Avainsana-arkisto: Lähetystyö

Tuula Siljanen Kirjoittaja toimii dekaanina Etiopian evankelisen Mekane Yesus -seminaarin johtamisen tiedekunnan koulutusosastolla. Olen työskennellyt kuukauden dekaanin tehtävissä Etiopian evankelisen

Tuula Siljanen toimii Mekane Yesus -seminaarin dekaanina. Kuva: Matti Korhonen

Dekaanin viikko Etiopiassa

Tuula Siljanen
Kirjoittaja toimii dekaanina Etiopian evankelisen Mekane Yesus -seminaarin johtamisen tiedekunnan koulutusosastolla.

Olen työskennellyt kuukauden dekaanin tehtävissä Etiopian evankelisen Mekane Yesus -seminaarin johtamisen tiedekunnassa (koulutusosastolla). Meillä on opiskelijoita noin 1000, joista 600 päätoimista. Koulutusohjelmia on neljä kandidaatin koulutusohjelmaa ja kaksi ammatillista koulutusohjelmaa. Lisäksi järjestämme räätälöityjä koulutuksia erityisesti kirkon tarpeisiin.

MY-seminaarissa annetaan monenlaista koulutusta kirkon naistyön vastuuhenkilöille. Kuva: Tuula Siljanen

MY-seminaarissa annetaan parhaillaan koulutusta kirkon naistyön vastuuhenkilöille. Kuva: Tuula Siljanen

Tällä hetkellä on menossa koulutus kirkon naistyön vastuuhenkilöiden osaamisen vahvistamiseksi ja syksyllä aloitamme naisille tarkoitetun johtajuuskoulutuksen, joka toteutetaan neljässä klusterissa eri puolella Etiopiaa. Opetushenkilöstöä on noin 20 ja tukihenkilöstönä sihteeri, IT-tukihenkilö ja opintotoimiston työntekijät. Olen työskennellyt Suomessa useita vuosia vastaavissa koulutusjohtajan tehtävissä ja ajattelin, että yhden viikon ”työpäiväkirja” antaa hyvän kuvan siitä tehtävästi, jossa toimin tällä hetkellä. Kun viikon päiväkirja venyi kovin pitkäksi, ajattelin poimia vain tiistain ja keskiviikon esimerkeiksi.

Tiistai 3.5.2014

Heräsin kuudelta aamulla leipomaan porkkanakakkua, sillä olimme kutsuneet illaksi kylään Addis Abebassa käymässä olevan lähettitoverimme Mirjami Uusitalon. Kakun paisto vei aikaa sen verran kauan, että myöhästyin hiukan aamutapaamisesta. Ehdimme kuitenkin sopia tärkeimmistä asioista ennen kello yhdeksää, jolloin aloitimme koko henkilöstömme kokouksen, joka päättyi lounaaseen.

Omalla kohdallani kokoukseen liittyi jännitystä, sillä kyseessä oli ensimmäinen koko henkilöstön kokous minun johdollani. Siitä syystä varmaan olin unohtaa alkurukouksen, kun aikaisemmissa maallisissa työpaikoissani liiketalouden koulutuksessa ei sellaista pidetty. Huomasin, että entinen kokemus ja kulttuuri ovat syvällä vaikuttamassa.

Henkilöstöpäivässä keskusteltiin varsin tavallisista koulutukseen liittyvistä asioista kuten päättyvän lukuvuoden onnistumiset ja haasteet; tulevan lukuvuoden suunnittelu ja menestystekijöiden määrittely; henkilöstön osaamisen kehittäminen, loppukokeet, tulevan lukuvuoden aikataulut ja koulutusten markkinointi. Lisäksi keskustelimme koulutusosastomme uudesta johtamismallista ja dekaanin sekä apulaisdekaanin rooleista ja vastuista. Tällainen kokeilu on meneillään myös teologisen koulutuksen puolella. Opettajat esittivät omia odotuksiaan johtamisesta ja me olimme myös valmistelleet kalvon meidän odotuksistamme. Kokouksemme päättyi yhteiseen Isä Meidän rukoukseen, jonka jälkeen söimme juhlalounaan lukuvuoden päätökseksi. Toki loppukokeet ovat vielä menossa ja juhlallinen lukuvuoden päätös ja todistusten jakaminen vasta 29.6. ja sitä ennen monen monta pientä ja suurta asiaa.

Iltapäivä kului nopeasti. Toimistossani kävi kymmenkunta opiskelijaa kertomassa vaikeuksistaan maksaa erääntyneet lukukausimaksut. Toisilla oli ongelmia opinnäytetöidensä kanssa. Joillakin oli hankaluuksia opettajien suhteen. Nämä asiat eivät yleensä Suomessa kuulu dekaanin toimenkuvaan ja yritän löytää tavan, miten asiat hoidettaisiin joustavammin ja suoraan eri koulutusohjelmista vastaavien henkilöiden kanssa.

Sain kaiken sähellyksen välissä täydennettyä omat kalvoni henkilöstöpäivässä sovituista asioista ja tehtyä vielä ensi viikon tiedekuntamme johtoryhmän kokouksen asialistat, jotka sihteerimme jakoi henkilöstölle.

Seuraavalle sivulle

Mika Tuovinen Kirjoittaja on Suomen Ev.lut. Kansanlähetyksen lähetysjohtaja. Vuosi 2013 on mennyt ja myös Kansanlähetyksessä kirjoitetaan eri puolille kertomuksia ja

Mika Tuovinen haastatteli lähetystyöntekijä Tania ja Mika Lehtistä sekä Ulla Pendolinia lähtökahvilla Lähetyskeskuksessa keväällä 2013. Lehtiset palasivat kotimaanjaksoltaan Etiopiaan ja Ulla Pendolin Japaniin. Kuva: Anne Lepikko

Uusia avauksia ja kiitollista mieltä

Mika Tuovinen 
Kirjoittaja on Suomen Ev.lut. Kansanlähetyksen lähetysjohtaja.

Vuosi 2013 on mennyt ja myös Kansanlähetyksessä kirjoitetaan eri puolille kertomuksia ja yhteenvetoja edellisen vuoden toiminnasta. Niiden pohjalta selviää Kansanlähetyksen lähetystyön suurimmat muutokset vuonna 2013.

Kansanlähetyksen strategiassa on vuoteen 2015 asti päätetty nostaa vuosittain lähettimäärää kahdella. Vuonna 2013 tähän ei pystytty vaan lähettimäärä pysyi samana kuin vuonna 2012 ollen 72 lähetystyöntekijää. Yksi syy lähettimäärän paikalleen jäämiseen oli yt-neuvottelut sekä pääkaupunkiseudun kolmen seurakuntayhtymän surulliset päätökset lakkauttaa asteittain lähetystyön määrärahat Kansanlähetykselle.

Lähetystyötä vuonna 2013

Vuoden 2013 aikana koulutimme kuitenkin kuusi uutta lähetystyöntekijää. Maaliskuussa lähetimme heistä yhden perheen Japaniin ja yhden henkilön Etu-Aasiaan. Kesällä kolme henkeä lentää Etiopiaan.

Viime vuonna Kansanlähetys oli rakentamassa seurakunnalle kotia Japanin Sumotossa ja Siperian Karatusassa. Sumoton kirkko on valmis, Karatusassa tarvitaan vielä työtä ja varoja.

Jokaisen pitäisi saada kuulla ja lukea Jumalan sanaa omalla kielellään. Työntekijämme sai painovaiheeseen koko raamatunkäännöksen eräällä Venäjän vähemmistökielellä.

Kolme uutta avausta

Uusista lähetystyön avauksista merkittävämmät koskivat Papua-Uusi-Guineaa, Bulgariaa ja Kyprosta. Lähetimme pitkästä aikaa työntekijäperheen raamatunkäännöstyön avustaviin tehtäviin Papua-Uusi-Guineaan. Etu-Aasiassa kielikoulussa ollut perhe muutti Bulgariaan Istanbulin luterilaisen kirkon työyhteyteen. Lähetimme Kyprokselle ensimmäisen työntekijäperheen. Perheestä isä työskentelee SAT-7 –televisioasemalla ja äiti on aloittanut ihmiskaupan vastaisen työn, jossa autetaan ja vapautetaan seksikaupan uhreiksi joutuneita.

Kiitollinen mieli

Viime vuosi ei ollut helppo. Vaikeuksien keskellä on kuitenkin kiitollinen mieli lähetystyöntekijöidemme vaivannäöstä, Ryttylän lähetyskeskuksen sekä piirien työntekijöistä ja nimikkoseurakuntien sitoutumisesta rukoukseen ja taloudelliseen tukeen. Iloitsen myös kasvavasta työn tukijoiden joukosta. Yhä useampi on ryhtynyt kuukausilahjoittajaksi! Kun saamme heitä enemmän voimme viedä hyvää uutisia Kristuksesta yhä useammalle, jotta taivaassa olisi kerran enemmän ihmisiä.

  Tutustu kirjoittajaan: Mika Tuovinen.

Pitkään eristyksissä ollut Japani on imenyt kulttuuriinsa vaikutteita monista maista. Rikkaassa saarivaltiossa eletään kuitenkin yhä  hengellisessä pimeydessä. ”Ei kukaan muu voi  pelastaa kuin hän [Jeesus].

Auringon nousun maassa kaivataan elävää Jumalaa

Pitkään eristyksissä ollut Japani on imenyt kulttuuriinsa vaikutteita monista maista. Rikkaassa saarivaltiossa eletään kuitenkin yhä  hengellisessä pimeydessä.

”Ei kukaan muu voi  pelastaa kuin hän [Jeesus].
Mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla.” (Ap.t. 4:12)

Japanin pääuskontoihin, shintolaisuuteen ja buddhalaisuuteen, liittyy keskeisesti vainajahenkien ja jumaluuksien palvontaa. Tämä ei kuitenkaan anna vastauksia yksinäisyyden ja kuolemanpelon kanssa kamppailevalle ihmiselle saati elämän tarkoitustaan etsivälle.

Länsimaalaiseksi miellettyyn kristinuskoon suhtaudutaan torjuvasti.

Japanin yli 126 miljoonasta asukkaasta on kristittyjä alle yksi  prosentti. Kovasta maaperästä huolimatta kristillisissä kirkoissa ympäri maata julistettava ilosanoma synnin ja kuoleman voittaneesta Jeesuksesta tuo vuosittain pelastuksen ja toivon tuhansille uusille kristityiksi kastetuille.

Kansanlähetys on tehnyt työtä Japanissa yli 45 vuoden ajan

raamatunlukija_rgb_72dpi

yhteistyössä Länsi- Japanin ev.lut. kirkon kanssa. Vastaamme Nishinomiyan, Awajin ja HAT-Koben seurakuntien toiminnasta ja tuemme taloudellisesti Ananin seurakuntaa.

Lähetystyöntekijöiden toimesta ja lähettäjien esirukousten sekä taloudellisen tuen myötä on Jumalan armosta saatu perustaa uusia seurakuntia. Erilaisten toimintapiirien kautta seurakunnissa tavoitetaan viikoittain satoja aikuisia ja lapsia evankeliumilla. Kieli-, ruoanlaitto- ja musiikkipiirit sisältävät aina raamattuopetuksen. Muutama vuosi sitten HAT-Koben kirkolla kastettiin kolme kielipiirien kautta uskoon tullutta.

Yhteys seurakuntaan voi syntyä myös musiikin kautta. Viime kesänä suomalaisen MGtH-yhtyeen evankelioivan konsertin jälkeen Awajin seurakuntaan tuli mukaan useita ei-kristittyjä. Maaliskuun lopussa on määrä kastaa neljä henkilöä seurakunnan ja Jumalan Taivaallisen perheväen jäseneksi.

Eräs seurakunnan jäsen kertoo:  Raamattupiirien ja jumalanpalvelussaarnojen kautta olen kokenut suurta Jumalan rakkautta. Jumala pitää meitä yksittäisiä pieniä ihmisiä tärkeinä ja arvokkaina. Olen oppinut kuinka tärkeää on oikeasti uskoa Jumalaan ja olemaan aidosti kiitollinen niistä asioista, joita saan vastaanottaa Jumalalta. Enää minua eivät ohjaa muiden ihmisten mielipiteet, vaan saan joka päivä kiittää ja riemuita itse kiittämisestä. Jokainen päivä on todellista kiitoksen sarjaa.”

Keräyksen tuotto menee seurakuntatyöhön Japanissa. Rukoilemme, että seurakunnissa julistettava Jumalan Sana saisi tuoda pelastuksen monille.
Lämmin kiitos mukanaolostasi!
Ulla Pendolin
lähetystyöntekijä