Avainsana-arkisto: Juudean Galilea

Tämä on viides osa apulaislähetysjohtaja Teijo Peltolan opetussarjasta Mukana Jumalan lähetyksessä. Koko opetussarja on kuunneltavissa  avaimia.net-kanavalla tästä linkistä. Varhain aamulla Tämän

Näissä Galilean maisemissa Jeesus opetti kansaa, paransi sairaita ja rukoili. Kuva: Heidi Tohmola

Rukouksen hetki

Tämä on viides osa apulaislähetysjohtaja Teijo Peltolan opetussarjasta Mukana Jumalan lähetyksessä. Koko opetussarja on kuunneltavissa  avaimia.net-kanavalla tästä linkistä.
Varhain aamulla

Tämän viikon Raamattuavaimissa kuljemme Jeesuksen ja hänen opetuslastensa matkassa niihin maisemiin ja siihen ympäristöön, josta ilosanoma Jeesuksesta Kristuksesta lähti liikkeelle. Mitä Jeesuksen ja opetuslasten matkassa tapahtuu ja mitä voimme näkemästämme ja kuulemastamme oppia? Millä tavalla meitä kutsutaan – opetuslasten tavoin – mukaan Jumalan lähetykseen, sen eri tehtäviin?  Tämän viidennen raamattutuokion aiheena on Varhain aamulla.

Varhain aamulla, kun vielä oli pimeä, Jeesus nousi ja lähti ulos. Hän meni paikkaan, jossa hän sai olla yksin, ja rukoili siellä. Simon ja hänen toverinsa riensivät etsimään Jeesusta ja löysivät hänet. He sanoivat hänelle: ”Kaikki etsivät sinua.” Mutta Jeesus sanoi: ”Me lähdemme nyt täältä ja menemme naapurikyliin. Minun on saarnattava sielläkin, sitä vartenhan minä täällä olen.” Niin hän lähti ja kiersi kaikkialla Galileassa, saarnasi synagogissa ja karkotti pahoja henkiä. (Mark. 1:35–39)

Jeesuksen ja opetuslasten elämä oli monessa suhteessa sellaista, että siitä voitaisiin käyttää tämän päivän sanontaa ”hektistä”. Markuksen evankeliumin kuudennessa luvussa kerrotaan Jeesuksen ja opetuslasten elämästä näin: ”Ihmisiä näet tuli ja meni koko ajan, eivätkä opetuslapset ehtineet edes syödä.” (Mark. 6:30–34) 

Jeesuskin tarvitsi lepoa ja omaa aikaa. Oli varhainen aamu, eikä aurinko ollut vielä noussut. Muiden vielä nukkuessa Jeesus nousi aamun hämärään ja etsi rauhallisen paikan, missä sai olla yksin ja rukoilla.

Kauan Jeesus ei saanut rauhassa olla, kun muut heräsivät. Ehkä opetuslasten mielessä olivat edellisen päivän tapahtumat ja uuden päivän haasteet. Nyt on aika takoa, kun rauta on kuuma, he mahdollisesti ajattelivat. Pietari edellä opetuslapset etsivät Jeesuksen, ja kun löysivät, kertoivat, ikään kuin Jeesus ei olisi sitä muutenkin tiennyt: ”Kaikki etsivät sinua.” 

Jeesuksen julkisen toiminnan aika oli lyhyt mutta intensiivinen. Jeesuksen tunnettuus lisääntyi nopeasti ja suosio kasvoi. Jeesus joutui muodostamaan näkemyksen, miten siihen suhtautua. Tapahtumien keskipisteeseen joutumiseen vaikutti moni asia. Osa Johannes Kastajan opetuslapsista oli siirtynyt seuraamaan Jeesusta. Jeesuksen tekemät ihmeet ja tunnusteot saivat liikkeelle monenlaiset avuntarvitsijat ja herättivät myös valtaapitävien kiinnostuksen. Oli niitäkin, jotka kysyivät, olisiko Jeesus Vanhan testamentin kirjoitusten lupaama Messias. Yksityisyys oli mennyttä. 

Jeesus eli ihmisenä samoin ehdoin kuin me muutkin

Jeesus väsyi, koki nälkää ja janoa, uupumustakin (Joh. 4:6). Hän  tarvitsi myös aikaa olla yksin ja rukoilla (Luuk. 4:42). Jeesus tunnisti omassa elämässään nämä tarpeet ja toimi niin, että hiljentymiselle järjestyisi aikaa. Ainakin tällä kertaa se hetki oli varhain aamulla, kun muut vielä nukkuivat. 

Nämä yksin vietetyt hetket Jeesus käytti rukoukseen ja Isän kanssa olemiseen ja puhumiseen. Rukous on vuorovaikutusta, puhumista ja kuuntelemista ihmisen ja Jumalan välillä, tai seurakunnan ja Jumalan välillä, silloin kun rukoilemme yhdessä. 

Tämä evankeliumiin taltioitu kuvaus Jeesuksen ja opetuslasten aamusta on tärkeä esimerkki ja muistutus myös meille. Jos Jeesuksella oli tarve ja mahdollisuus viettää aikaa hiljaisuudessa ja Jumalan kanssa, niin koskeehan tarve meitäkin. 

Päivässä on hyvä varata, jos mahdollista, säännöllinen aika olla hiljaa ja rukouksessa Jumalan kanssa. Jumala puhuu meille rukouksessa ja ennen muuta sanansa kautta. Tätä mahdollisuutta kannattaa käyttää päivittäin, saadaksemme voimaa ja pysyäksemme elämän tiellä. 

Rukous on meille annettu tapa ja mahdollisuus olla ja elää Jumalan kasvojen edessä, yhtä luonnollinen ja välttämätön hengelliselle elämällemme kuin hengitys keholle. Jumala näkee meidät joka hetki ja me voimme puhua hänelle ja kuulla häntä. 

Rukous voi olla sanatonta huokausta, tutun rukouksen kuten Isä meidän -rukouksen rukoilemista tai vapaata puhetta Jumalalle. Tähän Jumalan sana, Raamattu, meitä rohkaisee ja kutsuu: ”Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa.” (Fil. 4:6–7) 

Kuva: Kansanlähetyksen arkisto.

Teijo Peltola
apulaislähetysjohtaja

Tule mukaan!

  • Liity Teijo Peltolan lähettäjätiimiin ja tilaa hänen uutiskirjeensä tästä.
  • Lahjoita tämän sivun linkin kautta tai tilille FI83 2070 1800 0283 25 (Suomen Ev. lut. Kansanlähetys) viitenumerolla 33145 . Tuki ohjataan Teijo Peltolan työhön.
  • Rukoile, että tämän artikkelin kautta lähetystyö tulee tunnetuksi ja evankeliumin sanoma leviää! Kiitos!

 

Tämä on neljäs osa apulaislähetysjohtaja Teijo Peltolan opetussarjasta Mukana Jumalan lähetyksessä. Koko opetussarja on kuunneltavissa  avaimia.net-kanavalla tästä linkistä. Jeesus odotusten paineessa

Kuvassa Galilean maisemaa, missä Jeesus vietti niitä hetkiä, jolloin hän vetäytyi yksinäisyyteen ja rukoilemaan. Kuva Heidi Tohmola

Ota tavaksi hiljentyä Jumalan seurassa

Tämä on neljäs osa apulaislähetysjohtaja Teijo Peltolan opetussarjasta Mukana Jumalan lähetyksessä. Koko opetussarja on kuunneltavissa  avaimia.net-kanavalla tästä linkistä.

Jeesus odotusten paineessa

Tämän viikon Raamattuavaimissa kuljemme Jeesuksen ja hänen opetuslastensa matkassa, niihin maisemiin ja siihen ympäristöön, josta ilosanoma Jeesuksesta Kristuksesta lähti liikkeelle. Mitä Jeesuksen ja opetuslasten matkassa tapahtuu ja mitä voimme näkemästämme ja kuulemastamme oppia? Millä tavalla meitä kutsutaan mukaan Jumalan lähetykseen, sen eri tehtäviin? Tämän viikon neljännen raamattutuokion aiheena on Jeesus odotusten paineessa.

Jeesus kulki sitten joka puolella Galileaa. Hän opetti seudun synagogissa, julisti ilosanomaa Jumalan valtakunnasta ja paransi kaikki ihmisten taudit ja vaivat. Hänen maineensa levisi sieltä koko Syyriaan. Hänen luokseen tuotiin kaikki erilaisista taudeista kärsivät ihmiset – niin pahojen henkien vaivaamat kuin kuunvaihetautiset ja halvaantuneetkin – ja hän paransi heidät. Hänen perässään kulki suuri joukko ihmisiä. Heitä oli lähtenyt Galileasta ja Dekapoliin alueelta, Jerusalemista ja Juudeasta sekä Jordanin toiselta puolen. (Matt. 4:23–25) 

Jeesuksen julkinen toiminta alkoi ja hän kertoi ”ohjelmajulistuksensa” kotikaupunkinsa Nasaretin synagogassa. Kotikaupunki kuitenkin torjui Jeesuksen. Jeesus muutti Kapernaumiin, mistä käsin hän liikkui noin kolme vuotta kestäneen julkisen toimintansa ajan. Nasaretin synagogassa Jeesus oli lainannut Jesajan profetiaa ja kertonut julkisesti olevansa Vanhan testamentin lupaama Messias: 

Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, parantamaan ne, joiden mieli on murtunut, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kahleitten kirpoamista, julistamaan Herran riemuvuotta, päivää, jona Jumalamme antaa palkan. Hän on lähettänyt minut lohduttamaan kaikkia murheellisia, antamaan Siionin sureville kyynelten sijaan ilon öljyä, hiuksille tuhkan sijaan juhlapäähineen, murheisen hengen sijaan ylistyksen viitan. Heitä kutsutaan Vanhurskauden tammiksi, Herran tarhaksi, jonka hän itse on istuttanut osoittaakseen kirkkautensa. (Jes. 61:1–3) 

Tämän profetian mukaisesti Jeesus nyt toimii. Jeesuksen sanoma on kokonaisvaltainen. Jeesus opettaa ja julistaa ilosanomaa sekä synagogissa että julkisissa paikoissa, siellä, missä ihmiset kohtaavat ja kokoontuvat, ja osoittaa pyhien kirjoitusten käyvän hänessä toteen. 

Johannes Kastajaa oli tultu kuulemaan Juudeasta ja Jordanin ympäristöstä (Matt. 3:5). Kuulijat olivat lähinnä oman kansan edustajia. Jeesuksen maine sen sijaan leviää nopeasti ja laajemmalle. Avun tarvitsijoita tulee monesta suunnasta, myös muualta kuin juutalaisten alueilta, kuten kreikkalaisten asuttamista Dekapoliin kaupungeista. Jeesuksen julistus ja se, miten hän ihmiset kohtaa, on kokonaisvaltaisempi kuin Johannes Kastajalla. 

Jeesuksen sanoma kosketti sydäntä ja omaatuntoa, mieltä ja kehoa. Vaikka Jeesuksen toiminta keskittyi pääasiassa Israelin kansan pariin, hän ei torjunut muidenkaan kansojen edustajia.  

Julkisuudella oli veronsa. Jeesukseen kohdistui odotuksia, jotka kertoivat enemmän kiinnostuneiden omista toiveista kuin Vanhan testamentin lupausten täyttymisestä. 

Jeesus eli koko julkisen toimintansa ajan monien odotusten ristipaineessa. Jeesus kuuli nämä odotukset, mutta ne eivät ohjanneet hänen toimintaansa. Aamusta iltaan ja illasta aamuun hänen perässään kulki suuri joukko ihmisiä. 

Kuinka Jeesus jaksoi näiden odotusten keskellä?  

Kuin tuokiokuvan meille antaa lääkäri Luukas, aina tarkkana havainnoissaan: Päivän valjettua Jeesus lähti ulos ja meni paikkaan, jossa hän sai olla yksin. Ihmiset kuitenkin lähtivät etsimään häntä. He tavoittivat hänet ja estelivät häntä lähtemästä luotaan. Mutta Jeesus sanoi: ”Minun on vietävä Jumalan valtakunnan ilosanoma myös muihin kaupunkeihin, sitä vartenhan minut on lähetetty.” Ja hän saarnasi Juudean synagogissa. (Luuk. 4:42–44) 

Itseensä kohdistuneiden odotusten keskellä Jeesus huolehti myös omasta jaksamisestaan. Aamut olivat niitä hetkiä, jolloin hän vetäytyi yksinäisyyteen ja rukoilemaan. 

Puhuttelevaa kuitenkin on, että vaikka nämäkin hetket keskeytettiin, Jeesus malttoi ja jaksoi kuulla ja vastata, miten ja miksi hän toimi niin kuin toimi täyttääkseen tehtävänsä. 

Myös meidän tehtävämme on pysähtyä arvioimaan omia odotuksiamme Jeesusta kohtaan. Miten sen teemme? Jeesus antaa meille esimerkin. Aamut olivat Jeesukselle se hetki, jolloin hän erityisesti pysähtyi kysymään Jumalan tahtoa ja rukoilemaan.  

Päivässä on hyvä varata, jos mahdollista, säännöllinen aika olla hiljaa ja rukouksessa Jumalan kanssa. Jumala puhuu meille rukouksessa ja ennen muuta sanansa kautta. Tätä mahdollisuutta kannattaa käyttää päivittäin saadaksemme voimaa ja pysyäksemme taivaan tiellä. 

Mekin elämme monenlaisten odotusten keskellä. Muiden ihmisten tai yleisen mielipiteen mukaan ei ole kuitenkaan hyvä elämäänsä suunnata. Kuulla ja tulla kuulluksi on kyllä tärkeää. Sinun sanasi on lamppu, joka valaisee askeleeni, se on valo minun matkallani. (Ps. 119:105) 

Kuva: Kansanlähetyksen arkisto.

 Teijo Peltola
apulaislähetysjohtaja

Tule mukaan!

  • Liity Teijo Peltolan lähettäjätiimiin ja tilaa hänen uutiskirjeensä tästä.
  • Lahjoita tämän sivun linkin kautta tai tilille FI83 2070 1800 0283 25 (Suomen Ev. lut. Kansanlähetys) viitenumerolla 33145 . Tuki ohjataan Teijo Peltolan työhön.
  • Rukoile, että tämän artikkelin kautta lähetystyö tulee tunnetuksi ja evankeliumin sanoma leviää! Kiitos!

 

 

 

Tämä on toinen osa apulaislähetysjohtaja Teijo Peltolan toisesta opetussarjasta ”Mukana Jumalan lähetyksessä”. Koko opetussarja on kuunneltavissa  avaimia.net-kanavalla tästä linkistä. Isän askeleet 

Kuninkaan virkamies on taittanut noin 40 kilometrin matkan Kapernaumista Galileaan Jeesuksen luo saadakseen pojalleen avun. Kuva Heidi Tohmola

Isän askeleet

Tämä on toinen osa apulaislähetysjohtaja Teijo Peltolan toisesta opetussarjasta ”Mukana Jumalan lähetyksessä”. Koko opetussarja on kuunneltavissa  avaimia.net-kanavalla tästä linkistä.

Isän askeleet 

Tämän viikon Raamattuavaimissa kuljemme Jeesuksen ja hänen opetuslastensa matkassa; niihin maisemiin ja siihen ympäristöön, josta ilosanoma Jeesuksesta Kristuksesta lähti liikkeelle. Mitä Jeesuksen ja opetuslasten matkassa tapahtuu ja mitä voimme näkemästämme ja kuulemastamme oppia? Ja millä tavalla meitä kutsutaan opetuslasten tavoin mukaan Jumalan lähetykseen, sen eri tehtäviin?

Tämän toisen raamattutuokion aihe on Isän askeleet. Luen Johanneksen evankeliumin luvusta 4 jakeet 46–54: 

”Jeesus tuli taas Galilean Kaanaan, missä hän oli muuttanut veden viiniksi. Kapernaumissa oli kuninkaan virkamies, jonka poika oli sairaana. Kuultuaan Jeesuksen tulleen Juudeasta Galileaan hän lähti Jeesuksen luo ja pyysi, että tämä tulisi parantamaan pojan, joka oli kuolemaisillaan. Jeesus sanoi hänelle: ”Te ette usko, ellette näe tunnustekoja ja ihmeitä.” Mutta virkamies pyysi: ”Herra, tule, ennen kuin poikani kuolee.” Silloin Jeesus sanoi: ”Mene kotiisi. Poikasi elää.” 

Mies uskoi, mitä Jeesus hänelle sanoi, ja lähti. Jo kesken matkan tulivat hänen palvelijansa häntä vastaan ja kertoivat pojan parantuneen. Mies kysyi heiltä, mihin aikaan poika oli alkanut toipua, ja he sanoivat: ”Eilen seitsemännellä tunnilla kuume hellitti.” Silloin isä ymmärsi, että se oli tapahtunut juuri silloin, kun Jeesus sanoi hänelle: ”Poikasi elää”, ja hän ja koko hänen talonsa väki uskoivat Jeesukseen.”  

Tämä oli Jeesuksen toinen tunnusteko, ja hän teki sen tultuaan Juudeasta Galileaan. (Joh. 4:46–54) 

Jeesuksen ja opetuslasten matka on taittunut Juudeasta ja Jerusalemista Galileaan (Luuk. 4:14, Joh. 1:43). Galileassa Jeesus on siirtynyt alueille, joilla hän kohtaa monenlaista hätää ja kärsimystä. Jerusalemissa ja Nasaretissa Jeesus olisi joutunut monenlaiseen vaaraan, eikä olisi voinut toteuttaa sitä tehtävää, mitä varten hän oli maailmaan tullut.  

Vaara ja viha, jonka kohteeksi Jeesus joutui, oli todellinen.  Jeesusta myös varoitettiin Herodeksen aiheuttamasta uhasta ja aikeesta tappaa hänet. Eikä Jeesus kaunistellut sanojaan: ”Menkää ja sanokaa sille ketulle: ’Tänään ja huomenna minä ajan ihmisistä pahoja henkiä ja parannan sairaita, ja kolmantena päivänä saan työni päätökseen.’ Mutta tänään ja huomenna ja seuraavanakin päivänä minun on jatkettava kulkuani – eihän ole mahdollista, että profeetta surmataan muualla kuin Jerusalemissa.” (Luuk. 13:31–33) 

Jeesuksen ja opetuslasten tie vei sinne, missä hätä oli suurin ja apua tarvittiin. Tällä tiellä Jeesus kohtaa myös miehen, jonka poika on vakavasti sairaana ja kuolemaisillaan. Mies on ”kuninkaan virkamies”. Kyseessä on siis sen hallitsijan virkamies, joka oli pidättänyt ja tapattanut Johannes Kastajan. Tämä epäsuositun kuninkaan virkamies on taittanut noin 40 kilometrin matkan Jeesuksen luo saadakseen pojalleen avun. 40 kilometrin matka, isän raskaat, mutta määrätietoiset askeleet, koska isä tietää, että kotona rakas lapsi odottaa apua ja kaipaa isää. 

Luukas mainitsee Kuusaan, joka oli Herodeksen korkeita virkamiehiä. Tämän vaimo Johanna, kuului Jeesuksen seuraajiin ja taloudellisiin tukijoihin. (Luuk. 8:3) Hänen perheensä oli kokenut jotain sellaista, mikä oli johdattanut hänet uskomaan Jeesukseen. Mahdollisesti Kuusas oli tämä Johanneksen evankeliumissa mainittu virkamies. Joka tapauksessa Uusi testamentti kertoo, että kuninkaan hovissa oli myös Jeesuksen seuraajia (Ap. t. 13:1). Tähän viittaa myös Luukkaan maininta siitä, kuinka Herodes oli kuullut Jeesuksen tekemistä ihmeteoista ja siksi ”jo pitkään halunnut nähdä hänet” (Luuk. 23:8; Luuk. 9:9). 

Isän hätä lapsensa puolesta on suuri. Se on saanut hänet kulkemaan määrätietoisesti 40 kilometrin matkan. Tuolla matkalla halki ”kuoleman varjon maan” isän toivo oli kiinnittyneenä vain yhteen kohteeseen: Jeesus Nasaretilaiseen. Toisin kuin Kapernaumin sadanpäämies, mies kutsuu Jeesuksen henkilökohtaisesti kotiinsa, parantamaan vakavasti sairaana olevan pojan. Siis 40 kilometrin päähän. Aika käy vähiin ja isällä hätä pojan hauraasta elämästä. 

Jeesuksen vastaus kuulostaa ensikuulemalta tylyltä. ”Te ette usko, ellette näe tunnustekoja ja ihmeitä.” 

Mutta kun isän hätä on suuri, hän ei käy puolustamaan heikkoa uskoaan. Enää ei ole väliä viralla eikä yhteiskunnallisella asemalla. Isä tietää, että vain Jeesus Nasaretilainen voi auttaa. Jeesuksen sana on uutta luova ja uskon lahjoittava: ”Mene kotiisi. Poikasi elää.”  

Enää ei ole kiire. Hätä pojan elämästä oli vienyt korkean virkamiehen Jeesuksen luo määrätietoisin askelin. Kotiin hän palaa levollisin mielin ja askelin ja kuulee matkalla vastaan tulevilta palvelijoiltaan todistuksen, joka vahvistaa Jeesuksen herättämän uskon aiheelliseksi ja todeksi. 

Kuninkaan virkamiehen poika sai elää. Jumalan Pojan piti kärsiä ja kuolla. Jumalan sanassa on voima siksi, että siitä on maksettu niin kallis hinta. Jeesus Kristus on kuollut meidän jokaisen puolesta, noussut kuolleista ja voittanut synnin, kuoleman ja sielunvihollisen vallan. 

Näin on edelleen. Tätä hyvää sanomaa meidätkin on kutsuttu viemään eteenpäin, että Jeesuksen uutta luova sana synnyttää toivon sinne, missä hätä on suurin. Tästä uutta luovasta Vapahtajan sanasta saat sinäkin tänään elää ja omistaa syntien anteeksiantamuksen Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä.  

Kuva: Kansanlähetys, arkisto

Teijo Peltola
apulaislähetysjohtaja

Tule mukaan!

  • Liity Teijo Peltolan lähettäjätiimiin ja tilaa hänen uutiskirjeensä tästä.
  • Lahjoita tämän sivun linkin kautta tai tilille FI83 2070 1800 0283 25 (Suomen Ev. lut. Kansanlähetys) viitenumerolla 33145 . Tuki ohjataan Teijo Peltolan työhön.
  • Rukoile, että tämän artikkelin kautta lähetystyö tulee tunnetuksi ja evankeliumin sanoma leviää! Kiitos!