Avainsana-arkisto: Lähetystyö

Joh. 17:18–23, Saarna © Gerson Mgaya 13.5.2018, Nurmes. Tiivistelmä AL Niin kuin sinä lähetit minut maailmaan, niin olen minäkin lähettänyt

Pohjois-Karjalan Ev.lut. Kansanlähetyksen piirijohtaja Gerson Mgaya saarnasi viime pyhänä Nurmeksen kirkossa yhteydestä. Tässä artikkelissa on lyhennelmä hänen opetuksestaan. Maalaus: Minna Katajamäki

Jotta he olisivat yhtä

Joh. 17:18–23, Saarna © Gerson Mgaya 13.5.2018, Nurmes. Tiivistelmä AL

Niin kuin sinä lähetit minut maailmaan, niin olen minäkin lähettänyt heidät. Minä pyhitän itseni uhriksi heidän tähtensä, että heistäkin tulisi totuuden pyhittämiä.  Minä en rukoile vain heidän puolestaan, vaan myös niiden puolesta, jotka heidän todistuksensa tähden uskovat minuun.  Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut. Sen kirkkauden, jonka sinä olet antanut minulle, olen minä antanut heille, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä.  Kun minä olen heissä ja sinä olet minussa, he ovat täydellisesti yhtä, ja silloin maailma ymmärtää, että sinä olet lähettänyt minut ja että olet rakastanut heitä niin kuin olet rakastanut minua. (1992 käännös)

Raamatun mukaan on olemassa kahdenlaista ykseyttä. Efesolaiskirjeessä (4:3) Paavali sanoo: “Pyrkikää rauhan sitein säilyttämään Hengen luoma ykseys.”  Hengen luoma ykseys on siis jo olemassa. Voimme joko säilyttää se tai tuhota sen.

Kun meistä tulee kristittyjä, löydämme uskovien yhteisön, jonka Henki on perustanut. Sen lisäksi, että Henki yhdistää eri puolilta tulevat uskovat yhteen, se yhdistää myös eri aikakausien uskovat.

Kun uskomme Jeesukseen Kristukseen, Henki liittää meidät Kristuksen ruumiiseen ja meistä tulee yhtä apostolien ja muiden uskovien kanssa, jotka tunnustivat Jeesuksen Herrakseen.  Henki on tuonut meidät yhteen, ja olemme yhtä Kristuksessa.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että olemme samanlaisia tai että teemme samoja asioita samalla tavalla. Mielipiteemme, ymmärryksemme tai tapamme tehdä asioita voivat olla täysin erilaisia, mutta Henki antaa meille ykseyden. Se on ykseyttä moninaisuudessa tai erilaisuudessa. Meidän on helpompi ymmärtää toisiamme ja hyväksyä toisemme, kun muistamme, että Kristus on kuollut meidän kaikkien puolesta.

Tämä on kuitenkin vain yksi osa ykseyttä.  On olemassa myös toinen ykseys, joka on riippuvainen tästä. Paavali puhuu siitä Efesolaiskirjeessä (4:13). Ensimmäiseksi hän puhuu seurakunnan paimenista ja opettajista, jotka varustavat pyhät palvelutyöhön. Ja sitten hän lisää: “… kunnes me kaikki sitten pääsemme yhteen ja samaan uskoon ja Jumalan Pojan tuntemiseen ja niin saavutamme aikuisuuden, Kristuksen täyteyttä vastaavan kypsyyden.”

Tämä uskon, tuntemisen ja ymmärryksen ykseys ei vielä ole todellisuutta. Se ykseys tulee, kun kasvamme Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa.  Ensimmäinen ykseys on Hengen luoma ykseys, ja on tarkoitettu, että me säilytämme sen ykseyden. Tämä toinen ykseys syntyy, kun pysymme tuossa ensimmäisessä ykseydessä.  Tämä on ykseyttä ykseydessä.  Niin kauan kun toinen ykseys ei vielä ole totta, ensimmäinenkin ykseys helposti hajoaa.  Meidän on pidettävä huoli, että tästä toisesta ykseydestä tulee totta.

Kuten olemme nähneet, tämä ykseys muuttuu todeksi vain Kristuksen tuntemisen kautta.  Opimme tuntemaan Kristuksen kahdella tavalla: Kun luemme Jumalan sanaa ja kun elämme ja vaellamme Hengessä.

Jeesus rukoili, että meidät pyhitettäisiin totuudella eli sillä mitä luemme. Jumalan sana on totuus.  Mutta Jeesus ei kertonut, kuinka tämä totuus pyhittää meidät.

