Avainsana-arkisto: Lähetystyö

Internet on tehnyt mahdolliseksi sellaisillekin ihmisille, jotka aikaisemmin eivät ole voineet lukea Raamattua, lukea sitä nyt. Kansanlähetys tukee raamatunkäännöstyötä kaakkoisaasialaiselle

Uusia mahdollisuuksia lukea Raamattua

Internet on tehnyt mahdolliseksi sellaisillekin ihmisille, jotka aikaisemmin eivät ole voineet lukea Raamattua, lukea sitä nyt.

Kansanlähetys tukee raamatunkäännöstyötä kaakkoisaasialaiselle vähemmistö-kielelle, joka on 120 000 ihmisen äidinkieli. Neljä vuotta sitten näille ihmisille tehtiin omakieliset verkkosivut. Sivustolla on Raamatun kirjoista muun muassa koko Uusi testamentti tekstinä ja äänitettynä sekä Joonan, Esterin ja Danielin kirjat kuvineen. Sivuilta voi katsoa myös Jeesus-elokuvan, joka tekee Raamatun tutuksi niillekin, jotka eivät osaa lukea sujuvasti.

Nämä ihmiset voivat lukea Raamatun tekstejä internet-sivustolla tai  ladata ne omalle laitteelleen.  Nyt sivuilla on myös lauluja, jotka on sävelletty Raamatun teksteihin. Vuonna 2018 sivustolla vieraili keskimäärin 69 henkeä kuukaudessa.  Elokuussa sivuilla vieraili 333 henkeä ja joulun aikaan 338.

Satoja uusia raamattusivustoja

Raamattusivustoja on avattu yli 250 eri kielelle, joita puhutaan yli viidessäkymmenessä eri maassa. Sivustojen avulla niilläkin, joilla ei ole mahdollisuutta saada omaa Raamattua, voivat päästä evankeliumin äärelle.

On tärkeätä lisätä sivustoille jatkuvasti uutta materiaalia, koska silloin ihmiset käyvät niillä toistekin. Esimerkiksi Intiassa eräällä sivustolla on käyty vuodessa melkein 76 000 kertaa, vaikka sen kielen puhujia on alle miljoona. Rukoile, että ne ihmiset, jotka ovat vastuussa sivustojen päivityksistä, olisivat aktiivisia. Rukoile viisautta tietää, mikä saa ihmiset käymään sivustoilla yhä uudestaan.

1. Tällä sivustolla voit kuunnella Uutta testamenttia espanjan kielelllä: http://www.bible.is/SPNNVI/Mark/4/D
Pääsivulla http://www.bible.is voit valita jonkin muun kielen tai raamatunkohdan,  jos haluat.
2. Tässä linkki eri kurdikielten Uuden testamentin kotisivulle http://kurdish-bible.org/Kurdish/_4426

Tutustu Jeesus-videoon tästä.
Tutustu lapsille tarkoitettuun Jeesus-videoon tästä.  Valikosta voit valita suomenkielisen äänityksen.

Susanne Valkama
kirjoittaja toimii raamatunkäännöstyössä

Voit tukea tätä työtä kertalahjoituksella tai ryhtyä kuukausilahjoittajaksi antamalla tiedot oikeasta laidasta aukeavaan lomakkeen kenttiin.

Kertalahjoituksessa, erillisenä tilisiirtona suoraan pankkiin, tilinumero on FI83 8000 1501 5451 08 ja viite  25153.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2015. Tiedot on päivitetty.

Kansanlähetys lähetti ensimmäiset lähetystyöntekijänsä Ritva ja Kimmo Juutilaisen Japaniin joulukuussa 1968. Siitä lähtien työ Japanissa on jatkunut keskeytyksettä tähän päivän

Kansanlähetyksen Japanin työn 50-vuotisjuhlakuva.

Kansanlähetyksen Japanin-työ 50 vuotta: Jumalan armon mahdollistamaa evankeliumin julistusta

Kansanlähetys lähetti ensimmäiset lähetystyöntekijänsä Ritva ja Kimmo Juutilaisen Japaniin joulukuussa 1968. Siitä lähtien työ Japanissa on jatkunut keskeytyksettä tähän päivän saakka. Työtä tehtiin ensin Norjan Luterilaisen Lähetyksen (NLM) työyhteydessä, vuodesta 1975 alkaen itsenäisesti. Vuodesta 1989 alkaen työtä on tehty yhteistyössä Länsi-Japanin ev.lut. kirkon kanssa. Varsinaisia lähetystyöntekijöitä on ollut yli 40.

Kansanlähetyksen työn kautta Japaniin on perustettu seitsemän seurakuntaa, joista usea on itsenäistynyt ja saanut japanilaisen pastorin.

Lähetysjohtaja Mika Tuovinen ja Kansanlähetyksen perustaman Ananin seurakunnan tuore evankelista, Kazuya Nakagawan. Kuva: Daniel Nummela.

Tällä hetkellä Japanissa on viisi lähettiä ja kuusi lähetyslasta. Työtä tehdään Nishinomiyan ja HAT-Koben seurakunnissa sekä raamattukoulussa ja teologisessa seminaarissa. Tuemme myös sekä taloudellisesti että muun muassa saarna-apua tarjoamalla Ananin ja Awajin seurakuntia, jotka ovat tänä vuonna  siirtyneet japanilaisten pastorien vastuulle. Työ on monipuolista, haastavaa ja innostavaa.

Lähetystyöntekijät Asako ja Lauri Palmu.

Kansanlähetyksen 50-vuotisjuhlia vietettiin 25.11. Kobessa Aotanin evankelisluterilaisen seurakunnan kauniissa kirkkosalissa. Paikalla oli lähes 130 juhlavierasta; niin suomalaisia, japanilaisia kuin norjalaisia sekä muita pohjoismaalaisia työn ystäviä ja yhteistyökumppaneita. Suomesta vieraaksi olivat saapuneet lähetysjohtaja Mika Tuovinen, liittohallituksen puheenjohtaja Tuomo Heikkilä vaimonsa Eilan kanssa, Omenapuu-lauluyhtye sekä vanhoja Japanin lähettejä: Lea ja Jorma Pihkala, Vuokko ja Timo Rämä sekä Vuokko Vänskä.

Asta Vuorinen (toinen oikealta) oli mukana vastaanottamassa juhlavieraita.

Mika Tuovinen ja lähetystyöntekijä Daniel Nummela.

Kansliapäällikkö Tetsuaki Ueda ja pastori Yushi Matsumura juhlahumussa.

Timo ja Vuokko Rämä tervehtivät Nagatan pariskuntaa.

Suomalaisten vieraiden yhteiskuva.

Juhla alkoi Japanin työalueen esimiehen Daniel Nummelan tervehdyksellä. Juhlan muissa puheenvuoroissa Jorma Pihkala avasi työn historiaa, Länsi-Japanin ev.lut. kirkon presidentti Rei Nagata kiitteli hyvästä yhteistyöstä ja Mika Tuovinen katsoi tulevaisuuteen pohtien muun muassa sitä, että myös Kansanlähetyksellä on yhä enemmän opittavaa japanilaisilta kristityiltä. Lauri Palmun juhlaan valmistama kuvaesitys konkretisoi työn historiaa ja auttoi näkemään, miten monet ihmiset ovat tehneet työtä Japanissa ja miten monipuolisesti sitä on tehty. Lähetyslapset esiintyivät ja Itä-Tokushiman seurakunnan jäsen Hiroko Tayama lauloi sellon ja pianon säestyksellä. Juhlatilaisuuden jälkeen oli yhteinen ruokailu, jonka yhteydessä esitettiin tervehdyspuheenvuoroja ja musiikkia.

Asako Palmu ja Mari Nummela juonsivat juhlan.

Jorma Pihkalan juhlapuhe Japanin työn 50-vuotisjuhlassa.

Mika Tuovisen juhlapuhe Japanin työn 50-vuotisjuhlassa.

Mika Tuovinen ja Rei Nagata vaihtavat lahjoja Japanin työn 50-vuotisjuhlassa.

Lähettilasten lauluesitys.

”Me Japanin lähetit olimme kiitollisia juhlan jälkeen, kun monet halusivat juhlia kanssamme ja osoittaa siten tukensa työllemme. Iloitsin siitä, että juhlaan tuli monia vuosien varrella kohtaamiamme ihmisiä aina kielikoulun opettajistamme alkaen”, Mari Nummela pohtii.

Mari Nummela sekä Koben YWCA:n opettajia. Kuva: Daniel Nummela.

”Uskon, että työmme 50 vuoden historia perustuu yksin Jumalan armoon. Rukoilemme, että työ saa jatkua Jumalan siunauksessa myös seuraavat 50 vuotta ja kutsumme sinuakin mukaan tähän suureen tehtävään”, Mari päättää.

Kansanlähetyksen Japanin työn 50-vuotisjuhlan osanottajia.

Kiitos, että sinäkin olet Suuressa mukana.

Mari Nummela
Mari Nummela on toiminut lähetystyössä Japanissa vuodesta 2009 alkaen. Tällä hetkellä hän tekee seurakuntatyötä HAT-Koben seurakunnassa.

Jos kuvan yhteydessä ei ole mainittu muuta, ovat kuvat NLM:n lähetin Marius Bergersenin ottamia.

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Yhä tänään japanilaiset tarvitsevat toivon sanomaa syntien anteeksi saamisesta ja ilosta, joka siitä seuraa. Jeesus voi antaa epätoivoiselle ihmiselle toivon ja ilon, jotka kestävät ja kantavat taivaaseen saakka. Tätä toivoa ja iloa olemme saaneet jakaa Kansanlähetyksen kautta japanilaisille jo 50 vuoden ajan, eikä sanoma ole vanhentunut.

Tue työtämme Japanissa, jotta Japanin työ voi jatkua myös seuraavat 50 vuotta!

Keräyksen viite: 73008
Tilinumero: FI14 5043 1920 003452

Tutustu lähetteihimme Japanissa, tilaa uutiskirje ja ryhdy lähettäjäksi!

#toivo&iloitseJapani -keräyksellä 1.7.–31.12.2018 kerätään varoja  Kansanlähetyksen lähetystyölle Japanissa.

Huhtikuun alussa saimme katsella Japanissa asuntomme ikkunasta, miten Ananin kirkon viereisille pelloille ilmestyivät riisinviljelijät muokkaamaan peltojaan riisin istutusta varten. Monivaiheisen

Ananin kirkon risti riisipeltojen keskellä kutsuu kuulemaan Jumalan rakkaudesta japanilaisia kohtaan. Kuva: Sakari Valkama

Työssä riisipeltojen keskellä

Huhtikuun alussa saimme katsella Japanissa asuntomme ikkunasta, miten Ananin kirkon viereisille pelloille ilmestyivät riisinviljelijät muokkaamaan peltojaan riisin istutusta varten. Monivaiheisen muokkaustyön jälkeen oli aika istuttaa riisin taimet runsaan sadon toivossa. Välittömästi alkoi myös öinen, korvia huumaava sammakkojen kurnutuskonsertti veden täyttämillä pelloilla.

Työrupeamamme pienessä maaseutuseurakunnassa oli alkanut reilu vuosi aikaisemmin. Vuoden aikana olimme saaneet nähdä niin luonnon kuin kirkkovuodenkin kierron rikkaan moninaisuuden. Seurakunnassa olimme iloinneet konfirmaatiojuhlasta helluntaina, suomalaisen gospelyhtye MGtH:n upeasta konsertista ja lasten kesätapahtumasta heinäkuussa. Olimme muistelleet poisnukkuneita seurakunnan jäseniä pyhäinpäivänä, juhlistaneet Vapahtajamme syntymäjuhlaa monissa joulujuhlissa, ottaneet vastaan uutta vuotta juhlallisesti ja lopuksi viettäneet pääsiäistä ”Via Dolorosa” -pääsiäisvaelluksen tunnelmissa.

Seurakunnan nuorta väkeä leivontapuuhissa. Kuva: Arto Hukarin arkisto

Buddhalais-shintolaisen yhteiskunnan keskellä elävä seurakunta todistaa ristiinnaulitusta Kristuksesta monelle tavalla. Valaistu risti kirkon katolla, kirkosta sunnuntaina kuuluva virrenveisuu, seurakunnan ihmisten henkilökohtainen halu kutsua naapureitaan ja tuttujaan mukaan Raamatun sanoman äärelle ja monet muut asiat välittävät Jumalan kutsua.

Jumala toimii kaikkialla, sielläkin, missä kristittyjä on vain 0,7 prosenttia väestöstä.

Jumalanpalveluksen jälkeen aterioidaan yhdessä.
Kuva: Arto Hukarin arkisto

Eräänä arkipäivänä loppukeväästä kirkkoon polki pyörällään nuori mies, joka pälyili arkana ympärilleen ja kysyi, saisiko hän istua kirkossa. Sen jälkeen hän pyrähti kirkkoon muutaman kerran viikossa, luki Mangaraamattua ja teki muistiinpanoja. Kesäkuussa hän rohkaistui jumalanpalvelukseen ja raamattupiiriin. Sanoi etsivänsä Jumalaa. Jumalanpalveluksen uskontunnustus ja Isä meidän -rukous koskettivat häntä niin syvästi, että hän itki. Myös virret puhuttelevat häntä, mutta Raamattu tuntuu vielä vaikealta. Siksi hän lukee sarjakuvaraamattua, jossa kieli on yksinkertaista ja kuvat puhuvat. Hänen kaltaisiaan yksinäisiä, jotenkin ehkä kilpailuyhteiskunnan näännyttämiä nuoria miehiä ja naisia Japanissa on paljon.

Ananin seurakunta on olemassa siksi, että japanilaiset saisivat kohdata elävän Jumalan, pelastua pimeydestä valoon, kuolemasta elämään. Japanissakin saamme kylvää suuren sadon toivossa.

Kiitos, että sinäkin olet Suuressa mukana!

Arto Hukari


Mirja ja Arto Hukari ovat veteraanilähettipariskunta Tampereelta. Hukarit palvelivat maaliskuusta 2017 kesäkuun loppuun 2018 Ananin luterilaista seurakuntaa Japanissa. Heinäkuun alusta lähtien seurakuntaa hoitaa japanilainen evankelista Kazuya Nakagawa.

Tue työtämme Japanissa, jotta Japanin työ voi jatkua myös seuraavat 50 vuotta!

Keräyksen viite: 73008
Tilinumero: FI14 5043 1920 003452

Tutustu lähetteihimme Japanissa, tilaa uutiskirje ja ryhdy lähettäjäksi!

#toivo&iloitseJapani -keräyksellä 1.7.–31.12.2018 kerätään varoja  Kansanlähetyksen lähetystyölle Japanissa.

 

 

 

Aloitin juoksuharrastuksen elokuun lopulla. Edellisistä pitemmistä lenkeistä on yli 30 vuotta. Yksi syy on varojen kerääminen lähetystyölle. Toinen tärkeämpi syy

Mika Tuovinen juoksee lähetystyön hyväksi

Aloitin juoksuharrastuksen elokuun lopulla. Edellisistä pitemmistä lenkeistä on yli 30 vuotta. Yksi syy on varojen kerääminen lähetystyölle. Toinen tärkeämpi syy on omasta terveydestä huolehtiminen.

(Nyt lokakuun puolivälissä pääsin jo hyvään vauhtiin, mutta ”penikkataudin” vuoksi lääkäri määräsi juoksukieltoa toistaiseksi – ”muutamaksi viikoksi”. Rasitin kai jalkoja liian pikaisesti pitkillä lenkeillä).

Varainhankintajuoksu Japanissa 24.11.2018

Tavoitteeni on osallistua marraskuun 24. päivä varainhankintajuoksuun Koben teologisen seminaarin hyväksi. Tuolloin juostaan yhden tunnin matka.

Juoksu Japanin-lähetyksen hyväksi

Juoksutapahtuma järjestetään, jotta Japanissa voitaisiin jatkossakin julistaa Jumalan sanaa. Tämän vuoksi:

  1. On tärkeää, että pastorit, evankelistat ja lähetystyöntekijät elävät terveinä.
  2. On tärkeää, että seminaari jatkaa tulevaisuuden työntekijöiden kouluttamista.
  3. On tärkeää, että moni antaa oman panoksensa seminaarin toiminnalle.

Toisten juoksijoiden tavoin etsin sponsoreita, jotka sitoutuvat lahjoittamaan tietyn euromäärän jokaista juostua kierrosta kohden. Kierrosmäärä (kävely/juoksu) tulee minulla olemaan jalan kunnon mukaan ehkä 10–15 kierrosta.

Tule sponsoriksi!

Sponsorirahasta 50 prosenttia menee seminaarille suoraan, ja 50 prosenttia menee seminaarille Kansanlähetyksen vuosittaisen  500 000 jenin tuen (noin 4 000 euroa) katteeksi.

  1. Ilmoita minulle nimesi ja euromäärä, millä haluat olla kierrosta kohden mukana (esim. 1, 2, 3, 4, 5 euroa tai jotain muuta). Voit myös ilmoittaa konkreettisen koko juoksun kattavan eurosumman. Jos olet mukana kahdella eurolla/kierros, ja juoksen 12 kierrosta, lupaudut lahjoittamaan Japanissa tehtävälle työlle 24 euroa.
  2. Laita minulle sähköpostia (mika.tuovinen@sekl.fi) tai tekstiviesti (044 5505899), jossa kerrot nimesi ja eurosumman/juoksukierros tai eurosumman/koko juoksu. Kerro viestissä sähköpostiosoitteesi tai kotiosoitteesi.
  3. Näiden tietojen pohjalta kokoan tukijoista listan, jonka toimitan Japanissa toimiville työntekijöillemme.
  4. Sitten juoksun jälkeen sinuun ollaan yhteydessä, jotta voit maksaa summan Suomen Ev.lut. Kansanlähetyksen tilille.

Kun sponsoreita löytyy, laitan heidän nimikirjaimensa tämän tekstin lopussa olevaan taulukkoon.

Ole mukana tärkeässä työssä

Japani tarvitsee evankeliumia. Kiitos, kun olet mukana!

Samalla marraskuisella matkalla juhlimme Kansanlähetyksen 50-vuotista historiaa Japanissa.

Siunauksen toivotuksin

Mika Tuovinen
Lähetysjohtaja
Suomen Ev.lut. Kansanlähetys

Sponsorit

NUMERO PÄIVÄMÄÄRÄ ETUKIRJAIMET EUROMÄÄÄRÄ/KIERROStaiKOKO JUOKSU
1. 10.10.2018 L.K. 100 euroa/koko juoksu
2. 20.10.2018 P.T. 1 euro/kierros
3. 20.10.2018 T.J. 1 euro/kierros
4. 24.10.2018 J.K & R.K. 100 euroa/koko juoksu
5. 28.10.2018 T.H. 2 euroa/kierros
6. 30.10.2018 T.W. 3 euroa/kierros

 

 

Lähetystyöntekijöiden määrä jatkoi nopeaa laskuaan vuonna 2017, kertoo Suomen lähetysneuvoston (SLN) julkaisema lähetystyöntekijätilasto. Vuosittain koottava tilasto mittaa Suomesta lähetettyjen lähetystyöntekijöiden

Nuorten keskuudessa on kasvamassa uusia lähetystyöntekijöitä joko kotimaahan tai ulkomaille. Kuvassa Kansanlähetysopiston kansainvälisyyslinjan opiskelija Awa tutustumassa avustustyöhön Kreikassa.

Lyhytaikainen lähetystyö vahvistuu edelleen

Lähetystyöntekijöiden määrä jatkoi nopeaa laskuaan vuonna 2017, kertoo Suomen lähetysneuvoston (SLN) julkaisema lähetystyöntekijätilasto. Vuosittain koottava tilasto mittaa Suomesta lähetettyjen lähetystyöntekijöiden lukumäärää, maantieteellistä jakautumista, työaloja ja työjaksojen pituutta.

Vuonna 2017 Suomesta lähetettiin maailmalle yhteensä 534 vähintään vuoden työjaksoon sitoutunutta lähetystyöntekijää.

Vuosien 2010–2017 aikana lähetystyöntekijöiden määrä on vähentynyt noin kolmanneksella. Ilmiö koskee suurimpia lähetysjärjestöjä. Helluntaiseurakuntien Fida Internationalin lähetystyöntekijöiden määrä on laskenut noin kolmanneksella, kun taas  evankelisluterilaisen kirkon suurimman lähetysjärjestön Suomen Lähetysseuran lähetystyöntekijöiden määrä on lähes puolittunut kahdeksan vuoden tarkastelujakson aikana.

Keskisuurten lähetysjärjestöjen, kuten Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen, Lähetysyhdistys Kylväjän, Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen ja Suomen Vapaakirkon, lähettien määrä on pysynyt tasaisena.

Suomen lähetysneuvosto ry:n puheenjohtajan Timo Keskitalon mukaan pitkäaikaisten lähetystyöntekijöiden määrän vähentyminen kertoo lähetystyön muodon muutoksesta.

”Lähetysjärjestöt käyttävät entistä tietoisemmin rahavaroja yhteistyökirkkojen toiminnan rahoittamiseen ilman suomalaista lähetystyöntekijää”, hän sanoo.

Siinä missä pitkäaikaisten lähetystyöntekijöiden määrä on laskussa, lyhytaikainen alle kuuden kuukauden mittainen lähetystyön muoto jatkaa vahvistumistaan. Nuorten lähetystyön järjestöinä tunnetut Operaatio Mobilisaatio ja YWAM Finland ovat vahvoja lyhytaikaisessa lähetystyössä. Molemmilla järjestöillä oli 80 alle kuuden kuukauden työjaksoon sitoutunutta lähetystyöntekijää. Nämä luvut eivät sisälly kokonaistilastoon.

”Voimme otaksua, että uusia lähetystyöntekijöitä on edelleen kasvamassa ja tulossa mukaan pitkäaikaiseen työhön eri järjestöjen kautta. Monissa järjestöissä on nyt vahvistettu työtä Euroopassa”, Keskitalo havainnoi.

Lähetystyöntekijöiden määrällä mitattuna lähetystyö jatkuu vahvimmillaan Aasiassa, jossa suurin suomalainen lähetysjärjestö on Fida. Afrikassa suurin suomalainen lähetysjärjestö on Suomen Lähetysseura. Euroopassa Fida on ylivoimaisesti suurin järjestö. Muissa maanosissa kaikkien järjestöjen työ oli hyvin vähäistä.

Lähetystyöntekijöiden määrä itsessään ei kerro lähetysjärjestöjen volyymista. Tilastossa ei esimerkiksi näy medialähetystyön toiminta koko laajuudessaan, jota medialähetysjärjestöt mittaavat palautekontakteilla, huomauttaa Keskitalo.

”Tämän tilaston ulkopuolelle jää se laaja lähetystyö, jota tekevät tavalliset seurakuntalaiset tavoittaessaan toisen kielen, uskonnon ja kulttuurin ihmisiä Suomessa.”

Vuonna 1919 perustetun Suomen lähetysneuvosto ry:n tarkoituksena on edistää lähetystyötä tekevien yhteisöjen keskinäistä yhteyttä ja lähetysasiaa Suomessa. Siihen kuuluu 30 lähetystyötä tekevää kirkkoa, kristillistä yhteisöä ja lähetysjärjestöä

Lisätiedot:

Timo Keskitalo
Suomen lähetysneuvoston puheenjohtaja
info@lahetysneuvosto.fi
timo.keskitalo@patmos.fi
050-3688 077

”Lähetystyön kannalta on hyvä, jos saamme sellaisia työntekijöitä, jotka voivat palvella uskollisesti vuosien ajan”, toteaa aluekoordinaattori Juhani Koivisto. Lähetystyöntekijöiltä toivotaan

Lähtisinkö lähetystyöhön?

”Lähetystyön kannalta on hyvä, jos saamme sellaisia työntekijöitä, jotka voivat palvella uskollisesti vuosien ajan”, toteaa aluekoordinaattori Juhani Koivisto. Lähetystyöntekijöiltä toivotaan mahdollisuutta olla työssä noin kahdeksan vuotta lähetyskurssin jälkeen.

Kansanlähetyksellä on menossa haku vuoden 2019 lähetyskurssille. Hakuaika jatkuu 15.9.2018 saakka. Lähetyskurssin jälkeen työtehtävät odottavat maailmalla.

”Lähetysalueet poikkeavat suuresti toisistaan. Niillä puhutaan eri kieliä ja toiset alueet ovat avoimempia kuin toiset”, Koivisto kertoo. Lähetystöntekijän vahvuuksiin kuuluu henkilökohtainen kristillinen usko, ymmärrys evankeliumin ainutlaatuisuudesta, hyvä henkinen, hengellinen ja fyysinen terveys, sekä sosiaaliset taidot, joustavuus ja paineensietokyky.

”Lähetystyö on toisaalta samanlaista kuin hengellinen työ on täällä kotimaassakin. Kuitenkin on myös merkittäviä eroja. Jokainen joutuu käyttämään vierasta kieltä, joka ei ole hänen äidinkielensä. Työtä tehdään vieraassa kulttuurissa, jossa työntekijä on aina jollakin tavalla vieras, tai hän ei niin hyvin tunne kulttuuria kuin paikalliset.”

Koivisto  tuo esiin myös sen, että monin paikoin yhteiskunta lähetysalueilla on epävakaampi kuin Suomessa. Turvallisuustilanteet elävät koko ajan ja tarvitaan mukautumista, joustamista ja paineensietokykyä.

”Lähetystyö on olemukseltaan kristillisen seurakunnan, kirkon tehtävä – ei siis kenenkään yksityisen oma yritys”, Juhani Koivisto luonnehtii.

Lähetystyön olemuksen tähden jokainen lähtijä tarvitsee lähettäjän, eli taustajoukon, joka tukee työtä ja työntekijää monin tavoin. Tukea tarvitaan monissa asioissa. Kansanlähetys lähetysjärjestönä huolehtii työntekijöiden työoloista sekä terveydenhuollosta. Lähetin kannatusrengas kantaa taloudellista vastuuta ja rukoilee lähetin, työn ja työalueen asukkaiden puolesta. Lähetin taakse tarvitaan 200–300 tukijaa, jotka rukoilevat ja mahdollisuuksiensa mukaan antavat varoistaan työn kulujen kattamiseksi.

Kuinka voisi varmistua omasta kutsustaan lähetystyöhön?

”Voi rukoilla asian puolesta ja tulla keskustelemaan Ryttylään (Kansanlähetyksen lähetyskeskukseen) asiasta – siinä voi arvioida asiaa puolin ja toisin. Voi myös lähteä lyhytaikaiseen lähetystyöhön 3–6 kuukaudeksi Kansanlähetysopiston Kansainvälisyyslinjan kautta”, Koivisto kertoo mahdollisuuksista saada selvyyttä kysymykseen.

 
Kuuntele tästä Radio Dein 1.9.2018 lähettämä Raamattuavain Extran ohjelma Lähtisinkö lähetystyöhön? Mukana Juhani Koivisto, Ari Malmi ja Maija-Liisa Kutvonen

Kuuntele lisää Raamattuavain Extran ohjelmia avaimia.net kanavalta.

Kansanlähetyksen Lähetyskurssin 2019 hakuaika 15.9.2018 saakka. Yhteydenotot Timo Tuikka, 044 5651 391


Veijo Olli

Kirjoittaja toimii Kansanlähetyksen radio- ja televisiotyön koordinaattorina.

Tilaa Veijon rukouskirje tästä linkistä.