Avainsana-arkisto: kotimaa

Raamatun sanoma Jeesuksesta Kristuksesta on Suomen turva ja toivo. Se on ainoa perustus, jolle rakentamalla kansakuntamme voi menestyä.  Kansanlähetyksessä toimimme evankeliumin puolesta

Suomi sydämellä – lahjoita evankelioimistyöhön Suomessa

Raamatun sanoma Jeesuksesta Kristuksesta on Suomen turva ja toivo. Se on ainoa perustus, jolle rakentamalla kansakuntamme voi menestyä.  Kansanlähetyksessä toimimme evankeliumin puolesta ja sen leviämiseksi ympäri Suomen, jotta yhä useampi suomalainen oppisi tuntemaan Jeesuksen ja saisi omakseen pysyvän turvan ja pelastuksen.

Ryhdy toimimaan Suomen puolesta ja tuo kansakuntaamme muutosta! Tekemällä lahjoituksen Suomi sydämellä -kampanjaan levität suomalaisille sanomaa Jeesuksesta seuraavien työmuotojen kautta:

Suomi sydämellä -keräykseen voit lahjoittaa tämän sivun kautta tai tilisiirrolla seuraavin tiedoin:
Vastaanottaja: Suomen Ev.lut. Kansanlähetys ry
Tilinumero: FI83 2070 1800 0283 25
Viite: 6301 56007

Ota myös yhteyttä oman alueesi kansanlähetyspiiriin, jos haluat tulla mukaan levittämään evankeliumia Suomessa!

Kiitos tuestasi!

 

Kansanlähetysopistossa Ryttylässä Riihimäen lähellä on noin kahden viime vuoden aikana voinut opiskella palvelutyölinjalla osallistuen opiston toimintaan ja opetukseen. Muita linjoja opistossa

Kansanlähetysopiston palvelutyölinja laajenee

Kansanlähetysopistossa Ryttylässä Riihimäen lähellä on noin kahden viime vuoden aikana voinut opiskella palvelutyölinjalla osallistuen opiston toimintaan ja opetukseen. Muita linjoja opistossa on kuusi: raamattu-, apologia-, nuorisotyö-, kansainvälisyys- ja lähetyslinja sekä maahanmuuttajalinja. Nyt aiotaan laajentaa palvelutyölinjalla opiskelua myös Ryttylän ulkopuolelle eri puolille Suomea. 

Käytännön töitä ja uskossa vahvistumista

 ”Palvelutyölinjan tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia toimia vastuunkantajana erilaisissa käytännön tehtävissä kristillisessä yhteisössä ja oppilaitoksessa”, sanoo palvelutyölinjan linjavastaava Timo Tuikka.

Hän kertoo, että opiskelu linjalla perustuu pääsääntöisesti työssä oppimiseen. Muita tavoitteita ovat yhteisöllisyyden ja tiimityöskentelyn oppiminen sekä kristillisen uskon ja elämän vahvistuminen.

Linjalle hakee eri ikäisiä ihmisiä erilaisista elämäntilanteista, lukion juuri päättäneistä aina eläkeläisiin saakka. Osa haluaa tulla vain esimerkiksi kesäajaksi, osa vuodeksi. Lähetyskeskuksessa asuminen ja työskenteleminen on Tuikan mukaan useimmille varsin hyvä kokemus, ja monet haluavat jatkaa linjalla opiskelua uuden aikajakson, kun edellinen päättyy. Opiskeluajoista sovitaan joustavasti hakijan tilanne huomioiden.

IMG_6163


Timo Tuikka arvioi, että kokemukset linjasta ovat sen alkuvaiheissa olleet pääsääntöisesti myönteisiä. Haasteitakin on silti monenlaisia. Lähetyskeskuksessa pitää kartoittaa opiskelijoille sopivat työtehtävät, niin että ”oikeat henkilöt palvelisivat oikeilla paikoilla”. Opiskelijoilla on omia erityishaasteita, ja he tarvitsevat riittävän työnohjauksen, jotta he oppisivat toimimaan erilaisissa tehtävissä erilaisten ihmisten kanssa. 