Hyvät ystävät, maailma on pahuuden vallassa. Me uskovatkaan emme ole sen vaikutuspiirin ulkopuolella. Maailma varastaa huomiomme ja vie sen pois Jumalasta aina siinä määrin, että useimmiten löydämme itsemme kiireisinä muiden asioiden parista.  Kun emme etsi Jumalan tahtoa elämäämme, löydämme itsemme tekemästä, mitä maailmakin tekee. Emme eroa mitenkään niistä ihmisistä, jotka eivät usko Jeesukseen.

Meidän täytyy tietoisesti etsiä Jumalan tahtoa. Jumalan tahto kertoo meille, mistä Jumala pitää ja mitä hän vihaa.  Jumalan tahto kertoo meille, kuinka voimme elää ja vaeltaa jatkuvasti Jumalan kanssa.  Olemme turvassa, kun vaellamme Jumalan kanssa: Hän varjelee meitä.  Mutta mistä tuo Jumalan tahto löytyy?  Se löytyy hänen sanastaan, Raamatusta.

Kun olemme kuuliaisia sanalle, silmämme avataan näkemään, mitä Jumala on valmistanut meitä varten. Opetuslapset, joiden Jeesus käski odottaa Isän lupauksen täyttymistä, olivat kuuliaisia, ja oikealla hetkellä he näkivät Jumalan antavan heille voimaa ja lohdutusta Hengen kautta.

Me palvelemme samaa Jumalaa. Kirjoituksissa sanotaan, että Jumala ei muutu.  Siellä myös sanotaan, että Jumalan voima ei koskaan tuota pettymystä, se on aina sama. Jos Jumalan sana oli totta apostoleille, pitäisi sen olla totta myös meille. Jos Jumalan sana pyhitti apostolit, se pyhittää myös meidät. Mutta jotta se pyhittäisi meidät, meidän vastauksemme, meidän reaktiomme lukemisen jälkeen, täytyy olla samanlainen kuin apostoleilla. Apostolit tottelivat Jumalaa, ja he näkivät Jeesuksen sanojen käyvän toteen.

Jeesus rukoili ykseyttä. Ainoa tapa, miten voimme olla yhtä niiden kanssa, jotka kuolivat lähes kaksituhatta vuotta sitten, on tehdä, mitä he tekivät. He kuulivat Jumalan sanan ja olivat kuuliaisia sille.  Helluntai muistuttaa meitä Jumalan uskollisuuden lisäksi myös apostolien kuuliaisuudesta.

Jeesus toivoo, että meistä tulee yhtä apostolien kanssa, niin että säteilemme samanlaista uskoa ja Jeesuksen tuntemista. Tämän yhteyden saavutamme olemalla kuuliaisia Jumalan sanalle. Elämä Hengessä ja Hengen kanssa on juuri sitä elämää, jota Jeesus tuli tuomaan meille. Kutsukaamme Jumala elämään kanssamme Hengessä.

Gerson Mgaya
Kirjoittaja toimii Pohjois-Karjalan Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen piirijohtajana.

Lahjoita tähän työhön:


 

 

 

Ensimmäisen vuoteni Japanissa osallistuin jumalanpalveluksiin kodin lähellä sijainneessa Nishinomiyan seurakunnassa. Kansanlähetyksen toimesta vuonna 1991 perustetussa seurakunnassa oli muutamaa vuotta aiemmin

Konsertit rohkaisevat uusia ihmisiä tulemaan kirkkoon. Mikko Goes to Heaven -yhtyeen konsertti 11.6.2017 Nishinomiyan kirkolla. Kuva: Ulla Pendolin

Ihmisiä kalastamassa

Ensimmäisen vuoteni Japanissa osallistuin jumalanpalveluksiin kodin lähellä sijainneessa Nishinomiyan seurakunnassa. Kansanlähetyksen toimesta vuonna 1991 perustetussa seurakunnassa oli muutamaa vuotta aiemmin juhlittu uuden kirkkotilan käyttöönottoa. Kalastustarvikkeita myyneen liikkeen paikalle alakertaan remontoitiin kaunis kirkkosali ja yläkertaan seurakuntasali sekä pappila. Vilkkaan kadun varrella sijaitseva rakennus sai uuden käyttötarkoituksen: kalastustarvikkeiden myynnin sijasta siellä alettiin ”kalastaa ihmisiä” Jeesuksen opetuslapsilleen antaman tehtävän mukaisesti.

Monet ohikulkijat ovat huomanneet vilkkaan kadun varrella olevan kirkon. Kuva: Ulla Pendolin

Vaikka en kieliopintojen alkutaipaleella juuri pystynyt keskustelemaan seurakuntalaisten kanssa, oli vastaanotto seurakunnassa ystävällinen ja rohkaiseva. Saman ikäisen, hieman englantia puhuneen seurakuntalaisen kanssa ystävystyinkin. Hänet kastettiin uudessa kirkkotilassa pidetyssä ensimmäisessä joulujumalanpalveluksessa.

Palveluseurakuntani vaihtui useaksi vuodeksi toisaalle, mutta toisen työkauden puolivälissä palasin Nishinomiyan seurakuntaan työntekijäksi. Iloitsin tuttujen seurakuntalaisten tapaamisesta ja moneen uuteen tutustumisesta. Haasteista huolimatta koin iloa työstäni ja seurakunnan kasvusta. Jäsenmäärä ylitti 50 jäsenen rajapyykin, ja pyhäkouluun osallistui parhaimmillaan yli kymmenen lasta. Juhlahetket, joissa kasteen kautta liitettiin seurakuntaan ja Jumalan perheväkeen uusi jäsen, muistuttivat siitä, ettei työ ole turhaa. Pyhä Henki tekee työtä Raamatun Sanan kautta ja synnyttää uskon yhä uusien ihmisten sydämessä, myös Japanissa.

Pyhäkoululaisten lukumäärä on ilonaihe. Kuva: Helen Palmu

Internetissä vastaan tullut raamatunjae mullisti nuoren japanilaisen perheenisän maailman. Mies sairastui influenssaan ja joutui jäämään työstä kotiin. Aikansa kuluksi hän surffasi internetissä, ja siellä esiin noussut Jeesuksen lupaus olla kanssamme kaikki päivät maailman loppuun saakka pysäytti miehen. Yksinäisen lapsuuden eläneelle asia tuntui mullistavalta. Se johti miehen opiskelemaan Raamattua kodin lähellä sijainneessa kirkossa ja lopulta kasteelle.

Vuosi sitten pääsiäisjumalanpalveluksen yhteydessä seurakunnassa vietettiin perheen 4- ja 1-vuotiaiden tyttärien kastejuhlaa. Kastehetkeä edeltäneessä puheessa mies kertoi, että suurin lahja, jonka hän isänä tyttärilleen voi antaa, on johdattaa heidät osallisiksi kasteen lahjasta.

Kaste on paras lahja, jonka isä tyttärilleen halusi antaa. Kastepappina Lauri Palmu. Kuva: Ulla Pendolin

Päätin toisen työkauteni samassa seurakunnassa, jossa matkani aloitin. Minut saateltiin kotimaahan lähtölahjoin, musiikkiesityksin sekä kauniilla ja rohkaisevilla sanoilla. Liikutuksen kyynelistä huolimatta päällimmäinen tunteeni oli ilo ja kiitos kaikesta kokemastani. Parasta oli saada tutustua japanilaisiin, ystävystyä ja elää arkea heidän rinnallaan, ja kertoa siitä maanjäristyksen ja tsunamin kestävästä toivosta, jonka varaan oma elämä kristittynä rakentuu. Vaikka työn tulosta on usein vaikea nähdä ja arvioida, ei Jumala anna työn valua hukkaan.

Meistä jokainen on kutsuttu palvelemaan Jumalan valtakunnan työssä omalla paikallamme ja lahjoillamme. Kristuksen ruumissa tehtävät ovat erilaisia, mutta kaikkia tarvitaan. Tule mukaan!

Ulla Pendolin

Nishinomiyan seurakunnan työstä vastaavat tällä hetkellä Lauri ja Asako Palmu. Palmujen ystäväkirjeet ovat luettavissa heidän kotisivuillaan.

Lahjoita tähän työhön:


Mikä on hengellinen koti ja mitä on karismaattisuus? Mitä karismaattisilta yhteisöiltä voidaan oppia? Muun muassa näihin kysymyksiin etsittiin vastausta Globaalit

”Kun ihmisten päät kieltäytyvät, mennään heidän sydämensä perään. Kun he kohtaavat Jumalan, heidän sydämensä kertoo heidän päälleen, mitä kannattaa kysyä”, sanoi Mark Aldridge.

Karismaattisuus, hengellinen koti ja lähetystyö

Mikä on hengellinen koti ja mitä on karismaattisuus? Mitä karismaattisilta yhteisöiltä voidaan oppia? Muun muassa näihin kysymyksiin etsittiin vastausta Globaalit megatrendit ja Jumalan lähetys -seminaarissa viime perjantaina Kansanlähetys-opistolla Ryttylässä. Vuosittaisessa seminaarissa tarkastellaan maailmanlähetyksen ja maailmanlaajan kristikunnan erilaisia ilmiöitä.

– Elämme keskellä muutoksia, joiden vaikutuksesta lähetyksen suunta on kaikkialta kaikkialle. Lähetystyö on muuttunut. Maailmamme on kutistunut ja kaikki tapahtuu nyt reaaliaikaisesti. Työstämme Kansanlähetyksessä hengellisen kodin mallia, koska ajattelemme, että meillä on opittavaa. Toivottavasti emme koskaan ole niin viisaita, että meidän ei tätä tarvitsisi tehdä, totesi apulaislähetysjohtaja Teijo Peltola puheenvuorossaan.

Tapahtuman ulkomaisena puhujavieraana oli New Wine -liikkeen kansainvälinen johtaja Mark Aldridge Englannista. Hän sanoi, että seurakunnan kulttuurin pitää sopia lähetysteologiaan. On tärkeää ymmärtää, millaisessa ympäristössä toimitaan.
– Alueellamme Lontoossa asuu 80 000 ihmistä. Alle kaksi prosenttia heistä ei käy koskaan kirkossa. On syntynyt jo toinen tai kolmas sukupolvi, jolla ei ole minkäänlaista taustaa kirkossa käymisestä.

Aldridge kertoi tutkimuksesta, jossa selvitettiin, mitä opiskelijat haluavat kirkolta tai seurakunnalta. Yleisin vastaus hänen mukaansa oli, että nuoret haluavat kuulua johonkin, missä he ovat tasavertaisia, missä he voivat antaa oman panoksensa ja missä heidän lahjoilleen on käyttöä.

– Elämme hyvin sirpaloituneessa kulttuurissa. Perheiden särkyminen on aivan hirveätä. On yksinäisyyden pandemia. Ihmiset eivät halua enää tulla joukkoon ja olla siellä muukalaisia. Onpa kyseessä mikä maa tai kulttuuri tahansa, sinut on luotu rakastettavaksi. Ja rakastaa voi ainoastaan läheisessä suhteessa, Aldridge opetti.

Pyhän Hengen lahjat mahdollistavat Aldridgen mukaan erilaiset palvelutehtävät. Hän mainitsi, että hänen seurakuntalaisensa voivat mennä sellaisiin paikkoihin, mihin hän ei ikinä voisi mennä. Aldridge kehotti päästämään ihmiset käyttämään niitä lahjoja, joita Jumala on heille antanut.

– Meidän tulee vapauttaa apostolit, profeetat ja vieraanvaraisuuden lahja. Ei ole yhtäkään kristittyä, joka ei olisi kastettu Kristukseen ja ottanut vastaan Pyhän Hengen ja jota Jumala ei voisi käyttää. Kirkko on kasvamassa. Seurakuntia on istutettu eri puolille maata näiden ihmisten lahjojen tähden.

Kansanlähetysopiston apulaisrehtori Vesa Ollilainen totesi puheessaan (lue puhe kokonaisuudessaan tästä linkistä), että globaalien trendien suhteen karismaattisuuteen on kaksi näkökulmaa: järki ja Raamattu.

– Viisaat ovat sanoneet, että jos et opiskele historiaa, olet tuomittu toistamaan sitä. Historian tunteminen voi varjella meitä toistamasta menneitä virheitä. Historia opettaa meille, että luterilaisuudelle karismaattisuus ja siihen liitetyt ilmiöt eivät ole uusia.

Miten ihminen voi sitten kohdata Jumalan ja kuulla hänen äänensä? Ollilainen kehottaa lukemaan Raamattua.

– Sisäisistä äänistä jäämme aina epävarmuuteen. Niitä voidaan kutsua ilmestykseksi, profetiaksi tai Pyhän Hengen puheeksi, mutta ne nousevat langenneesta ihmisestä. Varma voit olla vain Raamatun sanasta. Jos Raamattua mieluummin etsit välitöntä ja suoraa Jumalan puhetta, antaudut ehdoin tahdoin epävarmuudelle sekä eksytykselle.

Kommenttipuheenvuoron esitti Jukka Jämsén. (Lue se tästä linkistä).

Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysteologi Jaakko Rusama muistutti, että kirkko on liikkeelle lähetetty Jumalan kansa.
– Voimaannutamme ja valmennamme ihmisiä toimimaan siinä ympäristössä, missä he elävät. Kirkko antaa sille voimakkaan tukensa.

