Avainsana-arkisto: Jerusalem

Palasimme kesälomaltamme takaisin Jerusalemiin. Kaupungin fyysinen sekä hengellinen helle on ollut tyrmäävää. Uutisissa kerrotaan jatkuvasti erilaisista väkivaltarikoksista ja korruptiosta. Parhaillaan

Noin tuhat poliisia ja sotilasta oli turvaamassa yli kahdenkymmentuhannen ihmisen pride-marssia Jerusalemissa. Kuva: Tuula Siljanen

Pyhässä maassa taistellaan arvoista

Palasimme kesälomaltamme takaisin Jerusalemiin. Kaupungin fyysinen sekä hengellinen helle on ollut tyrmäävää. Uutisissa kerrotaan jatkuvasti erilaisista väkivaltarikoksista ja korruptiosta. Parhaillaan käydään oikeudenkäyntiä pääministeriä vastaan. Pyhä maa ja Jumalan omaisuuskansan käytös ovat näyttäneet toiset kasvonsa ja muistuttaneet meitä siitä, miten Jeesus itsekin itki Jerusalemia.

Eilen illalla, torstaina 3.8.2017, järjestettiin Jerusalemissa suuri homomarssi. Tietojen mukaan siihen osallistui reilut 20 000 ihmistä. Marssi on toteutettu kymmenien vuosien ajan Tel Avivissa, mutta jo useana vuonna se on järjestetty myös Jerusalemissa, vaikka ortodoksijuutalaiset vastustavat sitä. Israelin päärabbin lausunnon mukaan marssia ei pitäisi järjestää Jerusalemissa, koska se ei ole sopusoinnussa tämän pyhän kaupungin arvojen kanssa. Hän on kuitenkin jyrkästi kieltänyt väkivaltaisuudet marssin vastustamiseksi.

Turvatoimet olivat tiukat. Kuva: Tuula Siljanen.

Yritin eilen illalla päästä marssijoita lähelle. Turvatoimet olivat kuitenkin valtavat. Noin tuhat poliisia ja sotilasta oli turvaamassa marssin kulkua. Marssijat kulkivat Jerusalemin keskustassa Kellopuistosta Itsenäisyyspuistoon, jossa tapahtuma jatkui. Teitä oli suljettu aidoilla ja isoilla kuorma-autoilla. Niiden lisäksi poliisit olivat vartiossa, jotta kukaan ei pääsisi lähelle marssijoita. Yhtenä syynä on varmasti se, että vuoden 2015 marssin aikana nuori naismarssija puukotettiin kuoliaaksi. Kuvaaminen oli hankalaa, kun jouduin seisomaan niin kaukana.

Oli mielenkiintoista kuunnella katselijoiden ja poliisien keskusteluja. Ne olivat varsin asiallisia, mutta jotkut katselijat halusivat mennä ihan kadun viereen ja heille tuli kovaa sanaharkkaa poliisien kanssa. Eräs vanhempi nainen haukkui törkeästi yhden nuoren naispoliisin vieressämme. Toiset katselijat puolustivat poliisia, ja käynnissä olikin pian kuuma väittely marssista ja sen turvajärjestelyistä. Poliisit tietysti vain hoitivat tehtäväänsä.

Marssista oli uutisoitu radiossa jo pari päivää ja nostettu esiin homo- ja lesboparien oikeutta adoptioon, hedelmöityshoitoihin ja kohdun vuokraukseen. Olin juuri kesälomalla kotimaassani seurannut esimerkiksi kristillisen televisiokanavan Israel-ohjelmien tarjontaa. Suren sitä, että meillä Raamattuun uskovilla kristityillä on helposti niin idealistinen kiiltokuva Jumalan omaisuuskansasta Israelista. Meillä on kiusaus kohdistaa kristittyinä mielenkiintomme vaikkapa juutalaisten tapojen noudattamiseen, Israelin kadonneisiin heimoihin, Samarian vuoriin ja maahanmuuttoon. Israelissa on samaan aikaan menossa paljon vakavampia asioita, jotka vievät Jumalan kansaa yhä kauemmas pyhästä Jumalasta ja Jeesus-Messiaasta. Ortodoksijuutalaiset, jotka edustavat täällä Jumalan lakia ja sen tulkintaa, ovat myös joutuneet kauemmaksi Jumalan sanasta ja innostuneet omista selityksistään.

Jumalan sanasta on täälläkin luovuttu, ja Pyhä maa huutaa evankeliumia Jumalan armosta Jeesus-Messiaassa. Meidän kristittyjen pitäisi ennen kaikkea tukea evankeliumin asiaa ja vahvistaa täällä toimivia erikielisiä messiaanisten juutalaisten ja arabikristittyjen seurakuntia. Myös taloudellisen tuen pitäisi kohdistua evankeliumin asiaan. Rukoillaan, ettei sielunvihollinen eikä oma lihamme saa meitä johdettua sivuraiteille!  ”Sillä hänen silmänsä valvovat ihmisen teitä ja hän näkee kaikki hänen askeleensa.” (Job 34:21) Jumala näkee minun ja sinun yksittäiset ja isommat harha-askeleet. Hän näkee myös oman kansansa harha-askeleet ja väärät tiet. Rukoillaan, että hän armossaan palauttaisi meidät oikealle tielle nimensä tähden. Jeesus sanoo: ”Minä olen tie, totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.” (Joh. 14:6)

Tuula Siljanen
Kirjoittaja toimii Lähi-idässä etiopianjuutalaisten parissa.

 

Hyvä keskustelu voi alkaa vaikkapa kivistä. Jerusalemin keskustassa oli muuan kiviseppä myymässä korujaan. Näin kauniin jaspis-kivestä tehdyn punaisen korun. Kyselin,

Koruostoksilla

Hyvä keskustelu voi alkaa vaikkapa kivistä. Jerusalemin keskustassa oli muuan kiviseppä myymässä korujaan. Näin kauniin jaspis-kivestä tehdyn punaisen korun. Kyselin, mitä hän osaisi kertoa jaspiksesta.

HeidinJaspisKoru16_small

Jaspiksen juutalainen historia

Kiviseppä tiesi kaiken, mitä new age -uususkonnot opettavat energiavirroista ja muista kivien ”parantavista voimista”. Hämmästelin, ettei mies ollut valinnutkaan jaspista sen takia, että se oli muinaisen juutalaisen ylipapin rintakilven viimeinen koristekivi, eli Benjaminin heimon oma symboli. Vanhasta testamentista tuttu juttu. Mies oli kai unohtanut, että kivillä on juutalainenkin historia ja viesti. ”Tosiaan, niin onkin!” hän sanoi.

IMG_5282

Uuden Jerusalemin muurit on rakennettu jaspiksesta

Kiviseppä ei  kuitenkaan tiennyt, että Uuden testamentin Ilmestyskirjassa kuvataan tulevaa uutta Jerusalemia, jonka yksi perustus on juuri tuo jaspis-kivi, ”Ja sen muuri oli rakennettu jaspiksesta” (Ilmestyskirja 21:18).

Tiedän, että punainen jaspis on vain yksi tuon kivilajin muoto. Raamattu puhuu kirkkaasta jaspiksesta. Tosin ainakin minun näkemässäni jaspiksessa oli myös kuulaan kirkkaita raitoja. Mielenkiintoista punaisessa jaspiksessa on se, että sitä kutsutaan verenpunaisen värin mukaan myös verikiveksi. Ja mikä onkaan tulevan Jerusalemin ja koko Jumalan rauhan valtakunnan perustus – se on Jeesuksen veri ja sen tuoma sovitus kansoille!

 

Kuinka monesta rauhantyöstä juuri tuo Jeesuksen veren sanoma puuttuukaan! Kivimyyjä kuunteli ja teki fiksuja lisäkysymyksiä. Kuollut kivenmurikka sai aikaan hyvän teologisen keskustelun. Oli sanomattakin selvää, että tuo koru piti ostaa − taisinpa saada hyvät alennuksetkin.

Lahjoita tähän työhön:


Tallenna

Tallenna

Tallenna

Kristillisen seurakunnan lähetystehtävä perustellaan Uudessa testamentissa, jossa evankeliumeissa on kirjattuna lähetyskäsky. Evankeliumin vieminen kaikille kansoille nousee Vanhan testamentin taustalta, jossa

Vanhan testamentin lähetysajatuksia

Kristillisen seurakunnan lähetystehtävä perustellaan Uudessa testamentissa, jossa evankeliumeissa on kirjattuna lähetyskäsky. Evankeliumin vieminen kaikille kansoille nousee Vanhan testamentin taustalta, jossa Israelin tehtävä tehdä Jumalan nimi tunnetuksi kansoille oli sille annettu erityistehtävä. Seuraavassa on muutama Vanhan testamentin näkökulma lähetyksen perusteisiin.

Jumala on kaikkien kansojen luoja

Raamattu alkaa maailman luomisella. Luominen on lähtökohtana ja muistuttaa siitä, että koko maailma kuuluu Jumalalle. Alkuperältään maailma on lähtöisin Jumalan luomistyön tuloksena ja sellaisenaan hyvää. Jumalan luomistyöhön kuuluvat myös kansojen olemassaolo.

Raamatun ilmoituksen mukaan maailmaa kohtasi syntiinlankeemus, josta on seurauksena ihmiskunnan kapina Jumalaa vastaan. Ihminen ei syntinsä vuoksi pääse omin neuvoin Jumalan yhteyteen luomakuntaa tutkimalla tai katselemalla. Luomisen muistuttaminen merkitsee samalla ihmiskunnan ykseyden muistuttamisesta.

Aabrahamin valinta

Israelin kansan taustalla on Aabrahamin valinta (1 Moos.12) . Jumala valitsi Aabrahamin ja lupasi tehdä hänestä suuren kansan. Lupaukseen liittyi myös maailmanlaaja ulottuvuus siitä, että hänen kauttaan siunaus koskisi kaikkia kansoja. Aabrahamia pidetään uskon esikuvana. Hän totteli Jumalaa ja lähti liikkeelle kodistaan ja suvustaan. Aabrahamia pidetään lähetyksen esikuvana. Esikuvallista oli hänen uskonsa, josta tulevat osallisiksi kaikki ne, jotka uskovat Kristukseen (Gal. 4:4). Paavali näki, että Aabraham viittasi Israelin kansan ulkopuolella oleviin ei-juutalaisiin pakanoihin, jotka tulivat uskossa Kristukseen Jumalan siunauksesta osalliseksi. Aabrahamin uskoa koskevassa näköalassa yhdistyy vanhurskauttaminen ja lähetys toisiinsa (Gal.4:6-11). Aabraham oli henkilönä lähetyksen esikuva myös siinä mielessä, että hän joutui lähtemään kotiseudultaan uuteen ja tuntemattomaan.

Lain ensimmäinen taulu tunnustuksen ja mission lähtökohta

Israelin tunnustuksen kulmakivi oli lain ensimmäinen taulu, joka ilmoitti Jumalan olemuksen. Minä olen Herra sinun Jumalasi, älä pidä muita Jumalia. Israelin tunnustus lausui uskon Jumalan ykseyteen ja varjeli kansaa synkretismiltä. Samalla se ilmaisi, että kansan tehtävä oli tehdä Jumala tunnetuksi kansoille.

Joonan kirja erityinen lähetyskirja

Vanhassa testamentissa on yksi kirja, jossa lähetyksen näköala tulee esille. Se on Joonan kirja. Joona sai tehtävän julistaa parannusta aikansa suurkaupungille Niinivelle. Kirjassa kuvataan sanansaattajan ahdistusta ja tuskaa Jumalan antaman tehtävän edessä.   Joonan yllätykseksi Niinive teki parannuksen.

Ilosanoman julistaja

Israelin kansa ei kovin aktiivisesti lähettänyt julistajia kansojen keskuuteen. Joitakin yksityisiä ihmisiä saattoi liittyä Israeliin käännynnäisinä. Israelin lähetysajatteluun kuului suurilla kirjaprofeetoilla ajatus siitä, että Jerusalemissa oleva Siionin vuori on paikka, jokke kansat kokoontuvat. Tähän viittaavia mainintoja on Jesajalla, mm. Jes, 2:2-4.

Jesajan kirjan näkökulma viittaa Uuden testamentin puolella kohtiin, joissa puhutaan siitä, kuinka evankeliumin julistamisen tuli lähteä Jerusalemista ( Room. 1:16, Apt. 1:8 ja Room. 15: 19). Vanhan testamentin sanoma on, että Jumala käyttää julistajia ja todistajia välikappaleinaan. Jesaja puhuu evankeliumin julistamisesta viestin viejän tehtävänä. Jes.52:7. Samasta asiasta Paavali muistutti Roomalaiskirjeen 10. luvussa.

Vanha testamentti kertoo siitä, kuinka Jumala valmistaa tietä Vapahtajan tulolle.

Juhani Koivisto
Kirjoittaja toimii Kansanlähetyksen aluekoordinaattorina.