Avainsana-arkisto: evankelioiminen

Se perinteinen tilanne – olet lupautunut olemaan mukana kantamassa vastuuta, ja kun hetki koittaa, on mitä mainioin ulkoilusää, pitäisi soittaa

Käsikirjoitukset eivät päde eturintamassa

Se perinteinen tilanne – olet lupautunut olemaan mukana kantamassa vastuuta, ja kun hetki koittaa, on mitä mainioin ulkoilusää, pitäisi soittaa sille ja sille ja ehkä nähdä jotakuta, tai sohvalle olisi kiva jäädä makaamaan. Mutta kello käy ja kitara odottaa ovenpielessä.

Kolme vuotta sitten pääsin kuin vahingossa ensimmäisen kerran vankilaan säestämään yhteislauluja. Kirjoitin käynnistä täällä Suuressa mukana -sivuilla otsikolla ”Siellä missä Jumala toimii, siellä on hyvä olla”Näin on ollut jo kolmen vuoden ajan, on hyvä olla siellä, missä Jumala toimii. Toki kaikki ei ole pelkkää yläviitosten paukuttelua. Toisinaan hengellisen taistelun eturintamiin kuuluvista paikoista tullaan takaisin haavoittuneena. On tärkeä saada verstaistukea, keskustella kokemisistaan, oppia ja lähteä uudelleen liikkeelle. Eturintamaan mennessään joutuu myös jättämään muun hetkeksi taakseen – on omistauduttava tehtävälle ja annettava sen viedä.

Matka kulkee rukoillen. Tiimi kokoontuu tunniksi laulamaan ja rukoilemaan, ennen kuin tulee aika siirtyä vankilan porteille. Rukous on tärkeä. Tämänkertainen vierailu vahvistaa sen. Kaikki käsikirjoitukset, suunnitelmat ja biisilistat voivat mennä tositilanteessa uusiksi. Näin tapahtui nyt, ja jäljelle jäi valmistautuminen rukouksessa.

Vangit saapuvat tuttuun tapaan kirkkosaliin, kukin vapaaehtoisesti. Vankilapastorin johdolla vankilassa on hengellistä toimintaa, mutta tässä tilaisuudessa hän ei ole paikalla. Vankilan sisäinen hengellinen elämä kuitenkin purkautuu näkyviin tilaisuudessa. Pastorin johtama työ kantaa hedelmää.

Huomaan yhden vangin tulevan paperi kädessä kirkkosaliin. Tiedustelen, onko hänellä laulu mukana. Hän on nimittäin joskus esittänyt omia hengellisiä lauluja meidän tuomamme musiikin lomassa.  Kyllä, mukana on jokin aivan uusi laulu. Sanon, että otetaan se jossain välissä – vaikka minulla ei ole minkäänlaista käsitystä, millainen laulu on luvassa.

Laulun aika tulee, musiikkiryhmämme empii erään laulun laulamista; laulu ei taidakaan sujua. Kysyn vangilta, osaako hän vetää sen laulun, ja kohta saamme hänen johdollaan laulaa Viisikielisestä löytyvää klassikkoa ”Jumalan rauhaa”.

Tämän jälkeen eteen tulee lisää vankeja. He ovat harjoitelleet  isomman esityksen. Kolmen miehen voimin he laulavat toisille vangeille Jeesuksesta, Pyhän Hengen työstä meissä ja siitä, kuinka Sanan kautta vahvistumme. Sitten joukkoon liittyy vielä toinen soittaja. Hän haluaa opetella esiintymistä. Seuraa neljän miehen voimin Jeesuksesta kertova laulu, ja silloin  laulu kajahtaa jo penkkiriveistäkin. Annamme tilaa vielä yhdelle laululle, ja kiitollisina kuuntelemme ja ihmettelemme,  kun vangit julistavat evankeliumia toisilleen.

Niin, tilaisuus muutti luonnettaan luontevasti. Tulimme pitämään hengellistä tilaisuutta, mutta olimmekin tukemassa vankilassa olevia Jeesuksen omia heidän käydessään julistamaan Jumalan sanaa kanssamatkaajilleen. Rukousosion aikana tilaisuuden lopulla musiikkiryhmämme kasvoi valtavan suureksi. Kahvihuoneesta kerääntyi kirkkosalin käytävälle yhä uusia ja uusia laulajia. Laulut peräjälkeen vyöryivät ilmoille yhä voimaakkaammin ja voimakkaammin . Mieleeni piirtyy kuva joukosta, joka halusi kaikin keinoin julistaa Jeesusta tuossa hetkessä. Varmasti meidän lähdettyämme vankilassa Herran työ jatkuu.

Kirjoitus on pitkä; joskus Herran tiet ovat meille pitkiä. Ei yhteen lauseeseen saa kaikkea mahtumaan. Kirkkosalista suuntasimme toiseen tilaisuuteen, kappeliin. Kuulimme jo porteilla, että paikalla on väkeä, joka ei ymmärrä suomea. Kävellessämme käytävällä vanginvartijan perässä järjestelimme ajatukset niin, että pidämme englanniksi tulkatun tilaisuuden ja etsimme laulukirjasta englanninkielisiä lauluja.

Suunnitelmat menivät vielä kerran uusiksi. Saimme huomata, että tilaisuuteen tulikin vain yksi henkilö. Näin sitten kuusihenkinen tiimimme palveli häntä, vietimme keskustellen hetken Jumalan sanan äärellä, rukoilimme ja lauloimme sekä englanniksi että suomeksi. Varalle ottamani Viisikielinen palveli tilaisuuteen tulijaa, hän pystyi siitä seuraamaan laulujen sanoja. Iloisesti hyvästelimme hänet, kun meidän tuli aika lähteä ja hänen palata kappelista osastolleen.

Mitä kaikesta voisi oppia? Oppi on se, että Jumala tahtoo lähettää meitä myös eturintamaan, missä käsikirjoitukset, suunnitelmat ja biisilistat voivat olla vain alkusoittoa. Meidän tulee elää Jumalan yhteydessä, juurtua hänen sanaansa, käydä rukoillen hänen tietään – näillä eväillä, hänen voimassaan voimme kulkea siellä, missä hän kulkee.

Ole siunattu, rukoile ja toimi herätyksen puolesta.

Veijo Olli

PS. Olen kirjoittanut vankilakäynniltä myös ”Hetki siellä, missä Jeesus toimii” -kirjoituksen.

Kirjoittaja Veijo Olli on Kansanlähetyksen radio- ja tv-työn koordinaattori. Tutustu Veijoon ja tilaa hänen rukouskirjeensä tästä linkistä.

 

 

”Toukokuun 29. päivä vuonna 1967 oli keväisen lämmin ja poutainen. Lomakauteen valmistautuva Suomen kansa kuunteli noihin aikoihin kevään suurta ykköshittiä

Kiitollinen Kansanlähetyksen 50 vuodesta!

”Toukokuun 29. päivä vuonna 1967 oli keväisen lämmin ja poutainen. Lomakauteen valmistautuva Suomen kansa kuunteli noihin aikoihin kevään suurta ykköshittiä Elsa, kohtalon lapsi ja seurasi jännityksellä Lähi-idän kiristyvää tilannetta. Urho Kekkonen oli juuri lupautunut ehdokkaaksi seuraavan vuoden presidentinvaaleihin.”

Tällä tavoin Kansanlähetyspäivillä julkaistavassa juhlakirjassamme kuvataan maanantaita, jolloin joukko miehiä kokoontui Helsingin Salomonkadulle perustamaan Kansanlähetystä. Ylioppilaslähetyksen toimitilan naapurissa ei varmaankaan tiedetty, että seinän takana Eino J. Honkasen nuijankopautuksella muutetaan maailmaa ja monen ihmisen arkea ja ikuisuuskohtaloa.

Kansanlähetyksen perustamispäivälle merkitty ensimmäisen hallituskokouksen pöytäkirja on jo nurkastaan hiirenkorvalla. Kokouksessa valittiin toimihenkilöitä (puheenjohtajina Eino J. Honkanen ja Per Wallendorf), ensimmäiset työntekijät (kotimaan sihteeriksi Matti Väisänen, lähetyssihteeriksi Juhani Lindgren sekä taloudenhoitajiksi Kalle Jalkanen ja Yrjö K. Lehtonen), keskusteltiin lähetyskoulutuksen aloittamisesta ja päätettiin yhteisöjäsenmaksun suuruus.

Lähetysherätysliike syntyi suomalaisen herätyskristillisyyden jatkumoon muutaman vuoden neuvottelutuskien jälkeen. Ajankohtaisina mausteina olivat Oulun profetia, Neuvostoliiton pelko ja ekumeenisen liikkeen kriisi. Moni alkoi Jumalan pyhyyden kohdatessaan kysellä sielunsa tilaa. Sanankuulossa kävijöiden määrä kasvoi. Ihmisiä tuli uskoon, uskovat lähtivät liikkeelle. Ei tällaisia herätyksen aikoja aina ole.

Kun tulin nuorena Kansanlähetykseen, herätyksen ajat olivat jo menneet. Hedelmä oli kuitenkin säilynyt. Jäin Kansanlähetykseen, koska löysin paikan, jossa arvostettiin ja opetettiin Jumalan sanaa. Lisäksi olin saanut sisäisen kutsun lähetystyöhön ja evankeliumin levittämiseen, ja etsin paikkaa sen toteuttamiseen.

Kun luin Kansanlähetyksen työntekijöiden kuvauksia lähetystyön tarpeista ja sen teologisista perusteista, sydämeni syttyi vieläkin enemmän. Sitouduin Kansanlähetykseen, koska huomasin sydämessäni palavan samanlaisen innon Raamatun ja maailman evankelioimisen puolesta. Täällä väki ei halunnut olla vain itse uskossa ja sulkea sydäntä toisilta. Haluttiin mennä ja julistaa, pelastaa sieluja helvetistä taivaaseen, sillä Jeesuksen tulemus ja tuomiopäivä ovat lähellä. Suuri missio synnytti suuria näkyjä.

Lähdin nuoruuden innolla liikkeelle kuten moni muukin. Ikää on tullut sekä Kansanlähetykselle että minulle, mutta sama tuli Jeesuksen ja Jumalan sanan puolesta sydämessä palaa edelleen. Ja olen kiitollisena havainnut, että se palaa tuhansissa muissakin. Kiitos teille, jotka olette viidenkymmenen vuoden aikana kulkeneet tällä matkalla mukana!


Lähetysjohtaja Mika Tuovisen kirjoitus Uusi Tie -lehdessä 24.5.2017.

Kansanlähetys täyttää 50 vuotta 29.5.2017.

Elokuun loppu antaa parastaan, toiset tarkenevat vielä kulkea shortseissaan – aurinko lämmittää Lahden torilla. Päijät-Hämeen Ev.lut. Kansanlähetyksen ja Keski-Lahden seurakunnan

Torilla tavataan – Jumalalle kiitos!

Elokuun loppu antaa parastaan, toiset tarkenevat vielä kulkea shortseissaan – aurinko lämmittää Lahden torilla. Päijät-Hämeen Ev.lut. Kansanlähetyksen ja Keski-Lahden seurakunnan vastuunkantajat rakentavat toritilaisuutta. Saavun junalla. On tiistai; nelipäiväinen Jumalalle kiitos! -tapahtumasarja alkoi sunnuntaina satamassa pidetyllä noin viisisataa kuulijaa keränneellä Kohtaamispaikka-tilaisuudella.

Lahti_Keijo_ja_Jukka

Keijo Vikman kohtaa torikansaa Jukka Leppilammen virittäessä kitaraa

Mitä torilla tapahtuu? Jukka Leppilampi laulaa torikansalle, Kansanlähetyksen piirijohtaja Keijo Vikman puhuu ja haastattelee. Moni on torikansan keskuudessa valmiina juttelemaan, rukoilemaan ja kutsumaan läheisessä kirkossa järjestettävään Sanan ilta – tilaisuuteen. Ihmisiä tulee ja menee. Toiset jäävät seuraamaan, toiset jatkavat matkaa.

Lahti_toria_valmistellaan

Jotta toritapahtuma voi käynnistyä, moni vastuunkantaja auttaa käytännön töissä

 

 

Teen haastatteluja Raamattuavain Extraan. Kohtaan ihmisiä, juttelen tuttujen kanssa. Juon pullakahvit. Torilla kohtaamisia syntyy helposti – tori on kaikkien omaisuutta, jokainen on kuin kotonaan. Kohtaan suomen kielen oppitunnille matkaavia turvapaikanhakijoita. Muitta mutkitta hekin pysähtyvät nauttimaan teetä, vaikka kohta kohteliaasti kertovat joutuvansa jatkamaan matkaa – oppitunti alkaa juuri. Kun illalla kirkosta torin läpi kiiruhdan junalle, he ovat jälleen siellä. Harmittelen, etten ehdi käydä kysymässä, miten oppitunti meni. Olisi pitänyt varata hieman enemmän aikaa.

Lahti_Ristinkirkko_ulkoa

Torin lähellä olevaan kirkkoon on hyvä kutsua

Toritilaisuuden jälkeen on aika siirtyä läheiseen kirkkoon. Siellä odottaa tarjoilu ja kohta alkava Sanan ilta. Torilla käynnistynyt keskustelu jatkuu kirkon alakerran tarjoilutilassa. Tapaan monia tuttuja. Viivähdän hetken iltatilaisuudessa, ennen kuin minun pitää lähteä junalle. Lähtiessäni jo eläkkeelle jäänyt työtoverini rutistaa minua. Oli ilo kohdata jälleen.

Lahti_Ristinkirkko

Kirkon iltatilaisuuteen saapuu ilahduttavan suuri joukko

Poistuessani kirkosta nappaan kuvan. Kuvan äärellä muistelen kokemiani vastaavia tilaisuuksia – kuinka kokoussarjat ovat ruokkineet minua Sanan nälässä  ja auttaneet kulkemaan uskon tiellä. Muistelen myös niitä tilaisuussarjoja, joissa olen ollut kantamassa vastuuta, auttamassa toisia – voi kuinka noissa hetkissä on ollut hyvä saada kulkea.

Kerron tästä Jumalalle kiitos! -tapahtumasta radiossa Raamattuavain Extra -ohjelmassa 24.9.2016. Raamattuavain Extra Radio Dein taajuuksilla lauantaisin kello 8:35-9:55.

Veijo Olli

Radio- ja TV-työ kotimaassa


Artikkelin kirjoittaja Veijo Olli on Kansanlähetyksen radio- ja tv-työn koordinaattori. Tutustu Veijoon ja tilaa hänen rukouskirjeensä tästä linkistä.

Veijo_Torilla_netti

Tottakai torijuttumatka piti aloittaa aamulla kahvittelemalla Kuopion torilla

Tallenna

Kansanlähetys on jälleen nostanut evankelioinnin keskeiseksi eri työmuotoja läpäiseväksi teemaksi. Mikä tunne sinut valtaa, kun kuulet sanan evankeliointi? Ilo ja

Kansanlähetys järjestää evankeloimiskoulutuksen Ryttylässä huhtikuun alussa. Kuva: pixabay

Seikkailua Emmauksen tiellä

Kansanlähetys on jälleen nostanut evankelioinnin keskeiseksi eri työmuotoja läpäiseväksi teemaksi.

Mikä tunne sinut valtaa, kun kuulet sanan evankeliointi? Ilo ja into? Ahdistus ja pelko? Epävarmuus omista kyvyistä? Eri tutkimusten mukaan 4–10 prosentilla uskovista on evankelioinnin lahja. Se tarkoittaa, että heidän on helppo mennä kadulle ja torille ja puhua ihmisille Jeesuksesta. Vastaavasti 90–96 prosentilla uskovista tätä evankelioinnin lahjaa ei ole. Todennäköisesti suurin osa tämänkin tekstin lukijoista siis kuuluu jälkimmäiseen joukkoon.

Usein ne 4–10 prosenttia, joille evankeliointi on helppoa, luulevat sen olevan helppoa kaikille muillekin. Siksi he edellyttävät, että myös loput 90–96 prosenttia evankelioivat kuten hekin. Tämä on aiheuttanut monelle ahdistusta.

Haluamme nyt kannustaa niitä, joilla on evankelioinnin lahja, virittämään tämän lahjan entistä palavammaksi. Niille, joilla evankelioinnin lahjaa ei ole, haluamme kertoa sen ilosanoman, että voit palvella Herraasi Jeesusta sellaisena kuin olet. Olet nimittäin kallisarvoinen jäsen Kristuksen seurakunnassa. Seurakunta tavoittaa niitä, jotka eivät vielä tunne seurakunnan Herraa. Miten?

Tutkimukset osoittavat, että 80 prosenttia uskovista on tullut uskoon toisen tavallisen kristityn kautta. Vain 7 prosenttia uskovista  on löytänyt uskon suuressa evankeliointikokouksessa. Loput tulevat uskoon itsekseen tutkimalla Raamattua. Nykyään siis uskoon tullaan enemmänkin Emmauksen tiellä toisen kulkiessa rinnalla (Luuk. 24:13–35) kuin Damaskoksen tiellä kertaheitolla (Ap. t. 9:1–19).

Haluamme auttaa tavallista seurakuntalaista tässä Emmauksen tien kulkemisessa. Se on tavallisen uskovan evankeliointia, jossa sanoja tarvitaan vain vähän. Se on sen oppimista, että missä kulkeekin, on ensisijaisesti Jumalan palvelija – sanalla sanoen: opetuslapsi.

Pidän tästä aiheesta työpajan Kansanlähetysopiston NÄKY 2016 –evankelioimis-koulutuksessa Ryttylässä 8.–10.4. Tavallinen Emmauksen tien tallaaja voi nähdä Jumalan ihmeellisiä tekoja. Et ole ennen tiennyt, että evankeliointi voi olla tällaista! Kutsun sinua mukaan seikkailuun.

Anne Takala
Päijät-Hämeen Ev.Lut. Kansanlähetyksen julistustyöntekijä

Lähetysjohtaja Mika Tuovinen on kutsunut Kansanlähetysliikkeen työntekijät tänään alkavaan työntekijäseminaariin  Ryttylään rukoilemaan ja pohtimaan tämän vuoden toimintaa. Tapahtuman teema on

Lähetysjohtaja Mika Tuovinen toivoi avauspuheessaan, että Jumalan sanat ohjaavat yhdessäoloa Työntekijäseminaarissa. Kuva : Anne Lepikko

Kansanlähetysliikkeen työntekijät kokoontuivat yhteisten asioiden äärelle

Lähetysjohtaja Mika Tuovinen on kutsunut Kansanlähetysliikkeen työntekijät tänään alkavaan työntekijäseminaariin  Ryttylään rukoilemaan ja pohtimaan tämän vuoden toimintaa. Tapahtuman teema on sama kuin Kansanlähetyksen vuositeema ”Evankeliumin puolesta”.

Avauspuheessaan Tuovinen peilasi Kansanlähetyksen identiteettiä Uuras Saarnivaaran hengelliseen perintöön Ari Aurasen joulukuussa julkaistun väitöskirjan ”Herätyksen aalloissa ja karikoissa” pohjalta.

”Kansanlähetys oli jo syntyessään hyvin erilaisia näkyjä, teologisia ja toiminnallisia painotuksia sisältävä liike”, lähetysjohtaja totesi.

Saarnivaaran teologia on vaikuttanut suuresti Kansanlähetyksen käsitykseen muun muassa kirkosta, sakramenteista, pappeudesta, karismaattisuudesta, evankelioimisesta ja Raamatusta. ”Saarnivaara korosti, että sekä Jeesus että apostolit pitivät Vanhaa testamenttia Jumalan sanana. Meillä tulee olla samanlainen raamattukäsitys.”

Saamme viedä evankeliumia ja opettaa Raamattua

Kansanlähetyksen taloustilanne aiheuttaa koko ajan toimenpiteitä.
”Kun luulemme saavuttaneemme tulojen ja menojen tasapainon, se tasapaino livahtaa taas nurkan taakse piiloon. Monet työntekijät täällä Ryttylässä ja piireissä ovat perustaneet tukirenkaat itselleen. Olemme vahvistaneet varainhankintaa”, lähetysjohtaja summasi.

Tuovinen totesi, että Kansanlähetyksellä on suuri vapaus toimia kirkossa.  Yhteistyö viidesläisten järjestöjen kanssa on jatkunut vahvana ja siinä etsitään uusia toimintamalleja.

Lähetysjohtaja totesi, että seurakunnat, vapaaehtoiset vastuunkantajat, tukijat ja työntekijät tekevät mahdolliseksi sen, että Kansanlähetys on olemassa.
”Saamme viedä evankeliumia ja opettaa Raamattua kotimaassamme. Lähetyskentillä autamme, julistamme ja perustamme seurakuntia. En tiedä, miten voisin avata sinun silmiäsi tälle ihmeelle, jossa olemme Jumalan työtovereina mukana.”

Työntekijäseminaari jatkuu launtaihin saakka ja siihen osallistuu runsas sata Kansanlähetyksen kotimaan- ja ulkomaantyöntekijää.

 

Suomi ja suomalaiset ovat Jumalan sydämellä. Jumala haluaa jokaiselle ihmiselle ja maallemme hyvää. Erityisesti vaikeina aikoina hän antaa toivoa sekä

Suomi sydämelläni

Suomi ja suomalaiset ovat Jumalan sydämellä. Jumala haluaa jokaiselle ihmiselle ja maallemme hyvää. Erityisesti vaikeina aikoina hän antaa toivoa sekä tähän elämään että ikuisuuteen.

Suomi ja suomalaiset ovat myös minun sydämelläni. Suomi sydämellä –näyn takana on huoli siitä, että suomalaiset ovat kadottamassa Jumalan todellisuuden sekä evankeliumin suuren aarteen.

Suomi sydämellä -vision taustalla on myös huoli kirkon ja herätysliikkeiden vähenevästä evankelioimistyöstä.

Huoli sanomasta

Eräs Kansanlähetyksen evankelioimistyön lipunkantaja kertoi murheensa aikamme kristillisestä julistuksesta, josta

”on häivytetty synti, Jumalan tuomio ja iankaikkinen kadotus. Kun näin on, ei ymmärretä tarvetta pelastukseen, sovitukseen ja Kristuksen ristinuhriin. Kun ei ole enää sanomaa, keskitytään sakramentteihin. Kun opetetaan, että kaste pelastaa, ei tarvita kääntymystä. Kirkossa evankelioiminen tarkoittaa ihmisten vakuuttamista Jumalan lapseudesta kasteen perusteella.”

”Todistaminen uskosta Jeesukseen ja sen pelastavasta merkityksestä on hiipunut. Lain saarna, iäisyysvakavuus ihmisen pelastuksesta ja selkeä kutsu parannukseen ja Jeesuksen seuraamiseen ovat tulleet harvinaisiksi. ”

Tämän elämän jälkeen alkaa ikuisuus. Raamatun mukaan sekä taivas että helvetti ovat totta. Evankeliumia julistetaan, jotta ihmiset kääntyisivät kadotuksen tieltä ja löytäisivät pelastuksen ja Pelastajan.

Evankelioiminen uuteen nousuun

Evankelioinnissa tarvitaan kaikkia kristittyjä. Edellä siteerattu tulen sytyttäjä kertoi kolmesta asiasta, joihin on pyrittävä, jotta evankelioiminen lähtisi nousuun.

  1. Kaikkien tulee tiedostaa tilanne, missä olemme. Meidän tulee tehdä yhteistä parannusta penseydestä, pyytää uutta tulta, ensimmäistä rakkautta.
  2. Meidän tulee nostaa esirukous uskovien heräämisen ja uskosta osattomien puolesta. Myös yksilöinä tulee entistä määrätietoisemmin rukoilla, että saisimme voimaa ja kestävyyttä todistaa uskosta osattomille. Kokouksissa yhteiselle rukoukselle tulisi varata enemmän aikaa. Tulisi järjestää rukouskokouksia.
  3. Meidän tulee jälleen uudelleen tiedostaa suullisen todistamisen arvo ja tärkeys. Tämä koskee kaikkia: nuoria, nuoria aikuisia, työikäisiä ja senioreja. Todistaminen Jeesuksesta ja pelastuksesta ja tämän asian tärkeydestä tulisi saada näkyviin yhä enemmän eri medioissa.

Hän mainitsi myös evankeliumin julistamisen sisältöön liittyviä asioita:

  • ”Jos emme saa ihmisiä vakuutetuiksi heidän tuomion- ja kadotuksenalaisesta tilastaan, ei meillä ole paljon odotettavissa tuloksia evankeliumin julistukseltakaan.”
  • ”Meidän pitää perustella ihmisille: ”Miksi uskoa Jeesukseen tänään?” Eikö perusvastaus kuitenkin ole edelleen tämä: Siksi, että saisin syntini anteeksi, välttäisin syntieni tähden tulevan Jumalan vihan, tuomion ja iankaikkisen helvetin. Tämä vakava jälkimmäinen osa on hyvin pitkälti kadonnut meidänkin julistuksestamme.”

Onko Suomi sydämelläsi?

Moni rukoilee herätystä Suomeen. Herätys ei synny tyhjästä. Rukouksen lisäksi tarvitaan Jumalan sanan runsasta ja rohkeaa julistusta. Vain Raamatun sanassa on voima, joka herättää ihmiset.

Yksilön kohdalla herätys syntyy, kun Jumalan sana osoittaa hänen syntinsä. Mutta Jumalan sana kirkastaa myös Jeesuksen sovitustyötä.

Kansallinen herätys syntyy, kun uskoontulleita ihmisiä on paljon. Sitä minäkin rukoilen.

Uskon, että Suomi ja suomalaiset ovat Jumalan sydämellä, ja hän haluaa pelastaa ystäviämme ja sukulaisiamme.

Kylvämisen ja sadonkorjuun aika

Ole mukana Suomi sydämellä haasteessa ja hengellisessä sadonkorjuussa. Esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

  • Rukoile läheistesi puolesta.
  • Rukoile herätystä maamme seurakuntiin, kirkkoihin, herätysliikkeisiin ja järjestöihin.
  • Etsi omaa hengellistä uudistusta rukouksen, Raamatun ja seurakuntayhteyden kautta.
  • Kokoontukaa kristittyjen kanssa rukoilemaan yhdessä koteihin.
  • Järjestäkää kotiseuroja ja evankelioimiskokouksia.
  • Kerro toisille, mitä usko sinulle merkitsee.
  • Rukoile evankelistan armolahjalla varustettuja vaikuttajia maahamme.
  • Osallistu Suomi sydämellä –elonkorjuukeräykseen.
  • Jaa näkyä eteenpäin (esimerkiksi tätä viestiä Twitterissä ja Facebookissa).

Toimimme sen puolesta, että lähetystyömme lisäksi Suomessa evankelioimisnäky syttyy tuleen, ja monet ottavat Jeesuksen vastaan pelastajanaan.

Kirjoittaja Mika Tuovinen on Kansanlähetyksen lähetysjohtaja.