Rusama totesi, että me kristityt uskomme ihmeisiin. Hän kertoi iloitsevansa ihmeistä.
– Postmodernille ihmiselle on vaikeaa uskoa ihmeisiin, koska hän haluaa hallita kaikkea. Kuulemmeko kolmiyhteisen Jumalan tahtoa ja olemmeko halukkaat jakamaan sitä? Meidän pitää elää, toimia ja noudattaa Herran tahtoa. Osaammeko puhua myönteisesti toisista ja elämmekö ihan oikeasti kristillisen rakkauden hengessä, kun kohtaamme toisin ajattelevia? Puhumme Jumalan lähetyksestä, emme omasta lähetyksestämme. Siitä, miten elämme uskoa lahjana. Lähetys alkaa kotiovelta.

Kuuntele kaikki päivän aikana pidetyt puheet täältä.

Kansanlähetyksen ohjelmasta (julkaistu 2011) ilmenevät liikkeen teologiset painotukset ja toimnnalliset linjaukset.  Karismaattisuus on määritelty ohjelmassa näin (sivut 15–16):

Seurakunnan rakentamiseksi Pyhä Henki on jakanut kaikille  uskoville armolahjoja. Jokaiselle uskovalle tulee löytää hänen persoonallisuutensa ja armolahjavarustuksensa mukainen paikka ja tehtävä seurakunnassa. Hänet on kutsuttu toteuttamaan yhteisen pappeuden palvelutehtävää saamiensa armolahjojen mukaisesti: ”Palvelkaa kukin toistanne sillä armolahjalla, jonka olette saaneet, Jumalan moninaisen armon hyvinä haltijoina. Joka puhuu, puhukoon Jumalan antamin sanoin, ja joka palvelee, palvelkoon voimalla, jonka Jumala antaa, jotta Jumala tulisi kaikessa kirkastetuksi Jeesuksen Kristuksen kautta.” (1. Piet. 4:10–11)

Jotta Jumalan runsaasti antamat armolahjat koituisivat siunaukseksi, niitä tulee käyttää rakkaudella. ”Kaiken on tapahduttava arvokkaasti ja hyvässä järjestyksessä.” (1. Kor. 14:40)

 

 

Tapasin Etiopian Mekane Yesus -kirkon lähetysjärjestön johtajan Wondimu Mathewosin. Kaivoin laukustani mikrofonin ja kysyin häneltä kirkon kasvun salaisuuksista ja lähetystyön

Miksi Etiopian kirkko kasvaa? Ihmeet, sitoutuminen ja Jumalan suosio köyhän kirkon kasvussa

Tapasin Etiopian Mekane Yesus -kirkon lähetysjärjestön johtajan Wondimu Mathewosin. Kaivoin laukustani mikrofonin ja kysyin häneltä kirkon kasvun salaisuuksista ja lähetystyön aloittamisesta kirkossa. Tämä on kuvausta siitä, miten köyhä tekee toisia rikkaaksi.

Lähetysjohtaja Mika Tuovinen: Olemme kuulleet paljon Etiopian Mekane Yesus -kirkon kasvusta. Kirkko perustettiin 1959, jolloin siinä oli 18 000 jäsentä. Mikä on jäsenmäärä nyt?

Wondimu Mathewos: Vuoden 2017 tilastojen mukaan se on 9,2 miljoonaa.

Mikä on suuren kasvun taustalla? Kuudessa vuosikymmenessä vajaasta kahdestakymmenestä tuhannesta yli 9 miljoonaan jäseneen?

Ensimmäinen syy on Jumalan suosio ja hänen työnsä keskuudessamme.

Toinen syy on kirkon jäsenten osallistuminen evankelioimiseen. Jokainen kirkkomme jäsen on evankelista omassa perheessään, kylässään ja lähialueilla. Noin 98 prosenttia uusista ihmisistä tavoitetaan maallikoiden kautta. Papisto tuo uusia jäseniä vain kaksi prosenttia. Jokainen kirkon jäsen on sitoutunut kirkon elämään ja tehtävään. Tämä on yksi kasvun salaisuuksista.

Kolmas syy on se, että Mekane Yesus on karismaattinen luterilainen kirkko.

Tässä on kolme tärkeintä asiaa kasvun taustalla: Jumala itse, maallikoiden sitoutuminen kirkon työhön ja riippuvuus Pyhästä Hengestä.

Olen kuullut ihmeistä, joita Etiopiassa tapahtuu evankeliumin julistamisen yhteydessä. Liittyvätkö ne pääosin siihen, kun evankeliumia viedään uusille alueille, vai ovatko ne samalla tavalla läsnä myös kirkon vakiintuneessa toiminnassa?

Enimmäkseen uusilla alueilla Jumala osoittaa voimansa ja vahvistaa läsnäolonsa ihmeiden ja tunnustekojen kautta. Usein siellä esiintyy riivaajien ulosajamisia ja muita ihmeitä mutta ei suinkaan aina. Toisaalta Jumalan tekemiä ihmeitä koemme kyllä myös alueilla, joissa kirkko on jo olemassa.

Mitkä ovat nyt Mekane Yesus -kirkon suurimpia haasteita?

Kirkko kasvaa hyvin nopeasti. Suurena haasteena on uusien uskovien opetuslapseuttaminen. Maallikkouskovien tulee opettaa kristityksi kääntyneitä – se on ainoa tapa ohjata näin nopeaa kasvua. Myös koulutettujen pastorien tarve on suuri.

Toinen haaste nykyään on menestysteologia. Jäsenemme elävät köyhyydessä ja menestyksen saarnaajat keskittyvät näiden ihmisten taloudellisiin ja tunne-elämän tarpeisiin. Silloin kristinuskosta tulee pinnallista.

Mekane Yesus -kirkko tekee lähetystyötä myös ulkomailla. Milloin tämä työ alkoi?

Mekane Yesus -kirkko perusti lähetysjärjestön 2007. Tehtävämme on edistää lähetysnäkyä. Se ei ole aina helppoa, sillä meidän oma  ulkomaille suuntautuva lähetystyömme on uusi asia kirkossamme. Olemme tottuneet ajattelemaan, että lähetystyö on ulkomaalaisten tekemää työtä ja suuntautuu muualta meihin päin.

Silti perustamisestaan alkaen Mekane Yesus -kirkon lähetysyhdistys (International Mission Society) on jo lähettänyt 17 lähetystyöntekijää Etiopiasta eri puolille maailmaa Aasiaan, Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan.

Miten te rahoitatte lähetystyön?

Olemme saaneet kuluneina vuosisatoina paljon yhteistyökumppaneiltamme Euroopasta ja Yhdysvalloista. Kun he tulivat avuksemme, he eivät olleet erityisen rikkaita. Köyhinäkin he halusivat lähettää työntekijöitä Etiopiaan ja tulivat meille siunaukseksi. Kumppanimme Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja muissa maissa uhrasivat paljon. Haluamme oppia heiltä.

Raamatun mukaan kirkko on olemassa lähetystä varten. Lähetystyö on kirkon elinehto. Niin kuin ihmiskeho ei toimi ilman verta, kirkko ei voi elää ilman lähetystyötä. Lähetystyö on annettu tuomaan kirkolle elämää, energisyyttä ja tarkoitusta.

Siksi mekin sitoutamme kaikkia kirkon jäseniä lähetystyöhön. Kun kerromme työstä, myös köyhät vastaavat kutsuun.

Muun muassa eräs köyhä maanviljelijä sanoi: ”Minulla on vain yksi vasikka. Haluaisin antaa sen lähetystyölle.”

Toinen nainen sanoi: ”Minulla on vain yksi lammas. Haluaisin antaa tämän lampaan lähetystyölle.”

Ja eräs evankelista sanoi: ”Minulla ei ole mitään! Mutta minulla on verta suonissani. Voitteko ottaa vastaan verta lähetyksen hyväksi?”

Nyt Jumala valmistaa kirkkomme jäseniä lähetystehtävään, mutta ei heidän rikkautensa vuoksi vaan siksi, että heidän sydämessään on tuli ihmisten tavoittamiseksi evankeliumilla.

Kansanlähetys lähetti ensimmäisen lähetystyöntekijän Etiopiaan vuonna 1968. Juhlimme viittä yhteisen työn vuosikymmentä marraskuussa 2018 Etiopiassa. Millaisia terveisiä lähetät Suomeen?

Toivotan teille hyvää lähetyksen juhlavuotta. Etiopian Mekane Yesus -kirkko on saanut paljon Suomen kristityiltä ja Kansanlähetykseltä. Olemme kiitollisia siitä, mitä olette meille tuoneet. Nyt vaivannäkönne tuottaa paljon hedelmää. Me emme ole enää vain lähetysmaa vaan myös lähetystyötä tekevä kirkko. Olemme uudessa tilanteessa, ja tässä olemme teidän rinnallanne ja teemme työtä teidän kanssanne.

Terveisiä kaikille suomalaisille kristityille ja Kansanlähetyksen ystäville!

Kiitos, Wondimu Mathewos!

Suljen liikuttuneena mikrofonin. Kiitollisena ajattelen teitä,  jotka olette rukoilleet Etiopian työn puolesta ja antaneet sille varoja. Lämmöllä muistan lähetystyöntekijöitämme ja heidän monenlaisia uhrauksiaan tässä työssä. Työ jatkuu.  Tällä hetkellä Kansanlähetyksessä tuemme pappien koulutusta, välitämme kummeja koululaisille sekä nuttuja vastasyntyneille. Meillä on Etiopiassa viisi lähetystyöntekijää.

Siunauksen toivotuksin

Mika Tuovinen
lähetysjohtaja

Toistakymmentä vuotta sitten, kun opiskelin Kansanlähetysopiston Raamattulinjalla, lähetystyötä käsittelevän opintojakson tenttikirjana oli Soini ja Kaija Olkkosen työstä Papua-Uudella-Guinealla kertova kirja

Akashi-Kaikyon silta yhdistää Honshun ja Awajin saaret. Kuva: Ulla Pendolin

Näky toteutuu

Toistakymmentä vuotta sitten, kun opiskelin Kansanlähetysopiston Raamattulinjalla, lähetystyötä käsittelevän opintojakson tenttikirjana oli Soini ja Kaija Olkkosen työstä Papua-Uudella-Guinealla kertova kirja Näky toteutuu viidakossa. Kirja teki minuun syvän vaikutuksen. Vaikken itse uskonut, että minusta olisi lähetystyöntekijäksi, olin tietämättäni jo Jumalan valmistamalla tiellä, joka johdatti minut ensin vuodeksi Etu-Aasiaan ja muutamaa vuotta myöhemmin Japaniin – lähetystyöntekijäksi!

Nuorena lukiolaistyttönä tehty matka, joka oli ensikosketukseni Japaniin, sai uuden merkityksen, kun jälkikäteen ymmärsin Jumalan valmistelleen minua työhön ja elämään Nousevan auringon maassa jo vuosikausien ajan. ”Mutkankin kautta vie Jumalan suora tie”, niin yksittäisten ihmisten kuin kokonaisten kansakuntien elämässä. Israelin kansan Jumala johdatti 40 vuoden erämaavaelluksen jälkeen Luvattuun maahan, ja Jumalan Aabrahamille antama lupaus maasta ja kansasta toteutui ajallaan. Vaikka oma usko asioiden toteutumiseen horjuisikin, Jumala on uskollinen, ja Hän on johdattanut ja pitänyt huolta laumastaan myös Japanissa.

Uusia seurakuntia Japaniin

Kansanlähetys aloitti Japanin työn pian liikkeen perustamisen jälkeen vuonna 1968. Työnäkynä on alusta lähtien ollut perustaa kristillisiä seurakuntia sinne, missä niitä ei vielä ole. Aluksi työ keskittyi Shikokun saarelle, jonne perustettiin Yoshinogawan, Itä-Tokushiman ja Ananin seurakunnat. 1980-luvulta lähtien työn painopiste siirtyi Honshun pääsaarelle Koben suurkaupunkialueelle. Lähetyksen työn tuloksena Japaniin on perustettu kuusi seurakuntaa ja yli 400 henkilöä on kastettu.

Työtä Awajin saarella

Honshun ja Shikokun välissä sijaitsee pieni Awajin saari, joka on kuuluisa herkullisista sipuleistaan ja Awaji-gyu-naudanlihasta. Saaren yhdistää Honshun pääsaareen lähes neljän kilometrin mittainen, maailman pisin riippusilta. Sillan rakenteita ja sillalta avautuvia näkymiä olen ihaillut lukemattomat kerrat käydessäni saarella sijaitsevassa Sumoton kaupungissa, jonne Kansanlähetyksen toimesta perustettiin Awajin seurakunta vuonna 1997.

Jumalanpalvelus vanhoissa vuokratiloissa. Kuva: Ulla Pendolin

Aluksi seurakunta kokoontui pienissä vuokratiloissa. Kun tilat kävivät ahtaaksi kasvavalle seurakunnalle, heräsi unelma omasta kirkosta, johon voisi kutsua myös uusia ihmisiä. Joulukuussa 2011 seurakunta osti tontin kirkkorakennusta varten. Arkkitehti Hannu Nokelaisen suunnitteleman kirkon rakentamista tukivat myös monet suomalaiset seurakunnat ja yksityishenkilöt. Yhteistyön tuloksena keväällä 2014 valmistui uusi ja valoisa kirkkorakennus ja pappila. Vastavalmistuneen kirkon ensimmäisessä jumalanpalveluksessa kastettiin neljä henkilöä. Unelma uudesta kirkosta ja uusien ihmisten tavoittamisesta kävi toteen.

Tämän vuoden maaliskuussa Awajin seurakuntaan nimitettiin ensimmäiset vanhimmiston jäsenet, ja kasteen kautta seurakuntaan liitettiin kaksi uutta jäsentä. Seurakunnan työstä parin viime vuoden ajan vastanneet, kotimaanjaksolle Suomeen palanneet Arni ja Eeva Hukari eivät olisi voineet saada parempaa lähtölahjaa.

Jumalanpalvelus ja kastejuhla 25.3.2018. Kuva: Arni Hukari

Työ Awajin seurakunnassa jatkuu nyt kansallisin voimin. Jälleen yksi näky on toteutunut, kun seurakunta siirtyi huhtikuun alusta toimimaan japanilaisen pastorin johdolla. Saamme yhdessä rukoilla työlle siunausta ja seurakunnalle kasvua jatkossakin. Jumalan pelastussuunnitelma odottaa toteutumistaan vielä monen japanilaisen elämässä.

Ulla Pendolin

Hukareiden kuulumisia voit lukea heidän kotisivuiltaan.

Tule mukaan tukemaan Japanissa tehtävää evankelioimistyötä! Lue lisää.

Lahjoita tähän työhön:


Kansanlähetysopistolla Ryttylässä  järjestetään 27. huhtikuuta 2018  toista kertaa Globaalit megatrendit ja Jumalan lähetys -seminaari. Seminaari on Kansanlähetyksen vuosittainen missiologinen foorumi,

Kuva: i-stockphoto

Karismaattisuus, kirkon kasvu ja ekumenia

Kansanlähetysopistolla Ryttylässä  järjestetään 27. huhtikuuta 2018  toista kertaa Globaalit megatrendit ja Jumalan lähetys -seminaari.

Seminaari on Kansanlähetyksen vuosittainen missiologinen foorumi, jossa avataan ikkunoita lähetyksen maailmaan. Tämän vuoden seminaarin teemana on Karismaattisuus – kirkon kasvu ja ekumeeniset haasteet. 
 
Karismaattisuuteen, kirkon kasvuun ja ekumeenisiin haasteisiin kuuluva kysymyksenasettelu kohdataan yhä enemmän myös suomalaisissa seurakunnissa, mediassa sekä kirkkojen ja lähetysjärjestöjen kansainvälisissä suhteissa. Seminaari on osa keskustelua, jossa seurataan, mitä opittavaa meillä on karismaattisuudesta ja kasvavista seurakunnista. Samalla halutaan peilata myös sitä, mitä annettavaa juurevalla luterilaisella katekismus-kristillisyydellä on nykyajan ihmiselle. Seminaarin ohjelma on luettavissa täällä.

Seminaarin pääpuhujana on kirkkoherra Mark Aldridge, joka on New Wine -liikkeen kansainvälisen työn johtaja Englannissa. Hän opettaa muun muassa seurakunnan istuttamiseen ja yhteisön rakentamiseen liittyvistä teemoista. Aldridge puhuu myös samana viikonloppuna 27.–29.4.2018 Ryttylässä pidettävässä rukouskonferenssissa.

Muita puhujia ovat Verkosto-yhteisön toiminnanjohtaja Marko Huhtala ja teologian tohtori Vesa Ollilainen Kansanlähetysopistolta. Kommenttipuheenvuoroja päivän aikana käyttävät yhteisöinspiraattori Johanna Sandberg Hengen uudistus kirkossamme -liikkestä, Lapuan hiippakunnan kansainvälisen työn hiippakunta-sihteeri Jukka Jämsén sekä lähetysteologi Jaakko Rusama Kirkon lähetystyön keskuksesta. Seminaarin juontajana toimii apulaislähetysjohtaja Teijo Peltola ja musiikista vastaa Johanna Boedecker.
 
Kutsumme seminaariin mukaan kaikki lähetystyön parissa työskentelevät sekä lähetystyöstä, missiologiasta tai seurakuntatyöstä kiinnostuneet.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen: sekl.fi/kalenteri, keskus@sekl.fi, puh. 019 77 920 tai suoraan nettilomakkeella.

Kerro myös mahdolliset erikoisruokavaliosi ilmoittautumisen yhteydessä.

Hinta 35 € sisältää osallistumismaksun ja ateriat.