Avainsana-arkisto: karismaattisuus

Mikä on hengellinen koti ja mitä on karismaattisuus? Mitä karismaattisilta yhteisöiltä voidaan oppia? Muun muassa näihin kysymyksiin etsittiin vastausta Globaalit

”Kun ihmisten päät kieltäytyvät, mennään heidän sydämensä perään. Kun he kohtaavat Jumalan, heidän sydämensä kertoo heidän päälleen, mitä kannattaa kysyä”, sanoi Mark Aldridge.

Karismaattisuus, hengellinen koti ja lähetystyö

Mikä on hengellinen koti ja mitä on karismaattisuus? Mitä karismaattisilta yhteisöiltä voidaan oppia? Muun muassa näihin kysymyksiin etsittiin vastausta Globaalit megatrendit ja Jumalan lähetys -seminaarissa viime perjantaina Kansanlähetys-opistolla Ryttylässä. Vuosittaisessa seminaarissa tarkastellaan maailmanlähetyksen ja maailmanlaajan kristikunnan erilaisia ilmiöitä.

– Elämme keskellä muutoksia, joiden vaikutuksesta lähetyksen suunta on kaikkialta kaikkialle. Lähetystyö on muuttunut. Maailmamme on kutistunut ja kaikki tapahtuu nyt reaaliaikaisesti. Työstämme Kansanlähetyksessä hengellisen kodin mallia, koska ajattelemme, että meillä on opittavaa. Toivottavasti emme koskaan ole niin viisaita, että meidän ei tätä tarvitsisi tehdä, totesi apulaislähetysjohtaja Teijo Peltola puheenvuorossaan.

Tapahtuman ulkomaisena puhujavieraana oli New Wine -liikkeen kansainvälinen johtaja Mark Aldridge Englannista. Hän sanoi, että seurakunnan kulttuurin pitää sopia lähetysteologiaan. On tärkeää ymmärtää, millaisessa ympäristössä toimitaan.
– Alueellamme Lontoossa asuu 80 000 ihmistä. Alle kaksi prosenttia heistä ei käy koskaan kirkossa. On syntynyt jo toinen tai kolmas sukupolvi, jolla ei ole minkäänlaista taustaa kirkossa käymisestä.

Aldridge kertoi tutkimuksesta, jossa selvitettiin, mitä opiskelijat haluavat kirkolta tai seurakunnalta. Yleisin vastaus hänen mukaansa oli, että nuoret haluavat kuulua johonkin, missä he ovat tasavertaisia, missä he voivat antaa oman panoksensa ja missä heidän lahjoilleen on käyttöä.

– Elämme hyvin sirpaloituneessa kulttuurissa. Perheiden särkyminen on aivan hirveätä. On yksinäisyyden pandemia. Ihmiset eivät halua enää tulla joukkoon ja olla siellä muukalaisia. Onpa kyseessä mikä maa tai kulttuuri tahansa, sinut on luotu rakastettavaksi. Ja rakastaa voi ainoastaan läheisessä suhteessa, Aldridge opetti.

Pyhän Hengen lahjat mahdollistavat Aldridgen mukaan erilaiset palvelutehtävät. Hän mainitsi, että hänen seurakuntalaisensa voivat mennä sellaisiin paikkoihin, mihin hän ei ikinä voisi mennä. Aldridge kehotti päästämään ihmiset käyttämään niitä lahjoja, joita Jumala on heille antanut.

– Meidän tulee vapauttaa apostolit, profeetat ja vieraanvaraisuuden lahja. Ei ole yhtäkään kristittyä, joka ei olisi kastettu Kristukseen ja ottanut vastaan Pyhän Hengen ja jota Jumala ei voisi käyttää. Kirkko on kasvamassa. Seurakuntia on istutettu eri puolille maata näiden ihmisten lahjojen tähden.

Kansanlähetysopiston apulaisrehtori Vesa Ollilainen totesi puheessaan (lue puhe kokonaisuudessaan tästä linkistä), että globaalien trendien suhteen karismaattisuuteen on kaksi näkökulmaa: järki ja Raamattu.

– Viisaat ovat sanoneet, että jos et opiskele historiaa, olet tuomittu toistamaan sitä. Historian tunteminen voi varjella meitä toistamasta menneitä virheitä. Historia opettaa meille, että luterilaisuudelle karismaattisuus ja siihen liitetyt ilmiöt eivät ole uusia.

Miten ihminen voi sitten kohdata Jumalan ja kuulla hänen äänensä? Ollilainen kehottaa lukemaan Raamattua.

– Sisäisistä äänistä jäämme aina epävarmuuteen. Niitä voidaan kutsua ilmestykseksi, profetiaksi tai Pyhän Hengen puheeksi, mutta ne nousevat langenneesta ihmisestä. Varma voit olla vain Raamatun sanasta. Jos Raamattua mieluummin etsit välitöntä ja suoraa Jumalan puhetta, antaudut ehdoin tahdoin epävarmuudelle sekä eksytykselle.

Kommenttipuheenvuoron esitti Jukka Jämsén. (Lue se tästä linkistä).

Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysteologi Jaakko Rusama muistutti, että kirkko on liikkeelle lähetetty Jumalan kansa.
– Voimaannutamme ja valmennamme ihmisiä toimimaan siinä ympäristössä, missä he elävät. Kirkko antaa sille voimakkaan tukensa.

Rusama totesi, että me kristityt uskomme ihmeisiin. Hän kertoi iloitsevansa ihmeistä.
– Postmodernille ihmiselle on vaikeaa uskoa ihmeisiin, koska hän haluaa hallita kaikkea. Kuulemmeko kolmiyhteisen Jumalan tahtoa ja olemmeko halukkaat jakamaan sitä? Meidän pitää elää, toimia ja noudattaa Herran tahtoa. Osaammeko puhua myönteisesti toisista ja elämmekö ihan oikeasti kristillisen rakkauden hengessä, kun kohtaamme toisin ajattelevia? Puhumme Jumalan lähetyksestä, emme omasta lähetyksestämme. Siitä, miten elämme uskoa lahjana. Lähetys alkaa kotiovelta.

Kuuntele kaikki päivän aikana pidetyt puheet täältä.

Kansanlähetyksen ohjelmasta (julkaistu 2011) ilmenevät liikkeen teologiset painotukset ja toimnnalliset linjaukset.  Karismaattisuus on määritelty ohjelmassa näin (sivut 15–16):

Seurakunnan rakentamiseksi Pyhä Henki on jakanut kaikille  uskoville armolahjoja. Jokaiselle uskovalle tulee löytää hänen persoonallisuutensa ja armolahjavarustuksensa mukainen paikka ja tehtävä seurakunnassa. Hänet on kutsuttu toteuttamaan yhteisen pappeuden palvelutehtävää saamiensa armolahjojen mukaisesti: ”Palvelkaa kukin toistanne sillä armolahjalla, jonka olette saaneet, Jumalan moninaisen armon hyvinä haltijoina. Joka puhuu, puhukoon Jumalan antamin sanoin, ja joka palvelee, palvelkoon voimalla, jonka Jumala antaa, jotta Jumala tulisi kaikessa kirkastetuksi Jeesuksen Kristuksen kautta.” (1. Piet. 4:10–11)

Jotta Jumalan runsaasti antamat armolahjat koituisivat siunaukseksi, niitä tulee käyttää rakkaudella. ”Kaiken on tapahduttava arvokkaasti ja hyvässä järjestyksessä.” (1. Kor. 14:40)