Avainsana-arkisto: Lähetystyö Japanissa

”Lähetyksessä kirkko ja kristityt on kutsuttu osallistumaan Jumalan lähetykseen. Pyhän Hengen vuodattaminen merkitsi ensimmäisenä helluntaina käännekohtaa Jumalan lähetyksessä. Kristuksen seuraajille

Kuvassa hymyilee Maria Vuorma, joka toimii raamatunkäännöstyössä Papua-Uudessa-Guineassa.

Missio Dei -missioforum Ryttylässä – tule mukaan!

”Lähetyksessä kirkko ja kristityt on kutsuttu osallistumaan Jumalan lähetykseen. Pyhän Hengen vuodattaminen merkitsi ensimmäisenä helluntaina käännekohtaa Jumalan lähetyksessä. Kristuksen seuraajille annettiin valtuutus ja tehtävä todistaa sanoin ja teoin Kristuksen rististä ja ylösnousemuksesta. Kristillisen kirkon olemassaolo perustuu tähän lähettämiseen. Kristillisen seurakunnan ja kirkon olemassaolo ei saa oikeutustaan siitä, mitä se tekee ja miten se toimii, vaan Jumalan kutsusta ja valtuutuksesta.”*

Mitä on Jumalan lähetys, Missio Dei, ja mikä on minun paikkani lähetystyössä? Näihin ja muihin lähetystyön kysymyksiin voit saada vastauksia vuoden ensi vuoden alussa missioforumissa, jonka teemana on Missio Dei – Jumalan lähetys. Tule mukaan tapaamaan lähetystyöntekijöitä, verkostoitumaan muiden lähetystyön keskeisten toimijoiden kanssa sekä oppimaan lisää lähetystyön ajankohtaisista asioista!

Vuoden 2018 missioforum järjestetään 19.–21. tammikuuta 2018 Kansanlähetysopistolla. Tapahtuma alkaa perjantaina 19. tammikuuta lähetyksen avainhenkilöiden tapaamisella.

Kuulemme tuoreita terveisiä lähetystyöstä; keskiössä ovat erityisesti Etiopian ja Japanin työalueet. Vuonna 2018 tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Kansanlähetyksen ensimmäiset lähetystyöntekijät lähtivät Jumalan kutsusta näihin kaukaisiin maihin.

Mukana tapahtumassa ovat mm. päätoimittaja Leif Nummela (Uusi Tie), kirkkoherra Henry Liivola (Rauman seurakunta), piirijohtaja Ari Malmi (Varsinais-Suomen Kansanlähetys), aluekoordinaattori Jukka Repo (SEKL) ja kotimaisen työn aluekoordinaattori Anssi Savonen (SEKL). Lähetystyöntekijöistä mukana ovat muun muassa  Pirkko ja Raimo Tuppurainen, Maria ja Mikko Vuorma, Pirkko ja Sakari Valkama, Ari Salminen ja monet muut lähetystyöntekijät eri työalueilta, sekä kevään 2018 kansainvälisyyslinjan opiskelijat.

Lisätietoa tapahtumasta ja ilmoittautumisesta (viimeistään 12.1.) tästä

Lämpimästi tervetuloa mukaan Missio Dei -missioforumiin!

*Risto A. Ahonen: Lähetys rajojen ylittäjänä – Kokonaisvaltaisen lähetyskäsityksen vaikutus lähetystyön rakenteeseen

Tästä alkoi matkani japanin kielen maailmaan! Jumalan suunnitelma on kohdallani johdattanut minut opiskelemaan lähetystyöntekijäksi. Seuraavana pysähdyspaikkana näyttäisi olevan Japani. Elokuussa

Konnichiwa!

Tästä alkoi matkani japanin kielen maailmaan! Jumalan suunnitelma on kohdallani johdattanut minut opiskelemaan lähetystyöntekijäksi. Seuraavana pysähdyspaikkana näyttäisi olevan Japani. Elokuussa pakkaan laukkuihini salmiakkia ja ruisleipää ja lähden ensimmäiselle työkaudelle.

Sain hieman tuntumaa tulevaan kotimaahani, kun pääsin maaliskuussa sinne vajaan kahden viikon vierailulle. Nyt jo useamman vuoden kestänyt valmistautuminen ja suunnittelu sai konkretiaa siipiensä alle, kun nostin katseeni vuorille, istuin japaninkielisessä jumalanpalveluksessa, maistelin japanilaisia ruokia tai heräilin aikaeron vuoksi aivan vääriin aikoihin. Matka jätti myös kaipuun palata takaisin ja opiskella kieli, jotta voin kommunikoida japanilaisten kanssa.

Oheisella videolla muutamia ajatuksia ja tunnelmia matkalta. Hyppää sinäkin mukaan suureen tehtävään!

Asta Vuorinen
Lähettikandidaatti

Lähde mukaan tukemaan ja seuraamaan Astaa suuressa tehtävässä: http://suuressamukana.fi/lahetystyontekija/vuorinen-asta/

Kuvassa Kansanlähetyksen Japanin työn eturintama esirukouksiisi. Kymmenen päivän Japanin matkani kääntyy lopuilleen; istun Kansain lentokentällä odottamassa pääsyä Helsinkiin lähtevälle lennolle.

Japani sydämellä ja rukouksissa

Kuvassa Kansanlähetyksen Japanin työn eturintama esirukouksiisi.

Kymmenen päivän Japanin matkani kääntyy lopuilleen; istun Kansain lentokentällä odottamassa pääsyä Helsinkiin lähtevälle lennolle. Matkalaukku on täynnä Ryttylään Kansanlähetysopiston Lähetyspuotiin tulevaa Japani-tavaraa – ihan vähän on tuliaisia omillekin läheisille.

Ennen kaikkea kuitenkin täynnä ovat ajatukset kaikkea sitä, mitä tällä matkallani opin. Lapsesta asti olin kuullut, että lähetystyö Japanissa on hidasta ja vaikeaa. Varmasti se sitä onkin – ja silti Jumalan työn tulokset ovat nähtävissä meillekin, kun vuosikymmeniä on tehty uskollista kylvötyötä. Viimeisenä päivänäni Japanissa tapasin ihmisen, jonka perhe oli ollut kristitty jo monta sukupolvea. ”Se on minulle normaalia”, tämä rouva sanoi.

Rukoillaan, että Jeesukseen uskomisesta tulisi normaalia mahdollisimman monelle lapselle ja aikuiselle Japanissa. Tehdään työtä ja annetaan eteenpäin Jumalan meille antamia lahjoja, jotta se olisi mahdollista!

Näetkö tässä Japanin kaupunkimaisemassa kahleet ja pimeyttä vai todistajien ketjun ja valoa?
Kansanlähetyksen lähetystyö Japanissa

Sayonara, Nippon!

Anne Tuovinen
aluekoordinaattori

Tue Japanin työtä taloudellisesti. Anna tästä lahja japanilaisten tavoittamiseksi evankeliumilla

Lahjoita tähän työhön:


Anne Tuovisen matka Japanissa – lue lisää:

Anne Tuovisen Facebook-video ennen matkaa – Anne Tuovinen
Japanissa opiskellaan englantia ja musiikkia Ullan kanssa – Ulla Pendolin
HAT-Kobessa Marin ja Danielin kanssa – Mari ja Daniel Nummela
Yllätysjuhlat Japanissa Lean kanssa – Lea Pihkala
Juoksemaan luterilaisen pappiskoulutuksen puolesta Japanissa – Kansanlähetyksen lähetystyöntekijät
Historian siipien havinaa Japanissa Taijan kanssa – Henry ja Taija Liivola
Awajilla Eevan ja Arnin kanssa – Arni ja Eeva Hukari
Nishinomiyassa Asakon ja Laurin kanssa – Lauri ja Asako Palmu
Japani sydämellä ja rukouksissa – Matkan loppukatsaus.

Kuvassa keskellä 98-vuotias Jumalan lapsi molemmilla puolillaan vähän nuoremmat. Tänään on merkittävä päivä! Pääsen toista kertaa elämässäni japanilaisen seurakunnan jumalanpalvelukseen

Nishinomiyassa Asakon ja Laurin kanssa

Kuvassa keskellä 98-vuotias Jumalan lapsi molemmilla puolillaan vähän nuoremmat.

Tänään on merkittävä päivä! Pääsen toista kertaa elämässäni japanilaisen seurakunnan jumalanpalvelukseen – ensimmäisestä kerrasta onkin jo kulunut tasan viikko. Olen kirkkovieraana Nishinomiyan seurakunnassa, jossa palvelevat Kansanlähetyksen lähetit Asako ja Lauri Palmu. Toinen merkittävä asia on se, että ensimmäistä kertaa elämässäni olin hereillä sillä kellonlyömällä, kun Suomi siirtyi talviaikaan. Tosin täällä kello siinä vaiheessa näytti jo aamuyhdeksää.

Länsi-Japanin ev.lut. kirkolle on tyypillistä alun perin norjalaisten tuoma maallikkokeskeisyys ja myös jumalanpalveluksessa maallikkojuontajan tärkeä rooli. Tänäkin sunnuntaina rouva Chiba johtaa jumalanpalveluksen melkein kaikki osiot. Lauri-pastorin tehtäväksi jää saarna ja Herran siunaus sekä jumalanpalveluksen päätteeksi lukuisa joukko tiedotuksia. Asako Palmu säestää.

Toki kulissien takana papin perheellä on jumalanpalveluksen valmistelussa paljon tehtävää aina viikkoesitteiden taittelusta (minäkin autoin!) kadun lakaisemiseen. Uskonpuhdistuksen muistopäivän kunniaksi liturginen väri on vaihdettu vihreästä punaiseen pastorin omin käsin.

kristinusko Japanissa

Nishinomiyan seurakunta viettää uskonpuhdistuksen muistopäivän jumalanpalvelusta. Pianon ääressä Asako Palmu.

Tunnen jo olevani varsin pätevä kirkkovieras, kun osaan napata itselleni takapöydältä kauniin kirjekuoren kolehtiseteliä varten. Kykenen myös laulamaan tai lukemaan muun seurakunnan mukana aina silloin, kun sanotaan ”Halleluja” tai ”Aamen”. Kyllä tämä tästä – enää kolmekymmentä vuotta, niin on japanin kieli hallussa!

Jumalanpalveluksen teema on ”Vapaaksi tekevä totuus”. Palmu-sensei kysyy saarnassaan kohtikäyvästi: ”Oletko vapaa? Jumalan Sanassa pysymällä meistä tulee todellisia opetuslapsia. Totuus tekee meidät vapaiksi. Jeesus vapauttaa synnin, kuoleman ja paholaisen vallasta.” Lutherin vapauttava ahaa-elämys koskee tätä kirkkokansaa samoin kuin kaikkia Suomessakin kokoontuvia: pelastus tulee Jumalan teoista, ei meidän teoistamme.

Lähetystyöntekijä Lauri Palmu saarnaa

Lauri-pastori saarnaa Lutherin suurista oivalluksista.

Tuttuun tapaan tuon jumalanpalveluksen lopuksi terveiset Suomen kristityiltä ja Kansanlähetykseltä. Kyynel tulee silmään, kun seurakunnan kuoro odottamatta ryhmittäytyy eteeni ja laulaa minulle Jumalan siunausta toivottaen. Vähän harmittaa, että nauhuri jäi matkalaukkuun pappilan yläkertaan.

Tämän artikkelin yläkuvassa poseeraan kahden viehättävän rouvan kanssa. Keskellä istuva rouva Nato on aikoinaan saanut toiveikkaaksi etunimekseen Momoyo, joka tarkoittaa sataa aikakautta. Lähellä sen toiveen toteutuminen jo onkin; Momoyo on nyt 98-vuotias. Hänet on lapsena tuonut kirkkoon isoisä, joka kuului Japanin legendaaristen samuraiden joukkoon. Nyt ilon Jeesuksen löytämisestä jakaa myös hänen tyttärensä Shibakawa (kuvassa oikealla) sekä seuraavienkin sukupolvien edustajat.

Nöyrin mielin pakkailen illalla matkalaukkua kotimatkaa varten. Lähetystyö Japanissa tuottaa hedelmää Jumalan valtakuntaan; mahtavaa saada olla siinä mukana! Suljetaan rukouksiimme Palmun perhe ja Nishinomiyan seurakunta!

Kohta jo kotimatkalla Japanista

Anne Tuovinen
aluekoordinaattori

Lahja Asako ja Lauri Palmun työlle Japanissa

Lahjoita tähän työhön:


Anne Tuovisen matka Japanissa – lue lisää:

Anne Tuovisen Facebook-video ennen matkaa – Anne Tuovinen
Japanissa opiskellaan englantia ja musiikkia Ullan kanssa – Ulla Pendolin
HAT-Kobessa Marin ja Danielin kanssa – Mari ja Daniel Nummela
Yllätysjuhlat Japanissa Lean kanssa – Lea Pihkala
Juoksemaan luterilaisen pappiskoulutuksen puolesta Japanissa – Kansanlähetyksen lähetystyöntekijät
Historian siipien havinaa Japanissa Taijan kanssa – Henry ja Taija Liivola
Awajilla Eevan ja Arnin kanssa – Arni ja Eeva Hukari
Nishinomiyassa Asakon ja Laurin kanssa – Lauri ja Asako Palmu
Japani sydämellä ja rukouksissa – Matkan loppukatsaus.

Kuvassa: Hukarin lähettiperheen naisväki ja aluekoordinaattori Awajin kirkon edessä. Japanin kiertueellani olen ehtinyt Eeva ja Arni Hukarin luo Awajin saarelle.

Awajilla Eevan ja Arnin kanssa

Kuvassa: Hukarin lähettiperheen naisväki ja aluekoordinaattori Awajin kirkon edessä.

Japanin kiertueellani olen ehtinyt Eeva ja Arni Hukarin luo Awajin saarelle. Nimi on monille tuttu, sillä seurakunta on äskettäin saanut suomalaisten tuella rakennetun uuden kirkon. Awajin kirkkohanketta varten moni suomalainen yksityishenkilö ja seurakunta lahjoitti erityisen avustuksen Kansanlähetykselle.

Kun Hukarin perheen kanssa seisomme kauniin valkoisen skandinaavistyylisen rakennuksen pihalla, taas kerran minua hämmästyttää ja ilahduttaa se, miten sopivasti ja oikein Jumalan valtakunta toimii. Täällä se kuvissa nähty kirkko nyt oikeasti on, kiviportaina jalkojeni alla, tämän seurakunnan tarpeisiin juuri parahultainen.

Tulolahjani on erikoisin, mitä eläessäni olen saanut. Awajin seurakuntalaiset lahjoittavat minulle valmiiksi kypsennetyn tai-kalan, jonka perinteinen tarkoitus on tuoda saajalleen onnea. Se on paistettu paksun suolakerroksen sisällä hitaasti miedolla lämmöllä niin, että kosteus kalasta imeytyy suolaan. Kalasta tulee hyvin säilyvää ja maultaan… suolaista.

Sumoton seurakunta Awaji

Tällaiselta näyttää suolakerroksen sisällä paistettu kala.

Seurakunnan pastorina on huhtikuusta alkaen toiminut toisen polven Japanin-lähetti Arni Hukari. Eeva-rouva on kielikoululainen, ja kaksi pientä tytärtä herättävät ihastunutta huomiota kaikkialla, minne menemme.

Awajin seurakunnan jumalanpalveluksissa käy keskimäärin 25 henkeä. Laatu korvaa määrää; heistä on muodostunut poikkeuksellisen aktiivinen maallikkovastuunkantajien joukko. Arni-pastori on siitä mielissään. ”Täällä seurakuntalaiset hoitavat monia sellaisia vastuita, jotka muualla ovat papin harteilla. Se avaa minulle mahdollisuuden omien lahjojeni ja luovuuteni käyttöön ja antaa aikaa iloisten juhlahetkien organisointiin seurakunnalle vakiokuvioiden ohella”, hän sanoo.

Arni Hukarille on tärkeää, että seurakunnassa vallitsisi ilo ja seurakuntalaiset viihtyisivät yhdessä. Japanin yhteiskunnassa ihmiset elävät monenlaisten paineiden ja taakkojen alla, yksinäisinä ja tarkkojen sääntöjen alaisina. Nuori suomalaispastori haluaa rakentaa seurakuntaa, jossa näistä paineista voisi levätä.

Lapsityö lähetystyössä

Arni-supersankari leikittää lapsia ja aikuisia kirkon syystapahtumassa.

Toinen Awajin seurakunnalle tärkeä asia on uusien tulijoiden ystävällinen huomioon ottaminen. Saan itsekin käteeni pienen muoviin käärityn tuliaislahjan, koska vierailen kirkossa ensimmäistä kertaa. Kirkon esitteen lisäksi sen kohokohta on suomalainen pihlajanmarjakarkki.

Rukoilethan kanssamme Hukarin perheen aikuisille viisautta rakentaa Awajin seurakuntaa Jumalan tahdon mukaan ja heidän tyttärilleen onnellista lapsuutta japanilaisessa maaseutukaupungissa! Arvostamme myös taloudellista tukeasi heidän työlleen.

Japanin matkan viimeistä edellisellä pysäkillä

Anne Tuovinen
aluekoordinaattori

 

Lahja Hukarien työn tukemiseen:

Lahjoita tähän työhön:


Seuraa Anne Tuovisen Japanin matkaa:

Anne Tuovisen Facebook-video ennen matkaa – Anne Tuovinen
Japanissa opiskellaan englantia ja musiikkia Ullan kanssa – Ulla Pendolin
HAT-Kobessa Marin ja Danielin kanssa – Mari ja Daniel Nummela
Yllätysjuhlat Japanissa Lean kanssa – Lea Pihkala
Juoksemaan luterilaisen pappiskoulutuksen puolesta Japanissa – Kansanlähetyksen lähetystyöntekijät
Historian siipien havinaa Japanissa Taijan kanssa – Henry ja Taija Liivola
Awajilla Eevan ja Arnin kanssa – Arni ja Eeva Hukari
Nishinomiyassa Asakon ja Laurin kanssa – Lauri ja Asako Palmu
Japani sydämellä ja rukouksissa – Matkan loppukatsaus.

Kuvassa vasemmalta Ananin kirkko, Taija Liivola ja Anne Tuovinen Kierroksellani Kansanlähetyksen Japanin lähettien luona olen ehtinyt Liivoloille Shikokun saarelle. Tämä

Historian siipien havinaa Japanissa Taijan kanssa

Kuvassa vasemmalta Ananin kirkko, Taija Liivola ja Anne Tuovinen

Kierroksellani Kansanlähetyksen Japanin lähettien luona olen ehtinyt Liivoloille Shikokun saarelle. Tämä ympäristö kantaa pitkää ja kunniakasta työmme historiaa. Täällä ensimmäiset Japanin lähettimme Lea ja Jorma Pihkala perustivat seurakunnan Yoshinogawaan, Vuokko ja Seppo Vänskä Ananiin, Pirkko ja Sakari Valkama Itä-Tokushimaan.

Kansanlähetyksen työ alkoi Shikokun saarella Pihkaloiden voimin vuonna 1974. Matkan varrella pioneerilähettiperheet tavoittivat japanilaisia kaikin mahdollisin tarjolla olevin keinoin.

Nyt Ananin pappilaa emännöi vuorostaan Taija Liivola, joka miehensä Henryn kanssa aloitti ensimmäisen työkautensa Japanissa vuonna 1981. ”Noihin aikoihin täällä maaseutukaupungeissa ei ollut muita ulkomaalaisia kuin lähetystyöntekijät. Ihmiset halusivat tutustua meihin; saimme kutsuja mitä kummallisimpiin tilaisuuksiin. Mihin tahansa menimmekin mistä tahansa puhumaan, niin keksimme keinon kertoa myös evankeliumi. Kun esimerkiksi saimme tilaisuuden opettaa koululaisille kansainväli-syyskasvatusta, aloitimme Japanin lipun auringosta ja vertasimme siihen, että Suomen ja muiden Pohjoismaiden lipuissa on risti. Miksi, mitä risti tarkoittaa?” Taija Liivola kertoo.

Luovuutta japanilaisten tavoittamiseen tarvitaan vielä nykyäänkin. Taijan bravuuri on suomalaisen ruuan piiri.

Ruoka ja lähetystyö

Näin houkutteleva on Taijan ruokapiirin mainos.

Toiset kaksi lähettiemme Shikokun saarelle perustamaa seurakuntaa on jo luovutettu paikallisen pastorin huostaan. Taija Liivola lähtee ystävällisesti oppaakseni, jotta pääsen tutustumaan Itä-Tokushiman kirkkoon, jota nykyään isännöi pastori Ogano.

Tokushima Japani

Itä-Tokushiman kirkon alttari.

Pastori Ogano ja hänen vaimonsa ottavat meidät vastaan monin kumarruksin. Vietettyäni Japanissa jo lähes viikon osaan kumartaa takaisin sekä astua eteisessä siististi ulos kengistäni ja suoraan sisätohveleihin. Ogano-sensei kertoo, että seurakunnassa on lapset mukaan lukien kaksisataa jäsentä. Jumalanpalveluksiin osallistuu keskimäärin neljäkymmentä henkeä. Japanin oloissa tämä osallistumis-prosentti huolestuttaa; lienevätkö muuttaneet toiseen kaupunkiin vai mitä on käynyt?

Mielessäni mietin, miten iloissaan olisi se suomalainen kirkkoherra, jonka seurakunnan jäsenistä 20 prosenttia osallistuisi jumalanpalveluksiin. Täällä huolen selittää toisenlainen lähtökohta: Japanissa jokainen kristityksi kastettu on tehnyt tietoisen päätöksen valita tie, joka todennäköisesti tuo heille vaikeuksia lähisuvun kanssa ja työpaikalla. Kukaan ei kuulu kristilliseen kirkkoon sattumalta.

Japanilaiset kristityt

Pastori Ogano vaimonsa kanssa Itä-Tokushiman kirkossa.

Kirkon seinällä on kunniataulu, jossa on seurakuntaa palvelleiden lähetystyön-tekijöiden valokuvia. Tunnistan siitä nuorempina painoksinaan toistakymmentä tuttua ihmistä, Ryttylässä Kansanlähetysopiston pihapiirissä monta kertaa vastaan tulleita, sekä aikuisia että lähettilapsia. Tämä ei ole enää historiaa vaan elämää; lähetystyötä ja sen konkreettisia tuloksia.

Lähtiessä saan pastorilta lahjaksi CD-levyn, jossa yksi seurakunnan jäsenistä laulaa ja pastorin rouva säestää. Ymmärrän ottaa sen vastaan kahdella kädellä ja syvään kumartaen, kuten maassa on hyvänä tapana. Samalla nolostun kuten myös Taija vieressäni: kuinka tulimmekaan kiireissämme lähteneeksi tälle vierailulle ilman tuliaisia? Ehkäpä ulkomaalaiset saavat vielä tämän kerran anteeksi kummalliset tapansa tai niiden puutteen. Pastori Ogano kertoo vielä, miten kiitollisia he rouvan kanssa ovat siitä, että suomalaiset lähetyksen ystävät rukoilevat Japanin kristittyjen puolesta.

Rukoilethan sinäkin? Voit myös tukea taloudellisesti Liivoloiden työtä Ananin seurakunnassa.

Japanin kiertueen eteläisessä kääntöpisteessä

Anne Tuovinen
aluekoordinaattori

Seuraa Anne Tuovisen Japanin matkaa:

Anne Tuovisen Facebook-video ennen matkaa – Anne Tuovinen
Japanissa opiskellaan englantia ja musiikkia Ullan kanssa – Ulla Pendolin
HAT-Kobessa Marin ja Danielin kanssa – Mari ja Daniel Nummela
Yllätysjuhlat Japanissa Lean kanssa – Lea Pihkala
Juoksemaan luterilaisen pappiskoulutuksen puolesta Japanissa – Kansanlähetyksen lähetystyöntekijät
Historian siipien havinaa Japanissa Taijan kanssa – Henry ja Taija Liivola
Awajilla Eevan ja Arnin kanssa – Arni ja Eeva Hukari
Nishinomiyassa Asakon ja Laurin kanssa – Lauri ja Asako Palmu
Japani sydämellä ja rukouksissa – Matkan loppukatsaus.