 Tuikka on kuullut palautetta linjan hyvästä palvelusta lähetyskeskuksen eri osastoilta, kuten Nuorten Maailman junnutyöstä ja kotimaisen ja ulkomaisen työn osastolta − ei siis pelkästään opiston puolelta. ”Linjavastaavana näen ehkä helpommin erilaiset haasteet ja kehittämiskohteet, joten antaisin sille tyydyttävän arvosanan”, hän sanoo.

 Palvelemaan pääsee myös maakuntiin

Kansanlähetyksen kotimaan työn koordinaattori Anssi Savonen uskoo, että palvelutyölinjalla on valoisa tulevaisuus.

”Kansanlähetyksellä on paljon myös Ryttylän ulkopuolella palvelupaikkoja, joissa Kansanlähetysopiston palvelutyön linjalaiset voisivat olla oppimassa ja opiskelemassa. Toimintaa on 17 kansanlähetyspiirissä kaikissa Suomen maakunnissa. Lisäksi kotimaan toiminnaksi lasketaan myös Kansanlähetyksen työ Ruotsissa.

Kansanlähetyspiireissä on haastavia tehtäviä kaikenlaisille opiskelijoille. Palvelutyölinjalaisia tarvitaan markkinoinnin, median, varainhankinnan ja tapahtumajärjestelyjen tehtävissä. Myös pienryhmien ja tilaisuuksien vetämisestä, toimistotöistä sekä tavoittavasta työstä kiinnostuneille opiskelijoille on tarvetta eri puolilla Suomea”, Savonen luettelee.

Palvelutyölinjalla on suuret mahdollisuudet

Laajemmin koko Suomeen levittäytyessään palvelutyölinjassa yhdistyisivät Kansanlähetysopiston perinteisempien linjojen monet hyvät puolet. Eri puolilla maata tapahtuvassa palvelutyölinjan opiskelussa olisi nuorisotyölinjan aktiivisuutta, kansainvälisyyslinjan tuntemattomaan heittäytymistä, raamattulinjan Raamatun äärellä oloa sekä apologialinjan kysymysten käytäntöön panoa todellisissa kohtaamisissa suomalaisten kanssa.

”Tekisi jopa mieli puhua uudesta linjasta: Kansanlähetysopiston kotimaantyön linjasta. Kotimaantyön linjalle olisi helppo tulla niidenkin, joilla ei elämäntilanteestaan johtuen ole mahdollisuutta muuttaa Ryttylään. Valtaosa kotimaantyön linjan opiskelusta olisi opiskelua omassa maakunnassa Kansanlähetyspiirin osoittamissa tehtävissä. Suosittelen opiskelua tällä linjalla kaikille, joilla on halu oppia uutta hengellisestä työstä ja jotka haluavat olla suuressa mukana kotimaassa!”

tuikka3_timo4_2012pg

Kuvassa palvelutyölinjan linjavastaava Timo Tuikka

Timo Tuikka näkee samoin: ”Anssi tuossa kiteytti hyvin vision. Tuohon suuntaan on hyvä tähdätä. Asian esillä pitäminen ja rekrytointi ovat tässä vaiheessa erityisen tärkeitä, jotta tämä toteutuisi.

Tuikka kehottaa pitämään mielessä palvelutyölinjan mahdollisuudet laajemminkin Kansanlähetysliikkeen kotimaantyön palveluksessa. Hän toivoo, että Suuressa mukana -sivuston lukijat suosittelevat  linjaa myös ystävilleen, joiden elämäntilanteessa sellainen olisi hyvä mahdollisuus saada erilaista työkokemusta ja kokea samalla turvallista kristittyjen yhteyttä sekä kasvaa vastuunkantajana ja itsensä johtamisessa erilaisissa tehtävissä ja työtiimeissä.

