Avainsana-arkisto: keräys

Noin 30 vuotta sitten Eriko Kitasako vei aamuisin lapsiaan leikkikouluun. Usein sillä matkalla naapuruston rouva kutsui lasten äitejä kotiinsa seurakunnan

Eriko Kitasako on kuvassa keskellä. Kuvassa on käynnissä joulujuhlan lahjojen pakkaus.

Eriko Kitasako: ”Emme saa olla riippuvaisia ihmisistä”

Noin 30 vuotta sitten Eriko Kitasako vei aamuisin lapsiaan leikkikouluun. Usein sillä matkalla naapuruston rouva kutsui lasten äitejä kotiinsa seurakunnan kotikokoukseen. Kerran Kitasako päätti vastata kutsuun myöntävästi ja meni kotikokoukseen. Siellä hän ei ymmärtänyt puheesta ja virsistä mitään, mutta kyyneleet vain valuivat ja Jeesuksen sanat Matteuksen evankeliumista ”Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon” koskettivat. Siitä noin vuoden päästä hän otti kasteen ja hänen aviomiehensä noin kolme vuotta myöhemmin. Koko perhe sai turvautua Jeesukseen.

HAT-Koben seurakunnan julkisivu.

Elämä ei kuitenkaan mennyt suunnitelmien mukaan. Kitasakon mies sairastui alle 40-vuotiaana syöpään ja kuoli siihen muutaman vuoden päästä. Aika oli vaikea, mutta Kitasako ja kolme pientä lasta selvisivät päivä kerrallaan eteenpäin. Kitasako teki töitä ja lapset kasvoivat aikuisiksi, ja Kitasako jäi 60-vuotiaana eläkkeelle. Silloin hän päätti lähteä opiskelemaan Koben raamattukouluun.

HAT-Koben seurakunnassa alusta asti palvelleen Yoshidan pariskunnan lähtöjuhlan yhteiskuva. Mies valmistui seminaarista ja nimitettiin työhön toiseen seurakuntaan. Kuvan toisessa rivissä Yoshidan viisihenkinen perhe.

Heti raamattukoulun alusta alkaen hänen palveluseurakunnakseen määräytyi HAT-Koben seurakunta. Siellä hän on palvellut nyt jo usean vuoden ajan usean eri suomalaislähetin kanssa vapaaehtoisena evankelistana. ”Lähetystyöntekijöiden luonteet ovat erilaisia, mutta heillä kaikilla on samanlainen kyky ottaa vastaan uusia ihmisiä ja kohdata ihmiset samalta tasolta. He eivät ole muiden yläpuolella, vaan kysyvät, mitä sinä voisit ja haluaisit tehdä seurakunnassa”, Kitasako pohtii.

Ruokapiirin opetushetkessä Mikiko Hirono pitää todistuspuheenvuoroa.

Lähetit ovat tehneet Kitasakoon syvän vaikutuksen: ”Jo nuorena kristittynä sain tutustua Mailis Janatuiseen ja olin mukana hänen ilosanomapiirissään”, Kitasako kertoo. ”Silloin huomasin, että japanilaiset eivät osaa ilmaista itseään, ja minunkin piti oikein opetella kertomaan omista ajatuksistani ja tunteistani”, hän jatkaa. Kitasako kertoo, että se oli todella avartavaa, koska sitä kautta hän myös ymmärsi, että Jeesus puhuu Raamatussa ihmiselle henkilökohtaisesti.

Läheteiltä Kitasako on myös oppinut, että Jeesus löytyy koko Raamatusta, niin Vanhasta kuin Uudestakin testamentista. ”Olen myös oppinut, että toisten ihmisten kanssa voi olla rennosti, heitä voi kutsua kotiin ja pitää vaikka pikkujuhlat”, Kitasako kertoo. ”Helposti ajattelemme, että evankelioiminen kuuluu vain läheteille tai palkatuille japanilaisille pastoreille, mutta se on meidän jokaisen kristityn tehtävä”, Kitasako pohtii.

Eriko Kitasako juontamassa jumalanpalvelusta.

Kitasako unelmoi siitä, että HAT-Koben seurakuntalaiset kasvaisivat kristittyinä ja sitoutuisivat seurakuntaan. ”Välillä käy niin, että seurakuntalainen lähtee seurakunnasta samalla kun lähettikin. Toivon, että kaikki sitoutuisivat Jeesukseen eivätkä olisi riippuvaisia läheteistä”, Kitasako sanoo. ”Emme saa pitää itsestään selvänä lähettejä emmekä ripustautua heihin. Meidän pitää kasvaa itsenäisiksi, jotta läheteillä on mahdollisuus mennä uusiin paikkoihin.”

Kitasako lähettää terveisiä suomalaisille lähettäjille. ”Olen jälkikäteen ymmärtänyt sen, että puolestani ja japanilaisten puolesta on rukoiltu ja rukoillaan. Se on suuri voimavara. Kiitos siitä!”

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Yhä tänään japanilaiset tarvitsevat toivon sanomaa syntien anteeksi saamisesta ja ilosta, joka siitä seuraa. Jeesus voi antaa epätoivoiselle ihmiselle toivon ja ilon, jotka kestävät ja kantavat taivaaseen saakka. Tätä toivoa ja iloa olemme saaneet jakaa Kansanlähetyksen kautta japanilaisille jo 50 vuoden ajan, eikä sanoma ole vanhentunut.

Tue työtämme Japanissa, jotta Japanin työ voi jatkua myös seuraavat 50 vuotta!

Keräyksen viite: 73008
Tilinumero: FI14 5043 1920 0034

Tutustu lähetteihimme Japanissa, tilaa uutiskirje ja ryhdy lähettäjäksi!

#toivo&iloitseJapani -keräyksellä 1.7.–31.12.2018 kerätään varoja  Kansanlähetyksen lähetystyöntekijöiden työlle Japanissa.

Puhe Kansanlähetyspäivillä Ryttylässä 7.7.2018. Hyvää päivää. Olen kiitollinen siitä, että voin yhdessä teidän Kansanlähetyspäiville tulleiden veljien ja sisarten kanssa maistella

Länsi-Japanin ev.lut. kirkon presidentti Rei Nagata Kansanlähetyspäivillä vaimonsa Miki Nagatan kanssa. Kuva: Philippe Gueissaz

Kylväjä lähti kylvämään – Kylväjävertaus Japanissa

Puhe Kansanlähetyspäivillä Ryttylässä 7.7.2018.

Hyvää päivää. Olen kiitollinen siitä, että voin yhdessä teidän Kansanlähetyspäiville tulleiden veljien ja sisarten kanssa maistella Jumalan sanaa.

Puhumme siis kylväjävertauksesta ja neljästä erilaisesta siemenestä. Mietin, mikä näistä kylvetyistä siemenistä kuvastaisi Japania. Vaikeaa kysymystä pohdittuani totesin, että itse asiassa kaikki neljä sopivat Japanin kohdalle.

Linnut söivät ne siemenet, jotka putosivat tien oheen. Nämä linnut kuvastavat paholaista. Paholainen toimii todellakin Japanissa, mutta se ei välttämättä näytä pahalta ja pelottavalta, vaan enemmänkin ikään kuin huomaamattomalta ja läpinäkyvältä. Se on uskonnottomuuden paholainen. Ihmisiä, jotka ajattelevat, etteivät he tarvitse uskonntoa, on Japanissa todella paljon.

Seitsemän vuotta sitten Itä-Japanissa oli suuri maanjäristys, jonka seurauksena tsunami-hyökyaalto aiheutti valtavia tuhoja  esimerkiksi yhdessä ydinvoimalassa. Länsi-Japanissa, niin sanotun nankai-alueen mannerlaattojen liittymäkohdalla, odotetaan suurta maanjäristystä minä hetkenä hyvänsä. Siksi monet ihmiset ovat ymmärtäneet, että näkyvä todellisuus ei välttämättä ole luotettavaa. Ajateltiin, että nämä katastrofit tai niiden pelko lisäisi sellaisten ihmisten määrää, jotka luottavat jumaliin tai buddhiin. Mutta niin ei käynyt. Nytkin on paljon ihmisiä, jotka pitävät ennustuksista, mutta inhoavat uskontoa. Uskoisin, että tämä on paholaisen toimintatapa Japanissa.

Toinen osa siemenistä putosi kallioiseen paikkaan. Jyvät itivät kyllä heti, mutta koska niillä ei ollut juuria syvällä maassa, ne kuihtuivat auringonpaisteessa. ”Raamatun opetus on hyödyllistä! Onpa hyviä sanoja!” Silläkin tavalla ajattelevia ihmisiä on paljon Japanissa. Jotkut pitävät erityisesti gospel-lauluista ajatellen, että ne virvoittavat sydämen ja antavat voimaa. Mutta sellaisia ihmisiä, jotka Jumalan edessä tunnustaisivat oman syntisyytensä ja etsisivät pelastusta Jeesuksessa, on todella vähän.

Kolmas joukko siemeniä tipahteli ohdakkeiden keskelle. Ohdakkeet tukahduttivat niiden kasvun. Ohdakkeet kuvastavat erilaisia tämän maailman kiusauksia. Japanissakin on paljon kiusauksia, mutta erityisen suuri on työn kiusaus. Monet uhraavat sekä oman vapaa-aikansa että perheen kanssa vietettävän ajan työlle. Päämääränä on, että ahkera työnteko tuottaa ehkä vähän enemmän rahaa. Taustalla on kuitenkin myös se ajatus, että minun pitämäni vapaa aiheuttaa muille ylimääräistä vaivaa. Tämä johtaa pahimmillaan paitsi ylitöistä aiheutuviin rasituskuolemiin myös väsymyksen takia tehtäviin itsemurhiin.

Mikä on todella tärkeää? Mikä on tärkeämpää kuin työ? Jos emme rehellisesti mieti näitä elämän tärkeysjärjestyksiä, häiritsevät ohdakkeet jatkavat kasvuaan.

Loput siemenistä putosivat hyvään maahan ja tuottivat 30–60–100-kertaista satoa. Kuvastaako tällainen Japania? Kyllä vain! Sillä kylvetty siemen on Jumalan sanaa. Vaikka se olisi yhtä pieni kuin sinapinsiemen, niin senkin siemenen sisällä on elämää.

Jokin aika sitten löytyi tuhansia vuosia sitten rakennetusta Egyptin pyramidista saviruukku. Työntekijä kantoi suurta arkkua ja pudotti sen vahingossa maahan. Voi ei! Ruukkuun tuli särö, josta ryöpsähti esiin paljon pienenpieniä siemeniä. Muutama päivä myöhemmin huomattiin, että maahan pudonneet siemenet olivat alkaneet itää. Kyllä, kaukaisen Egyptin tuhansia vuosia vanha vilja alkoi itää. Aivan ihmeellistä! Miten se oli mahdollista? Koska siemenen sisällä on elämää.

Jumalan sana on elävä sana. Tämän Jumalan sanan, Raamatun sanan, vastaanottaminen sellaisenaan on meille Länsi-Japanin evankelisluterilaisessa kirkossa tärkeää. Tämän raamattu-uskollisuuden olemme oppineet Kansanlähetyksen läheteiltä. Raamatun sanoman uskominen nöyrästi ja luottaminen vain ristin Jeesuksen Kristukseen – siinä on meidän varma toivomme.

Seurakunnassa, jossa olen tällä hetkellä pappina, on kerran kuussa lauantaisin erityinen lastentilaisuus. Siihen Lauantaiklubiin osallistuu noin 20 ihmistä. Aloitamme puoli yhdeltätoista, leikimme, laulamme ja kuuntelemme raamattuopetusta. Viime kuussa puhuimme Nooan arkista ja vedenpaisumuksesta. Lapset kuuntelivat aivan hiljaa. Raamattuopetuksen jälkeen on erityisohjelmaa, kuten keksiongintaa, seikkailurata tai lentävien lelujen askartelua. Ohjelman jälkeen syömme yhdessä lounasta. Tiskivuoro on lasten vastuulla, ja sen jälkeen on vapaata leikkiaikaa. Vaikka ohjelma virallisesti loppuu jo klo 13, niin kukaan ei lähde kotiin silloin. Yleensä lapset leikkivät tyytyväisinä klo 15:een asti ja palaavat sitten koteihinsa.

Emme tiedä, tulevatko nämä lapset aikuisina yhä kirkkoon. Mutta luotamme siihen, että siinä siemenessä, jota olemme kylväneet lasten sydämiin, on elämä. Aivan niin kuin kävi Egyptin pyramidista löydetyille jyville, uskon, että näissä lapsissa – ehkä heidän vartuttuaan mummoiksi ja vaareiksi  – tämä kylvetty sana voi itää, puhjeta kukkaan ja tuottaa hedelmää. Elämää tuottava voima ei ole meissä itsessämme, vaan se on Jumalan sanan voimassa.

Haluan toivottaa teille kaikille siunausta Jeesuksen nimessä!

Rei Nagata,
Länsi-Japanin ev.lut. kirkon presidentti
Himejin ev.lut. seurakunnan vastuupastori

 

Tue työtämme Japanissa, jotta Japanin työ voi jatkua myös seuraavat 50 vuotta!

Keräyksen viite: 73008
Tilinumero: Suomen Ev.lut. Kansanlähetys FI14 5043 1920 0034

Tutustu lähetteihimme Japanissa, tilaa uutiskirje ja ryhdy lähettäjäksi!

Auta, että yhä useampi suomalainen saisi kuulla Jeesuksesta. ”Työssäni tapaan paljon lapsia, jotka kertovat minulle elämästään ja arjestaan, vaikeistakin asioista.

Hänelläkin on oikeus evankeliumiin

Auta, että yhä useampi suomalainen saisi kuulla Jeesuksesta.

”Työssäni tapaan paljon lapsia, jotka kertovat minulle elämästään ja arjestaan, vaikeistakin asioista. Monilla on päämärättömyyttä, toivottomuutta, millään ei ole mitään väliä. Moni kokee, että kukaan ei välitä. Kristillinen usko antaisi näille lapsille merkityksellisyyden kokemuksen: minä olen ainutlaatuinen ja arvokas, minulla on tosiaankin väliä! Toivo tulee kalliopohjasta, Jeesuksesta, joka ei oikeasti petä koskaan. Toivon, että jokainen suomalainen lapsi saisi kuulla Jeesuksesta. Sille perustalle on hyvä rakentaa kaikki muu.”
– Kirsi, kolmen lapsen äiti

Lahjoittamalla Suomi sydämellä -kampanjaan tarjoat suomalaisille sanomaa Jeesuksesta seuraavien työmuotojen kautta:

Suomi sydämellä -keräykseen voit lahjoittaa tämän sivun kautta tai tilisiirrolla seuraavin tiedoin:
Vastaanottaja: Suomen Ev.lut. Kansanlähetys ry
Tilinumero: FI83 2070 1800 0283 25
Viite:56009

Ota yhteyttä oman alueesi kansanlähetyspiiriin, jos haluat tulla mukaan levittämään evankeliumia kotiseudullasi!

Kiitos tuestasi!

 

 

Kansanlähetys juhlii tänä vuonna 50-vuotista taivalta Japanin lähetystyössä. Juhlavuoden kunniaksi järjestetään 1.7–31.12.2018 keräys työn jatkumiseksi myös tulevaisuudessa. Keräyksen puitteissa julkaisemme

Ensimmäisiä Japanin lähettejä vuonna 1972

Kansanlähetyksen Japanin työ täyttää 50 vuotta

Kansanlähetys juhlii tänä vuonna 50-vuotista taivalta Japanin lähetystyössä. Juhlavuoden kunniaksi järjestetään 1.7–31.12.2018 keräys työn jatkumiseksi myös tulevaisuudessa. Keräyksen puitteissa julkaisemme Suuressa mukana -sivustolla työn historiasta ja nykyisyydestä kertovia juttuja noin kerran kuussa. Tässä ensimmäisessä jutussa Jorma Pihkala kertaa Kansanlähetyksen työtä Japanissa sen alusta nykyisyyteen saakka. Tervetuloa mukaan matkalle Japaniin!

Kansanlähetyksen Japanin työn 50-vuotinen historia jakautuu kolmeen jaksoon. Ensimmäiset lähetit Kimmo ja Ritva Juutilainen saapuivat maahan vuoden 1968 joulukuussa. He liittyivät Norjan luterilaisen lähetyksen (NLM) riveihin. NLM oli aloittanut pioneerityön maassa sodan jälkeisessä ”kristinusko-buumissa” vuonna 1951. NLM oli nopeasti aloittanut uusia seurakuntia Länsi-Japanin alueelle. Ne olivat juuri myös organisoituneet omaksi Länsi-Japanin ev.lut. kirkoksi. NLM:n sisällä Kansanlähetys aloitti pioneerityön Kakogawan ja Akoon kaupungeissa. Akoohon saatiin rahoitetuksi myös pieni kirkkorakennus. Vaikka laajempi mielenkiinto kristinuskoa kohtaan oli jo laantunut, Luterilaisen Tunnin radiotyön seurantana uusia työpisteitä yhä syntyi.

Vuodesta 1975 Kansanlähetys joutui toimimaan itsenäisenä uskonnollisena yhteisönä. Täysin alusta alkanut pioneerityö keskittyi aluksi Shikokun saaren Tokushiman lääniin, johon syntyi kolme seurakuntaa kirkkorakennuksineen.

Lähettijoukkoa Yoshinogawan kirkolla Tokushiman läänissä vuonna 1981

Pian työ levisi myös pääsaarelle Otsun kaupunkiin.  Näinä vuosina saatiin varsin paljon uusia ihmisiä mukaan sekä pyhäkouluihin että jumalanpalveluksiin järjestämällä esimerkiksi evankelioimiskokouksia, filmikokouksia, leirejä, retkiä ja konsertteja. Naisille suunnatut ruokapiirit olivat myös suosiossa niin kuin yhä tänäänkin.

Vuonna 1989 Kansanlähetys ja Länsi-Japanin kirkko solmivat yhteistyösopimuksen. Kansanlähetyksen aloittamat seurakunnat liitettiin kirkkoon ja työ jatkui yhteistyönä lähetyksen ja kirkon välillä. Uusina työpisteinä alkoivat Nishinomiyan ja Awajin sekä HAT-Koben seurakunta, samalla kun Otsun työ yhdistettiin Nishinomiyan seurakuntaan.

Buddhalaisen Korkein totuus -nimisen uususkonnon kaasuisku Tokion metrossa vuonna 1995 muutti Japanin ilmapiirin vahvasti uskonnon vastaiseksi. Kristillinen lähetystyö vaikeutui ja erityisesti uusien lasten tavoittaminen tuli vaikeaksi. Vuoden 2011 suurmaanjäristys ja tsunami ovat kääntäneet tilanteen paremmaksi, kun kristillinen avustustyö on avannut uusia ovia yhteiskuntaan.

Viime vuosina Kansanlähetys on antanut merkittävän panoksen myös Länsi-Japanin kirkon vanhemmissa seurakunnissa, Koben luterilaisessa raamattukoulussa ja teologisessa seminaarissa. Radio- ja internet-työkin jatkuu, vaikka kaupalliset radioasemat ovatkin nykyään aika ynseitä kristillisille ohjelmille. Viime aikoina musiikkityöhön ja nuorisotyöhön on pyritty panostamaan erityisesti, jotta ikääntyviin seurakuntiin saataisiin uutta verta.

Lähettikunta Japanissa on kokenut sukupolvenvaihdoksen. Se on viime vuosina ollut keskimäärin kymmenen hengen luokkaa. Koska Japanissa on vain 0,7 prosenttia kristittyjä, se on maailman toiseksi suurin tavoittamaton kansakunta. Rukoilemme uusia työntekijöitä ja herätystä sinne: ”Eikä ole pelastusta kenessäkään toisessa, sillä ei ole taivaan alla ihmisille annettu muuta nimeä (kuin Jeesus), jossa meidän tulisi pelastua.”

Jorma Pihkala

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Yhä tänään japanilaiset tarvitsevat toivon sanomaa syntien anteeksi saamisesta ja ilosta, joka siitä seuraa. Jeesus voi antaa epätoivoiselle ihmiselle toivon ja ilon, jotka kestävät ja kantavat taivaaseen saakka. Tätä toivoa ja iloa olemme saaneet jakaa Kansanlähetyksen kautta japanilaisille jo 50 vuoden ajan, eikä sanoma ole vanhentunut.

Tue työtämme Japanissa, jotta Japanin työ saa jatkua myös seuraavat 50 vuotta!

Keräyksen viite: 73008
Tilinumero: FI14 5043 1920 0034

Tutustu lähetteihimme Japanissa, tilaa uutiskirje ja ryhdy lähettäjäksi!

#toivo&iloitseJapani -keräyksellä 1.7.–31.12.2018 kerätään varoja  Kansanlähetyksen lähetystyöntekijöiden työlle Japanissa.

Nemadong, Somba-Siawari, Papua-Uusi-Guinea: ”Saan usein kuulla kyliemme vanhusten toivovan, että he ehtisivät nähdä kokonaisen Raamatun omalla äidinkielellään ennen kuolemaansa. En

Nemadong on mukana kääntämässä Vanhaa testamenttia somba-siawarin kielelle. Kuva: Maria Vuorma

Raamattu rakkaaksi!

Nemadong, Somba-Siawari, Papua-Uusi-Guinea:
”Saan usein kuulla kyliemme vanhusten toivovan, että he ehtisivät nähdä kokonaisen Raamatun omalla äidinkielellään ennen kuolemaansa. En tiedä, kuinka kauan kestää vielä, ennen kuin meillä on kokonainen oma Raamattu. Rukoilethan meidän puolestamme.”

Nema on voinut lukea Uutta testamenttia  äidinkielellään vuodesta 1992 lähtien, ja nyt hän on itse mukana Vanhan testamentin kirjojen kääntämisessä.

Nemadongin heimon somba-siawarin kieliryhmän lapsia pääsiäisjuhlissa Papua-Uudessa-Guineassa. Heidän äidinkielelleen on jo käännetty Uusi testamentti, ja Vanhaa testamenttia ollaan parhaillaan kääntämässä. Kuva: Maria Vuorma

Yli puolelle maailman kielistä ei ole vielä käännetty yhtään Raamatun kirjaa. Näitä kieliä puhuu yhteensä 209 miljoonaa ihmistä, jotka eivät siis voi lainkaan lukea Raamattua omalla kielellään. Lisäksi monille on käännetty siitä vasta osia.

Auta kääntämään heille Raamattua lahjoittamalla Kansanlähetyksen kevätkeräykseen! Tuellasi yhä useampi ihminen voi saada Raamatun äidinkielelleen.

Kerätyt varat käytetään Raamatun kääntämiseen kuudelle kielelle Etiopiassa, Venäjällä, Papua-Uudessa-Guineassa ja muualla Aasiassa sekä muiden raamatunkäännöshankkeiden tukemiseen.

Lahjoitukset tämän sivun kautta tai:

  • FI83 2070 1800 0283 25
  • Viite: 79002
  • Saaja: Suomen Ev.lut. Kansanlähetys

Kiitos, että olet mukana!

Lue lisää Kansanlähetyksen raamatunkäännöstyöstä.

Ali  joutui lähtemään Iranista maanpakoon poliittisista syistä vuonna 2003. Hän oli yliopisto-opiskelija, ja osallistuttuaan opiskelijapolitiikkaan ja arvosteltuaan maansa hallitusta hän

Kuva: Pixabay

Odottavan aika on pitkä

Ali  joutui lähtemään Iranista maanpakoon poliittisista syistä vuonna 2003. Hän oli yliopisto-opiskelija, ja osallistuttuaan opiskelijapolitiikkaan ja arvosteltuaan maansa hallitusta hän oli joutunut hallituksen epäsuosioon. Hänen matkansa kulki Euroopan läpi Norjaan, jonka hän oli kuullut olevan demokraattinen ja ihmisarvoa kunnioittava maa.

Vuoden kuluttua Norjaan tulostaan Ali tutustui kristittyihin. Hän kiinnostui kuulemastaan ja meni ensimmäisen kerran sisään kristilliseen kirkkoon. Kristittyjen rakkaus ja sanoma Jeesuksesta, joka sovittaisi syntisen ihmisen Jumalan kanssa, alkoi elää Alin sydämessä. Hän tuli uskoon ja hänet kastettiin baptistikirkossa Trondheimin lähistöllä joulukuussa vuonna 2004.

Samana vuonna Ali sai kielteisen turvapaikkapäätöksen, josta hän valitti. Alilla ei ollut oikeutta tehdä työtä eikä opiskella. Hän todisti uskostaan vastaanottokeskuksessa ja alkoi opettaa kristinuskoa iranilaisille maanmiehilleen. Myöhemmin hän sai uuden kielteisen turvapaikka-päätöksen, ja hän valitti siitäkin. Alilla oli suosituksia useista seurakunnista, jotka palkkasivat hänelle myös asianajajan.

Vuosia kului, ja Ali tutustui seurakunnassa iranilaiseen naiseen, joka oli aiemmin saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen poliittisista syistä. He rakastuivat ja halusivat mennä naimisiin. Alilla ei Norjan lakien mukaan ollut lupaa mennä naimisiin. Kuitenkin he uskoivat, että seuraava valituskierros toisi myönteisen turvapaikka-päätöksen, ja he muuttivat yhteen. Heille syntyi tytär 28. elokuuta 2015.

Pettymys oli suuri, kun Ali 14 vuotta Norjassa asuttuaan  sai kirjeen, jossa ilmoitettiin, että hänet karkotetaan Norjasta takaisin Iraniin. Norjan viranomaiset uskoivat sen, että Ali oli todellinen kristitty, mutta heidän mielestään hänellä ei olisi mitään vaikeutta palata Iraniin ja elää siellä kristittynä. Tai sitten hän voisi katua ja kääntyä takaisin islamiin. Hänen pitäisi palata sinne, ja sitten vaimo, jolla oli lupa elää Norjassa, voisi kutsua hänet takaisin Norjaan ja kenties muutaman vuoden päästä hän voisi tulla takaisin.

Alin karkotuspäätös herätti huomiota Norjassa. Häntä haastateltiin eri lehtiin ja televisioon. Hän joutui majailemaan  ystävien luona ja vaihtamaan paikkaa joka päivä, jotta häntä ei pidätettäisi ja palautettaisi Iraniin. Hänen vaimonsa alkoi saada fyysisiä ja psyykkisiä oireita jatkuvan pelon ja jännittämisen vuoksi.

Lopulta muutaman kuukauden kuluttua Ali päätti lähteä Norjasta Saksaan. Hän oli kuullut, että siellä olisi inhimillisempi pakolaispolitiikka. Maahan tullessaan hän ilmoitti etsivänsä pakopaikkaa Norjan valtiota vastaan. Nyt hän on eräässä saksalaisessa seurakunnassa ja rukoilee, että Saksan hallitus suhtautuisi hänen ihmisoikeuksiinsa suopeammin kuin Norjan hallitus.

Teksti ja Alin kuva: Kansanlähetyksen maahanmuuttajatyöntekijä Saksassa, nimeä ei julkaista turvallisuussyistä.

Osallistu Pääsiäiskeräykseen lahjoittamalla tämän sivun kautta.  Näin tuet Kansanlähetyksen työtä Eurooppaan tulleiden maahanmuuttajien parissa. Tuellasi Ali ja muut maahanmuuttajat saavat tukea, raamattuopetusta ja rinnallakulkijan.