Avainsana-arkisto: lähetys

Teijo Peltolan puhe Etiopian evankelisen Mekane Yesus -kirkon CMCR:n  (Committee of Mutual Christian Responsibility, keskinäisen kristillisen vastuun kumppanuuskokous) 40. juhlavuoden tilaisuudessa.

Teijo Peltola kiittää Mekane Yesus -kirkon presidenttiä pastori Yonas Yigezua kutsusta CMCR:n 40-vuotisseminaariin. Kansanlähetys aloitti työn Mekane Yesus -kirkon kanssa 50 vuotta sitten. Kuva: Jaakko Rusama

Kumppanuuden muutos lähetyksessä

Teijo Peltolan puhe Etiopian evankelisen Mekane Yesus -kirkon CMCR:n  (Committee of Mutual Christian Responsibility, keskinäisen kristillisen vastuun kumppanuuskokous) 40. juhlavuoden tilaisuudessa.

Sisaret ja veljet Jeesuksessa Kristuksessa, 

Tahdon kiittää Mekane Yesus -kirkon presidenttiä pastori Yonas Yigezua ja tämän seminaarin järjestelykomiteaa kutsusta käyttää puheenvuoroni tänään.  Tämä on CMCR:n 40. tapaaminen, ja edustamani järjestö Kansanlähetys aloitti työn Mekane Yesus -kirkon kanssa 50 vuotta sitten. 

Ennen kuin käyn käsittelemään saamaani aihetta, palaan viime vuoteen. Vuosi sitten, kun osallistuin tähän samaan seminaariin, vierailin myös Mekane Yesus -kirkon Jimma-Bethel-synodissa, jonka synnyssä ja kasvussa edustamani lähetysjärjestö on saanut olla mukana. Minua oli pyydetty saarnaamaan kirkkonne Jimman seurakunnan jumalanpalveluksessa. Tiesin, että seurakunta on opiskelijaseurakunta, mutta hämmästykseni oli suuri, kun näin, kuinka väkeä alkoi virrata kirkkoon. Kirkko täyttyi ja messu aloitettiin. Väkeä saapui messuun arviolta 1 500 ihmistä; pääasiassa nuoria aikuisia, jonkin verran lapsia ja muutama vanhus.

Hämmästelin messun jälkeen osallistujien määrää, mutta vielä enemmän hämmästelin saamaani vastausta: ”Tänään meitä on valitettavasti vähän vähemmän koolla kuin yleensä. Seurakunta koostuu pääasiassa yliopiston opiskelijoista ja henkilökunnasta. Nyt on loma-aika, mutta tavallisesti meitä on koolla noin kaksituhatta osallistujaa. 

Ystävät, sain kokemuksen, joka avasi eteeni aikaikkunan Jumalan lähetyksessä. Voin kuvitella, mikä olikaan tilanne, kun ensimmäiset evankelistat aloittivat aikoinaan kaupungissa työn. Kaikki oli pientä ja haasteet inhimillisesti mahdottomat. Tätä puheenvuoroani varten yritin perehtyä myös Jimma-Bethel-synodin alkuvaiheisiin. Jätän  nyt tietoisesti nimiä mainitsematta, koska kuitenkin unohtaisin monia, joilla on ollut ratkaiseva rooli seurakuntien ja kirkon kasvussa ja vahvistumisessa. Oli kuitenkin vaiheita, joissa vain kourallinen kirkon vastuunkantajia kokoontui salaa yhteen. Inhimillisesti kaikki oli haurasta – lähes mahdotonta. Silloinkin Jeesus Kristus kulki omiensa kanssa nekin vaikeat vuodet. Totta oli silloin, ja totta on tänään tämä ylösnousseen Jeesuksen Kristuksen lupaus: ”Minä olen teidän kanssanne kaikki päivät.” (Matt. 28:20)   

Kun nyt olemme koolla tällä foorumilla, uskon, että meillä monilla olisi samanlaisia kertomuksia ja kokemuksia. Tässä salissa on läsnä Jumalan lähetyksen monenkeskinen todellisuus. Kumppanuudessamme Mekane Yesus -kirkon kanssa on uskoakseni meille kaikille jotain aivan erityistä. Uskon myös, että moni meistä jakaa kokemuksen myös toisenlaisista kumppanuuksista; eivät kaikki kirkot kasva. Kuljemme yhdessä kirkkojen kanssa, jotka vuosikymmenestä toiseen ovat tehneet uskollisesti työtä ja tulokset vaikuttavat inhimillisesti vaatimattomilta. On myös tilanteita, joissa oma uskomme on ollut koetuksella. Vuosikymmeniä olemme tehneet työtä yhteistyökumppaneidemme kanssa olematta varmoja, näemmekö työmme hedelmää tässä ajassa koskaan.

Tämä on ollut todellisuutta erityisesti islamilaisessa maailmassa, vuosikymmeniä niin oli myös vainotun kirkon rinnalla rautaesiripun takana. Näissä kahdessa maailmassa olemme kuitenkin saaneet elää mukana myös aivan poikkeuksellisessa muutoksen aikakaudessa. Jumalan sana tekee työtään, eikä ole sellaista mahtia, jonka edessä ovet evankeliumille eivät lopulta avaudu.  

Vaikeinakin aikoina on totta tämä lupaus: ”Jumalan sana on elävä ja väkevä. Se on terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka, se iskee syvään ja viiltää halki sielun ja hengen, nivelet ja luiden ytimet, se paljastaa sisimmät aikeemme ja ajatuksemme.  Jumalalta ei voi salata mitään. Kaikki, mikä on luotu, on avointa ja alastonta hänelle, jolle meidän on tehtävä tili. (Hepr. 4:12)  

Raskainta monille meille on kuitenkin nähdä ja myöntää, että meidän omat kirkkomme eivät kasva, vaan jopa menettävät jäseniään. Elämme monien sisäisten jännitteiden paineessa ja keskellä, ja nämä kysymykset ovat läsnä myös kumppanuuksissamme. 

Kansanlähetys Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestönä 

Toimin Kansanlähetyksen ulkomaantyönjohtajana ja hallintojohtajana. Kansanlähetyksellä on 64 lähetystyöntekijää 15 maassa. Kansanlähetys on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestö. Kirkollamme on historiastansa ja identiteetistänsä nouseva ratkaisu olla mukana Jumalan lähetyksessä yhdessä seitsemän lähetysjärjestönsä kanssa ja kautta. Kansanlähetys on siis yksi näistä seitsemästä lähetysjärjestöstä.   

Kirkollamme on yhteistyösopimus lähetysjärjestöjen kesken kirkon lähetystyön järjestämiseksi. Tässä sopimuksessa kukin lähetysjärjestö sitoutuu yhdessä kirkkomme kanssa sovittuihin lähetystyön linjauksiin. 

Edustan siis Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestöä, ja kirkkoa, joka linjauksissaan on sitoutunut kolmiyhteisen Jumalan lähetykseen. Tämän linjauksen mukaisesti ymmärrämme, että 

”Kirkon lähetys eli missio perustuu kolmiyhteisen Jumalan lähetykseen (Missio Dei), johon kaikki kristityt on kutsuttu (Matt. 28:18–20, Joh. 20:21). Lähetys on kaikkien kirkkojen ja jokaisen seurakunnan perustehtävä. Evankeliumia Kristuksen ainutlaatuisuudesta on julistettava aina ja kaikkialla. Kristityt ovat Jumalan lähetyksen palveluksessa (2. Kor. 5:20; 2. Kor. 6:1). Kirkon ja seurakunnan tulevaisuus on sidottu lähetykseen.” (Yhteinen todistus, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetyksen peruslinjaus.) 

Työ Mekane Yesus kirkossa alkoi Kansanlähetyksen osalta vuonna 1968, ja työmme tavoitteena on ollut alusta alkaen olla kirkkoa tukevaa. Aluksi Etiopiassa aloitettiin työ yhdessä NLM:n (Norwegian Lutheran Mission) yhteydessä, mutta myöhemmin Mekane Yesus -kirkko solmi Kansanlähetyksen kanssa yhteistyösopimuksen ja osoitti työalueeksi Dembi Dollon lukion ja myöhemmin Lounais-Etiopiassa Kaffa-maakunnassa Jimman alueen. 

Tällä hetkellä Kansanlähetyksellä on Etiopiassa  viisi lähetystyöntekijää. Lähetystyöntekijöistä yksi toimii kirkon kehitysyhteistyöosaston Jimman yksikön työyhteydessä ja yksi kirkon keskustoimistossa diakoniatyön neuvonantajana.  Jimmassa, kirkon kehitysyhteistyöosaston kautta, Kansanlähetyksellä on kummilapsiohjelma, jonka piirissä on 440 lasta Agarossa, Bongassa, Limussa ja Sokorussa. Kaksi lähetystyöntekijää palvelee raamatunkäännöstyön konsultteina SIL:n ja Mekane Yesus kirkon työyhteydessä Lounaisessa synodissa. Yksi lähetystyöntekijämme on neonatologiaan erikoistunut lastenlääkäri. 

 Johanneksen kirjeen jakeet päivän teeman inspiroijana 

Puheenvuoroni aiheena on Transformation of partnership through Mission, kumppanuuden muutos lähetyksessä. Teemaa inspiroivat 1. Johanneksen kirjeen 1. luvun jakeet 3–4:  

”Minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös teille julistamme, jotta teilläkin olisi yhteys meihin. Meillä on yhteys Isään ja hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen. Tämän me kirjoitamme, jotta ilomme tulisi täydelliseksi.”  

Apostoli Johannes kirjoitti kirjeensä nykyisen Turkin alueella vaikuttaneille seurakunnille. Niiden joukossa olivat myös Ilmestyskirjan seitsemän seurakuntaa.  Samalla alueella oli toiminut myös apostoli Paavali, joka oli kahden vuoden ajan opettanut Tyrannoksen koulussa erittäin vahvana vaikuttajana. (Apt. 19:9–10) 

Nuoret seurakunnat elivät vaaran vuosia, ja jo apostoli Paavali oli joutunut varoittamaan (Apt. 20:28) niitä uhkaavista sisäisistä ja ulkoisista vaaroista.  Paavali oli joutunut vetämään rajaa muun muassa nuorta seurakuntaa uhannutta synkretismiä vastaan.

Noin kymmenen vuotta myöhemmin alueelle saapui apostoli Johannes. Kirkon tilanne oli silloin oleellisesti toinen kuin apostoli Paavalin aikana. Pietari ja Paavali olivat jo kuolleet Neron vainoissa. Seurakuntaa oli vainottu ja Jeesuksen paluu viipyi. Monien usko hiipui ja usko muuttui epävarmuudeksi. Tällaisen lannistuneen ilmapiirin keskelle Jumala lähetti Johanneksen. Tilanne oli muuttunut muussakin mielessä; enää ei eroteltu pakana- ja juutalaiskristittyjä. Tilanne oli monessa suhteessa muuttunut Paavalin ajoista, ja nyt on kyse siitä, miten kristitty elää maailmassa. 

Tässä tilanteessa Johannes puhuttelee seurakuntia, joissa kristinusko on jo tuttua ja näyttää olevan menettämässä dynaamisuuttaan. Monet uskovat ovat toisen tai kolmannen polven kristittyjä. Tähän tilanteeseen apostoli Johanneksen kirje tuo vastapainoa ajan hengelle. 

”Minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös teille julistamme, jotta teilläkin olisi yhteys meihin. Meillä on yhteys Isään ja hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen. Tämän me kirjoitamme, jotta ilomme tulisi täydelliseksi.” (1. Joh. 1:3–4) 

Johannes tiesi, mistä puhui. Evankeliumi oli hänelle todellisuutta, jota hänen ei tarvinnut epäillä. Johannes oli henkilökohtaisesti kohdannut Jeesuksen tämän julkisen toiminnan alussa tavalla, joka oli muuttanut Johanneksen elämän suunnan. Kohtaaminen oli tapahtunut Jerusalemissa hänen veljensä Jaakobin kanssa ja myöhemmin hänen isänsä kanssa verkkoja paikatessa. Kyseessä oli siis tapahtuma, jonka ajan ja paikan hän hyvin muisti. Silloin, sinä päivänä, Jeesus kutsui hänet seuraansa. Sinä päivänä vanha kalastajatiimi sai jäädä ja elämä muuttui. Tilalle tuli uusi tiimi ja kalastajasta ihmisten kalastaja. 

Apostoli Johannes aloittaa kirjeensä näin: 
”Mikä on alusta alkaen ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselleet ja käsin koskettaneet, siitä me puhumme: elämän Sanasta. (1. Joh. 1:1) 

Evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta oli siis Johannekselle jotain äärimmäisen todellista. Jotain, mitä hän ja moni muu ovat kuulleet, nähneet, katselleet ja koskettaneet. Siis todella ilmeistä, henkilökohtaista ja todellista.  

Meidän tilanteemme on tietenkin erilainen siinä mielessä, että emme kohtaa Jeesusta samalla tavalla kalaverkoilla tai nuotiolla kuin opetuslapset. Meillä on kuitenkin apostolien todistus Raamatussa Jeesuksesta Kristuksesta, ja todistus synnyttää meissä uskoa. Apostoli Pietarin sanoin: 

”Häntä te rakastatte, vaikka ette ole häntä nähneet, häneen te uskotte, vaikka ette häntä nyt näe, ja te riemuitsette sanoin kuvaamattoman, kirkastuneen ilon vallassa, sillä te saavutatte uskon päämäärän, sielujen pelastuksen.” (1. Piet. 1:8) 

Tämän konkreettisen ja historiallisen evankeliumin ytimen myös apostoli Paavali kiteyttää: 

”Veljet, minä palautan mieleenne sen evankeliumin, jonka olen julistanut teille. Te olette ottaneet sen vastaan ja pidätte siitä kiinni, ja sen avulla te myös pelastutte, jos säilytätte sen sellaisena kuin minä sen julistin; muuten olette turhaan tulleet uskoviksi. Ennen muuta annoin teille tiedoksi tämän, minkä itse olin saanut vastaanottaa:  

Kristus kuoli meidän syntiemme vuoksi, niin kuin oli kirjoitettu,  hänet haudattiin, hänet herätettiin kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu,  ja hän ilmestyi Keefakselle ja sitten niille kahdelletoista. 

Sen jälkeen hän ilmestyi samalla kertaa yli viidellesadalle veljelle, joista useimmat ovat yhä elossa, vaikka jotkut ovatkin jo nukkuneet pois. Näin me siis julistamme, minä niin kuin hekin, ja näin te myös olette uskoneet.” (1. Kor. 15:1–11) 

Tämä oli se evankeliumi, joka oli muuttanut apostoli Johanneksen ja monien muiden elämän. Kirkon räjähdysmäinen kasvu oli kuitenkin hiipumassa. Kristillisestä uskosta oli tullut tuttua, ja se näytti olevan menettämässä dynaamisuuttaan.

Nyt huomaan meidän itsemmekin olevan arvioinnin kohteena

Ystävät, pyysitte minua käyttämään tämän puheenvuoron aiheesta ”Kumppanuuden muutos lähetyksessä”.  Myönnän, että aiheen työstäminen saattoi minut sisäiseen turbulenssiin. Kysymys ei olekaan ainoastaan kirkkojen tai lähetysjärjestöjen keskinäisen suhteen muutoksesta, vaan syvimmiltään meitä koskevasta muutoksesta. Lähetysjärjestöinä ja kirkkoina olemme tottuneet arvioimaan työmme aikaansaamaa muutosta ja vaikuttavuutta, mutta nyt huomaan olevamme itsekin arvioinnin kohteena. Tämä on terveellistä! 

Edustan kirkkomme lähetysjärjestöä, joka on syntynyt nuorisoherätyksistä. Nuo herätykset syntyivät 1960-luvulla ja jatkuivat kyllä sen jälkeenkin. Niiden herätysten hedelmää oli rakkaus lähetykseen. Lähetys sai sadat ja taas sadat nuoret lähtemään keneltäkään lupaa kysymättä huonokuntoisilla pakettiautoilla eri puolille Eurooppaa evankelioimaan uskosta osattomia. Ilman erityistä ammattitaitoa into julistaa evankeliumia avasi nuorille uskoville silmät Euroopasta lähetyskenttänä. Kaikki eivät oikein pitäneet siitä, ja kesti aikansa, että vanhempi sukupolvi ymmärsi, mistä oli kysymys. Lähetysjärjestömme synty oli osa laajempaa lähetysherätystä monissa maissa. 

Tuon herätyksen inspiroimana syntyi Kansanlähetys, ja Kansanlähetykselle lähetysnäky, joka kiteytettiin näin: 

Piirrä näky selvästi ( Habakuk 2:2) 

Juutalaisille ensin (Room. 1:16) 

Kaikille kansoille (Matt. 28:19) 

Vainotut kristityt (1. Kor. 12:26) 

Tämä näky sai tuhannet nuoret lähtemään ensin lyhytaikaiseen lähetystyöhön ja monet heistä myöhemmin pitkäaikaiseen lähetystyöhön. 

Ystävät, palaan siihen, mitä kerroin Jimman jumalanpalveluksesta. Näen silmieni edessä Jimman jumalanpalveluksen kirkon täynnä nuoria kristittyjä. Mikä on heidän elämässään ollut se muutoskertomus, joka apostoli Johanneksen tavoin on merkinnyt heille jotain niin konkreettista, että voidaan puhua kuulemisesta, näkemisestä, katselemisesta ja koskettamisesta? 

Tiedän, että tämä ei ole kovin tavanomaista tällaisella foorumilla, mutta haluan silti ottaa riskin ja paljastaa haavoittuvuuteni. Olen itse osa tätä oman kansani nuorisoa koskenutta hengellistä herätystä. Kerron tämän, koska nyt 58-vuotiaana tunnistan, että jokin minussa liikahti, kun näin viime vuonna 1 500 nuorta kristittyä Jimman messussa ja toisaalta, kun luin apostoli Johanneksen kirjettä tätä puheenvuoroani varten, tilanteesta, jossa usko oli menettämässä dynaamisuutensa. 

Haluan sanoa tämän muistuttamaan meitä siitä, että herätys ei ole koskaan itsestäänselvyys.

Vähän myöhemmin kuin lähetyksemme ensimmäisen sukupolven, Jumala kutsui minutkin. 1980-luvun puolivälissä maailma eli monessa suhteessa pelon ja epävarmuuden aikaa, kylmän sodan aikaa. Olin nuori aikuinen ja etsin elämälleni suuntaa. Silloin minulle tapahtui jotain, mikä muutti elämäni suunnan hyvin konkreettisella tavalla.   

Olin yksin kotona, ja jostain syystä tartuin Raamattuun. Olin uskovan kodin poika, joka oli menettämässä sen, minkä olin vanhemmiltani oppinut, uskon Jeesukseen Kristukseen. Silloin Jumala puhui minulle tavalla, jota en voi selittää, mutta en myöskään koskaan unohtaa. 

Luin Jeesuksen sanat Pietarille, ja ne syöpyivät lähtemättömästi mieleeni niin, että niistä tuli minulle sekä kutsumus että elämäntehtävä: ”Minä olen rukoillut sinun puolestasi, ettei sinun uskosi raukeaisi tyhjään. Ja kun kerran palaat, vahvista veljiäsi. (Luuk. 22:32) 

Monet meistä tässä salissa toimimme kirkkojen tai lähetysjärjestöjen johtotehtävissä. Joudumme hoitamaan vaikeita asioita. Myös lähetyksen ja kirkkojen väliset asiat ovat vaikeita. Joudumme käsittelemään taloudellisia asioita ja kohtaamaan monenlaisia jännitteitä. Tässä todellisuudessa muutos on paljon sellaista, mikä on organisaatioiden välistä. 

Miten siis kokoaisin yhteen sen, minkä aiheekseni annoitte: Kumppanuuden muutos lähetyksessä 

Kokoan muutoksen näihin ajatuksiin: 

Lähetyksen muutos ja vaikutus kumppanuuteen on ehkä erilainen kasvavan ja hiipuvan kirkon kanssa.

Kumppanuus kärsivän kirkon kanssa jättää yhteiset haavat.

Koska luotan teihin, uskallan kysyä, mikä on muutos kumppanuudessa etelän kasvavissa kirkoissa, kun näette pohjoisen ja lännen kirkkojen kamppailevan sisäisissä ristiriidoissa ja irtautuvan Jumalan sanan arvoista?  

Toiseksi kiteytän meidän tämän päivän johtajien vastuun tulevista sukupolvista näin: 

Mitä voimme tehdä monenkeskisessä kumppanuudessa?

Lapsillemme jäävä maailma on  radikaalisti toisenlainen kuin se, missä itse olemme kasvaneet ja missä voimme olla mahdollistamassa kirkon mission paikallisesti ja maailmanlaajuisesti.

Näemme, että kapasiteetti toimia globaalisti on mahdollista vain, jos on kapasiteettia toimia paikallisesti, ja tehtävä tästä johtopäätökset.

Tunnustamme globaalin etelän johtavan roolin Jumalan lähetyksessä ja kysymme, miten tämän painopisteen muutoksen jälkeen me lännen ja pohjoisen kirkot ja lähetykset voimme edelleen olla kanssanne mukana tässä elämän liikkeessä.  

Meidän elinehtomme on, että pitäydymme kiinni Jumalan sanassa ja sanomassa ristiinnaulitusta ja ylösnousseesta Jeesuksesta Kristuksesta, niin kuin Raamattu hänet meille välittää.

Teijo Peltola
apulaislähetysjohtaja

Kuva: Kansanlähetys, arkisto

Tule mukaan!

  • Liity Teijo Peltolan lähettäjätiimiin ja tilaa hänen uutiskirjeensä tästä.
  • Lahjoita tämän sivun linkin kautta tai tilille FI83 2070 1800 0283 25 (Suomen Ev. lut. Kansanlähetys) viitenumerolla 33145 . Tuki ohjataan Teijo Peltolan työhön.
  • Rukoile, että tämän artikkelin kautta lähetystyö tulee tunnetuksi ja evankeliumin sanoma leviää! Kiitos!

Daniel de Carvalho, 20, on viime vuoden ylioppilas. Sukunimi tulee brasilialaiselta isältä. Lähetyslapsena hän on reissannut perheensä kanssa ympäri maailmaa.

Daniel de Carvalho nostaa yhdeksi tärkeimmistä uskonmatkansa oivalluksista Jumalan armon ymmärtämisen: armo on lahja Jumalalta, eikä kiristysväline.

Daniel de Carvalho: Armo on lahja Jumalalta

Daniel de Carvalho, 20, on viime vuoden ylioppilas. Sukunimi tulee brasilialaiselta isältä. Lähetyslapsena hän on reissannut perheensä kanssa ympäri maailmaa. Englanti, Brasilia, Karibia, Afrikka. Suosikkipaikka ulkomailla on kuitenkin Färsaaret.
– Siellä oli mahtava yhteishenki, ja ihmiset olivat tosi vieraanvaraisia.

Nyt perhe asuu Järvenpäässä. Seuraava etappi on Aalto-yliopisto ja teknillinen fysiikka.

Vaikka Daniel de Carvalho on lähetystyöntekijöiden lapsi,  usko Jeesukseen ei aina ole ollut hänelle kovin selvä. Teen Street -tapahtuma Saksassa ja seuraavan vuoden rippileiri olivat käänteentekeviä. Nuori mies nostaa uskonmatkansa yhdeksi tärkeimmistä  oivalluksista Jumalan armon ymmärtämisen  Saksan-aikana: armo on lahja Jumalalta eikä kiristysväline.

Toinen oivallus liittyy uskoon ja Jumalan sanaan. Silloinkin kun elämä tuntuu kiertävän kehää, meidän tulee elää uskossa totuuteen, ei tunteiden mukaan.

Vahva perustus

Raamatun Filippiläiskirjeen jae 4:6 rauhoittaa Daniel de Carvalhoa usein: ”Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon.” Jae sopii hänen kokemuksensa mukaan moneen tilanteeseen.
– Voimme olla aina yhteydessä Jumalaan. Ja rukous oikeasti toimii. Daniel de Carvalho rohkaisee luottamaan rukoukseen ja opiskelemaan Raamattua, jopa ulkoa.
– Pitäähän sitä tuntea aseensa. Jumalan Sana antaa myös elämälle suunnan. Sen lukeminen ikään kuin kirkastaa näköä. Jos Raamattu unohtuu, elämästä tulee jotenkin sumeaa. Eikä se ole pelkkä ase vaan rakkauskirje, hän lisää.

Ryttylässä sijaitsevan Kansanlähetysopiston leirillä kysyttiin joskus unelmista.
– Vastasin, että haluan muuttaa jonkun maailmaa.
Paljon myöhemmin joku kertoi muistavansa tämän vastauksen, vaikka hän ei itse siinä hetkessä muistanut sitä.
– Tavallaan se unelma toteutui jo siinä jollain tavalla.

Daniel de Carvalho haluaisi myös olla isä, ja hänestä olisi mahtavaa tehdä keksintöjä, jotka auttavat ihmisiä. Perhe on hänen mielestään kuitenkin tärkeämpi kuin menestys työssä. Hän jättääkin jälkeensä lempeän ja isällisen mielikuvan, esimerkin viisaudesta ja rauhasta.

Kuva ja tekstit: Uudenmaan Kansanlähetys

Uudenmaan Ev.lut. Kansanlähetyksellä on monipuolista toimintaa kaikenikäisille ympäri Uuttamaata. Aikuisille, nuorille aikuisille, nuorille sekä junioreille on oma ohjelmansa, ja piiri järjestää myös matkoja vuosittain. Lisäksi Lähetyskirppis Patina toimii Tikkurilan keskustassa.

Kansanlähetyspäivillä on mahdollisuus viettää virkistystuokio tunnelmallisessa Ilonkorjuu-lähetyskahvilassa. Samalla kun nautit perinteisiä tarjottavia, tapaat lähettejä ja kuulet ajankohtaisimmat uutiset. Kahvilan infopisteeltä

Ilonkorjuukahvilassa perinteisten tarjottavien äärellä voit kohdata lähettejä ja kuulla ajankohtaisimmat uutiset.

Lähetyskahvila Ilonkorjuu kutsuu virkistymään 

Kansanlähetyspäivillä on mahdollisuus viettää virkistystuokio tunnelmallisessa Ilonkorjuu-lähetyskahvilassa. Samalla kun nautit perinteisiä tarjottavia, tapaat lähettejä ja kuulet ajankohtaisimmat uutiset. Kahvilan infopisteeltä saat mukaasi kattavan paketin tietoa ja voit liittyä mukaan lähetystyön tukijoukkoihin.

Café Ilonkorjuussa on tarjolla myös elämyksiä: heprealaista musiikkia, Abrahamin aikaisia aromeja ja eksoottisia maistiaisia. Siellä voit myös tehdä origamin tai pysähtyä kuvakeitaalle.

Lähetyskahvilassa voit saada uusia kokemuksia ja uutta tietoa kaukaisista maista.

Virkistystuokion jälkeen kierrosta voi jatkaa lähetysnäyttelyyn. Siellä kuulee ja näkee lähetystyöntekijöiden opastuksella välähdyksiä siitä, miten ilosanoma leviää eri puolilla maailmaa. Kierroksen päätteeksi voi lähetysbasaarista ostaa tuliaisia kaukaisista maista.

Lue lisää Kansanlähetyspäivistä täältä.

Teksti Anne Lepikko
Kuvat Heidi Tohmola

Tallenna

Tallenna

Lähetysjohtaja Mika Tuovisen tervehdys Kansanlähetyksen vuosiraportissa. Otsikot lisätty. Vuosiraportti kertoo, mitä Kansanlähetyksessä tapahtui vuonna 2014.  Kansanlähetyksessä olemme Suuressa mukana. Tätä

Lähetysjohtajan sydämeltä

Lähetysjohtaja Mika Tuovisen tervehdys Kansanlähetyksen vuosiraportissa. Otsikot lisätty. Vuosiraportti kertoo, mitä Kansanlähetyksessä tapahtui vuonna 2014. 

Kansanlähetyksessä olemme Suuressa mukana. Tätä kirjaa lukiessa tulee hengästynyt olo: saimme vuonna 2014 Jumalan armosta olla myös Paljossa mukana.

Suuressa mukana!

Lähetystyöntekijöitä meillä oli vuoden lopussa 68. Toiminta ulkomaisilla työalueillamme oli vilkasta ja hedelmällistä. Kotimaassa kansanlähetyspiirit järjestivät opetus- ja evankelioimistyötä itsenäisesti ja yhteistyössä seurakuntien kanssa. Saarnoja ja keskusteluja sisältävän opetuskanavan avaimia.net suosio kasvoi. Kansanlähetyksen toimintaa oli suurimmassa osassa luterilaisen kirkon seurakunnista. Nimikkosopimuksia oli 235 seurakunnan kanssa yhteensä 322.

Kansanlähetysopisto

Kansanlähetysopistolla oli kahdeksan opintolinjan lisäksi kaksi kesälinjaa. Rakennustoimikunta viimeisteli loppuvuodesta uusien majoitustilojen rakennuslupahakemukset. Rakentaminen tulee olemaan suuri taloudellinen haaste, mutta tarvitsemme uusia majoitustiloja kasvavan toimintamme turvaamiseksi sekä viihtyvyyden lisäämiseksi. Toivon, että aikanaan koko kansanlähetysväki ottaa uudisrakentamisen sydämelleen.

Talous

Toimintamme operatiivinen tulos oli edellisten vuosien tavoin alijäämäinen, mutta testamenttilahjoitukset saivat laskennallisen tuloksen pysymään positiivisena. Kiitos teille, jotka olette tukeneet työtämme taloudellisesti. Lahjoittajien joukosta löytyy yksittäisten lahjoittajien lisäksi kymmenyksen antajia sekä uusia kuukausilahjoittajia. Olemme rohkaisseet Kansanlähetyksen ystäviä antamaan vaikka 30 euroa kuukaudessa Jumalan valtakunnan työlle. Olen kiitollinen siitä, että yhdessä olemme saaneet totuttaa Jumalan antamaa tehtävää.

Lähetysherätysliike

Jumala on antanut meille Kansanlähetyksessä kutsumukseksi toimimisen lähetysherätysliikkeenä.

Lähetys

Lähetys kertoo Jeesuksen antamasta tehtävästä seurakunnalleen. Välitämme sanomaa Jumalan rakkaudesta ja rukoilemme, että Jeesus valloittaisi uusia sydämiä kansojen keskellä.

Herätys

Herätys voi uudistaa kirkkoamme ja kansaamme. Teemme työtä ja esitämme uskoontulokutsun, jotta moni suomalainen löytäisi henkilökohtaisen uskon. Olemme rohkaisseet uskovia ottamaan Suomen hengellisen heräämisen sydämelleen. On aika koota uskovia yhteen rukoilemaan ja toimimaan muun muassa kotikokouksia järjestämällä.

Liike

Liike kertoo halustamme tehdä jotain toisten hyväksi. Emme halua vain koota olemassa olevia uskovia yhteen vaan olla verkosto, jossa synnytetään evankeliumia julistamalla uusia Jumalan lapsia. Evankeliumin tähden meidän tulee olla iskujoukko, joka lähtee ja rohkaisee muita liikkeelle. Haluamme työntekijäkeskeisyydestä kansanliikkeeksi, jossa uskovat oma-aloitteisesti toimivat lähimmäisten ajalliseksi ja ikuiseksi parhaaksi.

Matkanvaivoja

Vuoden 2014 matkaan sisältyi myös surua. Kaksi työntekijäämme, Kaija Martin ja Seija Järvenpää surmattiin Afganistanissa heinäkuussa. Heidän muistonsa ja nimensä jäävät kirkkohistoriaan ja sydämiimme.

Kiitollisuudella ajattelen sinua, joka olet ollut mukana Jumalan valtakunnan tulemiseksi kaikkien kansojen keskelle. Tämä kirja kertoo, mitä olet osaltasi saanut aikaan.

Lähetysrakkaudella,

Mika Tuovinen
lähetysjohtaja

Kirkkokansan raamattupäivä kokosi lauantaina Lahden Ristinkirkkoon kuutisensataa osallistujaa. Laulukirja Viisikielisestä raikuivat kappaleet Mikko Nikulan ja Kyntäjä-yhtyeen säestyksellä. Puheet käsittelivät Tulkoon

Keski-Lahden seurakunnan vt. kirkkoherra Miika Hämäläinen toivotti Kirkkokansan Raamattupäivään saapuneet tervetulleeksi Lahden Ristinkirkkoon.

Armo ja herätysjulistus voivat kulkea käsi kädessä

Kirkkokansan raamattupäivä kokosi lauantaina Lahden Ristinkirkkoon kuutisensataa osallistujaa. Laulukirja Viisikielisestä raikuivat kappaleet Mikko Nikulan ja Kyntäjä-yhtyeen säestyksellä. Puheet käsittelivät Tulkoon valtakuntasi –teemaa.

Kyntäjä-yhtye Mikko Nikulan johdolla laulatti kirkkokansaa Viisikielisestä.

Uusi Tie -lehden päätoimittaja Leif Nummela korosti, että herätyksessä Pyhä Henki osoittaa ihmisille heidän syntisyytensä, kirkastaa Jeesuksen sovitustyön ja ilmoittaa, että Jeesus on voittanut pahan. Herätys on näin ollenIida Hovi haastatteli päätoimittaja Leif Nummelaa. synnin ja armon jatkuvaa kirkastumista.
– Herätys merkitsee aina paluuta Raamattuun, niin että Jumala alkaa puhua meille sanansa kautta.

Sovintoon itsensä ja muiden kanssa

Sovinnon merkityksestä puhui psykoterapeutti ja perheneuvoja Saara Kinnunen. Hän kertoi näkevänsä työssään, kuinka kipeästi ihmiset tarvitsevat sovintoa sekä toisten ihmisten että itsensä ja oman menneisyytensä kanssa. Kinnunen totesi, että Raamatussa sana pelastus merkitsee sielun pelastumisen lisäksi myös paranemista ja vapautumista.
– Jumala on kiinnostunut ihmisestä kokonaisuutena. Jeesuksen tehtäviin kuului parantaa ne, joiden mieli on murtunut, ja julistaa vangituille vapautusta.

Psykoterapeutti ja perheneuvoja Saara Kinnunen puhui sovinnon merkityksestä.

Väärin kohdelluksi tulemisen jälkeen ihminen voi päästä eteenpäin vain kohtaamalla totuuden: uhrin asemaan ei tarvitse jäädä.
– Suru on tervehdyttävä tunne, joka tekee tilaa sovinnolle. Kysymys on, haluanko antaa anteeksi ja päästää irti menneisyydestä ja sen vaikutuksesta.

Säilyttämisen arvoinen perintö

Viidennen herätysliikkeen perinnöstä ja näystä puhuivat Suomen Raamattuopiston toiminnanjohtaja Timo Junkkaala sekä Opiskelija- ja Koululaislähetyksen pääsihteeri Jussi Miettinen. Junkkaala myönsi, että viidennen herätysliikkeen historiaan mahtuu virheitä, joista tulisi ottaa oppia niin, että edellytyksetön armo ja herätysjulistus voivat kulkea yhdessä. Hän nosti vuosikymmenien varrelta esimerkkejä säilyttämisen arvoisista perinnöistä.
Frans Hannulan perintönä meidän tulisi säilyttää sovituksen evankeliumi ja armollinen rakkaus ihmisiä kohtaan. Urho Muroman perintöä on muun muassa Raamattu-uskollisuus ja oppiminen muilta herätysliikkeiltä. Pohjoismaisesta luterilaisesta herätyskristillisyydestä on kajastanut lain ja evankeliumin erottamisen kirkas valo.

Jussi Miettinen muistutti, että herätys alkaa rukouksesta.
– Jumala kutsuu meitä nöyryyteen. Onko elämässämme ja liikkeessämme tukkeutuneita kaivoja? Onko meillä yhä ensirakkaus Jeesusta kohtaan? Jumalan seurakunta OPKOn pääsihteeri Jussi Miettinen muistutti, että herätys alkaa rukouksesta.on sitä varten, että se kertoo hyvää uutista Jeesuksesta. Tämä näky kutsuu pysähtymään: onko tärkein yhä kaikkein tärkein?

Rakkaus kutsuu liikkeelle

Lähetysyhdistys Kylväjän työaluevastaava Taneli Skyttä nosti esille maailman kaksi miljardia ihmistä, jotka eivät ole vielä kuulleet Jeesuksesta. Esimerkkinä nykyaikaisesta lähetystyöstä Skyttä mainitsi Kylväjän Mongoliassa tekemän urheilulähetystyön, jossa peliharjoitusten lomassa opetetaan hyvistä arvoista ja Jeesuksesta.

Skyttä peräänkuulutti uskollisuutta tehtävän loppuunsaattamisessa, mihin tarvitaan urheilujoukkueen tapaan rohkeutta, kestävyyttä, yhteispeliä, valmennusta ja johtamista. Ilman hyviä valmentajia ja johtajia joukkue ei pääse päämääräänsä. Tärkeintä on kuitenkin keskittyminen Jeesukseen.
– Jeesus kutsuu meitä ensin olemaan hänen kanssaan, jotta hän voi lähettää meidät matkaan.

Medialähetys Sanansaattajien mediatoimittaja Merja Kauppinen haastoi miettimään, teemmekö ja tuemmeko lähetystyötä vain omantunnon rauhoittamiseksi vai välitämMedialähetys Sanansaattajien mediatoimittaja Merja Kauppinen haastoi miettimään, teemmekö ja tuemmeko lähetystyötä vain omantunnon rauhoittamiseksi vai välitämmekö oikeasti ihmisistä.mekö oikeasti ihmisistä.
– Rakkauden kaksoiskäsky ei saisi muodostua meille taakaksi, vaan sen tulisi vapauttaa meidät elämään niin kuin Jumala on tarkoittanut. Kristuksen ruumis on tarkoitettu olemaan liikkeellä; me emme saa halvaannuttaa sitä omalla toimimattomuudellamme.

Uskolle ja papeille yhä tarvetta

Suomen Raamattuopiston rehtori Juha Vähäsarja totesi, että kristilliseen uskoon on kaikkina aikoina kuulunut Jeesuksen paluun odotus. Meidän ei tule kuitenkaan tarkkailla liiaksi ulkoisia merkkejä tai yrittää ennustaa tarkkaa ajankohtaa.Suomen Raamattuopiston rehtori Juha Vähäsarja kertoi, miten Jeesuksen paluuseen voi valmistautua.
– Voimme varautua Jeesuksen paluuseen ainoastaan olemalla valmiit koko ajan. Se tarkoittaa elämistä uskon yhteydessä Jeesukseen ja myös seurakuntayhteydessä elämistä.

Päivä päättyi messuun, jossa kenttäpiispa Pekka Särkiön saarnan aiheena oli ”Tulkoon rauha”. Jeesus lupasi seuraajilleen sisäisen rauhan, joka kestää myös vaikeuksissa ja rauhattomissa oloissa.
– Sodan aikana uskonto nähtiin puolustamisen arvoiseksi yhdessä muiden vapauksien rinnalla. Tänään monet puhuvat äänekkäästi uskontoa vastaan ja haluavat siirtää"Jeesus lupasi seuraajilleen sisäisen rauhan, joka kestää myös vaikeuksissa ja rauhattomissa oloissa," lohdutti kenttäpiispa Pekka Särkiö saarnassaan. sen pois julkisesta elämästä, kuten koulusta tai armeijasta. Sotilaspappien työn merkitys kuitenkin tunnustetaan puolustusvoimissa, sillä papin antamalle tuelle ja uskolle on tarvetta.

Kirkkokansan raamattupäivän järjestivät Keski-Lahden seurakunta, Lähetysyhdistys Kylväjä, Kansanlähetys, Suomen Raamattuopiston Säätiö sekä Opiskelija- ja Koululaislähetys. Päivä järjestettiin tänä vuonna viidettä kertaa. Ensi vuonna tapahtuma pidetään Helsingissä.

Kuvat: Ilkka Kontturi

 

Järjestyksessään viides Kirkkokansan raamattupäivä pidetään Lahden Ristinkirkossa 21.3.2015 teemalla ”Tulkoon valtakuntasi”. Keski-Lahden seurakunnan ja viidennen herätysliikkeen järjestöjen järjestämä tapahtuma kokoaa

Kuvateksti: Kirkkokansan raamattupäivän juontajat Iida Hovi ja Topi Knihtilä toivottavat sinut sydämellisesti tervetulleeksi Lahteen. Kuva: Ilkka Kontturi

Kirkkokansan raamattupäivä kutsuu Jumalan valtakunnan äärelle

Järjestyksessään viides Kirkkokansan raamattupäivä pidetään Lahden Ristinkirkossa 21.3.2015 teemalla ”Tulkoon valtakuntasi”. Keski-Lahden seurakunnan ja viidennen herätysliikkeen järjestöjen järjestämä tapahtuma kokoaa kristittyjä yhteen rohkaistumaan Jumalan sanasta ja yhteisestä uskosta. Lisäksi päivän aikana pohditaan muun muassa herätystä, lähetystä ja sovinnon merkitystä elämässä.

Yksi raamattupäivän puhujista, Suomen Raamattuopiston toiminnanjohtaja Timo Junkkaala korostaa, että Jumalan valtakunta toteutuu siellä, missä uskotaan synnit anteeksi Jeesuksen ristin perusteella.
– Jumalan valtakunta on ristin alle kätketty valtakunta, jossa kuningas on kuollut alamaistensa puolesta. Se on syntien anteeksiantamuksen valtakunta, jossa murheelliset saavat lohdutuksen. Se on kuoleman voittamisen valtakunta, jossa jaetaan vanhurskautta, iloa ja rauhaa niille, joilta sitä kaikkea puuttuu.
Liikkeen perinnön ytimessä on uskonpuhdistuksen sanoma syntisen vanhurskauttamisesta yksin Kristuksen sovitustyön perusteella armosta ja uskon kautta, Junkkaala kiteyttää.
– Toivon tämän sanoman säilyvän ja että siihen liittyy ihmisten kuunteleva ja hyväksyvä kohtaaminen.

Sukupolvien välistä yhteyttä

Raamattupäivän juontajana toimivan OPKO:n opiskelijatyön koordinaattori Topi Knihtilän mukaan ohjelmassa on huomioitu sekä nuoret että vanhat. Ohjelmavastuussa on kaikenikäisiä ”koululaisista kokeneisiin konkareihin”, ja yhteislauluina on niin uusia kuin perinteisiäkin lauluja.
– Odotan tapahtumalta sitä, että saamme yhdessä inspiroitua Jumalan sanan opetuksesta ja että jokainen mukanaolija voisi löytää jonkin pienen tai suuren aarteen Raamatusta päivän aikana, Knihtilä toivoo.
– On ihana asia kokoontua eri-ikäisten kanssa rakentumaan yhteisestä uskosta, tutustua uusiin ihmisiin ja tavata vanhoja ystäviä. Sanan ruokaa ja rohkaisua on raamattupäivässä tarjolla kaikille, lupaa päivän toinen juontaja, Päijät-Hämeen Kansanlähetyksen nuorisosihteeri Iida Hovi.

Päivän muita puhujavieraita ovat muun muassa kenttäpiispa Pekka Särkiö, pääsihteeri Jussi Miettinen, päätoimittaja Leif Nummela, työaluevastaava Taneli Skyttä, perheterapeutti Saara Kinnunen sekä rehtori Juha Vähäsarja. Ohjelma alkaa klo 10 ja loppuu klo 17 alkavaan ehtoollismessuun. Tilaisuudessa tarjotaan myös mahdollisuus sielunhoitoon ja esirukoukseen.

Tapahtuman järjestävät: Keski-Lahden seurakunta, Lähetysyhdistys Kylväjä, Suomen Ev.lut. Kansanlähetys, Suomen Raamattuopiston Säätiö, Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetys.

 

OHJELMA:
Ristinkirkko, Keski-Lahden seurakunta
Kirkkokatu 4, 15110 Lahti

9.00 Aamukahvit
10.00 Tulkoon valtakuntasi, avaussanat Miika Hämäläinen, radioidaan
10.15 Tulkoon herätys, Leif Nummela, radioidaan
11.15 Tulkoon Sovinto, Saara Kinnunen, Milka Ikäläinen, radioidaan
12.00 Lounastauko
13.30 Kanavat
1. Yhteinen perintö ja näky, Timo Junkkaala, Jussi Miettinen, Simopekka Vänskä, Kirkkosali, radioidaan
2. Anteeksiantamus arjessa, Saara Kinnunen, Milka Ikäläinen, Ristinkirkon auditorio
3. Tarttuva usko – Ystäväevankeliointi, Olli Lehmonen, Anna Ojala, Esa Savolainen, Kirkkokatu 5:n juhlasali
15.00 Kahvitauko
15.30 Tulkoon lähetys, Taneli Skyttä, Merja Kauppinen, radioidaan
16.15 Tulkoon Jeesus, Juha Vähäsarja, radioidaan
17.00 Tulkoon rauha -ehtoollismessu, Pekka Särkiö, Miika Hämäläinen, Pauli Pietiläinen, radioidaan

Päätöskahvit messun jälkeen.

Huomio sinä, joka tuot mukanasi lapsosia! Tässä lasten ohjelma:
9.45-12.15 Lapsiparkki
10.15 Pyhäkouluhetki
12.00-13.30 Lounastauko
13.15-15.15 Lapsiparkki
13.45 Pyhäkouluhetki
15.00-15.30 Kahvitauko
15.15- 17.00 Lapsiparkki
16.30 Toimintahetki