Avainsana-arkisto: kolehti

Ensi sunnuntaina 28. helmikuuta 2016 Suomen evankelisluterilaisissa kirkoissa kerätään kolehti Kansanlähetyksen lähetystyölle. Tällä hetkellä Kansanlähetyksen työntekijöistä kymmenen toimii raamatunkäännöstyössä. ”Tekemämme raamatunkäännöstyön tavoitteena on,

Raamatunkäännöstyössä kääntäjän apuna ovat alkukieliset raamatuntekstit, useat raamatunkäännökset, selitysteokset ja raamatuntutkimuksen eri alojen asiantuntijat. Kuva: Mirjami Uusitalo

Raamatunkäännöstyössä on vielä paljon tekemistä

Ensi sunnuntaina 28. helmikuuta 2016 Suomen evankelisluterilaisissa kirkoissa kerätään kolehti Kansanlähetyksen lähetystyölle.

Kansanlähetys on saanut yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa valmiiksi seitsemän Uuden testamentin käännöstä. Kuva: Anne Lepikko

Kansanlähetys on saanut yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa valmiiksi seitsemän Uuden testamentin käännöstä. Kuva: Anne Lepikko

Tällä hetkellä Kansanlähetyksen työntekijöistä kymmenen toimii raamatunkäännöstyössä.
”Tekemämme raamatunkäännöstyön tavoitteena on, että mahdollisimman moni ihminen voisi kuulla ja lukea Jumalan sanaa äidinkielellään. Äidinkielinen Raamattu on myös paikallisseurakunnan kasvamisen yksi edellytys”, toteaa lähetysjohtaja Mika Tuovinen.

Raamatunkäännöstyö on yhteistyötä kaikilla tasoilla. Kuvassa Mirjami Uusitalo työtovereineen diraitankielisen Uuden testamentin käännöstyön parissa. Kuva: Mirjami Uusitalon arkisto

Raamatunkäännöstyö on yhteistyötä kaikilla tasoilla. Kuvassa Mirjami Uusitalo työtovereineen diraitankielisen Uuden testamentin käännöstyön parissa. Kuva: Mirjami Uusitalon arkisto

Wycliffe Raamatunkääntäjien tilastojen mukaan 3955 kielellä ei ole vielä osaakaan Raamatusta. Näitä kieliä puhuu äidinkielenään noin 500 miljoonaa ihmistä. Maailmassa on yhteensä yli 7000 kieltä. Koko Raamattu on käännetty 554 kielelle ja Uusi testamentti 1333 kielelle. Jokin osa Raamatusta on käännetty 1045 kielelle.

Nykyaikaiset viestintävälineet antavat uusia mahdollisuuksia raamatunkäännösten jakamiseen.
Esimerkiksi internetin välityksellä nekin, jotka eivät osaa lukea, voivat kuulla Raamatun sanaa omalla äidinkielellään.

Ensi sunnuntain kolehti käytetään raamatunkäännöstyöhön Etiopiassa, Kaakkois-Aasiassa ja Papua-Uudessa-Guineassa Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen kautta.

Lahjoituksesi tämän artikkelin kohdalla menee kirkkokolehtiin raamatunkäännöstyön hyväksi. Kiitos lahjastasi.

Nettikolehti:

Lahjoita tähän työhön:


Lue lisää raamatunkäännöstyöstä täällä.

Tilastolähde: www.wycliffe.net

”Sinä kyllä luet, mutta mahdatko ymmärtää?” Näin kysyi aikoinaan Filippos etiopialaiselta hoviherralta, joka luki Jesajan kirjaa. (Ap.t. 8:30) Saman kysymyksen

Raamatunkäännöstyö on tarkkuutta ja pitkäjänteisyyttä vaativaa työtä.

Omakielinen käännös avaa uusia näköaloja Raamatusta

”Sinä kyllä luet, mutta mahdatko ymmärtää?” Näin kysyi aikoinaan Filippos etiopialaiselta hoviherralta, joka luki Jesajan kirjaa. (Ap.t. 8:30) Saman kysymyksen voisi esittää monille nykypäivän etiopialaisille. Vaikka Raamattu on saatavilla molemmilla Etiopian pääkielistä, amharaksi ja oromoksi, sekä muutamilla pienemmillä kielillä, monet etiopialaiset eivät voi edelleenkään lukea Raamattua äidinkielellään.

Raamatunkäännöstyön ohessa myös paikallinen kulttuuri pääsee kansien väliin. vaaleanpunaisessa kirjassa on Raamatun kertomuksia, keltaisessa muita kertomuksia. Kuva: Anna Vähäkangas

Raamatunkäännöstyön ohessa myös paikallinen kulttuuri pääsee kansien väliin. vaaleanpunaisessa kirjassa on Raamatun kertomuksia, keltaisessa muita kertomuksia.

Monet kouluja käyneet etiopialaiset ymmärtävät amharaa hyvin. Silti jotkin asiat Raamatussa voivat jäädä pastoreillekin epäselviksi, jos he eivät kuule niitä omalla kielellä. Esimerkiksi usein toistettu amharankielinen lause ”Ijesus jadnal” voi tarkoittaa joko ’Jeesus parantaa’ tai ’Jeesus pelastaa’. Se tulkitaan helposti niin, että Jeesus parantaa fyysisistä taudeista. Maassa, jossa harvalla on varaa kunnolliseen terveydenhoitoon, sairauksista parantuminen ymmärrettävästi korostuu. Onhan evankeliumeissakin lukuisia kertomuksia, joissa Jeesus parantaa sairaita. Kun Raamattua käännetään kielelle, jossa on eri sanat parantamiselle ja pelastamiselle, Jeesuksen työn valtavuus avautuu. Hän ei ainoastaan paranna sairauksiamme vaan pelastaa meidät synnistä ja iankaikkisesta kuolemasta. Tämän pelastuksen saamme omistaa niin terveinä kuin sairainakin.

Raamatunkäännöstyö etenee vähitellen. Raamatun osia julkaistaan sitä mukaa kuin ne valmistuvat. Keltaisessa kirjassa on Apostolien teot 1-2, Tessalonikalaiskirje ja Johanneksen evankeliumin luvut 1-3. Sininen on lasten Raamattu. Kuva: Anna Vähäkangas

Raamatunkäännöstyö etenee vähitellen. Raamatun osia julkaistaan sitä mukaa kuin ne valmistuvat. Keltaisessa kirjassa on Apostolien teot 1-2, Tessalonikalaiskirje ja Johanneksen evankeliumin luvut 1-3. Sininen on lasten Raamattu.

Vastineiden etsintää

Eräällä vähemmistökielellä ei ole olemassa hyvää vastinetta Raamatun pyhä-käsitteelle, siksi Pyhä Henki on käännetty Jumalan Hengeksi. Vasta nyt monet kielen puhujat ovat ymmärtäneet, että Pyhä Henki, josta he ovat kuulleet puhuttavan amharaksi, onkin Jumalan oma Henki.

Samaista kieltä puhuvat kristityt kutsuvat armoa Jumalan suureksi lahjaksi, mikä on tietenkin aivan totta, mutta ilmaisu ei täsmennä, millainen lahja on kyseessä. Vaarana on, että Jumalan apu tulkitaan vain tämänpuoleiseksi, esimerkiksi maalliseksi rikkaudeksi. Raamatunkääntäjätkin ymmärsivät vasta Jumalan armoa käsitteleviä kohtia kääntäessään armon merkitsevän sitä, että me syntiset ihmiset olemme ansainneet rangaistuksen, mutta että Jeesus kärsi sen ja me pääsemme vapaiksi. Miten tämä asia ilmaistaan heidän kielellään on edelleen pohdinnassa. Tähän mennessä ’armo’ on käännetty asiayhteydestä riippuen joko ”Jumalan hyvyydeksi”, ”laupeudeksi” tai ”rakkaudeksi”.

Ehkä vai varmasti

Raamatunkääntäjät ovat joutuneet pohtimaan myös kielioppiasioita. Heidän kielessään on kaksi tulevaisuuteen viittaavaa aikamuotoa, joista toinen ilmaisee asian tapahtuvan varmasti, toisessa on hieman epävarmuutta. Kun Jeesus lupaa Jumalan antavan meille, mitä me pyydämme (Joh. 16:23), saammeko me sen varmasti vai vain todennäköisesti? Raamattu vakuuttaa Jumalan lupausten olevan luotettavia (2. Kor. 1:20; Hepr. 6:17-18), niinpä kääntäjät valitsivat varmuutta ilmaisevan verbimuodon.

Raamatunkääntäjät kieliopin saloja selvittelemässä.

Kielioppi vaikuttaa myös käännöksen sisältöön. Kuvan kääntäjät opiskelevat seminaarissa oman käännöskielensä kielioppia.

Koko Raamattua ei ole vielä käännetty tälle kielelle. Sitä mukaa kuin käännöstyö etenee, tämäkin kansanryhmä saa kuulla Jumalan valmistamasta pelastuksesta ja hänen lupauksistaan. Ne toteutuvat aivan varmasti.

Kuvat: Anna Vähäkankaan arkisto
Teksti:

Anna Vähäkangas
kirjoittaja toimii raamatunkäännöstyössä Etiopiassa

 

 

Suomen kirkoissa kerättiin kolehti Kansanlähetyksen lähetystyölle 3. paastonajan sunnuntaina, 8.3.2015. Japani on yksi Kansanlähetyksen tärkeimmistä työalueista. Olemme toimineet Japanissa jo

Hat Koben seurakunnan joulujumalanpalveluksessa saarnasi Anssi Savonen. Kuva: Savosen arkisto

Kirkkokolehti Japanin työlle

Suomen kirkoissa kerättiin kolehti Kansanlähetyksen lähetystyölle 3. paastonajan sunnuntaina, 8.3.2015.

Japani on yksi Kansanlähetyksen tärkeimmistä työalueista. Olemme toimineet Japanissa jo melkein puoli vuosisataa.  Lähetystyöntekijämme hoitavat työmme tuloksena syntyneitä Nishinomiyan, Awajin ja HAT-Koben seurakuntia. Jumalanpalvelusten ja erilaisten toimintapiirien kautta seurakunnissa tavoitetaan viikoittain satoja aikuisia ja lapsia evankeliumilla. Kirkolla kokoontuvat kieli-, ruoanlaitto- ja musiikkipiirit sisältävät aina raamattuopetuksen.  Lue lähetystyöntekijämme, pastori Daniel Nummelan blogista, miksi Japanissa tarvitaan evankeliumia.

Kansanlähetyksen Donkkis Big Night -lasten toimintaillat ovat olleet suosittuja myös Japanissa. Kuva Mari Nummelaty Kansanlähetys tukee taloudellisesti Ananin seurakuntaa ja Tokushiman läänin seurakuntia sekä Koben luterilaista seminaaria.   Avustamme myös Länsi-Japanin luterilaista kirkkoa (LJELK) jonka työyhteydessä toimimme.

Suomen luterilaisissa kirkoissa 8.3.2015 kerätty kolehti  käytetään jumalanpalvelustoimintaan, tapahtumien ja kerhojen järjestämiseen sekä pyhäkoulu- ja nuorisotyöhön Länsi-Japanin evankelis-luterilaisen kirkon työyhteydessä.

Raamattuavain Extrassa 7.3.2015 kerrotaan millaista on tehdä lähetystyötä Japanissa:

Avaa tästä Japanin työn Powerpoint-esitys

 

 

Anna lahjasi tähän työhön: