Avainsana-arkisto: kirkko

Tapasin Etiopian Mekane Yesus -kirkon lähetysjärjestön johtajan Wondimu Mathewosin. Kaivoin laukustani mikrofonin ja kysyin häneltä kirkon kasvun salaisuuksista ja lähetystyön

Miksi Etiopian kirkko kasvaa? Ihmeet, sitoutuminen ja Jumalan suosio köyhän kirkon kasvussa

Tapasin Etiopian Mekane Yesus -kirkon lähetysjärjestön johtajan Wondimu Mathewosin. Kaivoin laukustani mikrofonin ja kysyin häneltä kirkon kasvun salaisuuksista ja lähetystyön aloittamisesta kirkossa. Tämä on kuvausta siitä, miten köyhä tekee toisia rikkaaksi.

Lähetysjohtaja Mika Tuovinen: Olemme kuulleet paljon Etiopian Mekane Yesus -kirkon kasvusta. Kirkko perustettiin 1959, jolloin siinä oli 18 000 jäsentä. Mikä on jäsenmäärä nyt?

Wondimu Mathewos: Vuoden 2017 tilastojen mukaan se on 9,2 miljoonaa.

Mikä on suuren kasvun taustalla? Kuudessa vuosikymmenessä vajaasta kahdestakymmenestä tuhannesta yli 9 miljoonaan jäseneen?

Ensimmäinen syy on Jumalan suosio ja hänen työnsä keskuudessamme.

Toinen syy on kirkon jäsenten osallistuminen evankelioimiseen. Jokainen kirkkomme jäsen on evankelista omassa perheessään, kylässään ja lähialueilla. Noin 98 prosenttia uusista ihmisistä tavoitetaan maallikoiden kautta. Papisto tuo uusia jäseniä vain kaksi prosenttia. Jokainen kirkon jäsen on sitoutunut kirkon elämään ja tehtävään. Tämä on yksi kasvun salaisuuksista.

Kolmas syy on se, että Mekane Yesus on karismaattinen luterilainen kirkko.

Tässä on kolme tärkeintä asiaa kasvun taustalla: Jumala itse, maallikoiden sitoutuminen kirkon työhön ja riippuvuus Pyhästä Hengestä.

Olen kuullut ihmeistä, joita Etiopiassa tapahtuu evankeliumin julistamisen yhteydessä. Liittyvätkö ne pääosin siihen, kun evankeliumia viedään uusille alueille, vai ovatko ne samalla tavalla läsnä myös kirkon vakiintuneessa toiminnassa?

Enimmäkseen uusilla alueilla Jumala osoittaa voimansa ja vahvistaa läsnäolonsa ihmeiden ja tunnustekojen kautta. Usein siellä esiintyy riivaajien ulosajamisia ja muita ihmeitä mutta ei suinkaan aina. Toisaalta Jumalan tekemiä ihmeitä koemme kyllä myös alueilla, joissa kirkko on jo olemassa.

Mitkä ovat nyt Mekane Yesus -kirkon suurimpia haasteita?

Kirkko kasvaa hyvin nopeasti. Suurena haasteena on uusien uskovien opetuslapseuttaminen. Maallikkouskovien tulee opettaa kristityksi kääntyneitä – se on ainoa tapa ohjata näin nopeaa kasvua. Myös koulutettujen pastorien tarve on suuri.

Toinen haaste nykyään on menestysteologia. Jäsenemme elävät köyhyydessä ja menestyksen saarnaajat keskittyvät näiden ihmisten taloudellisiin ja tunne-elämän tarpeisiin. Silloin kristinuskosta tulee pinnallista.

Mekane Yesus -kirkko tekee lähetystyötä myös ulkomailla. Milloin tämä työ alkoi?

Mekane Yesus -kirkko perusti lähetysjärjestön 2007. Tehtävämme on edistää lähetysnäkyä. Se ei ole aina helppoa, sillä meidän oma  ulkomaille suuntautuva lähetystyömme on uusi asia kirkossamme. Olemme tottuneet ajattelemaan, että lähetystyö on ulkomaalaisten tekemää työtä ja suuntautuu muualta meihin päin.

Silti perustamisestaan alkaen Mekane Yesus -kirkon lähetysyhdistys (International Mission Society) on jo lähettänyt 17 lähetystyöntekijää Etiopiasta eri puolille maailmaa Aasiaan, Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan.

Miten te rahoitatte lähetystyön?

Olemme saaneet kuluneina vuosisatoina paljon yhteistyökumppaneiltamme Euroopasta ja Yhdysvalloista. Kun he tulivat avuksemme, he eivät olleet erityisen rikkaita. Köyhinäkin he halusivat lähettää työntekijöitä Etiopiaan ja tulivat meille siunaukseksi. Kumppanimme Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja muissa maissa uhrasivat paljon. Haluamme oppia heiltä.

Raamatun mukaan kirkko on olemassa lähetystä varten. Lähetystyö on kirkon elinehto. Niin kuin ihmiskeho ei toimi ilman verta, kirkko ei voi elää ilman lähetystyötä. Lähetystyö on annettu tuomaan kirkolle elämää, energisyyttä ja tarkoitusta.

Siksi mekin sitoutamme kaikkia kirkon jäseniä lähetystyöhön. Kun kerromme työstä, myös köyhät vastaavat kutsuun.

Muun muassa eräs köyhä maanviljelijä sanoi: ”Minulla on vain yksi vasikka. Haluaisin antaa sen lähetystyölle.”

Toinen nainen sanoi: ”Minulla on vain yksi lammas. Haluaisin antaa tämän lampaan lähetystyölle.”

Ja eräs evankelista sanoi: ”Minulla ei ole mitään! Mutta minulla on verta suonissani. Voitteko ottaa vastaan verta lähetyksen hyväksi?”

Nyt Jumala valmistaa kirkkomme jäseniä lähetystehtävään, mutta ei heidän rikkautensa vuoksi vaan siksi, että heidän sydämessään on tuli ihmisten tavoittamiseksi evankeliumilla.

Kansanlähetys lähetti ensimmäisen lähetystyöntekijän Etiopiaan vuonna 1968. Juhlimme viittä yhteisen työn vuosikymmentä marraskuussa 2018 Etiopiassa. Millaisia terveisiä lähetät Suomeen?

Toivotan teille hyvää lähetyksen juhlavuotta. Etiopian Mekane Yesus -kirkko on saanut paljon Suomen kristityiltä ja Kansanlähetykseltä. Olemme kiitollisia siitä, mitä olette meille tuoneet. Nyt vaivannäkönne tuottaa paljon hedelmää. Me emme ole enää vain lähetysmaa vaan myös lähetystyötä tekevä kirkko. Olemme uudessa tilanteessa, ja tässä olemme teidän rinnallanne ja teemme työtä teidän kanssanne.

Terveisiä kaikille suomalaisille kristityille ja Kansanlähetyksen ystäville!

Kiitos, Wondimu Mathewos!

Suljen liikuttuneena mikrofonin. Kiitollisena ajattelen teitä,  jotka olette rukoilleet Etiopian työn puolesta ja antaneet sille varoja. Lämmöllä muistan lähetystyöntekijöitämme ja heidän monenlaisia uhrauksiaan tässä työssä. Työ jatkuu.  Tällä hetkellä Kansanlähetyksessä tuemme pappien koulutusta, välitämme kummeja koululaisille sekä nuttuja vastasyntyneille. Meillä on Etiopiassa viisi lähetystyöntekijää.

Siunauksen toivotuksin

Mika Tuovinen
lähetysjohtaja

Piispa Matti Repo siunasi viisi Kansanlähetysopiston lähetyslinjan opiskelijaa lähetystyöntekijöiksi sunnuntaina 28. toukokuuta Hausjärven kirkossa.  Saarnassaan piispa Repo avasi lähettämisen teologiaa.

Piispa Matti Repo siunasi avustajineen viisi uutta lähetystyöntekijää Hausjärven kirkossa. Kuvassa oikealta lääninrovasti Jussi Kauranne, Kansanlähetyksen liittohallituksen puheenjohtaja Tuomo Heikkilä, piispa Matti Repo, apulaislähetysjohtaja Teijo Peltola ja lähetysjohtaja Mika Tuovinen.

Juhlavuoden erityisjuhla

Piispa Matti Repo siunasi viisi Kansanlähetysopiston lähetyslinjan opiskelijaa lähetystyöntekijöiksi sunnuntaina 28. toukokuuta Hausjärven kirkossa.  Saarnassaan piispa Repo avasi lähettämisen teologiaa.

”Isä lähettää Pojan, Poika lähettää kirkkonsa ja rukoilee Isää lähettämään sille Pyhän Hengen. Tätä kolmiyhteisen Jumalan toimintaa kutsutaan nykyään teologiassa Jumalan lähetykseksi, missio dei. Jumalalla on lähetys, johon kirkko ottaa osaa.”

Piispa jatkoi, että lähetystyö ei ole ihmisten keksimää toimintaa tai harrastus, jonka jotkut muita hartaammat uskovat ottavat omakseen.

”Lähetystyö on Jumalan omaa työtä, johon Kristuksen kirkko osallistuu Pyhän Hengen voimassa. Kun lähetys on Jumalan työtä, sen tuloksetkin ovat Jumalan Hengen vaikutusta.”

 

Juhlalliseen jumalanpalvelukseen Hausjärven kirkossa osallistui noin sata henkeä. Kuva: Philippe Gueissaz

Piispa varoitteli uusia lähetystyöntekijöitä turhautumisesta, jos työn tuloksia ei heti ala näkyä.

”Emme voi tutkia Jumalan suunnitelmia. Arvailun sijasta tulee pysyä uskollisina ja jatkaa Kristuksesta todistamista sanoin ja teoin. Meidän tulee jatkaa sen osoittamista, että Jumala on hyvä ja että hänessä on maailman toivo. Onneksi työllämme on suuri tukija, nimittäin Herra Kristus itse. Hän rukoilee puolestamme.”

Kolmiyhteisen Jumalan lähetys ilmenee piispan mukaan ihmisten keskinäisessä yhteydessä, joka heijastaa Jumalan ja Jeesuksen yhteyttä.

”Me olemme yhdessä lähettämässä ja lähtemässä, sillä meillä on yhteinen tehtävä maailmassa Kristuksen todistajina. ”

Lue piispa Revon saarna kokonaisuudessaan täältä.

Juhlavuoden erityisryhmä

Jumalanpalveluksen jälkeen Lähetyskeskuksessa Ryttylässä tarjottiin kirkkokahvit ja vietettiin lähetysjuhlaa.

Lähetysjohtaja Mika Tuovinen kuvaili puheessaan Kansanlähetyksen 50-vuotispäivän aattona järjestön syntyhetkiä.  Mielenkiintoinen yksityiskohta oli, että heti perustamiskokouksessa päätettiin aloittaa lähetystyöntekijöiden koulutus viipymättä. Ensimmäiset lähetit lähetettiinkin työhön jo vuonna 1968.

Lähetystyöhön siunattavia Tuovinen kutsui juhlavuoden erityisryhmäksi.
”Olette osa Kansanlähetyksen 50-vuotiasta jatkumoa. Mutta lähetystyön jatkumo on pidempi.”

Apostolien teoissa kerrotaan Antiokian seurakunnasta, joka Tuovisen laskelman mukaan lähetti neljäkymmentä prosenttia työvoimastaan lähetystyöhön.
”Tämä kertoo lähetystyön tärkeydestä. Kirkko on aina lähettänyt parhaat voimansa viemään evankeliumia kaikille kansoille.”

Lähetystyöhön lähtemiseen tarvitaan sekä sisäinen että ulkoinen kutsu.
”Pyhä Henki kutsuu ihmisten auttamiseen ja maailman evankelioimiseen. Hän antaa sisäisen kutsun ja ulkoisen kutsun. Teillä on nämä molemmat”, Tuovinen sanoi uusille lähetystyöntekijöille.

Pyhä Henki lähettää seurakunnan kautta. Sen vuoksi lähetystyössä tarvitaan sekä lähtijöitä ja lähettäjiä.
”Tämä on juhla myös meille lähettäjille yksittäisinä kristittyinä, lähetysjärjestönä, nimikkoseurakuntana, Kansanlähetyksenä ja kirkkona. Saimme uusia rukouskohteita ja saamme antaa omastamme heidän tukemiseensa.”

Usko ei ole ideologia

Apulaislähetysjohtaja Teijo Peltola rohkaisi puheessaan tutustumaan myös muiden kristillisten kirkkojen ja muiden maiden kristittyjen elämään ja oppimaan heiltä. Hän kehotti myös varustautumaan niin, että pystymme kantamaan sen vastuun, joka itse kullekin on uskottu.

”Mistä sinut onkaan kutsuttu, lähtemään tai lähettämään, tärkeää on, että vaalit yhteyttä Vapahtajan kanssa, sillä kristillinen usko ei ole ideologia vaan suhde. Sellainen suhde, jonka piirtää meidän eteemme kuulemamme evankeliumi; suhde, jossa Jeesus kantaa meidätkin, sinutkin, taivaan Isän sydämelle.”

Kuvat: Philippe Gueissaz

Tallenna

Tallenna

Kansanlähetysopiston lähetyslinjan opiskelijat siunataan lähetystyöntekijöiksi sunnuntaina 28. toukokuuta 2017 kello 14 Hausjärven kirkossa. Siunauksen toimittaa Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo.

Kuva lähettien matkaansiunaamisesta vuoden 2016 Kansanlähetyspäiviltä. (Kuva Philippe Gueissaz)

Juhlaa Kansanlähetyksessä: Viisi uutta lähetystyöntekijää

Kansanlähetysopiston lähetyslinjan opiskelijat siunataan lähetystyöntekijöiksi sunnuntaina 28. toukokuuta 2017 kello 14 Hausjärven kirkossa.

Siunauksen toimittaa Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo. Piispaa avustavat lääninrovasti Jussi Kauranne, Kansanlähetyksen liittohallituksen puheenjohtaja Tuomo Heikkilä, lähetysjohtaja Mika Tuovinen sekä apulaislähetysjohtaja Teijo Peltola.

Jumalanpalveluksen jälkeen Lähetyskeskuksessa Ryttylässä on kirkkokahvit. Lähetysjuhla alkaa kirkkokahvien jälkeen noin kello 16. Juhlassa tervehdyksen tuovat Teijo Peltola, Matti Repo, Mika Tuovinen ja uudet lähetystyöntekijät. Nyt siunattavat uudet lähetystyöntekijät suuntaavat työhön Aasiaan, Afrikkaan, Eurooppaan ja Lähi-itään.

Kansanlähetys täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Järjestön taustalla oli 1960-luvun herätyksen aika, jolloin monet nuoret kokivat Jumalan kutsuvan heitä lähetystyöhön. Tätä varten tarvittiin uusi lähettämiskanava. Vuonna 1968 Kansanlähetys lähetti ensimmäiset työntekijät Etiopiaan, Japaniin ja islamilaiseen maailmaan.

Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovinen painottaa, että lähetystyö kuuluu kirkon olemukseen:

”Apostolien teot kertoo, että hyvinvoivassa Antiokian seurakunnassa oli profeettoja ja opettajia. Kerran he kuulivat Pyhän Hengen puhuvan: ’Erottakaa Barnabas ja Saul minun työhöni, siihen tehtävään, johon minä olen heidät kutsunut.’ Paastoamisen ja rukoilemisen jälkeen he panivat kätensä Barnabaan ja Saulin päälle ja lähettivät heidät lähetystyöhön.

Viidestä mainitusta seurakunnan profeetasta ja opettajasta lähetystyöhön lähetettiin kaksi eli 40 prosenttia. Tämä kertoo lähetystyön tärkeydestä. Olemme sunnuntaina Hausjärven kirkossa samassa jatkumosssa. Lähetämme työntekijöitä palvelemaan Kristuksen kirkkoa.”

Tervetuloa viettämään juhlaa Hausjärven kirkkoon ja Lähetyskeskukseen Ryttylään!


Hausjärven kirkon osoite on Hikiäntie 2, Oitti
Lähetyskeskuksen osoite on Opistotie 1, Ryttylä

MGtH (Mikko Goes to Heaven) on lähdössä kuudetta kertaa kiertueelle Japaniin, Länsi-Japanin luterilaisen kirkon kutsumana. Kiertue on määrä toteuttaa 8.−26. kesäkuuta 2017.

Suomalaisbändi MGtH lähtee Japanin-kiertueelle

MGtH (Mikko Goes to Heaven) on lähdössä kuudetta kertaa kiertueelle Japaniin, Länsi-Japanin luterilaisen kirkon kutsumana. Kiertue on määrä toteuttaa 8.−26. kesäkuuta 2017.

Reilun kahden viikon aikana on tarkoitus pitää runsaat 20 konserttia. Edellisissä konserteissa on tavoitettu useita japanilaisia – myös sellaisia, jotka eivät muuten käy kirkossa. Sanoma Jeesuksesta on mennyt eteenpäin ja uudet ihmiset ovat löytäneet tiensä seurakuntien toimintaan.

Japanissa MGtH esittää kaikki kappaleensa japanin kielellä. Suomesta Japaniin lähtevä kokoonpano on seuraava: Mikko Nikula – laulu, kitara, Tapani Vaahervaara – basso, Markus Niemispelto – lyömäsoittimet, Sami S. Asp – kitara, Hanna Launonen – tanssi. Kansanlähetyksen lähetystyöntekijät luotsaavat heitä kiertueella ja toimivat tulkkeina.

Bändi tekee kiertueen vapaaehtoistyönä. Lentoliput ja muut kiertueen kulut katetaan lahjoituksilla sekä japaninkielisten levyjen ja kiertuepaitojen myynnillä. Bändiläiset ovat erittäin kiitollisia ja iloisia kaikista ystävistään ja tukijoistaan, jotka tekevät tämän heidän työnsä mahdolliseksi.

MGtH:n jäsenet haluavat kiertueensa mahdollisella tuotolla tukea Koben teologista seminaaria ja julistustoimintaa Japanissa.

Lähetyskäsky opettaa, että vastuu lähetystyöstä kuuluu jokaiselle kristitylle. Vaikka ei itse voisi lähteä, työssä voi olla mukana rukouksin, rohkaisemalla lähtijöitä ja avustamalla työtä taloudellisesti. Voit nyt lähteä lähettämään MGtH-yhtyettä Japaniin ja olla tällä tavoin mukana lähetystyössä!

Mika Tuovinen
Suomen Ev.lut. Kansanlähetys
lähetysjohtaja

                          

P.S. Uusia MGtH Japan Tour 2017 -t-paitoja voit tilata
bändin kotisivulta: www.mgth.fi.
Sieltä voit hankkia myös MGtH:n kolmannen japaninkielisen levyn.
Kun tilaat rukouskirjeen osoitteesta mikko@mgth.fi, niin saat kiertuekuulumiset suoraan sähköpostiisi.
Kiertueen aikana ja hiukan ennenkin bändi tuottaa YouTubeen MGtHchannel-tilille videoblogia. Siellä on nähtävissä myös viime kiertueen blogi.

Bändiä voi kuunnella myös MGtH:n Facebook-sivulla:
Facebook.com/mgthband

Lahjoita tähän työhön:


Tallenna

Tallenna

1970-luvun alussa, kun Viron kirkoissa kävi monin paikoin vain neljä tai viisi ihmistä, kuuli paljon propagandaa, että pian siellä ei

Kuva: Liliann Keskinen

Kirkkojen rakentaminen yltää meidän uskomme yli

1970-luvun alussa, kun Viron kirkoissa kävi monin paikoin vain neljä tai viisi ihmistä, kuuli paljon propagandaa, että pian siellä ei olisi enää ketään. Nyt 40 vuoden jälkeen kirkoissa on edelleen ne neljä tai viisi ihmistä, joskus enemmänkin. Viron 160 seurakunnasta suurin osa on maaseudulla, mutta missään kirkossa kävijät eivät ole kokonaan loppuneet.

Neuvostoliiton aikana suljettiin noin kymmenen seurakuntaa, jotka on sen jälkeen avattu uudestaan. Minä kävin tuolloin kirkossa sen takia, ettei kukaan pääsisi sanomaan, että kirkossa ei ole yhtään nuorta.

Tuohon aikaan monella ei ollut Raamattua. Ne olivat arvokkaita ja rahallisestikin kalliita. Lähetystyöntekijät salakuljettivat Raamattuja ja sillä tavoin saimme niitä vähän. Toinen mahdollisuus saada Raamattu olivat rajavartiolaitoksen työntekijät, jotka takavarikoivat niitä rajalla ja sitten myivät kalliilla hinnalla. Ajan muuttuessa aloimme rukoilla, että saisimme Viroon 300 000 Raamattua. Nyt Virossa on myyty tai jaettu ilmaiseksi 600 000 vironkielistä Raamattua. Jokaisessa virolaisessa perheessä pitäisi tällä hetkellä olla kaksi Raamattua. Silti kristillisen kasvatuksen puute on ongelma Virossa.

Jaanin kirkko. Kuva: Liliann Keskinen.

Teologiaa opiskelemaan tulevista osa ei ole koskaan nähnytkään Raamattua. Yliopistojen opetussuunnitelmat on kuitenkin tehty olettaen, että opiskelijat tuntisivat Raamatun ja katekismuksen perusasiat, joten opetus etenee suoraan syvällisempiin asioihin.

Tällä hetkellä Virossa on viisi oppilaitosta, joissa voi opiskella teologiaa. Kauan oli suuri unelmamme, että meillä olisi raamattukoulu. Muutama vuosi sitten unelma toteutui, ja nyt meillä on raamattukoulu nuorille ja aikuisille.

Monessa maassa surraan sitä, että kirkkoja myydään huvittelupaikoiksi. Olen asunut ja työskennellyt Tartossa 20 vuotta, ja sinä aikana sinne on rakennettu seitsemän uutta kirkkoa. Jumala on sen mahdollistanut. Jumala on toiminut yli sen, mitä olemme uskoneet.

Keskiaikainen Johanneksen kirkko on rakennettu uudelleen raunioista, ja Paavalin kirkossa on tehty suuri peruskorjaus. Tarttoon on rakennettu myös uudet metodisti- ja baptistikirkot. Kun Johanneksen kirkon remonttia suunniteltiin, kirkkoneuvosto uumoili, ettei sitä tarvittaisi ja että sen tekeminen olisi mahdotonta. Samoin Paavalin kirkosta sanottiin, että remontointi olisi mahdotonta ja veisi liikaa rahaa.

Nyt alamme rakentaa Tartossa Marian kirkkoa. Me kirkon johtajat saatamme sanoa, että Tartossa ei tarvita sellaista. Saa kuitenkin nähdä, tekeekö Jumala vastoin meidän sanomisiamme. Jumala tekee niin paljon suurempia asioita kuin osaamme pyytää tai unelmoida – oma uskomme ei riitä.

Kirkon koko budjetti on 600 000 euroa. Johanneksen kirkon remontti maksoi neljä miljoonaa ja Paavalin kirkon 14 miljoonaa. Kun Narvan kirkko meni konkurssiin, kirkko myytiin konkurssipesästä eikä meillä ollut rahaa ostaa sitä takaisin. Silloin eräs mies tuli ja sanoi: ”Kuule, minä annan puolet siitä rahasta. Jos te maksatte toisen puolen, minä annan toisen puolen.” Teimme sopimuksen, ja nyt kirkko on ostettu takaisin.

Kun Jumala suunnittelee kirkon rakentamisen, hänellä on myös suunnitelma siihen, kuinka kirkot täyttyvät ihmisistä. Tarton kirkkoja ei ole rakennettu ihmisten suunnitelmien ja halujen mukaan, vaan pikemminkin niitä vastaan. Näemme jatkuvasti ihmeitä, kun Jumala tekee työtä. Rahan saaminen on paljon helpompaa kuin se, että ihminen tulee uskoon. Paavali sanoo, että olemme tulleet Jumalan lapsiksi sen voiman kautta, joka nosti Jeesuksen ylös kuolleista. Uskoon tulemiseen tarvitaan kuolleista herättämisen voimaa. Mutta Jumala on voimakas ja kaikkivaltias Jumala!

Miksi me tarvitsemme niin paljon kirkkoja Tartossa, jos ne ovat lähes tyhjiä? Kun ihmiset huomenna heräävät Jumalan sanan nälkään, mihin me sitten heidät laitamme? Silloin ei ole enää aikaa rakentaa. Jumala on aina tehnyt asioita etukäteen. Jumalan suunnitelma ja tahto on, että kaikki ihmiset tulisivat onnellisiksi ja oppisivat tuntemaan totuuden.

Meillä on ateistinen valtio, joka on erillään kirkosta. Kuitenkin esimerkiksi armeijassa on pappeja, jotka saavat palkkaa valtiolta. Koko tämä toiminta on yhden kenraalin ansiota, joka on tehnyt siitä päätökset. Nyt tämä kenraali on kuollut ja hänet haudattiin eilen. Valtio maksaa myös vankilapappien ja poliisissa toimivien pappien palkan. Näitä toimia ei ole järjestänyt kirkko, vaan ateistinen jumalanvastainen valtio.

Kun Jumala haluaa viedä omaa valtakuntaansa eteenpäin, hän tekee sen joka tilanteessa. Siinä uskossa me elämme ja rakennamme – perustamme uusia seurakuntia ja rakennamme kirkkoja.

Piispa Joel Luhamets Missioforumissa 1.4.2017

 

Lue lisää ja tue lähetystyötä Virossa: Viro – lähetysalue lähellä meitä.

Pyysin maanantaina Lasnamäen seurakunnan vapaaehtoisen Aiven mukaani etsimään haastateltavia tätä palstaa varten. Aive oli toiminut venäjänkielen tulkkina myös kelloseppä Igoria

Nuori perheenäiti Ani viihtyy Lasnamäellä.

Minu Lasnamäe osa 11/12

Pyysin maanantaina Lasnamäen seurakunnan vapaaehtoisen Aiven mukaani etsimään haastateltavia tätä palstaa varten. Aive oli toiminut venäjänkielen tulkkina myös kelloseppä Igoria haastatellessani. Tapasimme sovittuun aikaan ortodoksikirkon parkkipaikalla, ja lähdimme siitä jalan kohti uutta Loopealsen lähiötä kirkon vieressä.

Oli keskipäivä ja mereltä puhalsi kylmä tuuli. Aive lähestyi rohkeasti ensimmäistä vastaantulijaa. Hän oli nuori äiti Ani, joka yritti saada noin puolivuotiasta tytärtään nukahtamaan vaunussa jättääkseen lapsen sitten kaupunkireissun ajaksi isoäidin hoiviin. Ani suostui haastatteluun. Keskustelukielenä vaihtelivat venäjä, englanti ja viro, kun kiersimme jutustellen yhdessä kirkon ympäri. Isoäiti jatkoi vaunujen työntelyä ja me saattelimme Anin linja-autopysäkille keskustaan menevään bussiin.

”Olen kotoisin Itä-Virosta ja tulin Tallinnaan opiskelemaan noin seitsemän vuotta sitten. Tutustuin yliopistossa nykyiseen mieheeni, joka oli saapunut Tšekistä Erasmus-ohjelman kautta opiskelijavaihtoon Viroon. Kun hän sitten muutti Englantiin, suostuin muuttamaan mukana, vaikka olin itse haaveillut vaihto-opiskeluista Saksassa. Asuimme Englannissa neljä vuotta, ja sen jälkeen palasimme tänne Lasnamäelle.

Siskoni asuu yhdessä noista kirkon vieressä olevista uusista taloista. Meidän kotimme on myös tällä Lasnamäen merenpuoleisella reunalla, mutta pari kilometriä taaempana, Läänemeren tiellä. Äiti asuu edelleen Itä-Virossa, mutta on parhaillaan meillä kylässä ja auttaa lapsen hoidossa.

Keskustelukieli vaihtuu sujuvasti venäjästä englanniksi ja lopulta viroksi.

Viihdyn Lasnamäellä ja pidän erityisesti tästä merenpuoleisesta alueesta. Täältä on hienot maisemat merelle, hyvät kulkuyhteydet keskustaan sekä lyhyt matka Piritalle, joka on oma lempipaikkani näillä main. Kauppa-asiat hoidamme yleensä suuressa Lasnamäe Centrum -ostoskeskuksessa Laagna tien varressa tai Läänemeren Selverissä. Muualla päin Lasnamäkea ei tule useinkaan liikuttua.

Tiemme eroavat linja-autopysäkillä, kun Ani nousee keskustan suuntaan vievään bussiin ja muita matkalaisia poistuu kotipysäkillä.

Äidinkieleni on venäjä, kotikieli enganti. Viron kielen puhumista vähän arastelen, harvoin tulee harjoiteltua. Kotiseudullani Itä-Virossa pienessä Ahtmen kunnassa ei ole juurikaan tarjolla työ- tai opiskelupaikkoja tai harrastusmahdollisuuksia nuorille; siksi itsekin tulin aikoinaan Tallinnaan. Ihan hienoa, että täällä on nyt myös tämä kirkko. Olen siellä itsekin joskus käynyt. Siskon kanssa olen pannut merkille, että kirkossa käy sunnuntaisin paljon ihmisiä, etenkin suurempina juhlapyhinä. Varsinkin vanhempi väki tuntuu nauttivan siitä, että pääsee kirkkoon täällä Lasnamäellä. Siskoakaan ei ole kirkon läheisyys ja kirkonkellojen soitto häirinnyt!”

Loopealsen lähiön muodostavat hiljattain rakennetut yksityisen sektorin talot…

Paljon muustakin voisi vielä puhella, mutta linja-auto saapuu ja on aika sanoa hyvästit. Ani kiipeää muiden keskustaan matkaavien kanssa kyytiin, toiset astuvat ulos kotipysäkillä. Teemme vielä Aiven kanssa lyhyen kävelykierroksen tutustuen Loopealsen uusiin kerrostalokortteleihin. Alueella on helposti havaittavissa kaksi osaa. Meren puolella kaksi korttelia valkoiseksi maalattuja yksityisen sektorin rakentamia taloja lasitettuine parvekkeineen.

.. ja niiden takana kaupungin vuokratalokorttelit.

Niiden takana kaksi korttelia parvekkeettomia kaupungin vuokrataloja, joiden julkisivusta osa on paljasta betonia. Lähin ruokakauppa on muutaman sadan metrin päässä Katlerin lähiössä. Omaa päiväkotia alueella ei vielä ole, vaikka suuri osa asukkaista tuntuu olevan lapsiperheitä. Mikäli kaupungin suunnitelmat toteutuvat, kohoaa Loopealsen länsipuolelle lähivuosina uusi suursairaala.

Teksti ja kuvat: Kirsti Malmi

Minu Lasnamäe 1/12, Kirsti Malmi

Minu Lasnamäe 2/12, Kirsti Malmi

Minu Lasnamäe 3/12, Kirsti Malmi

Minu Lasnamäe 4/12, Kirsti Malmi

Minu Lasnamäe 5/12, Kirsti Malmi

Minu Lasnamäe 6/12, Kirsti Malmi

Minu Lasnamäe 7/12, Kirsti Malmi

Minu Lasnamäe 8/12, Kirsti Malmi

Minu Lasnamäe 9/12, Kirsti Malmi

Minu Lasnamäe 10/12, Kirsti Malmi

Kirsti Malmi on Kansanlähetyksen lähetti Virossa. Voit tutustua häneen ja tilata uutiskirjeen tästä linkistä.

Lue lisää Kansanlähetyksen työstä Virossa.

Kansanlähetyksen talvikeräys 2017 kohdistuu lähetystyöhön Virossa teemalla ”Algamas on midagi uut”. Keräämme varoja seurakuntaa perustavan työn mahdollistamiseksi Tallinnan Lasnamäellä. Lahjoita sinäkin toivoa ja evankeliumin mahdollisuus Viroon:

Lahjoita tähän työhön: