Avainsana-arkisto: Kansanlähetyspäivät

Kansanlähetyspäivät houkutteli Ryttylän kartanomiljööseen Hausjärvelle runsaat 10 000 juhlavierasta, mikä on vähän enemmän kuin viime vuonna ja hiukan enemmän kuin

Lähetyskeskus Ryttylässä kokosi viikonlopun aikana yli kymmenen tuhatta kävijää. Kuva: Hannu Korpela

Ilo Sanomasta kokosi yli 10 000 kävijää Ryttylään

Kansanlähetyspäivät houkutteli Ryttylän kartanomiljööseen Hausjärvelle runsaat 10 000 juhlavierasta, mikä on vähän enemmän kuin viime vuonna ja hiukan enemmän kuin odotettiin. Hyvässä säässä pidettyjä Kansanlähetyspäiviä sävytti ilo ja kiitollisuus.

Lähetysjuhlassa siunattiin matkaan 25 lähettiä lapsineen. Näistä ensimmäiselle työkaudelle on lähdössä viisi lähettiä, jotka Tampereen piispa Matti Repo siunasi lähetystyöntekijöiksi Hausjärven kirkossa aiemmin keväällä.

Lähettien siunaamispuheessa Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovinen muistutti syntien anteeksiantamuksesta, luottamuksesta Jumalan sanaan ja Pyhän Hengen voimasta. ”Te ette julista itseänne, te ette julista Kansanlähetystä, te ette julista kristikuntaa. Te julistatte Kristusta ja Jumalan sanaa”, Tuovinen sanoi.

Kansanlähetyspäivät pidetään heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna Ryttylässä myös ensi vuonna.

Liikkeen suhde kirkkoon

Kansanlähetysliikkeen suhde kirkkoon oli esillä lähetysjohtajan Polttopiste-puheessa.
”Jos jäämme kirkkoon, on tärkeää pitää kiinni omasta identiteetistämme ja rohkeasti julistaa sanaa, kuten Paavali käski Timoteusta tilanteessa, jossa seurakuntiin oli tullut harhaopettajia”, Mika Tuovinen paalutti.

Tuovinen muistutti, että eri aikakausina eri kristilliset uskonkappaleet joutuvat kiistan alaisiksi. Tämän hetken kiistaa maailmanlaajassa kristikunnassa käydään avioliitosta ja samaa sukupuolta olevien suhteista. Maaliskuun ensimmäisenä päivänä tuli maassamme voimaan sukupuolineutraali avioliitto. Nyt moni vaatii myös kirkkoa vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja.

”Kevään kirkolliskokouksessa oli aloite Suomen ev.lut. kirkon avioliittokäsityksen laajentamiseksi. Aloitteessa esitetään, että samaa sukupuolta olevat parit voitaisiin vihkiä kirkolliseen avioliittoon. Laajentaminen kuulostaa sanana hienolta, mutta kristillisen avioliiton laajentaminen samaa sukupuolta oleviin liittoihin tarkoittaa käytännössä vanhan raamatullisen ja historiallisen avioliittokäsityksen hylkäämistä. Tätä ei tule hyväksyä”, Mika Tuovinen sanoi.” Kansanlähetyksessä opetamme kristillistä ja raamatullista avioliittoa miehen ja naisen välillä. Raamattu ei missään osoita hyväksyntää samaa sukupuolta olevien parien suhteille vaan pitää niitä syntinä”, hän jatkoi.

Lähetysjohtaja kertoi monen kyselleen, mikä on Kansanlähetyksen suhde kirkkoon. Tuovinen muistutti, että Suomen evankelis-luterilainen kirkko on Kansanlähetyksen tärkein yhteistyökumppani.
”Toteutamme kirkon lähetystehtävää, tuemme seurakuntia raamattuopetuksessa, julistustyössä, rippikoulutyössä, lapsi- ja nuorisotyössä ja monella muullakin tavalla. Monen hengellinen koti on paikallisseurakunnassa”, Tuovinen kertasi.

”Me järjestämme seurakuntien kanssa myös jumalanpalveluksia. Meillä ei ole pappeja ja paikkoja tarpeeksi järjestääksemme niitä enemmän. Meidän vahvuutemme on kristittyjen yhteinen pappeus. Täällä on paljon uskovia, jotka voivat olla hengellisinä isinä, äiteinä, siskoina ja veljinä kodittomille ja yksinäisille kristityille”, hän jatkoi.

Suomen seurakunnat ovat kuitenkin hyvin erilaisia. Tuovisen kokemuksen mukaan suuri osa seurakunnista haluaa seurata Raamatussa ja kirkon tunnustuksessa ilmaistua oppia julistuksessa ja toiminnassa. Myös Kansanlähetykselle Raamattu on se ilmoitus, jonka mukaan tulee uskoa ja jota tulee opettaa.

”Toisaalla on myös paimenia, joiden mielestä ei voi tietää, onko Jumalaa olemassa. Jossain ei uskota Jeesuksen jumaluuteen, ristinkuolemaan, ylösnousemukseen ja takaisintuloon. Jossain avoimesti hylätään kirkon avioliittokäsitys. Jossain herätyskristityiltä halutaan ottaa toimintamahdollisuudet pois”, Tuovinen luetteli.

Kansanlähetys haluaa pitää kiinni omasta identiteetistään: ”Pääasian tulee olla pääasiana, ja pääasia on Jeesus Kristus.”

Lisätietoja ja kuvia täältä.

Kansanlähetyksen raamattuopettaja päätoimittaja Leif Nummela on huomannut työssään, että mielenkiinto raamattuopetusta kohtaan on kasvanut voimakkaasti. Nummelan mukaan kristityt kohtaavat tänä

Leif Nummela opettaa Kansanlähetyspäivien ennakkoseminaarissa Timoteuskirjeen sanomasta yhdessä Vesa Ollilaisen ja Niilo Räsäsen kanssa. Kuva: Jenniina Nummela

Kansanlähetyspäivien ennakkoseminaarissa asiaa päivänpolttavista kysymyksistä

Kansanlähetyksen raamattuopettaja päätoimittaja Leif Nummela on huomannut työssään, että mielenkiinto raamattuopetusta kohtaan on kasvanut voimakkaasti. Nummelan mukaan kristityt kohtaavat tänä aikana monenlaisia haasteita. Ilman perusteellista paneutumista Raamattuun ja oman uskonsa perusteisiin on hänen mukaansa vaikea pystyä orientoitumaan nykyisessä haastavassa maailmassa.

Kansanlähetyspäiviä edeltävä ennakkoseminaari on hyvä mahdollisuus päästä paneutumaan rauhassa Raamattuun. Tänä vuonna ennakkoseminaarissa paneudutaan ensimmäisen Timoteuskirjeen sanomaan.

”Se on erittäin ajankohtainen. Kirjeet on kirjoitettu kohtuullisen nuorelle kristitylle työntekijälle, joka kohtasi ensimmäisen vuosisadan kasvavan kristillisen seurakunnan kaikki käytännön haasteet”, Nummela kertoo. Hän on yksi seminaarin opettajista.

”Näissä kokeneen vanhemman apostolin Paavalin henkilökohtaisissa kirjeissä nuorelle kristitylle työntekijälle Timoteukselle on monta rinnakkaisilmiötä meidän aikaamme. Meillä on tosi paljon opittavaa niistä asioista, joita Timoteus kohtasi. Kirjeet sisältävät paljon merkityksellisiä ja ajankohtaisia teemoja. Ne ovat tärkeitä jokaiselle kristitylle riippumatta siitä, onko itse aktiivinen kristillisessä työssä vapaaehtoisesti tai palkattuna. Elämme tilanteessa, jossa kulttuuri on muuttumassa samantapaiseksi kuin missä Timoteus opetteli elämään Jeesuksen seuraajana. Sen vuoksi Timoteuskirjeessä on paljon kysymyksiä, jotka ovat päivänpolttavia jokaiselle kristitylle.”

Nummela toivottaa kaikki lämpimästi tervetulleeksi ennakkoseminaariin, joka alkaa torstaina 6.7. kello 12.00.

Lue lisää Kansanlähetyspäivien kotisivuilta.

Kansanlähetyspäivät  kokosivat tuhansia juhlijoita kesäiseen Ryttylään heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Valokuvaaja Philippe Gueissaz tallensi juhlatunnelmaa kuviksi. Kansanlähetysopiston kartanoalueelle mahtui telttoja, kahviloita, ohjelmalavoja,

Kansanlähetyspäivät 2016 kuvin

Kansanlähetyspäivät  kokosivat tuhansia juhlijoita kesäiseen Ryttylään heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Valokuvaaja Philippe Gueissaz tallensi juhlatunnelmaa kuviksi.

PG 8411 heinäkuuta 03, 2016Kansanlähetysopiston kartanoalueelle mahtui telttoja, kahviloita, ohjelmalavoja, omat tilat lapsille, junnuille ja nuorille, myynti- ja esittelypisteitä, talkoolaisruokala ja  -majoitus, matkailuajoneuvo- ja teltta-alueet ja monen monta eri-ikäistä juhlijaa.

PG 8973 heinäkuuta 03, 2016Kun lavalla on tuttuja puhujia, on hyvä tallentaa muistot kameralle.

PG 8754 heinäkuuta 03, 2016Johtajien yhteistyölinkkejä: Viron evankelisluterilaisen kirkon piispa Joel Luhamets ja Kansanlähetyksen uusi apulaislähetysjohtaja Teijo Peltola.

PG 8635 heinäkuuta 03, 2016Hyvällä suunnistustaidolla ja opastekylttejä seuraamalla juhla-alueelta löytyi mitä herkullisimpia ruokapisteitä ja monipuolista tekemistä.

PG 8224 heinäkuuta 03, 2016Musiikki raikui keskellä Hausjärven viljapeltoja Pojan & Marian johdolla.

PG 9012 heinäkuuta 03, 2016Nummelan perhe osallistui lähetysjuhlaan ja siunattiin tulevalle työkaudelle Japaniin.

PG 8547 heinäkuuta 03, 2016Vatsa täyteen, että jaksaa touhuta junioripisteessä entisen navetan vintillä!

PG 8522 heinäkuuta 03, 2016Heikkilän pariskunta kävi maistamassa Päijät-Hämeen Ev.lut. Kansanlähetyksen Lataamo-pisteen herkullista italialaista jäätelöä.

PG 8593 heinäkuuta 03, 2016Kustannus Oy Uuden Tien teltassa riitti katseltavaa ja kauppa kävi.

PG 8042 heinäkuuta 03, 2016Juhlateltan penkit täyttyivät monen eri ohjelmanumeron aikana. Suurin osallistujamäärä oli kuuntelemassa Solina-lapsikuoroa ja Pekka Simojokea lauantai-iltapäivänä.

PG 9275 heinäkuuta 03, 2016Talkoovoimalla alusta loppuun! Kymmenet talkoolaiset mahdollistivat juhlien toteutuksen, ja juhlaväkikin osallistui penkkien kantamiseen.

PG 8609 heinäkuuta 03, 2016Päivi ja Niilo Räsänen esittelivät Uuden Tien kirjateltassa uutta Avioliitto-kirjaansa.

PG 8019 heinäkuuta 03, 2016Kansanlähetyspäivillä on kiva tavata ystäviä ja lähettejä, kuten Kerttu Huttusta.

PG 8911 heinäkuuta 03, 2016Matkaan siunattavat lähetit kulkivat ristikulkueessa kohti juhlatelttaa.

PG 8456 heinäkuuta 03, 2016Muurinpohjaletut olivat kysyttyjä. Paistajilla pysyivät suut hymyssä kovasta työurakasta huolimatta.

PG 8325 heinäkuuta 03, 2016Lähetti Saara Karttunenkin pääsi kesäjuhlille. Kieliopinnot Pietarissa jatkuvat kesälläkin.

PG 7940 heinäkuuta 03, 2016Eläkkeelle jäävä apulaislähetysjohtaja Jukka Kallioinen piti koko juhlayleisön mielenkiinnon saarnassaan Saku- ja Ruut-nukkejen avustuksella.

PG 8211 heinäkuuta 03, 2016Housebandin musiikki tempaisi juhlayleisön mukaansa laulamaan.

PG 8514 heinäkuuta 03, 2016Jokainen sai olla mukana tekemässä ja osallistumassa.

PG 8254 heinäkuuta 03, 2016Yhteisessä alttaripöydässä.

PG 9126 heinäkuuta 03, 2016Lähetit saavat taas lastensa kanssa siunattuina lähteä maailmalle viemään evankeliumia kaikille kansoille.

 

 

 

 

 

 

 

 

Lähetysjohtaja Mika Tuovisen Polttopiste-puhe Kansanlähetyspäivillä 2.7.2016 klo 13 Miksi minä tulin Kansanlähetykseen? Tulin ensimmäisen kerran Ryttylään 30 vuotta sitten, koska

”Kukaan ei voi yksinään tehdä näin paljoa, mitä on tehty. Kun tätä telttaa pystytettiin, tarvittiin kymmeniä käsiä. Vahvin ja taitavinkaan ei olisi yksin saanut tätä aikaan”, totesi Mika Tuovinen Kansanlähetyspäivien Polttopiste-puheessaan. Kuvassa telttamestari ohjaa talkoolaisia suurtelltan salkojen nostossa. Kuva: Helena Havanto

Mika Tuovinen: Vahvin ja taitavinkaan ei olisi yksin saanut tätä aikaan

Lähetysjohtaja Mika Tuovisen Polttopiste-puhe Kansanlähetyspäivillä 2.7.2016 klo 13

Miksi minä tulin Kansanlähetykseen?

Tulin ensimmäisen kerran Ryttylään 30 vuotta sitten, koska eräs seurakuntamme nuori tuli tänne opiskelemaan. Seuraavana vuonna kävin täällä nuorten lähetystapahtumassa. Toukokuun lopulla 1989 sain soiton, jossa kysyttiin, lähtisinkö kuukaudeksi Italian aktioon autonkuljettajaksi. Tämä aktio teki minusta kansanlähetysläisen.

Puolen vuoden päästä tulin opiskelemaan tänne raamattukouluun. Kuulin Kansanlähetyksen omasta työntekijäkoulutuksesta, joka kestää kolme vuotta. Olin saanut opiskelupaikan myös Suomen Raamattuopistolta opiskelemaan kirkon nuorisonohjaajaksi. Ajattelin, että pääsen toteuttamaan Jumalan antamaa lähetyskutsumusta nopeammin, kun käyn Kansanlähetyksen tuonaikaisen työntekijäkoulutuksen ja valmistun ryttylogiksi, niin kuin valmistuneita tuohon aikaan kansanlähetysväen parissa kutsuttiin.

Täällä opiskelin ja rukoilin, että Jumala näyttäisi oikean tien ja johdattaisi lähetystyöhön oikeaan paikkaan. Kesällä 1993 opintojen päätyttyä olin arkeologisella kaivausmatkalla Israelissa. Lapion varressa oli myös täällä ulkomaisena vieraana oleva Joel Luhamets, joka kutsui perheemme Golanin ylängön kautta Viroon lähetystyöhön.

Olen ollut Kansanlähetyksen palkkalistoilla nyt 23 vuotta.

Miksi olen mukana?

Miksi haluan olla edelleen Kansanlähetyksessä mukana? Suomessa on monia muitakin järjestöjä ja seurakuntia, joita arvostan ja voisin pitää hengellisenä kotinani.

Olen täällä Jumalan johdatuksesta. Mutta myös teologisista syistä. Täällä on puhuttu ja opetettu siten, että viihdyn täällä. Tämän liikkeen hengellinen kielioppi ja tapa ilmaista kristillisyyttä on lähinnä sitä, mitä pidän oikeana. Mainitsen tässä neljä asiaa, miksi olen vieläkin Kansanlähetyksessä.

  1. Raamattua pidetään Jumalan sanana ja sen mukaan halutaan elää. Täällä uskovia kehotetaan lukemaan Raamattua, Raamattua opetetaan ahkerasti ja kehotetaan toimimaan sen mukaisesti. Tämä on perusta, jota arvostan Kansanlähetyksessä.
  2. Jeesus on keskipisteenä. Täällä halutaan keskittyä evankeliumiin ja sen ytimeen Jeesukseen. Iloitsen julistuksesta, jossa pääpaino ei ole ihmisten saavutuksissa vaan Jumalan teoissa meidän puolestamme.
  3. Uskoontulo. Täällä halutaan johdattaa ihmisiä henkilökohtaiseen uskoon. Se, että ihmiset löytävät uskon Jeesukseen, on kotimaantyön ja lähetystyön suuri päämäärä.
  4. Lähetystyö. Olen edelleen Kansanlähetyksessä, koska täällä rukoillaan maailman evankelioimisen puolesta, täällä on tehty työtä vainottujen kristittyjen auttamiseksi ja toimitaan, jotta evankeliumi voisi saavuttaa mahdollisimman monta ihmistä lähetyskentillämme. Olen täällä myös siksi, että lähetystyössämme korostetaan evankeliumin ainutlaatuisuutta. Olemme evankeliumia julistava lähetysjärjestö.

Tässä näkyy Kansanlähetyksen kolme keskeistä sanaa: Raamattu , herätys ja lähetys.  Raamattu on Jumalan ilmoitusta, haluamme herättää ihmisiä uskomaan Jeesukseen ja toteutamme maailmanlaajaa lähetystyötä. Näiden kolmen asian keskipisteenä on Jeesus Kristus.  Tällaiseen herätysliikkeeseen tulin, tällaiseen sitouduin ja tällaisessa haluan olla täysillä mukana. Jos nämä painotukset häviävät, Kansanlähetys on joutunut sivuun tehtävästään.

2 Kansanlähetyksen työ nyt – Mitä Kansanlähetykselle kuuluu juuri nyt?

Mitä Kansanlähetysväki ja lähetyksemme tukijat ovat saaneet yhdessä aikaan kotimaassa ja maailmalla? Mainitsen tässä muutamia asioita ja haasteita.

Kotimaa

Kotimaassa Kansanlähetyksen varsinainen työ tapahtuu 17 itsenäisessä piirijärjestössä. Piirijärjestöjen kautta työmme tavoittaa suurimman osan Suomen seurakunnista. Meillä on vuosittaista kokoustoimintaa 73 prosentissa Suomen ev.-lut. kirkon seurakunnista.

Ryttylän tapahtumat suosittuja
Erityistä iloa minulle tuovat lasten, nuorten ja perheiden leirit täällä Ryttylässä. Kesäaikaan Lähetyskeskuksemme on täynnä elämää. Tarvitsisimme tänne kahta asiaa, jotta voisimme järjestää kaikille halukkaille leirejä ja ottaa enemmän lapsia ja nuoria mukaan: Tarvitsemme pidemmän kesän ja enemmän majoitustilaa.

Evankelioimisen haaste
Kotimaassa erityisen suuri haaste on evankelioiminen. Tässä olemme Kansanlähetyksen ydintehtävässä. Olemme kuitenkin liikkuneet uusien ihmisten tavoittamisesta enemmän uskovien varustamiseen. Sekin on hyvä. Mutta Suomessa juuri nyt evankelioimisen haaste on valtava. Suomi on muuttumassa lähetyskentäksi, jossa yhä harvempi uskoo kristinuskon opettamalla tavalla. Viimeisessä kirkon nelivuotiskertomuksessa ”Haastettu kirkko” todetaan:  ”Nuorten aikuisten ikäryhmässä enää 15 prosenttia suomalaisista uskoo kristinuskon opettamaan Jumalaan.” Siis 85 prosenttia nuorista aikuisista ei usko enää kristinuskon Jumalaan. Tämä on surullinen tieto.

Vain noin kymmenen prosenttia suomalaisista uskoo, että Kristus tulee takaisin ja ”kaikki ihmiset herätettään kuolleista ja toisille seuraa iankaikkinen elämä ja toisille kadotus”.

Edellisen valossa on selvää, että Suomen kansan enemmistö on vieraantunut kristillisestä uskosta. Tarvitsemme määrätietoisempaa pohdintaa evankelioimisen olemuksesta kirkossamme ja järjestöissämme. Mutta pohdinta ei riitä. Tarvitsemme rohkeampaa Jeesus-todistusta, jossa uskovat kertovat uskovansa ja kutsuvat toisia uskoon.

Lähetysherätysliike tekee työtä kotimaassa ja lähetyskentillä
Kautta Kansanlähetyksen historian on keskusteltu, pitääkö liikkeemme painopisteen olla kotimaisessa työssä vai lähetystyössä. Olemme tietoisesti valinneet lähetysherätysliike-mallin, jossa molemmat ovat tasapainossa. Olemme viime vuosina pyrkineet vahvistamaan lähetystyötämme. Mutta meidän on pidettävä huoli siitä, että emme unohda kotimaan evankelioimista ja herätystyötä täällä. Kotimaan julistustyötä tulee vahvistaa, sillä jos se loppuu ja ihmisiä ei tule uskoon, myös lähetystyömme jossain vaiheessa sammuu.

Julistajia tarvitaan
Me tulemme painottamaan kotimaan työssämme evankelioimista ja herätystyötä. Tässä tarvitsemme tulevaisuudessa liikkeeseemme muutamia kokotoimisia evankelistoja, suurta joukkoa maallikkojulistajia sekä vanhoja että nuoria ja miehiä sekä naisia. Vielä suuremman joukon muodostavat kaikki kristityt, jotka rukoilevat läheistensä puolesta ja kertovat, että minäkin olen kristitty ja uskon Jeesukseen. Eräs tapa antaa todistus Kristuksesta, mitä itsekin olen tehnyt, on tilata Uusi Tie -lehti jollekin sukulaiselle. Tämä todistaja tulee kotiin kerran viikossa.

Suomi sydämellä
Olemme kahtena kesänä vahvistaneet evankelioimisnäkyämme Suomi sydämellä -kampanjalla. Haluamme olla uudella innolla mukana Suomen evankelioimisessa. Jokaisen suomalaisen suuri ihmisoikeus on kuulla uskosta, evankeliumista ja tulevaisuudesta tarpeeksi voidakseen ottaa Jeesuksen vastaan pelastajakseen. Tämä liittyy Kansanlähetyksen vanhaan missioon: ”Evankelioikaa kansa”.

Lähetystyö

Kansanlähetyksen missio kuuluu kokonaisuudessaan näin: ”Evankelioikaa kansa evankelioimaan kansoja.” Miten olemme toteuttaneet kansojen evankeliointia ja lähetystyötämme?

Kaksi aivan uutta avausta
Viimeisen vuoden aikana meillä on ollut kaksi aivan uutta avausta. Lähetimme työntekijäperheen kristilliseen pakolaiskeskukseen Ateenaan. Työ sisältää diakonista avustusta ja kristinuskon opettamista pakolaisina Eurooppaan saapuville.

Toinen avaus on yhteistyö Berliinin Kolminaisuuden seurakunnan kanssa. Lähetimme työntekijän seurakuntaan, jossa viime aikoina on satoja muslimeja kääntynyt kristityksi. Muslimimaailmassa eletään juuri nyt kaikkien aikojen suurinta herätyksen aikaa. Tällä hetkellä miljoonat muslimit kääntyvät kristityksi. Tällaista ei ole tapahtunut koskaan ennen! Kansanlähetys on alusta lähtien rukoillut muslimimaailman puolesta ja toiminut, että moni muslimi löytäisi Jeesuksen. Nyt näemme vastauksia rukouksiin.

Lähi-idässä tuemme kristillistä Sat-7 -satelliittitelevisioasemaa, joka lähettää päivittäin kellon ympäri kristillistä ohjelmaa alueille, joilla kristityt elävät suurimman paineen alla.

Etiopiassa tuemme 57 vuotta sitten perustettua Mekane Yesus –kirkkoa, joka on kasvanut maailman suurimmaksi luterilaiseksi kirkoksi. Sillä on yli 8 miljoonaa jäsentä. Kummiohjelmassa sadat lapset saavat käydä koulua. Tuemme pappien opiskeluja. Vastasyntyneille lapsille on välitetty 100 000 nuttua, joiden kautta pyritään vähentämään lapsikuolleisuutta.

Kymmenen prosenttia läheteistämme on raamatunkäännöstyön tehtävissä.

Japanissa kovassa hengellisessä maaperässä on perustettu jo seitsemän seurakuntaa.

Lähempänä Tallinnassa tavoitteenamme on perustaa ensimmäinen luterilainen seurakunta suurimpaan 120 000 asukkaan Lasnamäen kaupunginosaan.

Neuvostoliiton aikana aloitettu vainotun seurakunnan tukeminen kristillisen kirjallisuuden julkaisemisen ja jakamisen kautta jatkuu.  Viime vuonna yhteistyökumppaniemme kanssa julkaisimme ja painatimme entisen Neuvostoliiton alueella noin 650 000 kristillistä kirjaa tai Raamatun osaa. Lisäksi kristillistä kirjallisuutta käännetään, julkaistaan ja jaetaan islamilaisen maailman keskellä. Uskomme, että tämäkin työmme kantaa hedelmää ikuisuuteen.

Kiitos!
Tässä vain joitakin välähdyksiä Kansanlähetyksen lähetystyöstä. Haluan kertoa tämän siksi, että tietäisit, mitä kaikkea olemme yhdessä tehneet. Haluan kiittää nimikkoseurakuntia, Kirkon lähetystyön keskusta, kansanlähetyspiirejä ja suurta uskovien joukkoa. Yhdessä olemme saaneet paljon aikaan.

Kansanlähetyksen talous

Monessa Kansanlähetyspiirissä talous on tiukemmalla kuin edellisenä vuonna. Yksi tekijä tähän on maamme huono taloustilanne. Täällä keskustoimistossa olemme huomanneet myös lähetyksen kulujen nousun. Viime vuoden tulos oli yli 400 000 euroa miinuksella. Jumalan avulla ja yhdessä olemme kuitenkin aina päässeet eteenpäin. Kiitos teille, Kansanlähetyksen ystävät!

Jotta ihmiset voisivat kuulla evankeliumin ja löytää uskon Jeesukseen, tarvitaan sekä lähtijöitä ja lähettäjiä. Me tarvitsemme niitä, jotka julistavat ja niitä, jotka vapauttavat julistajat tehtäväänsä.  Kotimaan evankelioimisen ja lähetystyön ongelma ei ole evankelistoiksi, opettajiksi ja lähetystyöntekijöiksi kutsuttujen vähäisyys. Meidän ongelmamme ei ole lähtijöiden vaan lähettäjien puute.

Tuhat uuutta kuukausilahjoittajaa
Meillä on tavoite saada 1 000 uutta kuukausilahjoittajaa tänä vuonna. Lähetystyöntekijöillämme on ollut omat tuki- ja rukousrenkaat. Nyt meillä on myös kotimaan työn renkaita. Muun muassa lähetysjohtajalla ja monilla muilla on nyt henkilökohtainen kannattajarengas. Näihin voi liittyä Suomi sydämellä -pisteellä ja lähetysnäyttelyssä.

Kansanlähetysopisto
Kansanlähetysopisto jatkaa toimintaansa Ryttylässä Niilo Räsäsen johdolla. Erityisesti kansainvälisyyslinja, jossa nuoret suorittavat opiskelujaan ulkomailla, on suosittu. Kansanlähetysopiston ja koko Kansanlähetyksen suuri haaste on lisämajoitustilojen rakentaminen. Meillä on rakennusluvat jo valmiina. Nyt odotamme, että saisimme taloudellista tukea niin paljon, että voimme iskeä lapion multaan. Tarvitsemme tänne runsaasti lisää ja modernia majoitustilaa.

Uusi Tie
Iloitsen Uusi Tie -lehdestä, joka pitää rohkeasti esillä kristillisiä arvoja ja opetusta sekä tukee hyvää kristillistä elämää. Toivottavasti teille kaikille tulee tämä laadukas lehti kotiin.  Tällä viikolla Uusi Tie on julkaissut kaksi kirjaa. Päivi ja Niilo Räsäsen kirjan avioliitosta ja Heidi Tohmolan kirjan Israelista. Kirjamyyntiteltasta voit ostaa näitä kirjoja sekä tilata itsellesi ja ystävällesi Uusi Tie -lehden.

Yhteinen työ
Kukaan ei voi yksinään tehdä näin paljoa, mitä on tehty. Kun tätä telttaa pystytettiin, tarvittiin kymmeniä käsiä. Vahvin ja taitavinkaan ei olisi yksin saanut tätä aikaan. Täällä lavalla on yksi tuoli. Minä jaksan aivan hyvin nostaa tuolin yksin ilmaan. Mutta jos minun pitäisi nostaa tuolta piano, en pystyisi siihen, tarvitsisin lisäjoukkoja.

Haluan sitoutua kansanliikkeeseen
Minä en halua tyytyä elämässäni enkä Kansanlähetyksen johtajana siihen, että nostamme kevyitä tuoleja. Maailman haasteet ovat niin suuret, että haluan tehdä enemmän. Haluan ihmisten pelastumisen, Jumalan kunnian ja evankeliumin eteenpäin menemisen takia tehdä enemmän. Haluan sitoutua sellaiseen kansanliikkeeseen, jossa yhdessä voimme toimia sen puolesta, että mahdollisimman moni lapsi, nuori ja aikuinen pääsee taivaaseen.

Se sukupolvi, joka laittoi tämän liikkeen alkuun voimiaan säästelemättä, on jäänyt eläkkeelle tai pian jäämässä eläkkeelle. Olen ottanut heiltä vastaan viestikapulan ja haluan toimia samalla tavalla. Toivomukseni ja rukoukseni on, että uusi nuori sukupolvi löytää saman näyn ja innostuksen toimia evankeliumin puolesta tässä liikkeessä. Heille tulee antaa tilaa täällä keskustoimistossa ja piireissä sekä hallinnossa että toiminnassa. Meidän on rohkaistava heitä ja arvostettava heidän toisenlaista ja uudenlaista toimintatapaansa, jossa kuitenkin taustalla on sama yhteinen näky.

Kansanlähetys on kansan lähetystä
Kansanlähetys kuihtuu, jos se jää työntekijäkeskeiseksi liikkeeksi. Meidän tehtävämme on liian iso ollakseen sitä. Toivon, että Kansanlähetys olisi nimensä mukaisesti kansan lähetys, jossa Jumalan kansa lähtee liikkeelle.

Rohkaisen Kansanlähetyksen ystäviä näkemään vaivaa seurakunnissa. Puhukaa ja toimikaa Raamatun, lähetyksen ja evankelioimisen puolesta. Meidän tulee löytää uudelleen maallikkotodistajat ja maallikkopuhujat, sekä antaa heille tilaa kokouksissamme. Tällä tavoin toiminta ja evankeliumin julistaminen voi moninkertaistua. Varsinkin kodeissa voimme vapaasti julistaa evankeliumia ja kutsua sinne ihmisiä. Meidän tulee elää todeksi se Raamatun opetus, että jokainen uskova on Jumalan pappi.

Uskon puolesta

Tämän vuoden Kansanlähetyspäivien teema ”Uskon puolesta” puhuu minulle kahdesta tavasta hahmottaa usko. Uskolla voidaan ymmärtää ainakin kahta asiaa. Ensinnäkin henkilökohtaista uskoa.  Toiseksi  uskomme sisältöä. Meidän tulee pitää esillä molempia ja puolustaa molempia. Jommankumman tai molempien laiminlyönti johtaa kirkon, järjestön ja uskovan suuriin ongelmiin.

Usko on henkilökohtaista
Ensimmäinen usko on henkilökohtainen usko, jossa joku sanoo uskovansa Jeesukseen tai kolmiyhteiseen Jumalaan. Tämä usko on Jumalan lahja, ja Pyhä Henki synnyttää sen Jumalan sanalla. Paavalin sana Filippin vanginvartijalle kuvaa tätä uskoa: ”Usko Herraan Jeesukseen, niin pelastut” (Ap.t. 16:31). Kansanlähetyksessä toimimme sen puolesta, että mahdollisimman moni tulisi uskoon ja voisi sanoa: ”Minä olen uskova.”

Uskolla on minun ulkopuolellani oleva kohde
Toinen usko kuvaa uskon sisältöä. Uskontunnustuksessa ilmaisemme tämän uskon Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Tämä usko kuvaa myös uskoa Jumalan ilmoittamiin uskontotuuksiin, jotka muodostavat kristillisen uskon sisällön.

Molempia uskoja tarvitaan
Näitä molempia haastetaan nykyaikana. Jotkut väittävät, että henkilökohtaista uskoa tai uskoontuloa ei tarvita. Saatetaan väittää, että kaikki pääsevät taivaaseen tai että sakramenttien osallisuus ilman henkilökohtaista uskoa pelastaa.

Toiset ajattelevat, että uskon sisältö ei ole tärkeää, kunhan vain ihmiset uskovat johonkin. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa kristityt ovat tunteittensa ja erilaisten opinsuuntien heiteltävinä. Tällöin joku saattaa ajatella, että uskosta voi poimia sen, mikä minulle sopii ja jättää pois sen, mikä ei tunnu sopivan aikaamme.

Molemmat uskon puutteet johtavat ongelmiin. Tehtävämme on siksi pitää esillä sekä uskon henkilökohtaisuutta että uskon sisältöä. Siksi me kutsumme ihmisiä henkilökohtaiseen uskoon. Siksi myös opetamme Raamattua, jotta kristillisen uskon rikkaus avautuisi.

Lopun aikojen uskosta luopuminen
Paavali kirjoitti Pyhän Hengen selvän varoituksen viimeisten aikojen kristityille ensimmäisessä kirjeessään Timoteukselle. Paavali kirjoittaa: ”Pyhä Henki sanoo selvästi, että viimeisinä aikoina jotkut luopuvat uskosta ja alkavat seurata eksyttäviä henkiä ja pahojen henkien opetuksia” (1. Tim. 4:1).

Monet luopuvat henkilökohtaisesta uskosta eivätkä enää seuraa Jeesusta. Monet luopuvat Jumalan ilmoittamasta sanasta, uskon sisällöstä. Paavali sanoo, että he eivät kuitenkaan jää olemaan ilman uskoa, vaan heidän entisen kristillisen uskonsa tilalle tulee toinen usko: eksyttävien ja pahojen henkien opetukset.

Uskomme, opetamme ja tunnustamme
Meidän tulee toimia oikean uskon puolesta. Mutta uskon puolesta toimiminen sisältää myös rajaavan tehtävän. On olemassa uskoa ja opetuksia, johon emme voi sanoa vanhaan luterilaiseen tapaan: Näin me uskomme, opetamme ja tunnustamme.

Me tarvitsemme näitä kaikkia kolmea. Jumalan sanan uskomista, opettamista ja tunnustamista. Meidän on myös oltava valmiita kantamaan se risti, kärsimys ja menetys, joka tulee uskomisen, opettamisen ja tunnustamisen vuoksi.

Teologisia haasteita

Mainitsen kolme ajankohtaista asiaa, johon meidän on otettava kantaa täällä keskustoimistolla, piirijärjestöissämme ja kristittyinä.

Karismaattisuus ja menestysteologia

Ensin karismaattisuus ja menestysteologia. Kansanlähetyksen joukoissa kysellään, miten meidän pitäisi suhtautua karismaattisuuteen. Uskomme, että Pyhä Henki jakaa armolahjoja sitä varten, että ne auttavat Jumalan valtakunnan kasvua. Meidän tulee rukoilla niitä itsellemme ja toisillemme. Jumalan lahjoja voidaan myös käyttää väärin, kuten Korintin seurakunnassa tehtiin. Paavalin vastauksena ei ollut armolahjoista vaikeneminen tai niiden kieltäminen. Paavali opetti, miten lahjoja tulee käyttää oikein.

Ihmeet eivät ole evankeliumin sisältö vaan seuraus
Kansanlähetyksessä karismaattisuus on osa luonnollista kristityn yhteisön elämää. Mutta osa karismaattisuudesta menee teologisesti harmaalle alueelle, jota emme voi edistää. Esimerkiksi sellainen opetus menee harhaan, jossa väitetään, että evankeliumin julistaminen Jeesuksesta ilman sitä seuraavia ihmeitä on vajaata evankeliumin julistamista. Raamatun määritelmän mukaan evankeliumi on sanoma Jeesuksesta Kristuksesta, hänen ristinkuolemastaan meidän syntiemme sovitukseksi sekä ylösnousemuksestaan. Tämä evankeliumi on Jumalan voima, joka herättää uskon kuulijassa. Ihmeitä tapahtuu, mutta ne eivät ole evankeliumin sisältöä vaan seurausta.

Syyllistääkö vai vapauttaako evankeliumi?
Myös sellainen julistus, jossa saarnaaja julistaa suuria mutta täyttymättömiä lupauksia ja erityiskokemuksia uskoville, on hylättävä. Epäkristillistä ovat sellaiset karismaattisuuden ilmentymät, jossa julistaja syyllistää ja taakoittaa kuulijoita tekemään suuria hengen tekoja kuten sairaiden parantamista, kuolleiden herättämistä ja muita voimallisia tekoja, joita hän ei itse eivätkä muutkaan pysty tekemään. Paavali sanoo: Eiväthän kaikki tee voimallisia tekoja (1. Kor. 12:29).

Meidän on varottava opetusta, jossa käsky ”Uskokaa evankeliumi!” vaihtuu käskyyn ”Uskokaa ihmeisiin!”

Vääränlaisessa karismaattisuudessa raamattuopetus korvautuu usein ylistyksellä ja ihmeiden odotuksella ja kokemusten etsimisellä. Siinä eletään toivekuvissa ja haaveissa, jotka eivät vastaa todellisuutta. Siksi se tuottaa huonoa hedelmää.

Pyhän Hengen lahjoille on annettava tilaa
Karismaattisuuteen liittyvä toinen suuri vaara on se, että emme rukoile Pyhän Hengen täyteyttä ja anna tilaa Hengen lahjoille. Pyhä Henki on annettu meille auttajaksi ja lohduttajaksi. Meidän tulee pyytää armolahjoja ja rukoilla Pyhän Hengen täyteyttä.

Karismaattisuus ja ristin teologia
Mutta karismaattisuus edellyttää vahvaa ristin teologista perustaa. Apostoli Paavali kirjoitti, että Jumala antoi hänelle pistimen lihaan, jotta hän ei kerskaisi suurilla kokemuksillaan. Hän rukoili vapautusta tästä häntä masentavasta ja ahdistavasta pistimestä, mutta Jeesus sanoi: ”Minun armossani on sinulle kyllin; sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa.” Sen tähden Paavali halusi iloita omasta heikkoudestaan, jotta Jeesuksen voima asuisi hänessä. Tähän jännitteeseen, Jumalan voiman ja oman heikkouden samanaikaisuuteen, haluan Kansanlähetyksen pitäytyvän. (2. Kor. 12)

Avioliitto miehen ja naisen välisenä

Toinen ajankohtainen asia liittyy avioliittoon. Kansanlähetyksen toiminnassa ja opetuksessa pitäydymme kristilliseen avioliittokäsitykseen, jossa yksi mies ja yksi nainen solmivat avioliiton. Emme voi hyväksyä moniavioisuutta emmekä samaa sukupuolta olevien avioliittoja. Toivomme ja rukoilemme, että kirkko pysyy opetuksessaan ja hyväksyy tulevaisuudessa vain miehen ja naisen väliset avioliitot. Vaikka kirkko tekisi toisenlaisen päätöksen, meidän tulee uskoa, opettaa ja tunnustaa miehen ja naisen välistä avioliittoa. Tämä sen vuoksi, että Raamattu aivan selvästi torjuu homoseksuaaliset suhteet ja pitää niitä syntinä. Kirkko ei voi siunata ja rukoilla sellaisten liittojen puolesta, joita Raamattu selvästi pitää Jumalan tahdon vastaisena.

Suosittelen Päivi ja Niilo Räsäsen uutta kirjaa, joka käsittelee myös tätä teemaa.

Tulevaisuus

Kansanlähetyksessä olemme aloittaneet uuden koko Kansanlähetystä koskevan toimintastrategian tekemisen.

Todennäköisesti kristikunta on kymmenen vuoden päästä maassamme ahtaammalla kuin nyt. Silloin tarvitsemme ennen kaikkea katseen suuntaamista Jumalaan ja hänen pelastussuunnitelmaansa. Yhteiskunnassa, kirkossa ja järjestöissä tulee olemaan vaikeuksia ja luopumusta. Sen keskellä sielu löytää levon vain Jumalaan katsomalla.

Jeesus kaiken keskipisteenä
Kansanlähetys on toiminnallisesti suuntautunut liike, mutta työ ei saa koskaan olla rakkaampi kuin Jeesus.  Meidän tulee luoda silmämme ”uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen”, jotta emme ”väsyisi ja menettäisi toivoamme” (Hebr. 12:3). Joskus saattaa näyttää siltä, että maailma muuttuu pahemmaksi ja luopuminen kristillisestä uskosta lisääntyy. Silloin meidän tulee nähdä Raamatun ilmoittama Jumalan maailmansuunnitelma ja todeta, että tässä kaikessa toteutuu Jumalan suunnitelma. Raamattu on kertonut viimeisten aikojen vaikeudet ennalta.

Kristityn tehtävä on kaikissa tilanteissa seurata Jumalan tahtoa, huolehtia siitä, että pysymme uskossa ja pääsemme perille taivaaseen.

Herätysliike: herättää ja liikkuu
Kansanlähetys haluaa olla tulevaisuudessakin luterilainen herätysliike, joka sekä herättää ihmisiä uskomaan että saa aikaan liikettä uskovissa evankeliumin puolesta. Herätysliike, joka ei herätä enää ihmisiä ja pysyy paikallaan, ei ole herätysliike.

Jeesuksen nimessä ja veressä!
Keskipisteenä elämässämme ja julistuksessamme on Jeesus ja hänen tarjoamansa pelastus. Jeesuksen risti ja veri on ainoa varma perusta, johon voimme ripustaa pelastuksemme. Emme tiedä, miksi Jumala valitsi veren sovituksen välikappaleeksi. Vanhan testamentin uhrit ja monet tapahtumat ovat esikuvaa Jeesuksesta ja meidän pelastuksestamme.

Pääsiäinen pelastuksen esikuvana
Yksi esikuva on ensimmäinen pääsiäinen, kun juutalaiset lähtivät vapauteen Egyptin orjuudesta. Jumala sanoi, että enkeli käy surmaamassa rangaistukseksi perheiden esikoiset. Mutta Jumala valmisti pelastuksen. Ne perheet, joissa teurastetaan virheetön lammas pääsiäisateriaksi ja merkitään verellä talojen ovet, pelastuvat rangaistukselta. Jumala lupasi, että kun enkeli näkee veren, hän menee sen talon ohi.

Kun sana tästä levisi kodista kotiin, se aiheutti varmasti monenlaisia tunteita. Monissa kodeissa käytiin keskusteluja, mitä tuleva yö tuo tullessaan. Jossain kodissa ehkä pelättiin tulevaa, lapset kysyivät, meneekö enkeli varmasti ohi. Seinien sisällä saattoi olla monenlaisia epäilyksiä omaa uskoa ja Jumalan ilmoitusta kohtaan. Tällaisessakin kodissa oveen laitettiin veren merkki.

Toisessa kodissa saattoi olla kulmakunnan suurin syntinen, jota muut eivät arvostaneet. Hänkin laittoi oveensa veren merkin.

Eräässä kodissa ehkä laulettiin ylistyslauluja ja muisteltiin Jumalan lupauksia Joosefille. He muistivat Joosefin sanat neljäsataa vuotta aiemmin: ”Kun lähdette takaisin luvattuun maahan, ottakaa luuni mukaan!” He tiesivät, että nyt Jumalan suunnitelma toteutuu, ja pakkasivat Joosefin luut matkatavaroihinsa. Joosefin luut kassissa he lauloivat uskonvarmuudessa ylistyslauluja Jumalalle.  Ja oveen tehtiin veren merkki.

Yön tullessa enkeli ei mitannut oven sisäpuolella olevien uskon vahvuutta, elämässä onnistumista, epäilyjä tai epäonnistumisia eikä kirkollista tai yhteiskunnallista asemaa. Ainoa mikä merkitsi oli se, oliko ovessa veren merkki.

Sinäkin voit pelastua
Tässä on myös sinun pelastuksesi perusta. Jeesuksen veri puhdistaa sinut kaikesta synnistä ja tekee sinusta Jumalalle kelvollisen.

Luterilaisen herätyskristillisyyden ydin
Tässä on kansanlähetysläisen luterilaisen herätyskristillisyyden ydin. Kerromme Jeesuksesta, kutsumme mahdollisimman monia uskomaan ja ottamaan pelastuksen lahjan henkilökohtaisesti vastaan, varoitamme helvetistä ja osoitamme taivaan tietä.

Kansanlähetys on luterilainen lähetysherätysliike, joka haluaa kirkastaa Kristusta, pelastaa ikuisia sieluja, tukea uskovia heidän elämässään kotimatkalla taivaaseen. Tällaiseen näkyyn ja joukkoon haluan sitoutua täysillä. Siihen tulin nuorena ja siinä haluan olla vieläkin.

Mika Tuovinen
lähetysjohtaja
Mika Tuovisen blogi

Hausjärven Ryttylässä viikonvaihteessa pidetyt Kansanlähetyspäivät kokosivat Ryttylän kesäkylään yhteensä noin 9 000 vierailijaa. Historiallisessa kartanomiljöössä oli tarjolla ajankohtaisia ja ajattomia aiheita

Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovinen (kuvassa keskellä) siunasi lähetit perheineen matkaan. Häntä avustivat (vasemmalta) Kansanlähetyksen liittohallituksen puheenjohtaja Tuomo Heikkilä, apulaislähetysjohtaja Teijo Peltola, Viron kirkon piispa Joel Luhamets sekä lääninrovasti, Hausjärven seurakunnan kirkkoherra Jussi Kauranne. Siunattavana Mari ja Daniel Nummela perheinee Japaniin. Kuva: Philippe Gueissaz

Lähetysjohtaja Mika Tuovinen: ”Maailmassa ei ole hienompaa kutsumusta”

Hausjärven Ryttylässä viikonvaihteessa pidetyt Kansanlähetyspäivät kokosivat Ryttylän kesäkylään yhteensä noin 9 000 vierailijaa. Historiallisessa kartanomiljöössä oli tarjolla ajankohtaisia ja ajattomia aiheita Raamatun äärellä, monenlaista puuhaa eri ikäisille lapsille, monenlaista herkkua ja ystävien tapaamisia rennolla otteella.

Kansanlähetyspäivät huipentuivat sunnuntaina 3.7.2016 lähetysjuhlaan, jossa siunattiin matkaan 16 lähettiä ja 17 lasta. Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovinen toimitti matkaan siunaamisen avustajinaan lääninrovasti, Hausjärven kirkkoherra Jussi Kauranne, Viron kirkon piispa Joel Luhamets, apulaisjohtaja Teijo Peltola ja liittohallituksen puheenjohtaja Tuomo Heikkilä. Matkaan siunatut suuntaavat Venäjälle, Etiopiaan, Japaniin, Saksaan, Viroon ja Lähi-itään.

Mika Tuovinen siunasi lähetit kertomaan sanomaa, jota ei löydy mistään tämän maailman uskonnosta tai maailmankatsomuksesta. Hän totesi, että evankeliumi on Jeesus Kristus ja hänen tekonsa Golgatalla ihmisten puolesta. Raamatun lupauksen mukaan Pyhä Henki johtaa uskovia evankeliumin työssä.

– Teidät lähetetään matkaan, jotta voisitte auttaa kadotukseen matkalla olevia löytämään pelastuksen Jeesuksessa Kristuksessa. Teidän tehtävänne on todistaa kirkkaasti Jeesuksesta, Pyhän Hengen tehtävä on johtaa uskoon. Maailmassa ei ole hienompaa kutsumusta, Tuovinen sanoi.

Hän muistutti, että lähetit julistavat evankeliumia Jumalan kunnian vuoksi.

– Vaikka yksikään ei ottaisi sanomaa vastaan, sitä tulee julistaa, jotta ihmiset ja henkivallat kuulisivat, näkisivät ja ymmärtäisivät Jumalan rakkauden ja kunnian. Evankeliumin julistaminen on Jumalan ylistämistä. Ylistäkää Jumalaa kertomalla Jeesuksen elämästä, kuolemasta, ylösnousemuksesta ja veren voimasta, evästi lähetysjohtaja Tuovinen.

Ensi kesänä Kansanlähetyspäiviä vietetään Suomen Ev.lut. Kansanlähetyksen 50-vuotisjuhlan merkeissä Ryttylässä 7.-9. heinäkuuta 2017. Teemana on silloin ”Ilo sanomasta”.

Kansanlähetyspäivien puhe-cd:n voit tilata täältä.

Kansanlähetyspäivien striimaukset tulevat Youtubeen Kansanlähetyksen kanavalle nähtäväksi myöhemmin.


Lähetysjohtaja Mika Tuovinen

Kotisivu

Ensi viikonloppuna Kansanlähetyspäivillä Ryttylässä on esillä lähetystyön koko kirjo. Entiset, nykyiset ja tulevat lähetystyöntekijät ovat mukana melkein jokaisessa ohjelmanumerossa ja

Kansanlähetyspäivien lähetysnäyttelystä voi ostaa eksoottisia tuliaisia. Kuva Anne Lepikko

Lähetystyön värikkyyttä Kansanlähetyspäivillä

Ensi viikonloppuna Kansanlähetyspäivillä Ryttylässä on esillä lähetystyön koko kirjo. Entiset, nykyiset ja tulevat lähetystyöntekijät ovat mukana melkein jokaisessa ohjelmanumerossa ja lähetystyö näkyy, tuoksuu, kuuluu ja maistuu tapahtumassa.

Kansanlähetyspäivien lähetysnäyttely on perinteisesti se paikka, missä voi kuulla uusimmat uutiset kaukaisilta työalueilta sekä tavata lähettejä ja lähettäjiä.  Tänä vuonna tutustumiskierros alkaa lähetyspiknik-teltalta, jatkuu Lähetyskeskuksen lähetysnäyttelyyn ja päättyy lähetysbasaariin.

Lähetyspiknik-teltassa voi kirjoittaa rukoustervehdyksen lähetille ja kiinnittää sen rukousseinälle. Siellä on myös Viron lähetti Kirsti Malmin ideoima lähetysaiheinen palapeli ja eksoottisia piknik-maistiaisia Etu-Aasiasta, Etiopiasta ja Japanista. Lähetystietämystään voi testata osallistumalla Missiovisaan. Teltan vieressä olevalla ulkolavalla pääsee esittämään läheteille kysymyksiä ja kuulemaan tarinoita kentiltä. Teltan vieressä voi juoda nokipannukahvit virolaiseen tapaan. Lapsenmielisillä on mahdollisuus lennättää leijaa lähetyksen hyväksi.

Lähetysbasaari on pullollaan kaikkea mielenkiintoista ihasteltavaa.  Sieltä voi tehdä löytöjä ja ostaa tuliaisia. Sieltä löytyy myös Suuressa mukana -tuotteet. Basaarista ostettu tuote voi toimia myös pienenä muistutuksena lähetystyön ja rukouksen tärkeydestä.