Avainsana-arkisto: Lähetystyö

Tämänkin vuoden aikana miljoonia ihmisiä on siirtynyt ikuisuuteen kuulematta Jeesuksesta. En tiedä, vaikuttaako tämä todellisuus mitenkään sinuun. Jeesukseen se vaikutti.

Kirjoitaja on Kansanlähetyksen lähetysjohtaja. Hän on toiminut myös Viron ev.lut. kirkon lähetyskeskuksen johtajana. Tässä hän on päässyt Raamattubussin kanssa samaan kuvaan.

Sydämesi palo

Tämänkin vuoden aikana miljoonia ihmisiä on siirtynyt ikuisuuteen kuulematta Jeesuksesta. En tiedä, vaikuttaako tämä todellisuus mitenkään sinuun.

Jeesukseen se vaikutti. Hän jätti taivaan kirkkauden ja tuli köyhäksi, kärsiväksi palvelijaksi, joka kuoli syntiemme vuoksi ja avasi tien taivaaseen. Hän antoi käskyn: Menkää julistamaan evankeliumia kaikille ihmisille. Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu! (Matt. 28:18-20, Mark 16:15-16, Luuk 24:46-48, Joh 20:21-23, Apt 1:8).

Paavaliin se vaikutti. Uskoontullessa hän sai kutsun lähetystyöhön (Apt. 9:15-16). Hänen oli pakko julistaa evankeliumia (1 Kor. 9:16). Tuskin hän aina nautti puhumisesta, matkustamisesta vaikeissa olosuhteissa ja asumisesta mitä erilaisimmissa paikoissa. Mutta hän tiesi, että hänellä on pelastuksen sanoma, joka on vietävä mahdollisimman monelle ja mahdollisimman kauas.

Minuunkin se vaikutti. Nuorena sain lähetyskutsun ja rukoilin, missä voisin olla Jeesuksen todistaja. Jumala johdatti lähelle: Virossa oli 1990-luvulla hengellistä etsintää ja työntekijöitä tarvittiin. Olin myös kaksi vuotta Saksassa islaminuskoisten parissa.

Nyt 15-vuoden lähetysjakso on takana. Mutta sydän palaa tulta ja haluan olla sytyttämässä sitä sinuunkin!

Evankeliumi on lahja ja kutsu

Emme sitoudu lähetystyöhön siksi, että se olisi jotain hienoa ja suosittua. Tai saamme siitä itsellemme jotain hyvää. Sitoudumme siksi, että se on meidän kutsumuksemme ja tehtävämme.

Sanoma Jeesuksesta tuli lähetystyön välityksellä Suomeen. Kansamme keskellä päivästä toiseen julistetaan ja kuullaan Jumalan sanaa. Kiitän Jumalaa tästä.

Jos uskallamme katsoa maailmaa kristinuskon näkökulmasta huomaamme, että elämme kristillisen yltäkylläisyyden keskellä. Suuressa osassa maailmaa ihmisillä ei ole mahdollisuutta kuulla Vapahtajasta.

Valinnan paikka

Tässä meillä on elämässämme ja elämäntavassamme strateginen valinta. Mitä teemme tämän tiedon kanssa? Paadutanko sydämeni enkä välitä? Vai haluanko sitoutua enemmän maailmanlähetykseen?

Lähetystehtävän toteuttamisessa tarvitaan muun muassa niitä, jotka

  • Lähtevät lähetystyöhön.
  • Tulevat Kansainvälisyyslinjan kautta opiskelemaan ja tutustumaan lähetystyöhön.
  • Lähtevät liike-elämän palveluksessa työhön maihin, jossa kristityt tarvitsevat tukea ja evankeliumia ei tunneta.
  • Rukoilevat lähetystyön puolesta.
  • Antavat tuloistaan lähetystyölle yksittäisen lahjan tai tulevat kuukausilahjoittajiksi. Lähetystyön kulut erääntyvät joka kuu.
  • Soittavat Kansanlähetyksen lahjoituspuhelimeen: 0600 190 90 (Lahjoitus 20,45 euroa + pvm) ja 0600 180 10 (Lahjoitus 10,01 euroa + pvm).
  • Muistavat lähetystyötä ja lähetysjärjestöä testamentissaan.
  • Liittyvät lähetystyöntekijöiden tukirenkaisiin.
  • Puhuvat lähetystyöstä ja pitävät sitä esillä raamattupiireissä, ystävien keskellä ja seurakunnan tilaisuuksissa.
  • Kirjoittavat ja jakavat facebookissa, twitterissä ja blogeissaan lähetystyöhön liittyviä tekstejä.
  • Ovat Jeesuksen lähetyskäskyn sytyttämiä ja ajattelevat Paavalin tavoin, että evankeliumi on vietävä mahdollisimman monelle.

Olen mukana lähetystyössä, koska Jumala haluaa sitä. Anna sydämesi palaa maailmankaikkeuden suurimmalle tehtävälle.

Nuoruuden näky

Nuoruuteni rukous on yhä voimassa, ja se on hyvä rukous ihan jokaiselle: ”Anna minun elää sellainen elämä, että voisin olla johdattamassa edes jonkun ihmisen kadotuksesta taivaaseen”.

Kirjoitan tätä koska tuo näky on säilynyt. Haastan sinua katsomaan ikuisuuten meneviä ihmisiä Kristuksen rakkauden silmin.

Kysy Jumalalta, miten olla tässä suuressa tehtävässä mukana.

Kansanlähetys kokoaa parhaillaan varoja raamatunkäännöstyölle Pistä kanssamme Sana kiertämään -keräyksellä. Kansanlähetys on tehnyt raamatunkäännöstyötä yhteistyössä Wycliffe Raamatunkääntäjien, SIL Internationalin sekä

Tule mukaan Raamatun kääntämiseen

Kansanlähetys kokoaa parhaillaan varoja raamatunkäännöstyölle Pistä kanssamme Sana kiertämään -keräyksellä.

Kansanlähetys on tehnyt raamatunkäännöstyötä yhteistyössä Wycliffe Raamatunkääntäjien, SIL Internationalin sekä muiden  järjestöjen kanssa jo 35 vuoden ajan. Tuossa ajassa olemme saaneet paljon aikaan:
– seitsemän Uuden testamentin käännöstä
–  Vanhan testamentin käännöstyötä neljällä kielellä
–  kielioppeja, sanakirjoja ja lukutaidon opetusta
–  kirjasia eri elämän alueilta
–  Jeesus-filmi kolmelle eri kielelle
–  kansallisten kääntäjien koulutusta ja konsultointia sekä
– Raamatun tekstejä ja äänitteitä ladattavaksi ja kuunneltavaksi.


Mirjami_Uusitalo_pieni
 

Omakielinen Raamattu tataareille
Itäisessä naapurimaassamme asuu suurin kieliryhmä Euroopassa, jolla ei ole vielä koskaan ollut koko Raamattua omalla kielellä. Tämä on tataarikansa. Yli 20 vuoden työn tuloksena saatiin vuonna 2016 valmiiksi tataarinkielinen Raamattu yhteistyössä Wycliffe-raamatunkääntäjien kanssa. Erään tataarimiehen sanoja lainaten: ”Jumala puhuu nyt myös minun kieltäni.”

Tule mukaan
Maailmassa on vielä ainakin 180 miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat noin 2.000 kieltä, joilla on käännöstarve. Jaamme raamatunkäännöstyötä tekevien järjestöjen tavoitteen, jonka mukaan vuoteen 2025 mennessä näille kielille on aloitettu käännöstyö.

Yhdelle järjestölle ja yhdelle ihmiselle se on mahdoton haaste. Yhdessä voimme kuitenkin saada paljon aikaan, kun uskollisesti teemme sitä työtä, johon Jumala on meidät kutsunut.

Olethan sinäkin Suuressa mukana raamatunkäännöstyössä. Tarvitsemme esirukouksiasi ja taloudellista tukeasi.

 

 

Anna lahjasi tähän työhön:


 

Perinteinen lähetystyö on mahdotonta monissa niistä paikoista, joissa evankeliumia ei ole vielä julistettu.  Sen sijaan evankeliumi välittyy yhä useammin teltantekijöiden

Yksi teltantekijäkoulutuksen pääpuhujista on hollantilainen Wim.

Maailma on avoin teltantekijälle

Perinteinen lähetystyö on mahdotonta monissa niistä paikoista, joissa evankeliumia ei ole vielä julistettu.  Sen sijaan evankeliumi välittyy yhä useammin teltantekijöiden elämän ja työn kautta. Teltantekijätermi nousee Paavalin elämästä. Apostolien teoissa kerrotaan, että Paavali ansaitsi elantonsa tekemällä telttoja ja julisti evankeliumia työnsä ohella.

Monet suomalaiset lähtevät ulkomaille töihin tai opiskelemaan. Jos lähdön tarkoituksena on ei-kristittyjen kohtaaminen, Jeesuksen todistajana eläminen ja lähettäjinä toimii seurakunta ja ystäväpiiri, voidaan puhua teltantekijätyöstä.

Suomen evankelinen allianssi (SEA) järjestää aiheesta kolmen viikonlopun koulutuksen keväällä 2015. Yksi pääpuhujista on hollantilainen Wim, joka on työskennellyt 15 vuotta Lähi-idässä teltantekijänä Operaatio Mobilisaation (OM) yhteydessä. Nykyään hän johtaa Business4Transformation -verkostoa Hollannissa.

Ovi kiinni lähetystyöhön

Wim oli kokenut lähetyskutsun, mutta ovi lähetystyöhön ei auennut. Sen sijaan hän sai työtarjouksen Lähi-idästä ja otti työn vastaan ajatellen, että työkokemus voisi auttaa myöhemmin lähetystyössä.  ”Asuessani Lähi-idän alueella tajusin, että tässä maassa ei ole lainkaan lähetystyöntekijöitä ja, että vain teltantekijät pääsevät maahan.”

Wimin kokemuksen mukaan teltantekijän työ on arvokasta. Työpaikka yhteisössä avaa luonnollisen mahdollisuuden tutustua ihmisiin. Työ antaa uskottavuutta myös yhteiskunnan silmissä.  Kun Wim johti 120 työntekijän lähetyskenttää, noin puolet heistä oli teltantekijöitä. ”Yleensä teltantekijät saattoivat vaikuttaa ympäröivään yhteisöön enemmän kuin ne, joilla ei ollut teltantekijätyöpaikkaa.”

Työn teologia kuntoon

Lähetystyö elää murrosvaihetta.  Internetin aikakaudella ei voi pitää salaisuuksia. Teltantekijöiksi lähtevät eivät välttämättä halua, että heidät yhdistetään lähetysjärjestöön, koska siitä voi seurata vaikeuksia. Samalla teltantekijät tarvitsevat kuitenkin koulutusta ja hengellistä tukea. Lähetystyön täytyy uudistaa itsensä tämä todellisuus huomioon ottaen.

Teltantekijät eivät ole lähetystyön yksiselitteinen tulevaisuus. Tarvitaan myös muita työntekijöitä, jotka voivat toimia pastoreina ja opettaa teologiaa. Wimin mielestä teltantekijätyö kuluu ehdottomasti jokaisen lähetysjärjestön strategiaan, ei vain suljetuissa maissa, vaan kaikkialla missä on saavuttamattomia ihmisiä.

Kun puhutaan teltantekijätyöstä puhutaan myös teologiasta. ”Ennen puhuimme paljon Paavalista ja Raamatun perusteista teltantekijöille. Nykyään puhun mieluummin työn teologiasta.”

”Tapasin hiljattain paikallisen liikekumppanin. Hän oli ottanut yhteyttä intialaisen veljen kautta, joka oli ollut hyvin avoin uskostaan. Keskustellessamme kävi selväksi, että hän etsi ihmistä, johon voisi luottaa. Integriteetti on sana, jota hän käytti,” kertoo Wim. Oikeudenmukaisuutta ja rakkautta on helpompi osoittaa liiketoiminnassa, mutta pyhyyttä on vaikeampi tuoda käytäntöön. ”Tajusin, että tämä mies etsi pyhyyttä, ihmistä jolla on integriteettiä.  Ymmärsin myös, että riippuu minusta vastaanko hänen odotuksiaan.”

Työ on Jumalan antama tehtävä elää hänen valtakuntaansa todeksi tässä maailmassa. Hyvin tehty työ, rehellisyys ja armollisuus tuovat kunniaa Jumalalle. Teltantekijätyössä on kyse elämisestä ja työskentelystä ihmisten keskellä Jumalan kunniaksi. Se ei voi olla muuttamatta maailmaa.

Teltantekijä pääsee ihmisten ja yhteisöjen elämään sisälle. Työn kautta voi vaikuttaa yhteisön sosiaalisiin ja taloudellisiin tarpeisiin. Opetuslapseus tapahtuu työpaikalla. Teltantekijän työhön tarvitaan ihmisiä, jotka voivat työskennellä ja elää esimerkkinä muille.

Teltantekijäkoulutus on Kansanlähetyopistolla 6. – 8.2., 20. – 22.3 sekä 24. – 26.4.2015.

 

Tutustu ohjelmaan tästä.

Kirkkosali on puolillaan, mutta väkeä virtaa yhä tasaisesti sisään. Muutaman laulun jälkeen saamme kuulla jouluevankeliumin ”Ja tapahtui niinä päivinä…” Pastori

Pastori kertoo saarnassaan, kuinka Jumala itse tuli maailmaan ja on siksi kohdattavissa tänäkin päivänä.

Ja tapahtui joulun aikaan Peshteran seurakunnassa…

Kirkkosali on puolillaan, mutta väkeä virtaa yhä tasaisesti sisään. Muutaman laulun jälkeen saamme kuulla jouluevankeliumin ”Ja tapahtui niinä päivinä…” Pastori kertoo saarnassaan, kuinka Jumala itse tuli maailmaan ja on siksi kohdattavissa tänäkin päivänä. Hän jatkaa, ettei ihminen voi päästä omilla teoillaan taivaaseen, mutta Jumala teki kaiken tarvittavan pelastaakseen ihmiset. Se on joulun ilosanoma ja sitä Peshteran kirkossakin julistetaan joka sunnuntai ja joka joulu.

Bulgaria 17.10-21.102014 070

Pieni kristitty vähemmistö kaupungin laidalla

Peshtera on pieni kaupunki Rhodope-vuoriston kupeessa Bulgariassa. Asukkaita on virallisen tilaston mukaan noin 20 000, mutta monet heistä ovat muuttaneet työn ja paremman elämän perässä Keski-Eurooppaan. Kaupungin laidalla, lähimpänä vuorenrinteitä on millet-turkkilaisten asuinalue, Ediveren, ja sen keskellä on luterilainen kirkko. Millet-turkkilaiset ovat turkin kieltä puhuva, ilmeisesti ottomaanien ja romaanien jälkeläisistä muodostunut sekakansa. Heidän uskontonsa on islam.  Näiden muslimien keskellä elää pieni kristitty vähemmistö. Heidän kanssaan joulukirkkoon löytää tiensä myös moni naapuruston utelias muslimi. He tulevat ihmettelemään kristittyjen tapaa juhlia. Monia ensikertalaisia puhuttelee laulaminen yhdessä, koska moskeijoissa ei yhteislauluja ole.

Bulgaria 17.10-21.102014 133

Joulujuhla syntyy kiitoksesta

Edellisenä iltana, jouluaattona, oli seurakunnan oma joulujuhla. Ensimmäisen polven kristityillä ei ole vielä muodostunut joulun juhlintakulttuuria kodeissa, joten luonnollinen paikka juhlimiselle on kirkko. Tullaan yhteen, lauletaan paljon, luetaan joulun tekstejä Raamatusta ja mikä parasta, jokainen haluava saa myös puheenvuoron. Tämä on mahdollista siksi, että yhteen tullaan jo iltaseitsemän aikaan, syödään välillä nyyttikestipöydästä ja kotiin lähdetään vasta puolen yön jälkeen, kun on saatu toivottaa toisillemme: ”Hyvää Jeesuksen syntymäjuhlaa”.

joulu-1-121

joulu-1-73      joulu-1-93

Peshteran joulujuhlan hienoimpia yksityiskohtia oli vapaiden puheenvuorojen aloitus. Siihen on hyvin tiivistetty juhlinnan syy: ”Haluan ylistää Herraa Hänen suurista töistään…” Tämän aloituksen jälkeen jokainen halunsa mukaan lukee Raamatusta, kertoo elämästään tai laulaa laulun Herran ylistykseksi.

Joulun tapahtumat nuorten esittämänä

Juuri ennen yhteistä ruokailua koitti nuorten eniten odottama ja jännittämä hetki. Joulunäytelmä, jota oli jo kaksi kuukautta harjoiteltu. Tällä kertaa näytelmän tekstinä oli joulun tapahtumat suoraan Raamatusta. Nuoret olivat opetelleet niitä pitkät pätkät ulkoa. Ainoa nuorten tahtoma poikkeus teksteihin tehtiin näytelmän loppuun, jossa paimenet tulevat katsomaan Jeesus-vauvaa. Yksi heistä kohotti vauvan käsivarsilleen ja sanoi Johannes Kastajan sanat: ”Katsokaa Jumalan karitsa, joka ottaa pois maailman synnit.”

Katso nuorten näytelmä joulukalenterin 17. päivän luukusta tästä: 

 

 

Tänään oli tämän vuoden viimeiset pyhäkoulut niin Viimsissä kuin Randveressäkin. Viimsissä jumalanpalvelus alkaa klo 11.00 ja pyhäkoulu toimii sen aikana.

Viimsin pyhäkoulu

Tänään oli tämän vuoden viimeiset pyhäkoulut niin Viimsissä kuin Randveressäkin. Viimsissä jumalanpalvelus alkaa klo 11.00 ja pyhäkoulu toimii sen aikana. Pyhäkoululaisia käy jo säännöllisesti kymmenen lapsen molemmin puolin ja monet lapsista ovat käyneet jo pari vuotta pyhiksessä. Ihan pelkkiä perusasioita emme siis enää käsittele.

Adventin aikaan minulla on tänä vuonna ollut käytössä lahtelaisen Maija-Liisa Kutvosen huovuttama suuri seimiasetelma. Olen käyttänyt pyhäkoulussa asetelman nukkeja Raamatun kertomuksen edetessä kohti Beetlehemin tallia. Tänään luimme Raamatusta jouluevankeliumin. Koska nuket ovat niin tukevasti tehty, että ne kestävät lastenkin käsittelyä, kertasimme tarinan nukkejen avulla. Lapset saivat itse kertoessaan asetella nuket mieleiseensä asetelmaan. Lopuksi puhuimme paimenista, jotka saivat ensimmäiseksi kuulla ilouutisen Vapahtajan syntymästä.

Mirva käyttää opetuksissaa huovutettua seimiasetelmaa.

Randveren pyhäkoulu alkoi vasta kuluneena syksynä ja koko syksyn jokaiselle pyhäkoulukerralle on tullut 3 -vuotias Eva. Pyhäkoulu toimii Randveressakin jumalanpalveluksen aikaan 14.30-15.30, mutta koska kirkko on kylmä, toimii pyhäkoulu vanhusten päiväkeskuksen tiloissa. Evan kanssa luimme tänään jouluevankeliumin ihan sellaisenaan. Katselimme kauniita kuvia ja ihastelimme Jeesus-vauvaa, joka syntyi tänne maailmaan meitä kaikkia varten. Lopuksi koristelimme ison kasan pipareita kotiin viemisiksi. Tänään huomasin, että Eva on alkanut muistaa Isä meidän – rukousta jo kuvien avulla! Pyhäkoulun lopuksi Evan isä tuli häntä hakemaan ja jäi hetkeksi kanssani juttelemaan. Hän kertoi, että Eva laulaa pyhäkoululauluja kotona ja puhuu joka päivä omasta päiväkoulustaan.  🙂

Pyhäkoululaiset tutustumassa lampaisiin.

Tänään alkoi siis minunkin joululomani – ihanaa. Pyhäkoulut alkavat jälleen 4.1.2015 ja seuraavalla viikolla kaikki muukin seurakunnan lasten ja nuorten toiminta. Jätän jo nyt yhteiseksi rukousaiheeksi pääsiäisen pyhille suunnitellun perhepäivän sekä mahdollisen kesäleirin.

Mirva Lappalainen
Kirjoittaja on lähetystyössä Virossa. Katso video joulukalenterin 19. luukusta Virosta. Lue Lappalaisten blogia.

Lähetystyön ihanuus ja hauskuus on varmasti siinä, että saa käyttää kaikkia niitä lahjoja, joita Luoja on suonut. Ihminen loistaa silloin

Kuva on poimittu Suuressa mukana –joulukalenterin neljännestä luukusta. Arni Hukari opettaa seurakuntalaisia Rokkoo vuorella.

Lahjattoman treeni

Lähetystyön ihanuus ja hauskuus on varmasti siinä, että saa käyttää kaikkia niitä lahjoja, joita Luoja on suonut. Ihminen loistaa silloin kirkkaimmillaan, kun saa tehdä asioita joista tykkää ja joissa on hyvä. Keskittymällä vahvuuksiin työn tulokset puhuvat myös puolestaan. Silloin sitä tuntee oikeasti elävänsä. Itselle näitä tunteita tulee kun saa opettaa Raamattua japanilaiselle, joka ei tunnista Jeesusta Buddhasta vaan kysyy, mistä kohtaa Raamattua se Buddhan valaistuminen löytyy. Samoin urheilumiehenä itsellä sielu laukkaa iloisesti treeniohjelmien laatimisen keskellä.

Entä sitten kun työ vaatiikin asioita joihin ei vain yksikertaisesti löydy lahjoja? Kyse ei ole siitä, että pelkäisi kokeilla uusia asioita tai työn teko ei muuten vain kiinnostaisi. Jokaisella meistä on varmasti kokemuksia asioista, jotka eivät suju vaikka kuinka harjoittelisi. Musiikkitunnilla toiset laulaa lurauttavat vaaditun kappaleen täysin synkronissa olevissa äänissä kun toinen yrittää muistaa mistäpäin se lauluääni yleensäkin lähtee. Tämä siitäkin huolimatta, että jokainen on harjoitellut kappaletta yhtä paljon. Kyse on siitä, että meille jokaiselle on luotu erityisosaamisalueita, joissa myös innostus ja kasvu on nopeaa. Samalla meillä on myös piirteitä, joissa kehittyminen tuntuu rajoittuvan ainoastaan luonteen ja päänahan paksuuden kehittymiseen, kun joutuu takomaan päätä jatkuvasti seinään.

Seurakunta koostuu sen jäsenistä, joille jokaiselle Jumala on antanut omat uniikit lahjansa. Suotuisimmissa oloissa jokainen pääsee pelaamaan omilla vahvuuksillaan. Seurakunnan tulisi tarjota tähän myös mahdollisuus. Tästä hyötyvät kaikki. Lähetystyössä aina tilanne ei kuitenkaan ole näin ihanteellinen. Seurakunnan kokoontumisissa käy viisi henkilöä. Jokainen antaa omat lahjansa likoon ja silti jäljelle jää aimo määrä työtä, joka tulee tehdä oli siihen lahjoja tai ei. Japanissa minulle tämä tuntuu olevan kielten opetus.

Tällä hetkellä Japanissa Suomi on kovassa nosteessa ja suomen kielen piiriimme olisi viikoittain tulossa uusia opiskelijoita. Kielen opettaminen ei vain meinaa luonnistua. Kieliopista minulla ei ole tietoakaan ja sen opettamisesta ei sitäkään vähää. Miksi sitten opetan? Kyse ei ole omasta mukavuudesta vaan siitä, miten voisi tavoittaa mahdollisimman monia ihmisiä. Tämä vaatii välttämättä vastaamista heidän tarpeisiinsa heidän ehdoillaan. Emme voi alentua antamaan valmiita vastauksia kysymyksiin, joita ei ole esitetty. Ihmiset on kohdattava ja tavoitteva heidän omilla ehdoillaan. Tämä antaa Jumalalle mahdollisuuden toimia. Vaikka lahjattomana treenaaminen onkin tuskaa, niin olemalla Jumalan käytössä, Hän saattaa hyvinkin käyttää meidän lahjattomuuttamme ihmisten sydänten pehmentämiseksi. Jotenkin tällä sitä jaksaa motivoitua kylminä kielituntipäivinä.

Lahjattomana treenaaminen on valmiutta olla Jumalan käytössä tilanteessa kuin tilanteessa.

Arni Hukari
Kirjoittaja toimii lähetystyöntekijänä Japanissa. Blogin aihe nousee joulukalenterin neljännestä luukusta. Katso kalenteri täällä.