Avainsana-arkisto: Japani

Noin 30 vuotta sitten Eriko Kitasako vei aamuisin lapsiaan leikkikouluun. Usein sillä matkalla naapuruston rouva kutsui lasten äitejä kotiinsa seurakunnan

Eriko Kitasako on kuvassa keskellä. Kuvassa on käynnissä joulujuhlan lahjojen pakkaus.

Eriko Kitasako: ”Emme saa olla riippuvaisia ihmisistä”

Noin 30 vuotta sitten Eriko Kitasako vei aamuisin lapsiaan leikkikouluun. Usein sillä matkalla naapuruston rouva kutsui lasten äitejä kotiinsa seurakunnan kotikokoukseen. Kerran Kitasako päätti vastata kutsuun myöntävästi ja meni kotikokoukseen. Siellä hän ei ymmärtänyt puheesta ja virsistä mitään, mutta kyyneleet vain valuivat ja Jeesuksen sanat Matteuksen evankeliumista ”Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon” koskettivat. Siitä noin vuoden päästä hän otti kasteen ja hänen aviomiehensä noin kolme vuotta myöhemmin. Koko perhe sai turvautua Jeesukseen.

HAT-Koben seurakunnan julkisivu.

Elämä ei kuitenkaan mennyt suunnitelmien mukaan. Kitasakon mies sairastui alle 40-vuotiaana syöpään ja kuoli siihen muutaman vuoden päästä. Aika oli vaikea, mutta Kitasako ja kolme pientä lasta selvisivät päivä kerrallaan eteenpäin. Kitasako teki töitä ja lapset kasvoivat aikuisiksi, ja Kitasako jäi 60-vuotiaana eläkkeelle. Silloin hän päätti lähteä opiskelemaan Koben raamattukouluun.

HAT-Koben seurakunnassa alusta asti palvelleen Yoshidan pariskunnan lähtöjuhlan yhteiskuva. Mies valmistui seminaarista ja nimitettiin työhön toiseen seurakuntaan. Kuvan toisessa rivissä Yoshidan viisihenkinen perhe.

Heti raamattukoulun alusta alkaen hänen palveluseurakunnakseen määräytyi HAT-Koben seurakunta. Siellä hän on palvellut nyt jo usean vuoden ajan usean eri suomalaislähetin kanssa vapaaehtoisena evankelistana. ”Lähetystyöntekijöiden luonteet ovat erilaisia, mutta heillä kaikilla on samanlainen kyky ottaa vastaan uusia ihmisiä ja kohdata ihmiset samalta tasolta. He eivät ole muiden yläpuolella, vaan kysyvät, mitä sinä voisit ja haluaisit tehdä seurakunnassa”, Kitasako pohtii.

Ruokapiirin opetushetkessä Mikiko Hirono pitää todistuspuheenvuoroa.

Lähetit ovat tehneet Kitasakoon syvän vaikutuksen: ”Jo nuorena kristittynä sain tutustua Mailis Janatuiseen ja olin mukana hänen ilosanomapiirissään”, Kitasako kertoo. ”Silloin huomasin, että japanilaiset eivät osaa ilmaista itseään, ja minunkin piti oikein opetella kertomaan omista ajatuksistani ja tunteistani”, hän jatkaa. Kitasako kertoo, että se oli todella avartavaa, koska sitä kautta hän myös ymmärsi, että Jeesus puhuu Raamatussa ihmiselle henkilökohtaisesti.

Läheteiltä Kitasako on myös oppinut, että Jeesus löytyy koko Raamatusta, niin Vanhasta kuin Uudestakin testamentista. ”Olen myös oppinut, että toisten ihmisten kanssa voi olla rennosti, heitä voi kutsua kotiin ja pitää vaikka pikkujuhlat”, Kitasako kertoo. ”Helposti ajattelemme, että evankelioiminen kuuluu vain läheteille tai palkatuille japanilaisille pastoreille, mutta se on meidän jokaisen kristityn tehtävä”, Kitasako pohtii.

Eriko Kitasako juontamassa jumalanpalvelusta.

Kitasako unelmoi siitä, että HAT-Koben seurakuntalaiset kasvaisivat kristittyinä ja sitoutuisivat seurakuntaan. ”Välillä käy niin, että seurakuntalainen lähtee seurakunnasta samalla kun lähettikin. Toivon, että kaikki sitoutuisivat Jeesukseen eivätkä olisi riippuvaisia läheteistä”, Kitasako sanoo. ”Emme saa pitää itsestään selvänä lähettejä emmekä ripustautua heihin. Meidän pitää kasvaa itsenäisiksi, jotta läheteillä on mahdollisuus mennä uusiin paikkoihin.”

Kitasako lähettää terveisiä suomalaisille lähettäjille. ”Olen jälkikäteen ymmärtänyt sen, että puolestani ja japanilaisten puolesta on rukoiltu ja rukoillaan. Se on suuri voimavara. Kiitos siitä!”

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Yhä tänään japanilaiset tarvitsevat toivon sanomaa syntien anteeksi saamisesta ja ilosta, joka siitä seuraa. Jeesus voi antaa epätoivoiselle ihmiselle toivon ja ilon, jotka kestävät ja kantavat taivaaseen saakka. Tätä toivoa ja iloa olemme saaneet jakaa Kansanlähetyksen kautta japanilaisille jo 50 vuoden ajan, eikä sanoma ole vanhentunut.

Tue työtämme Japanissa, jotta Japanin työ voi jatkua myös seuraavat 50 vuotta!

Keräyksen viite: 73008
Tilinumero: FI14 5043 1920 0034

Tutustu lähetteihimme Japanissa, tilaa uutiskirje ja ryhdy lähettäjäksi!

#toivo&iloitseJapani -keräyksellä 1.7.–31.12.2018 kerätään varoja  Kansanlähetyksen lähetystyöntekijöiden työlle Japanissa.

Puhe Kansanlähetyspäivillä Ryttylässä 7.7.2018. Hyvää päivää. Olen kiitollinen siitä, että voin yhdessä teidän Kansanlähetyspäiville tulleiden veljien ja sisarten kanssa maistella

Länsi-Japanin ev.lut. kirkon presidentti Rei Nagata Kansanlähetyspäivillä vaimonsa Miki Nagatan kanssa. Kuva: Philippe Gueissaz

Kylväjä lähti kylvämään – Kylväjävertaus Japanissa

Puhe Kansanlähetyspäivillä Ryttylässä 7.7.2018.

Hyvää päivää. Olen kiitollinen siitä, että voin yhdessä teidän Kansanlähetyspäiville tulleiden veljien ja sisarten kanssa maistella Jumalan sanaa.

Puhumme siis kylväjävertauksesta ja neljästä erilaisesta siemenestä. Mietin, mikä näistä kylvetyistä siemenistä kuvastaisi Japania. Vaikeaa kysymystä pohdittuani totesin, että itse asiassa kaikki neljä sopivat Japanin kohdalle.

Linnut söivät ne siemenet, jotka putosivat tien oheen. Nämä linnut kuvastavat paholaista. Paholainen toimii todellakin Japanissa, mutta se ei välttämättä näytä pahalta ja pelottavalta, vaan enemmänkin ikään kuin huomaamattomalta ja läpinäkyvältä. Se on uskonnottomuuden paholainen. Ihmisiä, jotka ajattelevat, etteivät he tarvitse uskonntoa, on Japanissa todella paljon.

Seitsemän vuotta sitten Itä-Japanissa oli suuri maanjäristys, jonka seurauksena tsunami-hyökyaalto aiheutti valtavia tuhoja  esimerkiksi yhdessä ydinvoimalassa. Länsi-Japanissa, niin sanotun nankai-alueen mannerlaattojen liittymäkohdalla, odotetaan suurta maanjäristystä minä hetkenä hyvänsä. Siksi monet ihmiset ovat ymmärtäneet, että näkyvä todellisuus ei välttämättä ole luotettavaa. Ajateltiin, että nämä katastrofit tai niiden pelko lisäisi sellaisten ihmisten määrää, jotka luottavat jumaliin tai buddhiin. Mutta niin ei käynyt. Nytkin on paljon ihmisiä, jotka pitävät ennustuksista, mutta inhoavat uskontoa. Uskoisin, että tämä on paholaisen toimintatapa Japanissa.

Toinen osa siemenistä putosi kallioiseen paikkaan. Jyvät itivät kyllä heti, mutta koska niillä ei ollut juuria syvällä maassa, ne kuihtuivat auringonpaisteessa. ”Raamatun opetus on hyödyllistä! Onpa hyviä sanoja!” Silläkin tavalla ajattelevia ihmisiä on paljon Japanissa. Jotkut pitävät erityisesti gospel-lauluista ajatellen, että ne virvoittavat sydämen ja antavat voimaa. Mutta sellaisia ihmisiä, jotka Jumalan edessä tunnustaisivat oman syntisyytensä ja etsisivät pelastusta Jeesuksessa, on todella vähän.

Kolmas joukko siemeniä tipahteli ohdakkeiden keskelle. Ohdakkeet tukahduttivat niiden kasvun. Ohdakkeet kuvastavat erilaisia tämän maailman kiusauksia. Japanissakin on paljon kiusauksia, mutta erityisen suuri on työn kiusaus. Monet uhraavat sekä oman vapaa-aikansa että perheen kanssa vietettävän ajan työlle. Päämääränä on, että ahkera työnteko tuottaa ehkä vähän enemmän rahaa. Taustalla on kuitenkin myös se ajatus, että minun pitämäni vapaa aiheuttaa muille ylimääräistä vaivaa. Tämä johtaa pahimmillaan paitsi ylitöistä aiheutuviin rasituskuolemiin myös väsymyksen takia tehtäviin itsemurhiin.

Mikä on todella tärkeää? Mikä on tärkeämpää kuin työ? Jos emme rehellisesti mieti näitä elämän tärkeysjärjestyksiä, häiritsevät ohdakkeet jatkavat kasvuaan.

Loput siemenistä putosivat hyvään maahan ja tuottivat 30–60–100-kertaista satoa. Kuvastaako tällainen Japania? Kyllä vain! Sillä kylvetty siemen on Jumalan sanaa. Vaikka se olisi yhtä pieni kuin sinapinsiemen, niin senkin siemenen sisällä on elämää.

Jokin aika sitten löytyi tuhansia vuosia sitten rakennetusta Egyptin pyramidista saviruukku. Työntekijä kantoi suurta arkkua ja pudotti sen vahingossa maahan. Voi ei! Ruukkuun tuli särö, josta ryöpsähti esiin paljon pienenpieniä siemeniä. Muutama päivä myöhemmin huomattiin, että maahan pudonneet siemenet olivat alkaneet itää. Kyllä, kaukaisen Egyptin tuhansia vuosia vanha vilja alkoi itää. Aivan ihmeellistä! Miten se oli mahdollista? Koska siemenen sisällä on elämää.

Jumalan sana on elävä sana. Tämän Jumalan sanan, Raamatun sanan, vastaanottaminen sellaisenaan on meille Länsi-Japanin evankelisluterilaisessa kirkossa tärkeää. Tämän raamattu-uskollisuuden olemme oppineet Kansanlähetyksen läheteiltä. Raamatun sanoman uskominen nöyrästi ja luottaminen vain ristin Jeesuksen Kristukseen – siinä on meidän varma toivomme.

Seurakunnassa, jossa olen tällä hetkellä pappina, on kerran kuussa lauantaisin erityinen lastentilaisuus. Siihen Lauantaiklubiin osallistuu noin 20 ihmistä. Aloitamme puoli yhdeltätoista, leikimme, laulamme ja kuuntelemme raamattuopetusta. Viime kuussa puhuimme Nooan arkista ja vedenpaisumuksesta. Lapset kuuntelivat aivan hiljaa. Raamattuopetuksen jälkeen on erityisohjelmaa, kuten keksiongintaa, seikkailurata tai lentävien lelujen askartelua. Ohjelman jälkeen syömme yhdessä lounasta. Tiskivuoro on lasten vastuulla, ja sen jälkeen on vapaata leikkiaikaa. Vaikka ohjelma virallisesti loppuu jo klo 13, niin kukaan ei lähde kotiin silloin. Yleensä lapset leikkivät tyytyväisinä klo 15:een asti ja palaavat sitten koteihinsa.

Emme tiedä, tulevatko nämä lapset aikuisina yhä kirkkoon. Mutta luotamme siihen, että siinä siemenessä, jota olemme kylväneet lasten sydämiin, on elämä. Aivan niin kuin kävi Egyptin pyramidista löydetyille jyville, uskon, että näissä lapsissa – ehkä heidän vartuttuaan mummoiksi ja vaareiksi  – tämä kylvetty sana voi itää, puhjeta kukkaan ja tuottaa hedelmää. Elämää tuottava voima ei ole meissä itsessämme, vaan se on Jumalan sanan voimassa.

Haluan toivottaa teille kaikille siunausta Jeesuksen nimessä!

Rei Nagata,
Länsi-Japanin ev.lut. kirkon presidentti
Himejin ev.lut. seurakunnan vastuupastori

 

Tue työtämme Japanissa, jotta Japanin työ voi jatkua myös seuraavat 50 vuotta!

Keräyksen viite: 73008
Tilinumero: Suomen Ev.lut. Kansanlähetys FI14 5043 1920 0034

Tutustu lähetteihimme Japanissa, tilaa uutiskirje ja ryhdy lähettäjäksi!

Kansanlähetyksen Japanin lähetystyön alusta tulee tänä vuonna kuluneeksi viisikymmentä vuotta. Kansanlähetyspäivien ulkomaiset vieraat ovat Kansanlähe-tyksen yhteistyökumppanin, Länsi-Japanin ev.lut. kirkon, presidentti

Presidentti Nagata oli erittäin kiinnostunut Kansanlähetyksen lähettien sijainnista maailmalla. Lähettikarttaa hänelle esitteli aluekoordinaattori Anne Tuovinen. Kuva: Salla Kurppa-Silva

Länsi-Japanin kirkko pyytää apua nuorisotyöhön

Kansanlähetyksen Japanin lähetystyön alusta tulee tänä vuonna kuluneeksi viisikymmentä vuotta. Kansanlähetyspäivien ulkomaiset vieraat ovat Kansanlähe-tyksen yhteistyökumppanin, Länsi-Japanin ev.lut. kirkon, presidentti Rei Nagata ja hänen puolisonsa Miki Nagata.
– 50 vuotta sitten saimme olla ottamassa vastaan ensimmäisiä lähettejä ja sen jälkeen monia muitakin työntekijöitä Suomesta. Virallinen yhteistyösopimus allekirjoitettiin vuonna 1989. Japanissa kieli, kulttuuri ja ilmasto ovat hyvin erilaisia, mutta siitä huolimatta lähetystyöntekijät ovat halunneet uhrata aikaansa ja tehdä työtä Japanissa. Se on meille suuri kiitoksen aihe, presidentti Nagata totesi.
– Kiitos kaikille Suomessa olleille lähettäjille, rukoilijoille ja kaikille lähetystyön ystäville, hän jatkoi.

Nagata kuvasi norjalaisilta ja suomalaisilta lähetystyöntekijöiltä saatua esimerkkiä tärkeäksi perinnöksi.
– Sen ansiosta olemme luterilainen kirkko ja uskomme, että pelastus on Jumalan yksipuolista armoa.
Toinen tärkeä isien perintö on maallikkojen rooli ja vastuu seurakunnassa.
– Useat lähetystyöntekijät ovat olleet maallikkoja. Me haluamme kirkossamme samalla tavoin arvostaa maallikkojäsenten palvelua. Sen vuoksi meillä on seurakunnassa vanhemmistoveli-järjestelmä. Tänäkin vuonna kahdeksan vanhemmistoveljeä siunattiin palvelemaan seurakuntaa.

Jumalan valtakunta ja sanoma leviää Nagatan mukaan seurakunnassa ja vanhemmistoveljien elämän kautta, heidän kodeissaan ja ympäristössään. Yhtenä erittäin tärkeänä uskon pilarina hän pitää Raamatun arvovallan kunnioittamista ja sen tosissaan ottamista.
– Olemme oppineet tämän kuuntelemalla opetusta ja myös seuraamalla sitä, miten lähetystyöntekijät itse ovat eläneet opetuksen todeksi. Tämän vuoksi haluamme luottaa yksin Raamattuun emmekä järjen päätelmiin.

Kirkko ja tulevaisuuden haasteet

Nagata kertoo, että seurakunnissa nuorten osuus on selvästi laskussa.
– Kun olin nuori, kesäleireille tuli helposti sata nuorta. Nyt on hyvä, jos saamme kymmenen yhteen. Aikaisemmin nuoret sitoutuivat ja tekivät ratkaisuja. Minäkin päätin antaa elämäni Jumalan valtakunnan käyttöön. On erittäin harvinaista, että nykyisin joku nuori sitoutuisi vahvemmin työhön, Nagata kertoo.

Suurten ikäluokkien ikääntyessä ei Japanissa enää vuonna 2020 riitä työntekijöitä kaikkiin seurakuntiin. Länsi-Japanin kirkko haluaakin nyt luoda uudenlaisen vastuuroolin: nuoriso- ja lapsityön vastuunkantajat.
– Tähän asti pastorit ovat tehneet lapsi- ja nuorisotyötä muun työn ohella, mikäli sille on jäänyt aikaa ja energiaa. Palkka on maksettu papin työstä, ei nuorisotyöstä. Mutta jos suuntaus jatkuu näin, meillä ei kohta ole nuoria eikä myöskään kirkkoa.

Nagatalla on visio tulevaisuudesta, jossa kolmen hengen tiimi vastaisi nuorisotyöstä. Mukana olisi yksi japanilainen henkilö tai pariskunta ja sen lisäksi lähetit Suomesta ja Norjasta.
– Aikaisemmin meille on tullut nuorisotyöntekijöitä lähetteinä, mutta koska meillä itsellä ei ollut tällaista tehtävää, emme ole osanneet arvostaa sitä. Nyt haluamme oppia teiltä ja tutustua esimerkiksi rippikoululeireihin. Konkreettisesti toivomme lähetysjärjestöiltä, että ne voisivat lähettää Japaniin työntekijöitä, jotka voisivat sitoutua nuorisotyöhön ja  joilla on siihen kutsumus ja palo. Myös paimentyötä tarvitaan, kunkin työntekijän omaa kutsumusta kunnioittaen.

Nagata pahoittelee, että kirkko on toiminut ehkä väärin siinä, että lähettejä on sijoitettu tehtäviin, joihin he eivät ole kokenet kutsua.
– Haluamme ohjata työtä työntekijöiden kutsun ja lahjojen mukaan, Nagata painottaa.

Rei Nagataa kuullaan Kansanlähetyspäivillä Ryttylässä lauantaina 7.7.2018 klo 10.30 ”Kylväjä lähti kylvämään” -kanavassa. Donkin lähetyskarnevaalissa hän on mukana Elmo-käsinuken kanssa klo 15.

Tue työtämme Japanissa, jotta Japanin työ saa jatkua myös seuraavat 50 vuotta!

Keräyksen viite: 73008
Tilinumero: FI14 5043 1920 0034

Tutustu lähetteihimme Japanissa, tilaa uutiskirje ja ryhdy lähettäjäksi!

#toivo&iloitseJapani -keräyksellä 1.7.–31.12.2018 kerätään varoja Kansanlähetyksen lähetystyöntekijöiden työlle Japanissa.

Kansanlähetys juhlii tänä vuonna 50-vuotista taivalta Japanin lähetystyössä. Juhlavuoden kunniaksi järjestetään 1.7–31.12.2018 keräys työn jatkumiseksi myös tulevaisuudessa. Keräyksen puitteissa julkaisemme

Ensimmäisiä Japanin lähettejä vuonna 1972

Kansanlähetyksen Japanin työ täyttää 50 vuotta

Kansanlähetys juhlii tänä vuonna 50-vuotista taivalta Japanin lähetystyössä. Juhlavuoden kunniaksi järjestetään 1.7–31.12.2018 keräys työn jatkumiseksi myös tulevaisuudessa. Keräyksen puitteissa julkaisemme Suuressa mukana -sivustolla työn historiasta ja nykyisyydestä kertovia juttuja noin kerran kuussa. Tässä ensimmäisessä jutussa Jorma Pihkala kertaa Kansanlähetyksen työtä Japanissa sen alusta nykyisyyteen saakka. Tervetuloa mukaan matkalle Japaniin!

Kansanlähetyksen Japanin työn 50-vuotinen historia jakautuu kolmeen jaksoon. Ensimmäiset lähetit Kimmo ja Ritva Juutilainen saapuivat maahan vuoden 1968 joulukuussa. He liittyivät Norjan luterilaisen lähetyksen (NLM) riveihin. NLM oli aloittanut pioneerityön maassa sodan jälkeisessä ”kristinusko-buumissa” vuonna 1951. NLM oli nopeasti aloittanut uusia seurakuntia Länsi-Japanin alueelle. Ne olivat juuri myös organisoituneet omaksi Länsi-Japanin ev.lut. kirkoksi. NLM:n sisällä Kansanlähetys aloitti pioneerityön Kakogawan ja Akoon kaupungeissa. Akoohon saatiin rahoitetuksi myös pieni kirkkorakennus. Vaikka laajempi mielenkiinto kristinuskoa kohtaan oli jo laantunut, Luterilaisen Tunnin radiotyön seurantana uusia työpisteitä yhä syntyi.

Vuodesta 1975 Kansanlähetys joutui toimimaan itsenäisenä uskonnollisena yhteisönä. Täysin alusta alkanut pioneerityö keskittyi aluksi Shikokun saaren Tokushiman lääniin, johon syntyi kolme seurakuntaa kirkkorakennuksineen.

Lähettijoukkoa Yoshinogawan kirkolla Tokushiman läänissä vuonna 1981

Pian työ levisi myös pääsaarelle Otsun kaupunkiin.  Näinä vuosina saatiin varsin paljon uusia ihmisiä mukaan sekä pyhäkouluihin että jumalanpalveluksiin järjestämällä esimerkiksi evankelioimiskokouksia, filmikokouksia, leirejä, retkiä ja konsertteja. Naisille suunnatut ruokapiirit olivat myös suosiossa niin kuin yhä tänäänkin.

Vuonna 1989 Kansanlähetys ja Länsi-Japanin kirkko solmivat yhteistyösopimuksen. Kansanlähetyksen aloittamat seurakunnat liitettiin kirkkoon ja työ jatkui yhteistyönä lähetyksen ja kirkon välillä. Uusina työpisteinä alkoivat Nishinomiyan ja Awajin sekä HAT-Koben seurakunta, samalla kun Otsun työ yhdistettiin Nishinomiyan seurakuntaan.

Buddhalaisen Korkein totuus -nimisen uususkonnon kaasuisku Tokion metrossa vuonna 1995 muutti Japanin ilmapiirin vahvasti uskonnon vastaiseksi. Kristillinen lähetystyö vaikeutui ja erityisesti uusien lasten tavoittaminen tuli vaikeaksi. Vuoden 2011 suurmaanjäristys ja tsunami ovat kääntäneet tilanteen paremmaksi, kun kristillinen avustustyö on avannut uusia ovia yhteiskuntaan.

Viime vuosina Kansanlähetys on antanut merkittävän panoksen myös Länsi-Japanin kirkon vanhemmissa seurakunnissa, Koben luterilaisessa raamattukoulussa ja teologisessa seminaarissa. Radio- ja internet-työkin jatkuu, vaikka kaupalliset radioasemat ovatkin nykyään aika ynseitä kristillisille ohjelmille. Viime aikoina musiikkityöhön ja nuorisotyöhön on pyritty panostamaan erityisesti, jotta ikääntyviin seurakuntiin saataisiin uutta verta.

Lähettikunta Japanissa on kokenut sukupolvenvaihdoksen. Se on viime vuosina ollut keskimäärin kymmenen hengen luokkaa. Koska Japanissa on vain 0,7 prosenttia kristittyjä, se on maailman toiseksi suurin tavoittamaton kansakunta. Rukoilemme uusia työntekijöitä ja herätystä sinne: ”Eikä ole pelastusta kenessäkään toisessa, sillä ei ole taivaan alla ihmisille annettu muuta nimeä (kuin Jeesus), jossa meidän tulisi pelastua.”

Jorma Pihkala

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Yhä tänään japanilaiset tarvitsevat toivon sanomaa syntien anteeksi saamisesta ja ilosta, joka siitä seuraa. Jeesus voi antaa epätoivoiselle ihmiselle toivon ja ilon, jotka kestävät ja kantavat taivaaseen saakka. Tätä toivoa ja iloa olemme saaneet jakaa Kansanlähetyksen kautta japanilaisille jo 50 vuoden ajan, eikä sanoma ole vanhentunut.

Tue työtämme Japanissa, jotta Japanin työ saa jatkua myös seuraavat 50 vuotta!

Keräyksen viite: 73008
Tilinumero: FI14 5043 1920 0034

Tutustu lähetteihimme Japanissa, tilaa uutiskirje ja ryhdy lähettäjäksi!

#toivo&iloitseJapani -keräyksellä 1.7.–31.12.2018 kerätään varoja  Kansanlähetyksen lähetystyöntekijöiden työlle Japanissa.

Toistakymmentä vuotta sitten, kun opiskelin Kansanlähetysopiston Raamattulinjalla, lähetystyötä käsittelevän opintojakson tenttikirjana oli Soini ja Kaija Olkkosen työstä Papua-Uudella-Guinealla kertova kirja

Akashi-Kaikyon silta yhdistää Honshun ja Awajin saaret. Kuva: Ulla Pendolin

Näky toteutuu

Toistakymmentä vuotta sitten, kun opiskelin Kansanlähetysopiston Raamattulinjalla, lähetystyötä käsittelevän opintojakson tenttikirjana oli Soini ja Kaija Olkkosen työstä Papua-Uudella-Guinealla kertova kirja Näky toteutuu viidakossa. Kirja teki minuun syvän vaikutuksen. Vaikken itse uskonut, että minusta olisi lähetystyöntekijäksi, olin tietämättäni jo Jumalan valmistamalla tiellä, joka johdatti minut ensin vuodeksi Etu-Aasiaan ja muutamaa vuotta myöhemmin Japaniin – lähetystyöntekijäksi!

Nuorena lukiolaistyttönä tehty matka, joka oli ensikosketukseni Japaniin, sai uuden merkityksen, kun jälkikäteen ymmärsin Jumalan valmistelleen minua työhön ja elämään Nousevan auringon maassa jo vuosikausien ajan. ”Mutkankin kautta vie Jumalan suora tie”, niin yksittäisten ihmisten kuin kokonaisten kansakuntien elämässä. Israelin kansan Jumala johdatti 40 vuoden erämaavaelluksen jälkeen Luvattuun maahan, ja Jumalan Aabrahamille antama lupaus maasta ja kansasta toteutui ajallaan. Vaikka oma usko asioiden toteutumiseen horjuisikin, Jumala on uskollinen, ja Hän on johdattanut ja pitänyt huolta laumastaan myös Japanissa.

Uusia seurakuntia Japaniin

Kansanlähetys aloitti Japanin työn pian liikkeen perustamisen jälkeen vuonna 1968. Työnäkynä on alusta lähtien ollut perustaa kristillisiä seurakuntia sinne, missä niitä ei vielä ole. Aluksi työ keskittyi Shikokun saarelle, jonne perustettiin Yoshinogawan, Itä-Tokushiman ja Ananin seurakunnat. 1980-luvulta lähtien työn painopiste siirtyi Honshun pääsaarelle Koben suurkaupunkialueelle. Lähetyksen työn tuloksena Japaniin on perustettu kuusi seurakuntaa ja yli 400 henkilöä on kastettu.

Työtä Awajin saarella

Honshun ja Shikokun välissä sijaitsee pieni Awajin saari, joka on kuuluisa herkullisista sipuleistaan ja Awaji-gyu-naudanlihasta. Saaren yhdistää Honshun pääsaareen lähes neljän kilometrin mittainen, maailman pisin riippusilta. Sillan rakenteita ja sillalta avautuvia näkymiä olen ihaillut lukemattomat kerrat käydessäni saarella sijaitsevassa Sumoton kaupungissa, jonne Kansanlähetyksen toimesta perustettiin Awajin seurakunta vuonna 1997.

Jumalanpalvelus vanhoissa vuokratiloissa. Kuva: Ulla Pendolin

Aluksi seurakunta kokoontui pienissä vuokratiloissa. Kun tilat kävivät ahtaaksi kasvavalle seurakunnalle, heräsi unelma omasta kirkosta, johon voisi kutsua myös uusia ihmisiä. Joulukuussa 2011 seurakunta osti tontin kirkkorakennusta varten. Arkkitehti Hannu Nokelaisen suunnitteleman kirkon rakentamista tukivat myös monet suomalaiset seurakunnat ja yksityishenkilöt. Yhteistyön tuloksena keväällä 2014 valmistui uusi ja valoisa kirkkorakennus ja pappila. Vastavalmistuneen kirkon ensimmäisessä jumalanpalveluksessa kastettiin neljä henkilöä. Unelma uudesta kirkosta ja uusien ihmisten tavoittamisesta kävi toteen.

Tämän vuoden maaliskuussa Awajin seurakuntaan nimitettiin ensimmäiset vanhimmiston jäsenet, ja kasteen kautta seurakuntaan liitettiin kaksi uutta jäsentä. Seurakunnan työstä parin viime vuoden ajan vastanneet, kotimaanjaksolle Suomeen palanneet Arni ja Eeva Hukari eivät olisi voineet saada parempaa lähtölahjaa.

Jumalanpalvelus ja kastejuhla 25.3.2018. Kuva: Arni Hukari

Työ Awajin seurakunnassa jatkuu nyt kansallisin voimin. Jälleen yksi näky on toteutunut, kun seurakunta siirtyi huhtikuun alusta toimimaan japanilaisen pastorin johdolla. Saamme yhdessä rukoilla työlle siunausta ja seurakunnalle kasvua jatkossakin. Jumalan pelastussuunnitelma odottaa toteutumistaan vielä monen japanilaisen elämässä.

Ulla Pendolin

Hukareiden kuulumisia voit lukea heidän kotisivuiltaan.

Tule mukaan tukemaan Japanissa tehtävää evankelioimistyötä! Lue lisää.

Lahjoita tähän työhön:


Lähetystyöntekijä Lauri Palmu kertoo, että usko Jeesukseen tuo ylösnousemustoivon sekä suomalaiselle että japanilaiselle. Tule mukaan viemään ilosanomaa Japaniin! LAHJOITUSTAVAT: –

Ylösnousemus on totta!

Lähetystyöntekijä Lauri Palmu kertoo, että usko Jeesukseen tuo ylösnousemustoivon sekä suomalaiselle että japanilaiselle.

Tule mukaan viemään ilosanomaa Japaniin!

LAHJOITUSTAVAT:
– Nettilahjoitus:
tämän sivun linkin kautta
– Pankkisiirto:
tilitiedot sivun alapalkissa, viite 6300 7300 9
– Puhelinlahjoitus:
0600 190 90 (20,45€ + pvm)
– Kuukausilahjoitus:
tästä linkistä