Tutustu Palvelutyölinjaan tästä:
PALVELUTYÖLINJA – EVANKELIUMIA PALVELEMASSA

Γειά σου! Kreikkaa osaavat – joihin en itse kuulu – ymmärtävät, että tässähän alussa tervehditään. Kaikella – kuten tällä, mitä

Alfassa kaikki ovat samalla viivalla

Γειά σου!
Kreikkaa osaavat – joihin en itse kuulu – ymmärtävät, että tässähän alussa tervehditään. Kaikella – kuten tällä, mitä nyt luet – on alku eli alfa (Α) ja loppu eli oomega (Ω). Niiden välissä on sanoma, tarina tai vaikkapa sitten mainoskatko.

Evankeliumin, uuden iloisen alun, kirjoitettu alkukieli on kreikka, ja tämän alkukielen ensimmäisen aakkosen kaimoja ovat Alfa-kurssit, myös Kainuun  Kansanlähetyksen Alfa-kurssi. Asiaan vihkiytymättömille kerrottakoon, että se on kristinuskon perusteita käsittelevä kurssi, jonne tervetulleita ovat kaikki niistä kiinnostuneet. Siellä ovat samalla viivalla ne, jotka eivät tiedä kristinuskosta kovin paljoa, ja asiaan pitempään perehtyneet.

Itse olen taustaltani ”perusluterilainen”. Rippikoulu ja uskonnontunnit oli käyty, mutta reilu vuosikymmen sitten lukioaikoina mielenkiinto  kristinuskoa kohtaan syystä ja toisesta lopahti täydellisesti. Mutta sitten tuli uusi A, eikä ”lopulta” ollutkaan Ω vaan ennemminkin pikku-μ: klassisesti ilmaistuna tulin uskoon anno Domini 2012, eli Jeesuksesta tuli henkilökohtainen Vapahtajani. Siitä asti kolmiyhteinen Jumala on ollut minulle totta.

Tammikuussa 2014 muutin Kajaaniin opiskelemaan. Osallistuin evankelis-luterilaisen kirkon opiskelijailtoihin ja tapasin tulevia ystäviäni. Yhdeltä tällaiselta ystävältäni kuulin syksyllä alkavasta Kansanlähetyksen Alfa-kurssista. Kansalähetys tai Alfa-kurssi eivät olleet minulle entuudestaan tuttuja kuin epämääräisinä käsitteinä. Syystä ja toisesta päätin osallistua kurssille; siellähän sai kuulemma ruuan ja kahviakin.

Kurssilla vierailevat luennoitsijat – teologeista maallikkosaarnaajiin – alustivat joka keskiviikkona pidettävän kurssi-illan teemaa, josta pienryhmissä keskusteltiin. Ryhmissä jaettiin näkemyksiä ja oletuksia, selattiin Raamatun lukuja ja jakeita, ja henkilökohtaisiakin kokemuksia jaettiin välillä hymy huulilla tai suru puserossa.

Koin, että kurssilla erilaisille näkemyksille annettiin tilaa sen sijaan, että dogmit olisi naulattu tauluun opeteltaviksi. Tärkeintä itselleni oli Alfa-illoissa uusiin ihmisiin tutustuminen, Raamatun sisältöön perehtyminen ja rukoukset, unohtamatta tietenkään hyvää ruokaa ja kahvia sekä kahden päivän ja yhden yön leiriytymistä Joutenlammen leirikeskuksessa.

En ajatellut Alfa-kurssille tullessa, että Kansanlähetyksestä tulisi paikka, jonne juurtuisin, kun olen pohjimmaltani levoton reissaaja. Näillä näkymin aion käydä jatkossakin ”Kansiksen” tapahtumissa. Minulle Alfa-kurssi oli hyvä alku tutustua Kansanlähetyksen toimintaan ja jatkaa kristityn tietä.

Hyvää syksyä,
Teemu Räty

Olen viime kuukausina ollut kouluttajana useassa tilanteessa, jossa tavalliset suomalaiset hakevat eväitä maahanmuuttajien kohtaamisiin. Olen saanut itsekin uutta intoa jakamiseen,

Eväitä maahanmuuttajien kohtaamisiin

Olen viime kuukausina ollut kouluttajana useassa tilanteessa, jossa tavalliset suomalaiset hakevat eväitä maahanmuuttajien kohtaamisiin. Olen saanut itsekin uutta intoa jakamiseen, kun tapaan ihmisiä, jotka viikosta toiseen antavat omaa aikaansa tehdäkseen Suomeen tulleille turvapaikanhakijoille sopeutumisesta edes vähän helpompaa. Monet ovat olleet ihmisinä ihmisten rinnalla ja samalla rikastuneet itsekin.

Lähtö pakon edessä aiheuttaa pelkoa, traumoja ja toivottomuutta

Omasta maastaan pois lähteminen vaikkapa sodan jaloista on kenelle tahansa vaikea ja traumaattinen kokemus. Pelko on yksi päällimmäisistä tunteista, joihin pakolainen joutuu tottumaan. On aivan eri asia muuttaa toiseen maahan omasta tahdostaan vaikkapa etsimään uutta alkua ja uusia haasteita elämäänsä sekä oppimaan uusia asioita. Paljon vaikeampaa on muuttaa pakon edessä, kun oma ja läheisten henki on uhattuna. Tämä on aina jonkinasteinen kriisi ihmisen elämässä. Moni vieraasta maasta turvaa hakeva on saattanut kokea ja nähdä sodan kauhuja läheltä. Väkivallan ja kuoleman lähelle joutuminen vaikuttaa ihmiseen monin tavoin. Toivottomuus voi vallata mielen.

Koulutustilaisuus Kuopiossa. Kouluttajana Elisabet Elo.

Koulutustilaisuus Kuopiossa. Kouluttajana Elisabet Elo. Kuva: Jyrki Eeva

Uudessa maassa epävarmuus on arkipäivää

Vie aikansa sopeutua uuteen maahan, kulttuuriin ja olosuhteisiin. Monet kokevat juurettomuutta, outoutta ja vierautta. Epävarmuus on arkipäivää.

Uskonnon asema ihmisen elämässä korostuu silloin entisestään. Sen valossa voi yrittää ymmärtää kaikkea tapahtunutta. On helpottavaa nähdä mennyt, nykyisyys ja tuleva Jumalan kädessä olevana todellisuutena. Jopa kotimaassaan Jumalasta ja uskonnosta vieraantuneet alkavat helposti tällaisina aikoina turvata Jumalaan ja etsiä häneltä apua elämänsä kysymyksiin.

On hyvä, että kristityt opiskelevat edes vähän siitä uskonnollisesta maailmasta, jossa maahanmuuttajat elävät. Useimmille se merkitsee islamin perusteisiin tutustumista. Mitä enemmän tietää, sitä vähemmän on ennakkoluuloja. Vierasta uskontoa kohdatessa joutuu puntaroimaan myös omaa uskoaan. Miksi minä olen kristitty? Mikä minun uskossani on tärkeää ja miten sitä voi viestittää sellaiselle, jolla ei ole kristinuskosta tai Raamatun Jeesuksesta juuri mitään tietoa?

Kristityt ovat toimineet valppaasti

Monet seurakunnat ja yksittäiset kristityt ovat onneksi olleet valppaina ja järjestäneet tilaisuuksia, joissa kantaväestö ja uudet tänne tulleet ihmiset voivat tutustua toisiinsa. Lähetysjärjestöissä on paljon tietotaitoa erilaisissa kulttuureissa selviämisestä. Jokainen lähetystyöhön kouluttautuva saa runsaan opetuspaketin sopeutumistaidoissa. Jokainen kotimaahan palannut lähetystyöntekijä voi olla arvokas apu esimerkiksi suomen kieltä opetettaessa. Heillä on omakohtaista kokemusta siitä, mitä on opiskella vierasta kieltä – joutua aikuisena taas lapsen asemaan.

Lisää näistäkin asioista voi oppia vaikkapa osallistumalla Missiofoorumiin Ryttylässä 23.- 24.4.2016.

Teksti: Elisabet Elo

Aiheesta lisää myös 13 minuutin Raamattuavain Extra: Maahanmuuttajat kohdattavana -äänitteessä.

Useimmille kristityille lähetystyöntekijän lähettäminen ja kannattaminen on osa tavallista elämää uskossa. Antoihan Jeesus lähetyskäskyn meille kaikille yhteiseksi tehtäväksi. Markuksen evankeliumin

Jaska Palomäki ja Niina Kultalahti-Nikamaa Donkki-leirin kiireiden keskellä Lähetyskeskuksessa Ryttylässä.

Lähetyskenttänä Suomi

Useimmille kristityille lähetystyöntekijän lähettäminen ja kannattaminen on osa tavallista elämää uskossa. Antoihan Jeesus lähetyskäskyn meille kaikille yhteiseksi tehtäväksi.

Markuksen evankeliumin sanat ”Julistakaa evankeliumi kaikille luoduille” voivat herättää mielessämme kuvia kaukaisista eksoottisista heimoista, savimajoista ja pitkistä matkoista. Mutta miksei mielikuvistamme useinkaan löydy kansakunta, josta vain vähemmistö  tunnustaa Jeesuksen Herrakseen? Tämä kansakunta on Suomi. Jumala on lähettänyt meidät julistamaan evankeliumin myös kaikille luoduillensa Suomessa.

Kansanlähetyksellä on 97 työntekijää kotimaassa. Heidän työpanoksensa ansiosta esimerkiksi tavoitamme evankeliumilla yli 5000 nuorta vuosittain, opetamme Raamattua sadoilla eri paikkakunnilla, järjestämme lukemattomia tapahtumia seurakunnissa ja muualla, pidämme yllä lähetyskeskusta Ryttylässä, lähetämme 70 työntekijää ulkomaille, tuotamme kristillistä sisältöä nettiin, radioon ja televisioon, toimimme ympäri Suomen ja teemme paljon muuta evankeliumin hyväksi.

Uskomme Jumalan kutsuneen meidät työskentelemään aktiivisesti Suomen evankelioimiseksi, ja sen tähden ponnistelemme, että voisimme pitää yllä ja jopa lisätä kotimaantyöntekijöiden määrää. Tarve on suuri, vaikka valitettavasti usein kotimaantyöntekijä kokee olevansa kakkosluokan hengellinen toimija ulkomaan lähettien rinnalla.  Työntekijät kotimaassamme tarvitsevat tunnustusta, tukijoita, esirukoilijoita ja rohkaisua. Tämän vuoden aikana yhä useammat kotimaan työntekijämme ovat perustaneet lähettäjärenkaita. Renkaat mahdollistavat sen, että kuka tahansa voi liittyä heidän tukijoukkoihinsa Suomessa rukoillen, rohkaisten, uutisia lukien, osallistuen ja taloudellisesti tukien.

Suuressamukana.fi -sivustolle olemme perustaneet kotimaantyöntekijöidemme profiileita. Niiden kautta voi tutustua henkilöihin, lukea hieman heidän kutsustaan ja tehtävästään sekä liittyä kirjeen saajaksi, tehdä kertalahjoituksen ja ilmoittautua kuukausilahjoittajaksi. Voit käydä tutustumassa näihin profiileihin täällä. Piirien työntekijöihin voit tutustua piirien omilta sivuilta.

Tästä voit lukea radio- ja tv-työn koordinaattorin Veijo Ollin ajatuksia lähettäjärenkaan perustamisesta:

volli

Minkälainen kokemus on ollut alkaa rakentaa lähettäjärengasta? 

Mielenkiintoinen. Ensimmäisen kirjeen kirjoittamiseen tarvitsin paljon neuvoja ja samoin myös siihen, miten osaisi kutsua mukaan lähettäjärenkaaseen. Oppimisen paikka. Mielenkiinnolla odotan, millaiseksi vuorovaikutus lähettäjärenkaassa muodostuu. Innolla odotan myös seuraavan kirjeen kirjoittamista – asiaa olisi paljon kerrottavana, mutta ehkä en voi alkaa kirjoittaa lähettäjäkirjoja, kirje riittäköön.

Mitä sinulle merkitsee, että sinulla on lähettäjärengas?

Jokainen tarvitsee rinnalla kulkijoita, myös palkattua hengellistä työtä tekevät. Tarvitsen rukousta, ja työssä mukana olevat tarvitsevat rukousta – tämä tarve on meillä kaikilla. Arvostan suuresti sitä, että niin minun kuin työn puolesta rukoillaan. Jossakin tilanteessa olen selvästi ajatellut, että nyt kyllä joku on rukoillut tämän puolesta. Toisinaan sitä huokaa, että Herra, kutsu nyt joku rukoilemaan puolestani.

Toinen puoli lähettäjärenkaassa on se, että saa tehdä työtä niin, ettei tarvitse työkseen murehtia, onko työnantajalla mahdollisuus maksaa palkkaa. Tässä suhteessa lähettäjärengas merkitsee tulevaisuutta. Hengellistä työtä tehdään kaiken kaikkiaan vapaaehtoisten lahjoitusten varassa. Monien lahjoitusten avulla voin tehdä kokoaikaisesti lahjoittajien kanssa Jumalan valtakunnan työtä.

Miltä tuntuu, kun joku kertoo haluavansa renkaaseesi tai haluaa ryhtyä tukemaan taloudellisesti?

Uskomattomalta ja rohkaisevalta. On Jumalan työtä, että joku kokee kutsua tulla toisen rinnalle, ja Jumalan työtä on myös halu tukea taloudellisesti. Tämä rohkaisee. Emme ole yksin, vaan Jumala on meidän kanssamme – niin sinun kuin minun.

Miksi työsi on tukemisen arvoista?

Raamatun opetus, sen ääreen kutsuminen ja siinä viipyminen ovat asioita jotka laittavat liikkeelle ja uudistavat meitä. Median kautta tätä voidaan tehdä monissa paikoissa, kodeissa, työpaikoilla, sairaaloissa jne. Työllä on merkitys, ja sen toteutumiseksi tarvitaan monenlaisia tekijöitä. Luukkaan evankeliumin viidennessä luvussa Jeesus nousee Simonin veneeseen ja opettaa kansaa. Miten olisikaan voitu tavoittaa tuossa hetkessä koolla olevaa kansaa, ellei veneen avulla olisi päästy puhumaan suurelle joukolle? Tänä päivänä tuo vene on monesti media.

Ryhtyisitkö itse lähettämään itseäsi?

Hyvä kysymys. Toivoisin, etteivät lähettäjät niinkään kiinnittäisi katsetta minuun – työ on se, johon meitä kutsutaan. Tekijät voivat vaihtua, mutta työn jatkuminen on tärkeää. Lähetyskäskyn toteuttaminen tarvitsee työntekijöitä niin kotimaassa kuin lähetyskentillä – miksi en siis tukisi kotimaassakin tehtävää työtä? Uudet lähetit lähtevät maailmalle kotimaasta – jos työtä ei täällä tehdä, niin lähteekö täältä silloin kukaan?

Tutustu kotimaantyöntekijöihin.
Ilmoittaudu kuukausilahjoittajaksi.

Kansanlähetyksen ydinmissio on määritelty näin: ”Evankelioikaa kansa evankelioimaan kansoja”. Usein tuntuu siltä, että Kansanlähetyksen työstä puhuttaessa korostuu erityisesti ulkomailla tehtävä

Matalaa kynnystä etsimässä

Kansanlähetyksen ydinmissio on määritelty näin: ”Evankelioikaa kansa evankelioimaan kansoja”. Usein tuntuu siltä, että Kansanlähetyksen työstä puhuttaessa korostuu erityisesti ulkomailla tehtävä lähetystyö. Missio ei kuitenkaan rajoitu vain kaukomaille, vaan lähetystyölle on jatkuvaa tarvetta myös Suomessa. Evankeliumista osattomia ihmisiä kohtaa kaikkialla – työpaikalla, koulussa, ruokakaupassa tai vaikkapa kaupungilla kuljeskellessaan.

Tällaista kotikentälle suuntautuvaa lähetystyötä, jota voidaan kutsua myös tavoittavaksi evankeliointityöksi, on toteutettu eri tavoin. Meillä Pohjois-Karjalassa sitä on toteutettu organisoidusti erityisesti syksyisin ja keväisin järjestettävän Kansanlähetysopiston toimintaviikon aikana. Toimintaviikolla opiston  opiskelijat hajaantuvat pienissä, yleensä 4–5 hengen, ryhmissä Kansanlähetyksen eri piirijärjestöjen alueille harjoittelemaan tiimityöskentelyä ja Jumalan käytössä olemista sekä tutustumaan piirien tekemään työhön. Kyse on siis eräänlaisesta työharjoittelusta.

 

Toimintaviikkolaisten kanssa on perinteisesti toteutettu ainakin pienimuotoinen katuaktio. Tapana on ollut järjestää ilmainen kahvi-, tee- ja mehutarjoilu, jonka yhteydessä halukkaat ovat saaneet myös ilmaisia esitteitä, kirjoja tai lehtiä. Tällaisen menettelyn on havaittu madaltavan kynnystä päästä juttelemaan ohikulkijoiden kanssa. Kahvikupposen ääressä voi luontevasti rupatella monenlaisista asioista, ja hämmästyttävän usein uskonasiatkin ovat tulleet ennemmin tai myöhemmin puheeksi ikään kuin omalla painollaan. Vastaan on tullut monenlaisia ihmisiä, ajattelutapoja ja elämäntarinoita. Parhaimmillaan kohtaamiset ovat voineet johtaa evankeliumin läpimurtoon, ja vähintään jonkinlaisen jäljen juttutuokio on varmasti aina jättänyt. Sana koskettaa poikkeuksetta tavalla tai toisella.

Viime syksynä toimintaviikkolaiset pääsivät tutustumaan myös hiukan totutusta poikkeavaan toimintaan, kun vierailimme perjantain ja lauantain välisenä yönä Joensuun torilla päivystävässä teebussissa. Teebussityön näky on ollut mennä sinne, missä evankeliumia kaivataan usein kaikkein kipeimmin, kohtaamaan niitä ihmisiä, jotka moni haluaisi kiertää mahdollisimman kaukaa. Teebussi on paikka, jossa käyvät etenkin alkoholistit, narkkarit ja muut elämän monella tavalla päähän potkimat ihmiset. Bussissa työskentelevät eri seurakuntien evankelistat haluavat kohdata nämä ihmiset heidän omista lähtökohdistaan käsin, asettua heidän asemaansa ja tuoda evankeliumin valon pimeyden keskelle. Toiset säikähtävät tuota valoa ja vetäytyvät syvemmälle varjoihin, toiset jäävät kiitollisina sen lähelle. Usein nekin, jotka aluksi säikkyvät ja vierastavat valoa, uskaltavat ennen pitkää tulla sen luokse. Toisinaan uskalluksen löytyminen vie kuitenkin aikaa.

Kahvipöytäaktio ja teebussityö ovat kumpikin omalla paikallaan mainioita väyliä päästä kohtaamaan evankeliumia kaipaavia ihmisiä. Ne ovat kuitenkin vain eräitä esimerkkejä siitä, miten tavoittavaa työtä voi tehdä. Tapoja voi löytää monia muitakin. Haluaisinkin  haastaa Sinut pohtimaan ja kyselemään Herralta, miten juuri Sinä voisit tehdä evankeliointityötä lähialueellasi.

Siunausta syksyysi!

Teemu Sarkkinen

Auta meitä tekemään yhä enemmän ja tehokkaammin evankelioimistyötä kotimaassa. Kutsumme sinut rukoilemaan työn puolesta ja osallistumaan tavoittavaan työhön omalla alueellasi. Allaolevan linkin kautta voit myös tehdä nettilahjoituksen kotimaan evankelioimistyöhön. Kiitos mukanaolostasi!

Anna lahjasi tähän työhön: