan toisenlaisia kuin aseteollisuus tuottaa. He tarvitsevat työkaluja vaikeidenkin asioiden käsittelyyn, tietoa anteeksiantamisen ja evankeliumin sanoman kaiken räjäyttävästä voimasta. He tarvitsevat yksinkertaista Vapahtajan henkilökohtaista tuntemista, joka myös vahvistaa itsetuntoa sellaisena, millaiseksi kukin on luotu.

Israelissa kuulin erään pastorin saarnaavan, että meidän uskovien on varustettava oma jälkikasvumme yhtä tosissamme hyvään kuin evankeliumin vastustajat omansa pahaan. Pupusaduilla on aina paikkansa, mutta niiden varassa ei varusteta etulinjaan.

Parasta varustautumista tulevaan on keskittyä lapsiin. He ovat tulevaisuuden opettajia, tiedemiehiä, poliitikkoja ja kasvattajia – niin Israelissa kuin Suomessakin.

Heidi T.

 

Lahjoita tähän työhön:


Illansuussa palatessamme kotiin pieneltä kävelyltä kohtasimme sisäänkäynnin edessä talossamme asuvan uskonnollisen miehen, joka juuri asetteli hanukka-kynttelikköä tuolille ulko-oven eteen. Kyselimme,

Eilen kävimme lakiasiaintoimistossa jatkamassa vuokrasopimustamme. Modernin toimistorakennuksen katossa oli hauska hanukka-kynttelikkö, joka oli tehty ilmapalloista.

Hanukka-juhla kutsuu palvelemaan ja tuomaan valoa maailman pimeyteen

Illansuussa palatessamme kotiin pieneltä kävelyltä kohtasimme sisäänkäynnin edessä talossamme asuvan uskonnollisen miehen, joka juuri asetteli hanukka-kynttelikköä tuolille ulko-oven eteen.

Kyselimme, milloin hän sytyttää kynttilät, ja hän sanoi, että parin minuutin kuluttua, kun hänen vaimonsa tulee myös paikalle. Pyysimme, että saisimme osallistua kynttilöiden sytytykseen. Siinä sitten seisoimme kaksi pariskuntaa, uskonnolliset juutalaiset ja suomalaiset kristityt, yhdessä sytyttämässä hanukka-kynttilöitä ennen kuin sapatti alkaisi.

Hanukka-kynttelikkö ulko-ovellamme hanukka-juhlan ensimmäisenä päivänä.

Juutalainen naapurimme, Moshe nimeltään, sytytti ensin palvelijaksi kutsutun shamash-kynttilän ja rukoili sitten kynttilöitä sytyttäessään seuraavasti:
”Kiitetty ole sinä Herra, meidän Jumalamme, maailmankaikkeuden kuningas, joka pyhität meidät käskyilläsi ja olet käskenyt meidän sytyttää hanukka-kynttilät.
Kiitetty ole sinä Herra, meidän Jumalamme, maailmankaikkeuden kuningas, joka teit ihmeitä isillemme heidän päivinään ja myös tänä aikana.”

Hanukka-juhla kestää  kahdeksan päivää. Sitä vietetään makkabilaiskapinan aikana tapahtuneen Jerusalemin temppelin uudelleen vihkimisen  (165 e. Kr) muistoksi. Kun juutalaiset olivat puhdistaneet ja siivonneet temppelin ja halusivat siunata sen uudelleen, he löysivät vain vähän pyhää öljyä temppelin lamppua varten. Silloin tapahtui ihme: pieni määrä öljyä riitti kahdeksaksi päiväksi, kunnes he saivat sitä lisää. Tästä syystä hanukka-juhlan ensimmäisenä iltana sytytetään yksi kynttilä, toisena kaksi, kolmantena kolme ja niin edelleen.

Jeesuksen aikanakin vietettiin hanukka-juhlaa, jota kutsuttiin temppelin vihkimisen muistojuhlaksi (Joh. 10:22).

Kun olimme sytyttämässä ensimmäistä hanukka-kynttilää kotiseurakunnassamme, rukoilimme, että seurakuntamme ja sen jäsenet voisimme kaikki olla tuomassa pelastuksen valoa ja toivoa Jerusalemiin.

Olemme pastori Talin kanssa hanukka-kynttelikön vieressä.

Olemme lyhyenä aikana nähneet hyvin monenlaisia kynttelikköjä. Kotimme ikkunasta katsoessa voi ihailla myös naapuritalojen kynttelikköjä, sillä niitä on tapana pitää ikkunalla, niin kuin me Suomessa pidämme itsenäisyyspäiväkynttilöitä.

Kaikkialla katujen varsilla, kaupoissa ja kahviloissa näkyy nyt myös sufganio-munkkeja, joita syödään erityisesti hanukka-juhlan aikana. Niiden syönti liittyy hanukkaan siten, että ne paistetaan öljyssä, ja näin muistetaan temppelin öljyihmettä.

Kun emme lähes 15 vuoteen olleet päässeet osallistumaan hanukkajuhliin, huomasimme, että munkkivalikoima on kovasti laajentunut. Aikaisemmin oli tarjolla pelkästään pyöreitä hillomunkkeja. Nyt sen sijaan valikoimassa on munkkeja, joissa on reikä keskellä niin kuin Suomessa, hillomunkkeja, suklaa- tai toffeemunkkeja, amerikkalaistyyppisiä munkkeja… Jokaiselle varmasti löytyy mieleistä makeaa. Esko on aina pitänyt munkeista, joten tämä on hänelle oikein otollista aikaa. Seuraavan kuvan munkkivalikoima on rukouspiirimatkaltamme erään ostoskeskuksen aulasta.

Tämä valikoima oli vain yksi kolmesta pisteestä, joissa munkkeja myytiin. Täytyy myöntää, että munkkien koristelut olivat hyvin luovia ja erittäin makeita.

Vaikka hanukka-juhla ei olekaan niiden juhlien listassa, joita Vanhassa testamentissa määrättiin viettämään, sillä on kuitenkin tärkeä merkitys juutalaisuuden historiassa. Sen sanoma valmistaa meitä kristittyjäkin lähestyvän joulun ilosanomaan.

Makkabilaiset puhdistivat Jerusalemin temppelin kreikkalaisten epäjumalan-palveluksesta ja vihkivät sen uudelleen totisen Israelin Jumalan palvelukseen. Tämä oli ensimmäinen ihme. Toinen ihme oli pienen öljymäärän riittäminen kahdeksaksi päiväksi. Kynttilöitä sytyttämällä julistetaan ihmettä. Hanukka-kynttilät ovat pieniä valoja pimeydessä. Kun niiden määrä lisääntyy joka päivä yhdellä, myös valon määrä lisääntyy.

Me kaikki tarvitsemme valoa pimeyteen erityisesti silloin, kun elämä tuntuu synkältä. Ja toki Suomen pimeässä syksyssä valon merkitys on suuri. Koko maailman pimeys, väkivalta, sodat, viattomien ihmisten kärsimys ja läheisten ahdistus ovat sitä pimeyttä, jossa elämme tänäkin aikana.

Kun joka ilta sytytetään uusi kynttilä, valon määrä kasvaa. Tämä rohkaisee meitä luottamaan siihen, että kuitenkin on toivoa valoisammasta tulevaisuudesta. Kahdeksan kynttilää palamassa juhlan viimeisenä päivänä kertovat myös siitä, miten Jeesuksen tuoma valo voi meidän kristittyjen kautta tulla voimakkaammaksi niin, että pysymme yhdessä ja annamme yhteisen todistuksen.

Jumala on tehnyt ihmeitä isillemme ja äideillemme heidän päivinään. Siitä meitä suomalaisia muistuttaa juuri viettämämme sadas itsenäisyyspäivä. Miten suuri ihme oli se, että saimme itsenäisyyden ja myös se, että säilyimme itsenäisenä valtiona!

Jumala tekee ihmeitä myös tänä aikana. Tänäänkin Jeesus on kuningasten Kuningas ja herrain Herra. Hän syntyi keskellemme palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi meidän kaikkien puolesta.

Voisimmeko me viettää tulevaa joulua palvelijakynttilän (shamash = latinaksi diakonos) roolissa: ”Joka tahtoo teidän joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija” (Mark. 10:43). Jumalaa palvellen saamme rukoilla, että Kristuksen seurakunta Lähi-idän pimeyden ja levottomuuden keskellä tuo valoa ja toivoa.

Voimme myös rukoilla, että uskovat saisivat juhlia Jeesuksen syntymäjuhlaa turvallisesti sekä kodeissa että seurakunnissa. Tulkoon todeksi jouluenkelin sana: ”Jumalalle kunnia korkeuksissa ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!” Luuk. 2:14

Tuula Siljanen
kirjoittaja toimii Lähi-idässä koulutus- ja opetustehtävissä

Lahjoita tähän työhön:


Tämä on kuudes saarna rovasti, teologian tohtori Esko Siljasen opetuslapseutta käsittelevästä raamatunopetussarjasta messiaanisessa etiopialaisten juutalaisten seurakunnassa Jerusalemissa syksyllä 2017. Seuraavan

Useimmat ihmiset ovat kiinnostuneempia uskon asioista kuin luulemmekaan. Kuvituskuva: Pixabay

Opetuslapsi todistaa Jeesuksesta

Tämä on kuudes saarna rovasti, teologian tohtori Esko Siljasen opetuslapseutta käsittelevästä raamatunopetussarjasta messiaanisessa etiopialaisten juutalaisten seurakunnassa Jerusalemissa syksyllä 2017.

Seuraavan raamatuntutkistelun tehtävänä on osoittaa meille, kuinka Jeesus tahtoo käyttää opetuslapsiaan evankeliumin viemiseksi eteenpäin kaikille ihmisille. Rukoukseni on, että tämä puheenvuoroni voisi osaltaan rohkaista sinua antamaan todistuksen Jeesuksesta käytännön elämän tilanteissa.

Kun todistat Jeesuksesta, kasvat uskossa

Moni opetuslapsi saattaa ajatella juuri päinvastoin kuin edellinen lause väittää. Hänestä saattaa tuntua, että jos todistaa Jeesuksesta jollekin ei-uskovalle ja tämä ei ota sanomaa vastaan, oma usko kärsii siitä haaksirikon.

Kynnys kertoa Jeesuksesta toisille on korkea. Näin ainakin Suomessa, jossa uskoa pidetään yksityisasiana. Todellisuudessa asia kuitenkin toimii juuri päinvastoin: Kun kerrot Jeesuksesta toisille, oma uskosi vahvistuu. Tämä johtuu siitä, että Jumalan Henki on sinun puolellasi ja toimii sanojesi kautta. Lisäksi useimmat ihmiset ovat kiinnostuneempia uskon asioista kuin luulemmekaan.

Kun uskallat ylittää sen kynnyksen, joka on Jeesuksesta todistamisen esteenä, tulet todennäköisesti yllättymään positiivisesti. Tietysti joskus voi käydä päinvastoinkin, mutta juuri silloin Pyhä Henki onkin sinun puolellasi ja saat nähdä uskon ja epäuskon rajan edessäsi.

Esimerkkinä siitä, kuinka Pyhä Henki antaa ihmiselle uskon Jeesuksen asemaan maailman Vapahtajana, on Pietarin todistus Jeesuksesta Matteuksen evankeliumin 16. luvussa: ”Simon Pietari vastasi: Sinä olet Messias, elävän Jumalan Poika. Jeesus sanoi hänelle: Autuas olet sinä, Simon, Joonan poika. Tätä ei sinulle ole ilmoittanut liha eikä veri, vaan minun Isäni, joka on taivaissa.” (Matt. 16:16–17)

Raamatun tekstien valossa on selvää, että Jumala tahtoo omien lastensa todistavan hänestä maailman edessä. Vanhan testamentin puolella kerrotaan, kuinka Jumala antoi tämän kehotuksen valitulle kansalleen Israelille: ”Minun todistajani, sanoo Herra, olette te – Israel, sinä, jonka olen valinnut palvelijakseni.” (Jes. 43:10) Jeesus uudistaa tämän kehotuksen omille opetuslapsilleen, jotka olivat hänen ylösnousemuksensa silminnäkijöitä: ”Te olette tämän todistajat.” (Luuk. 24:48)

Todistus Jeesuksesta on tarkoitus antaa ennen kaikkea sellaisten ihmisten edessä, jotka ovat vielä seurakunnan ja uskon ulkopuolella. Tämä asia korostuu erityisesti Jeesuksen opetuslapsilleen antamassa lähetyskäskyssä: ”Hän sanoi heille: Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille.” (Mark. 16:15)

Menkää!

Ensimmäinen askel edellä kuvatulla todistajan polulla on nimeltään ”Menkää!” Jos jäämme istumaan tukevasti kotisohvalle tai seurakunnan penkkiin, emme todennäköisesti tapaa kovinkaan monia Jeesuksesta tietämättömiä ihmisiä. Jeesus itse antoi meille tästä ihmisten keskelle menemisestä hyvän esimerkin toimiessaan hyvän paimenen tavoin. Jeesus ei ainoastaan puhunut hyvästä paimenesta, vaan hän myös toimi hyvän paimenen tavoin. ”Jos jollakin teistä on sata lammasta ja yksi niistä katoaa autiomaahan, niin totta kai hän jättää ne yhdeksänkymmentäyhdeksän, lähtee sen kadonneen perään ja etsii, kunnes löytää sen.” (Luuk. 15:4)

Ainakin viisi kertaa Uusi testamentti mainitsee Jeesuksen antaneen opetuslapsilleen lähetyskäskyn. Asia oli Jeesukselle niin tärkeä, että hän puhui siitä opetuslapsilleen useita kertoja ennen taivaaseen astumistaan. Kahdesti hän kehotti opetuslapsia sanomalla: ”Menkää” (Matt. 28:19 ja Mark. 16:15). Kahdesti hän sanoi heille: ”Te olette minun todistajani” (Luuk. 24:48 ja Ap.t. 1:8). Yhdessä tapauksessa hän julisti: ”Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät” (Joh. 20:21).

Näiden Jeesuksen kehotusten perusteella ei ole epäilystäkään siitä, mitä hän tarkoitti. Hän tarkoitti, että opetuslapset lähtevät liikkeelle kertomaan hänestä toisille ihmisille. Jeesus haluaa, että hänen opetuslapsensa menevät seurakunnan seinien ja ovien ulkopuolelle kutsumaan ihmisiä sisälle ja uskomaan Jeesukseen. ”Menkää nyt teille ja toreille ja kutsukaa häihin keitä vain tapaatte.” (Matt. 22:9)

Paavalin esimerkki

Hyvä opettaja meille todistajana toimimisesta on Jeesuksen lisäksi  Paavali, pakanain apostoli. Jeesuksesta kertominen uusille ihmisille oli Paavalille annettu elämäntehtävä. Apostolien teot kertoo, kuinka Paavali toimi Efesoksen kaupungissa, joka sijaitsi nykyisen Turkin alueella. Hän opetti kahden vuoden ajan pientä opetuslasten joukkoa, ja lopputulos oli hämmästyttävä. Siitä kertoo meille Apostolien tekojen 19. luku seuraavasti: ”Tätä jatkui kaksi vuotta, niin että kaikki Aasian maakunnan asukkaat, sekä juutalaiset että kreikkalaiset, saivat kuulla Herran sanan.” (Ap.t. 19:10)

On arvioitu, että Paavalin elinaikana tuolla alueella asui noin miljoona ihmistä. Kuinka oli mahdollista, että Paavali ja hänen oppilaansa pystyivät kertomaan evankeliumin noin suurelle määrälle ihmisiä kahdessa vuodessa?

Asiaa tutkineet raamatunopettajat ovat tulleet siihen tulokseen, että Paavali käytti hyväkseen moninkertaistumisen periaatetta. Tätä toimintaperiaatetta hän kuvaa toisessa kirjeessään Timoteukselle näin: ”Kaikki, mitä olet monien todistajien läsnä ollessa minulta kuullut, sinun tulee uskoa luotettaville ihmisille, jotka pystyvät myös opettamaan muita.” (2. Tim. 2:2)

Tämä moninkertaistumisen periaate toimii kuin suojakelillä rinnettä alas pyörivä lumipallo. Mitä pitemmälle se pyörii, sen suuremmaksi se kasvaa. Paavali laittoi opetuksellaan lumipallon pyörimään. Jokainen hänen oppilaistaan kertoi sanoman eteenpäin, ja samoin tekivät heidän uskoon tulleet kuulijansakin. Näin tavoitettiin evankeliumilla koko alueen väestö kahdessa vuodessa, vaikka silloin ei vielä ollut älypuhelimia eikä sosiaalista mediaa.

Efesos oli aikansa suurkaupunkeja, jossa uskonnot elivät rinnakkain. Paavali julisti siellä evankeliumia ja piti kristillistä koulua. Apostolien tekojen mukaan kahdessa vuodessa evankeliumi tavoitti kaikki Aasian asukkaat, joita oli siihen aikaan noin miljoona. Kuva: Pixabay

Tässä kohtaa joku saattaa ajatella: ”Enhän minä ole Paavali.” Totta, mutta Jeesus on yhä sama ja Jumalan sanan lupaukset ovat yhä voimassa. Vaikka emme olekaan suuria pakanain apostoleita kuten Paavali, olemme silti tavallisia ihmisiä, kuten oli Andreas. Hänestä Raamattu kertoo seuraavasti: ”Toinen näistä, jotka kuulivat Johanneksen sanat ja lähtivät seuraamaan Jeesusta, oli Andreas, Simon Pietarin veli. Hän etsi ensiksi käsiinsä veljensä Simonin ja sanoi hänelle: Me olemme löytäneet Messiaan! – se merkitsee Voidellun. Andreas vei hänet Jeesuksen luo.” (Joh. 1:40–42)

Andreas teki jotakin sellaista, joka siinä tilanteessa saattoi näyttää pieneltä teolta, mutta jolla oli suuret seuraukset. Hän vei oman veljensä Jeesuksen luo. Tällaisia tekoja Jeesus kutsuu meitäkin tekemään hänen opetuslapsinaan omassa elämänpiirissämme.

Suurin ilo taivaassa

Yksi taivaassa kerran koettavista myönteisistä asioista on ilo. Tätä samaa taivaan iloa voi ihminen kokea jo täällä maan päällä, sillä se syntyy siitä, kun ihminen kuulee ja uskoo evankeliumin sanoman omalle kohdalleen.

Esimerkkinä tästä on Uuden testamentin kertomus Filippoksen matkasta Samariaan. Filippos oli evankelista ja Jumala lähetti hänet julistamaan evankeliumia Samarian kaupunkiin. Filippoksen vierailun seuraus oli tämä: ”Kaupungin täytti ilo ja riemu.” (Ap.t. 8:8)  Vapautunut ilo kuuluu evankeliumin olemukseen.

Raamattu kertoo, että taivaassa iloitaan tälläkin hetkellä, ja se myös paljastaa, milloin siellä iloitaan kaikkein eniten. ”Minä sanon teille: näin on taivaassakin. Yhdestä syntisestä, joka kääntyy, iloitaan siellä enemmän kuin yhdeksästäkymmenestäyhdeksästä hurskaasta, jotka eivät ole parannuksen tarpeessa.” (Luuk. 15:7) Herra, anna meille tätä iloa!

Puhelimet puhumaan evankeliumia

Eräänä päivänä vaimoni Tuula meni lääkäriin vatsavaivojensa vuoksi. Asumme Jerusalemin pohjoisreunalla, ja lähin terveysasema on naapurustomme arabialueella. Tuula havaitsi, että kaikki terveyskeskuksen asiakkaat ja työntekijät näyttivät vaatetuksen perusteella olevan uskonnoltaan muslimeja. Hän sai hyvää palvelua ja sopivat lääkkeet vaivaansa. Kun hän oli lääkärin vastaanottohuoneessa, tämän puhelin soi. Lääkärin puhelimen soittoääni paljasti hänen uskontonsa. Puhelimen hälytysääni julisti arabiaksi: ”Allah on suuri!”

Samalla tavalla kuin tuo arabilääkäri, me Jeesuksen opetuslapsetkin voisimme käyttää kaikkia arkisia tilanteita ja välineitä evankeliumin kertomiseen toisille ihmisille. Jos muslimit pystyvät siihen, miksi emme me Jeesuksen opetuslapset! Olisihan se hauska seurata, kuinka toiset ihmiset suhtautuisivat siihen, kun puhelimemme soittoäänenä olisi vanhin kristillinen uskontunnustus: ”Jeesus Kristus on Herra!”

Kotitehtävä
Mieti seuraavaa kysymystä rukoillen samalla Jumalalta voimaa ja viisautta vastauksen toteuttamiseen: Haluatko sisaresi ja veljesi olevan kerran pelastettujen joukossa taivaassa, ja mitä sinä voisit tehdä heidän hyväkseen nyt?

Esko Siljanen

kirjoittaja toimii Lähi-idässä koulutus- ja opetustehtävissä

Lahjoita tähän työhön: