Avainsana-arkisto: Etusivu

Länsi-Japanin ev.lut. kirkon nuorin seurakunta, Kansanlähetyksen ja kirkon yhdessä perustama HAT-Koben ev.lut. seurakunta, täytti syyskuun toisena sunnuntaina kymmenen vuotta. Merkkipaalun

Kansanlähetyksen työn hedelmiä Japanissa: HAT-Koben seurakunta

Länsi-Japanin ev.lut. kirkon nuorin seurakunta, Kansanlähetyksen ja kirkon yhdessä perustama HAT-Koben ev.lut. seurakunta, täytti syyskuun toisena sunnuntaina kymmenen vuotta.

kuva: Marius Bergersen (NLM:n lähetystyöntekijä)

Merkkipaalun kunniaksi seurakunta järjesti juhlajumalanpalveluksen, johon kokoontui yhteensä 60 työn ystävää – japanilaisia, norjalaisia ja suomalaisia – iloitsemaan ja kiittämään Jumalan johdatuksesta vuosien kuluessa. Tämän videon kautta sinunkin on mahdollista päästä aistimaan juhlan tunnelmia.

kuva: Marius Bergersen (NLM:n lähetystyöntekijä)

Kiitos, että sinäkin olet Suuressa mukana.

Daniel Nummela

– – – – – – – – – – – – – – – – – – – – –

Yhä tänään japanilaiset tarvitsevat toivon sanomaa syntien anteeksi saamisesta ja ilosta, joka siitä seuraa. Jeesus voi antaa epätoivoiselle ihmiselle toivon ja ilon, jotka kestävät ja kantavat taivaaseen saakka. Tätä toivoa ja iloa olemme saaneet jakaa Kansanlähetyksen kautta japanilaisille jo 50 vuoden ajan, eikä sanoma ole vanhentunut.

Tue työtämme Japanissa, jotta Japanin työ voi jatkua myös seuraavat 50 vuotta!

Keräyksen viite: 73008
Tilinumero: FI14 5043 1920 003452

Tutustu lähetteihimme Japanissa, tilaa uutiskirje ja ryhdy lähettäjäksi!

#toivo&iloitseJapani -keräyksellä 1.7.–31.12.2018 kerätään varoja  Kansanlähetyksen lähetystyölle Japanissa.

Kun sunnuntaina kello 12:n uutisten jälkeen Raamattubuffet-ohjelma tervehtii kuulijoitaan Radio Dein taajuuksilla, nauhoitusstudiossa on hiljaista. Pitkä pätkä työtä on tehty 

Takana Teijo Peltola ja Tomi Jurvanen, edessä Veijo Olli, Ilkka Rytilahti ja Anssi Savonen. Kuva on muokattu

Tarvitsemme hengen ravintoa

Kun sunnuntaina kello 12:n uutisten jälkeen Raamattubuffet-ohjelma tervehtii kuulijoitaan Radio Dein taajuuksilla, nauhoitusstudiossa on hiljaista. Pitkä pätkä työtä on tehty  ennakkoon, ja studion ”Nauhoitus käynnissä” -valo on sammunut.

Ohjelmat tehdään etukäteen. Kunakin nauhoituspäivänä nauhoitetaan kolmen viikon ohjelmat. Kokoonnumme studioon joka toinen torstai tuotannon ollessa käynnissä. Päivä alkaa kello 9.15 ja päättyy iltapäivällä kahden jälkeen. Aamupäivällä syntyy kaksi ohjelmaa ja iltapäivällä yksi.

”Kun ohjelma tulee ulos radiosta, saatan sitä joskus itsekin kuulostella. Ohjelman äänityksestä ja jälkityöstöstäkin voi silloin olla jo jonkin aikaa. Radiosta kuulen ohjelman jo kolmatta kertaa. Mutta siitäkin huolimatta sieltä nousee usein vielä uusia ajatuksia.”

Näin kertoo Tomi ”Tode” Jurvanen, joka saapuu jo kahdeksan aikaan katsomaan studion valmiiksi päivän työhön.

Minäkin olen aloittanut päivän varhain. On tärkeää lukea Raamatun tekstit ja opetukset ja viettää aikaa rukouksessa ennen paikalle saapumista. Yksi suuri rukousaihe on aina terveys. Kun studiopäivä muodostuu seitsemän ihmisen osallisuudesta, on helppo ymmärtää, millaista työ on, jos työyhteisössä vaikuttaa syysflunssa. Tänään kaikki pääsivät paikalle.

Rukous aloittaa jokaisen ohjelman nauhoituksen. Vaikka kuinka valmistautuisimme tulevaan, on nauhoituksen käynnistyessä heittäydyttävä Jumalan varaan. Paras valmistautuminen niin studiohetkiin kuin elämään yleensä on se aika, jonka vietämme Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kanssa.

Raamattubuffet-ohjelmasta haluamme muodostaa raamattuhetken, johon on helppo liittyä mukaan. Monessa kodissa radio on auki, ja ohjelmaa kuunnellaan sekä uskoen että edelleen Jumalaa etsien. Tämän tähden on hyvä käydä Raamatun ääreen monin tavoin, kuten ohjelmassa tehdään: ohjelma alkaa  hetkellä, jossa pohditaan pyhäpäivän teemaa ja luetaan päivän raamatunkohta, sitten kuunnellaan musiikkia ja opetusta ja lopuksi keskustellaan kaikesta. Joku kuuntelija tarttuu yhteen asiaan ja osaan ohjelmassa, toinen toiseen, mutta kaikki saavat olla kosketuksissa Jumalan sanan, Raamatun, kanssa.

”Tulee siis sekä levätä pyhäpäivä että pyhittää lepopäivä, koska vain Jumalan yhteydessä ihminen löytää sielulleen levon”, selittää Teijo Peltola opetuksessaan Kolmannen Mooseksen kirjan ohjetta sapatin eli lepopäivän viettoon (3. Moos. 23:3). Keskusteluissa vilahtaa pohdintaa siitä, että monesti panostamme riittävään uneen, liikuntaan ja sopivaan ravintoon, mutta hengen ruokkiminen voi jäädä vähemmälle. Mieleen tulevat Jeesuksen sanat: ”Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta.” Matt. 4:4.  Tarvitsemme Jumalan sanaa, Raamatun sanaa. Usko syntyy ja elää Jumalan sanasta – tarvitsemme hengen ravintoa.

 
Kuuntele tästä Radio Dein 16.9.2018 lähettämä Raamattubuffet. Ohjelmassa opettaa Teijo Peltola; Ilkka Rytilahti ja Anssi Savonen keskustelevat. Veijo Olli isännöi ja teknisestä toteutuksesta vastaa Tomi Jurvanen.

Kuuntele lisää Raamattubuffet-ohjelmia avaimia.net-kanavalla.

Tule mukaan rakentamaan pyhäpäivään sisältöä: Rukoile puolestamme, kerro ohjelmista ja liity kuukausilahjoittajaksi varmistamaan ja kantamaan työtä eteenpäin.

Osallistu Suomi sydämellä -keräykseen tästä linkistä.


Veijo Olli

Kirjoittaja toimii Kansanlähetyksen radio- ja televisiotyön koordinaattorina.

Tilaa Veijon rukouskirje tästä linkistä.

 

 

Kansanlähetys aloitti kummilapsityön lounaisessa Etiopiassa Jimman alueella vuonna 2007. Kummilapsiprojekti käynnistettiin alkuun Bongassa ja Agarossa ottaen ohjelmaan mukaan 150 kummilasta.

Kummilapsityön vastuunkantajia: Kero Haile (vas.) Tania Lehtinen ja Daniel Haile.

Terveiset kummilapsiprojektista

Kansanlähetys aloitti kummilapsityön lounaisessa Etiopiassa Jimman alueella vuonna 2007. Kummilapsiprojekti käynnistettiin alkuun Bongassa ja Agarossa ottaen ohjelmaan mukaan 150 kummilasta. Sokorun ja Limun tultua myöhemmin mukaan toimii kummilapsiohjelma tänä päivänä neljällä paikkakunnalla, ja kummilasten määrä on nykyisin 440.

Projektin tarkoituksena on auttaa köyhiä lapsia saamaan paremmat elämän edellytykset. Apu kohdistuu koulukäyntiin, terveyteen ja ruokavalioon. Kummilapset saavat myös opetusta elämän taidoista, kuten esimerkiksi päätösten tekemisestä.

Apu on elintärkeää näille lapsille. Olemme saaneet kuulla monia onnellisia tarinoita siitä, miten lasten elämä on muuttunut merkittävällä tavalla projektin kautta. Tässä yksi niistä:

Derartu Deresa, kummilapsi Agarossa

”Ennen kuin pääsin projektiin mukaan monta vuotta sitten, elämäni oli monella tapaa vaikeaa. Äitini on kotiäiti, eikä isälläni ole vakituista työpaikkaa. Joka aamu hän lähtee kotoa aikaisin ja menee etsimään työtä. Jos onnistaa, hän saa päivän tai muutaman päivän työn, mutta jos käy huonosti, hän jää ilman tuloja.

Vanhemmillani ei koskaan ole ollut paljon rahaa. Sen vuoksi koulunkäynti oli vaikeaa. Kouluun ei voi mennä ilman koulupukua, kynää tai vihkoa. Kun olin kipeä, jäin vain kotiin, koska meillä ei ollut rahaa mennä lääkäriin.

Kun pääsin projektiin, minun ei tarvinnut enää murehtia koulutarvikkeista. Sain kaikki, mitä tarvitsin. Jos sairastuin, menimme terveyskeskukseen ja sain lääkkeet projektin kautta. Myös terveyssiteet ja saippuan sain projektilta. Tämän lisäksi sain myös tukiopetusta ja hyviä neuvoja projektin työntekijöiltä, ja minusta tuli hyvä oppilas. Tänä syksynä aloitan opiskelut yliopistossa. Olen tehnyt kaikkeni, mutta todennäköisesti en olisi nyt tässä ilman projektin tukea.”

Paikalliset työntekijät ovat omistautuneet auttamaan

Kummilapsityö ei toimisi ilman paikallisten projektityöntekijöiden suurta työnpanosta ja omistautumista. Jokaisella paikkakunnalla on kaksi työntekijää: projektipäällikkö ja sosiaalityöntekijä.

Heidän työnkuvansa ovat hyvin laajat. He tekevät yhteistyötä viranomaisten kanssa ja ovat mukana kummilasten valintaprosessissa. He ovat yhteyshenkilöinä lasten vanhemmille. He ohjaavat lapsia ja antavat näille neuvoja erilaisissa tilanteissa. He ovat myöskin tukihenkilöinä, jos perheissä ilmaantuu ongelmia. He ostavat kaikki lapsille jaettavat tarvikkeet. He järjestävät tukiopetusta ja muita kerhoja sekä hoitavat monia muita käytännön asioita ja paperitöitä. Tärkeintä on se, kuinka kaikessa mitä he tekevät, he osoittavat Jumalan rakkautta lapsille ja heidän läheisilleen.

Myös jokaisella työntekijällä on oma mielenkiintoinen taustansa ja tarinansa. Tässä muutama:

Naol Elias, Sokorun kummilapsiprojektin päällikkö

”Olen syntynyt vuonna 1986 Mettussa, Etiopiassa, ortodoksitaustaisessa perheessä. Olen vanhin neljästä lapsesta. Kun olin viiden tai kuuden vuoden ikäinen, ystäväni kutsui minut pyhäkouluun. Niin lähdimme sinne veljeni kanssa, ja jo muutama kuukautta myöhemmin annoimme molemmat elämämme Jeesukselle. Tämän seurauksena meidän koko perheemme tuli uskoon.

Opiskelin hallintoa Jimman yliopistossa, ja valmistumiseni jälkeen työskentelin kaksi vuotta valtion koulussa. Vuonna 2010 aloitin kummilapsiprojektin sosiaalityöntekijänä, ja projektipäällikön tehtävään siirryin huhtikuussa 2012.

Olen nähnyt todella paljon muutoksia kummilasten elämässä kaikkien näiden vuosien aikana. Lasten terveys on parantunut. Koska lapset saavat kummien tuen avulla kaiken koulunkäyntiin tarvittavan, kuten koulupuvun, vihot ja kynät, heillä on mahdollisuus käydä koulua ilman suurta toimeentulopainetta. Tämä näkyy myös koulunkäynnin tuloksissa.

Haasteita tässä työssä on paljon. Lapset kasvavat, ja iän mukana myös heidän tarpeensa muuttuvat. Nyt monet kummilapsista ovat teini-ikäisiä, ja siksi on ilmaantunut myös uusia haasteita, kuten khat-huumeen käyttöä tai motivaation puutetta koulunkäynnin suhteen.

Vaikeuksista huolimatta pidän työstäni. Työ lasten parissa on palkitsevaa. Ennen kaikkea olen iloinen siitä, että saan olla kristillisessä järjestössä työssä ja että saan työni kautta palvella Jumalaa ja seurakuntaa.

Terveiseni kummilapsityön tukijoille: Te mahdollistatte ison muutoksen lasten elämässä. Tuen kautta lapsilla on toiveikas tulevaisuus. Kiitos! Jumala siunatkoon teitä! ”

Bezuayehu Lakew, Agaron kummilapsiprojektin päällikkö

Agaron kummilapsiprojektin päällikkö Bezuayehu Lakew.

”Olen syntynyt 45 vuotta sitten Chochessa, Etiopiassa, ortodoksitaustaisessa perheessä. Meitä oli kuusi lasta, viisi tyttöä ja yksi poika. Olin 20-vuotias, kun veljeni tuli kerran kotiin ja sanoi, että oli tullut uskoon. Minä en silloin itse uskonut mihinkään ja ajattelin, että minäpäs näytän hänelle, ettei tässä ole mitään järkeä.

Aloin lukea Raamattua ajatuksella, että haastan veljeni uskon, mutta Jumalan sana kosketti ja tulinkin itse uskoon. Lopulta koko perheemme tuli uskoon.

Olen opiskellut englantia Jimman yliopistossa ja työskennellyt opettajana 25 vuotta. Kaksi vuotta sitten mieheni kuoli syöpään, ja vaihdoin työpaikkaa. Olen nyt kummilapsityön projektipäällikkö Agarossa.

Opettajan näkökulmasta projektilla on paljon hyviä elementtejä. Se, että lapset saavat kaikki tarvittavat koulumateriaalit, on tosi iso asia. Antamamme tutor-ohjaus on myös tarpeellista. Meillä se tapahtuu niin, että lapset ovat pienessä 15–20 lapsen ryhmässä, ja opettaja auttaa niissä asioissa, missä on tarvetta. Etiopiassa yhdessä luokassa on 80–100 lasta. Opettaja ei siksi pysty auttamaan ketään henkilökohtaisesti. Niinpä oppilas vain pärjää tai sitten ei.

Yksi haaste on juuri oppilaiden opiskeluinnostuksen puute. Projektissa yritämme keskustella asiasta lasten ja myös vanhempien kanssa. Tänä päivänä Etiopiassa on vaikeaa saada työtä, jos ei ole minkäänlaista koulutodistusta.

Tykkään työstäni paljon. On ilo olla lasten kanssa ja toimia välineenä Jumalan kädessä. Kun näen jonkun lapsen, jolla ei olisi ollut ilman projektia mitään mahdollisuutta menestyä koulussa, se tekee minut onnelliseksi.

Terveiseni kummilapsityön tukijoille: Tämä projekti on hieno tapa osoittaa Jumalan rakkautta näille lapsille. Kiitos. Jumalan siunausta.”

Daniel Haile, Bongan kummilapsiprojektin päällikkö

Bongan kummilapsiprojektin päällikkö Daniel Haile.

”Olen syntynyt Etiopiassa Chena-nimisellä pienellä paikkakunnalla vuonna 1988. Olen nuorin kuudesta lapsesta. Isäni kuoli, kun olin kolme. Olimme tosi köyhiä. Aloitin koulun yhdeksänvuotiaana. Minä ja sisarukseni yritimme löytää kaikenlaisia keinoja saada pieniä tuloja, joilla maksettiin kynät, vihot ja muut koulutarvikkeet. Ostimme esimerkiksi halvalla kananmunia tai sokeriruokoa maalta ja möimme niitä ennen kouluun lähtöä.

Meidän perheemme oli ortodokseja, mutta emme koskaan käyneet kirkossa. Tulin uskoon setäni kautta. Hänellä ei ollut mitään koulutusta, mutta hän saarnasi evankeliumia ja se kosketti meidän koko perhettämme. Setääni vainottiin kristillisen uskon takia kommunistisen vallankumoushallinnon aikana.

Lukion jälkeen opiskelin englantia ja kirjallisuutta Addis Abeban yliopistossa. Sain stipendin EVASU:lta, Etiopian evankeliselta opiskelijaliitolta. Valmistuttuani menin töihin valtion virastoon kahdeksi vuodeksi ja työskentelin HIV/AIDSin ja tasa-arvon parissa, virkanimikkeenä gender mainstreaming unit officer. Sen jälkeen olen työskennellyt Bongan kummilapsiprojektin päällikkönä.

Tykkään työstäni paljon. Yksi syy on varmasti se, että olin itse vaikeassa tilanteessa lapsena.  Jos kylässämme olisi ollut samanlainen projekti lapsuudessani, siitä olisi ollut paljon apua meille. On kiva olla mukana auttamassa lapsia, joiden olosuhteet ovat samat kuin minulla oli. Se, että lasten tulevaisuus on parempi työni kautta, tekee minut onnelliseksi. On hienoa seurata muutoksia lasten elämässä.

Haasteena on, että meitä työntekijöitä on vain kaksi ja vastuullamme on 110 lasta. Usein tuntuu, että aika ei riitä.

Terveiseni kummilapsityön tukijoille: Kiitos uskollisuudestanne. Projekti on antoisa ja on saanut hyvää palautetta apua saaneilta ja viranomaisilta. Jatkakaa hyvää työtänne. Rukoilemme myös teidän puolestanne.”

Kumneger Geremew, Limun kummilapsiprojektin päällikkö

Limun projektipäällikkö Kumneger ja hänen vaimonsa.

”Olen syntynyt Jimmassa heinäkuussa 1989, mutta asuin lapsena Chochessa 47 kilometrin päässä Jimmasta, missä vanhempani työskentelivät opettajina. Kävin sitten lukiota Jimmassa, ja sen jälkeen pääsin Jimman yliopistoon iltaopintoihin. Opiskelin sosiologiaa ja sosiaalityötä. Kävin työssä samanaikaisesti. Valmistumiseni jälkeen menin töihin kahdeksi vuodeksi valtion virastoon kehitysyhteistyötehtäviin, ja marraskuussa 2014 minusta tuli Limun kummilapsityön projektipäällikkö.

Vanhempani tulivat uskoon vuosi ennen syntymääni, eli olen kasvanut luterilaisessa perheessä. Minulla on kaksi siskoa ja yksi veli, jotka kaikki ovat uskossa.

Lapsuudestani lähtien olen haaveillut työn tekemisestä erityisesti vähäosaisten auttamiseksi. Kummilapsiprojektissa unelmani on toteutunut. Työni on palkitseva ja saan siitä paljon iloa ja motivaatiota, vaikka haasteitakin on. Köyhyys maassamme on suurta ja siihen liittyviä ongelmia on paljon. Niinpä joskus tuntuu, että projektin resurssit ovat kovin pienet verrattuna tarpeisiin. Mutta meidän pitää jatkaa työtä ylä- ja alamäistä huolimatta, niin että muutos tapahtuu pikku hiljaa.

Terveiseni kummilapsityön tukijoille: ”Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa.” Matt. 5:16.
”Eihän Jumala ole epäoikeudenmukainen, ei hän unohda teidän tekojanne eikä rakkauttanne, jota olette osoittaneet hänen nimeään kohtaan, kun olette palvelleet hänen pyhiään ja yhä palvelette heitä.” Hepr. 6:10.

Herramme Jeesuksen Kristuksen armo ja rauha olkoon teidän kanssanne.”

Tania Lehtinen
kirjoittaja toimii lähetystyössä Etiopiassa

Tule mukaan!

  • Liity Lehtisten lähettäjätiimiin ja tilaa heidän uutiskirjeensä tästä.
  • Kirjeistä voit lukea viimeisimmät rukousaiheet ja rukoilla työn puolesta.
  • Lahjoita tämän sivun linkin kautta tai tilille FI83 2070 1800 0283 25 (Suomen Ev. lut. Kansanlähetys). Viitenumerolla 70894 tuki ohjataan kummilapsityölle. Mikäli haluat tukea Tania ja Mika Lehtisen työtä, käytä viitettä 22059.

Suomen Ev.lut. Kansanlähetyksen liittokokous kokoontui lauantaina 8. syyskuuta Ryttylässä. Liittohallituksen puheenjohtaja Tuomo Heikkilä totesi avauspuheessaan, että järjestö on keskellä merkittävää

Helsinkiläinen Tuomo Heikkilä on toiminut Kansanlähetyksen liittohallituksen puheenjohtajana vuodesta 2011 ja sitä ennen pitkään varapuheenjohtajana. Kuva: Mikael Halleen

Tuomo Heikkilä jatkaa liittohallituksen puheenjohtajana

Suomen Ev.lut. Kansanlähetyksen liittokokous kokoontui lauantaina 8. syyskuuta Ryttylässä. Liittohallituksen puheenjohtaja Tuomo Heikkilä totesi avauspuheessaan, että järjestö on keskellä merkittävää muutosprosessia. Organisaatiouudistuksen lisäksi on uusittu kirjanpito ja siihen liittyvä raportointi, budjetointi, kontaktienhallintajärjestelmä ja it-järjestelmä.
– Pietarin ensimmäisen kirjeen neljännessä luvussa on kirjoitettu seurakunnalle, joka elää työn helteessä ja ulkopuolelta kohdistuvan paineen alla. Kun Pietari kehottaa seurakuntaa hengelliseen kilvoitukseen, hän tässä erityisesti kehottaa palvelijan asenteeseen. Tämä on hyvä ohje meille kaikille juuri nyt. Palvelkaa toisianne. Palvelkaa saamallanne armolahjalla. Siten olette hyviä hallinnoijia, Heikkilä sanoi.

Liittokokous valitsi  liittohallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Erovuorossa ovat Anssi Grekula Lapin piiristä, Regina Leppänen Päijät-Hämeen piiristä sekä Tuula Vainio-Syrjälä Varsinais-Suomen piiristä. Grekula ei ollut enää ehdokkaana. Äänestyksessä Regina Leppänen (97 ääntä) ja Tuula Vainio-Syrjälä (83 ääntä) tulivat uudelleen valituiksi. Suurimman äänimäärän sai Mattias Kaitainen Helsingistä (113 ääntä). Hän on tammikuussa 2019 aloittavan liittohallituksen nuorin jäsen.

Kokous valitsi myös liittohallituksen puheenjohtajan vuodelle 2019. Liittokokouksen asettama vaalivaliokunta esitti valittavaksi Regina Leppästä. Kokouksessa esitettiin myös istuvan puheenjohtajan Tuomo Heikkilän jatkoa. Molemmat saivat kannatuspuheenvuoroja. Äänestyksen tuloksena liittohallituksen puheenjohtajaksi vuodeksi 2019 valittiin Tuomo Heikkilä äänin 82–49.

Ennen äänestystä liittohallituksen puheenjohtajasta Regina Leppänen ja Tuomo Heikkilä vastasivat kokousväen kysymyksiin. Kuva: Mikael Halleen

Liittokokous hyväksyi vuoden 2017 toimintakertomuksen, vahvisti kertomusvuoden tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden liittohallitukselle sekä muille tilivelvollisille.

Kokouksessa hyväksyttiin liittohallituksen esitys toimintasuunnitelmaksi vuodelle 2019. Keskusteltaessa tulevan vuoden talousarviokehyksestä esitettiin, että talousarvioon lisätään rippikouluteologin palkkaaminen. Äänestyksessä esitys ei kuitenkaan saanut riittävästi kannatusta.

Liittokokous hyväksyi liittohallituksen esittämän talousarviokehyksen vuodelle 2019. Se kuitenkin edellyttää, että liittohallitus valmistelee vuoden 2019 talousarvion niin, että toiminnallinen tulos ennen rahoitus- ja sijoitustuottoja, huomioiden myös investointikulut, on positiivinen. Säästötarve on siten (tuotto-kulujäämä 415 912 euroa + investointikulut 126 000 euroa) yhteensä 541 912 euroa.

Suomen Ev.lut. Kansanlähetyksen uusiksi kannatusjäseniksi hyväksyttiin Juuan seurakunta ja Nastolan seurakunta. Varsinaisiksi tilintarkastajiksi tilikaudeksi 2019 valittiin Kari Lydman (KHT) ja Reijo Korpela (KHT) ja varatilintarkastajiksi Matti Jyrkkiö (KHT) ja Pekka Loikkanen (KHT).

 

”Kansanlähetysopistolla Ryttylässä järjestetään lasten, juniorien ja perheiden leirejä, ja kovasti perheet tykkäävät täällä olla. Haluamme täällä kertoa lapsille Jeesuksesta, yhdessä

Pyhäkoulumateriaali johdattaa todellisen ravinnon lähteelle

”Kansanlähetysopistolla Ryttylässä järjestetään lasten, juniorien ja perheiden leirejä, ja kovasti perheet tykkäävät täällä olla. Haluamme täällä kertoa lapsille Jeesuksesta, yhdessä oppia tuntemaan Jumalaa, mutta ne ovat kuitenkin hyvin lyhyitä hetkiä, päiviä, viikonloppuja, joita täällä yksi lapsi keskimäärin viettää.” Näin toteaa Kansanlähetyksen juniorityöstä vastaava Iida Hovi, joka on ollut ideoimassa uudenlaista tapaa muodostaa pyhäkouluhetki.

Moni vanhempi kaipaa apua lastensa kristillisessä kasvatuksessa ja tunnistaa tarpeen voida itse olla opettamassa lastaan syvemmälle Kristuksen tuntemiseen. Kuitenkaan ilman sopivaa tukea moni ei koe tehtävää helpoksi. Tarvitaan jotain säännöllistä apua kristilliseen vanhemmuuteen.

Säännöllisen kotoisan pyhäkouluhetken muodostamiseksi Kansanlähetyksen juniorityön Donkki-facebook sivuilla julkaistaan viikoittain uusi napakka, mutta sisällöltään riittävä pyhäkoulumateriaali. Tämä tulee niin vanhempien kuin isovanhempien ja kummien avuksi kristilliseen kasvatukseen.

”Joka viikon maanantaina ilmestyy sen sunnuntain evankeliumitekstistä lyhyt pyhäkoulu”, Hovi kertoo. Pyhäkoulu koostuu evankeliumitekstistä, lyhyestä opetuksesta, päivän kysymyksestä ja rukouksesta. Lopuksi on pieni toiminta-osuus, jolla herätetään ajatus, miten kaikkea oppimaansa voisi soveltaa.

Materiaalia tuottamaan on sitoutunut suuri joukko: äitejä ja isiä, Kansanlähetyksen juniorityöntekijöitä, seurakunnan lapsi- ja varhaisnuorisotyöntekijöitä ja muita vapaaehtoisia.

Pyhäkouluhetkessä vanhemman ja lapsen välille syntyy keskustelu Jumalasta. Iida Hovi näkee tämän tärkeänä: ”Pieni lapsi on hyvin vastaanottavainen ja pienen lapsen usko on se, että hän uskoo siihen mihin vanhenpikin uskoo. Mutta mitä enemmän lapselle tulee ikää, seuraa terve kehitys, lapsi itsenäistyy koko ajan ja iän myötä aina enemmän ja enemmän lapsi alkaa miettiä niin sanotusti omilla aivoillaan. Hän ei enää vain automaattisesti usko siihen, mihin vanhemmat uskovat, vaan hän tarvitsee syvää ymmärrystä siihen, kuka Jumala on ja onko Jumala todella totta. Enää ei riitä, että äiti ja iskä uskovat niin.”

Pyhäkoulumateriaalin avulla usko juurtuu Jumalan sanaan, Raamattuun – sen lupauksiin, siihen mitä Jumala sanoo. Jumalan sana synnyttää ja ylläpitää meissä uskoamme. Yhteiset pyhäkouluhetket ovat siunauksena aina iankaikkisuuteen saakka, ne johdattavat todellisen ravinnon lähteelle.

Kuuntele tästä Radio Dein 8.9.2016 lähettämä Raamattuavain Extran ohjelma, jossa Iida Hovi kertoo Donkki-pyhäkoulumateriaalista

Kuuntele lisää Raamattuavain Extran ohjelmia avaimia.net kanavalta.

Vieraile Kansanlähetyksen Juniorityön kotisivuilla DONKKI.NET
Tilaa Iida Hovin rukouskirje tästä linkistä.
Osallistu Suomi sydämellä keräykseen tästä linkistä.


Veijo Olli

Kirjoittaja toimii Kansanlähetyksen radio- ja televisiotyön koordinaattorina.

Tilaa Veijon rukouskirje tästä linkistä.

 

 

Kansanlähetys on laatimassa uutta koulutusstrategiaa hallintojohtaja Teijo Peltolan johdolla.  Hän esitteli luonnoksen viime viikonloppuna Ryttylään kokoontuneille liikkeen työntekijölle ja vapaaehtoisille

Kotimaanjaksolla olevat lähetystyöntekijät Maria ja Mikko Vuorma pohtivat mahdollisuuksia osallistua koulutukseen työalueilta. Papua-Uudessa-Guineassa, missä he työskentelevät raamatunkäännöstyön tukitehtävissä, nettiyhteydet ovat kalliita ja toimivat huonosti. Sen sijaan yhteistyöjärjestön koulutukset työalueella ovat heidän mielestään hyvä vaihtoehto ammattitaidon ylläpitämisessä.

Kansanlähetys kehittää osaamistaan

Kansanlähetys on laatimassa uutta koulutusstrategiaa hallintojohtaja Teijo Peltolan johdolla.  Hän esitteli luonnoksen viime viikonloppuna Ryttylään kokoontuneille liikkeen työntekijölle ja vapaaehtoisille vastuunkantajille.

Strategian painopistealueet ja tavoitteet perustuvat Kansanlähetyksen yleiseen strategiaan. Peltolan mukaan kaiken osaamisen kehittämisen tavoitteena on yhteisen vision toteutuminen: Raamattu rakkaaksi – Evankeliumi kaikille.

– Painopistealueista käytännönläheinen Raamatun ja teologian opetus sekä hengellisten kotien rakentaminen ja vahvistaminen ovat vision ytimessä, mutta kaikki muutkin palvelevat välillisesti sen toteutumista. Niitä on syvennetty henkilöstökoulutusta, vapaaehtoistyötä ja Kansanlähetysopiston koulutusta sekä Kansanlähetyspiirien tarpeita koskevien työskentelyjen tuottamilla näkökohdilla, Peltola sanoi.

Kansanlähetysopiston rehtori Niilo Räsänen pohti alustuspuheenvuorossaan, että tekeillä olevan suunnitelman vahvuus on henkilökunnan ja vastuunkantajien koulutuksessa.
– Aikaisemmassa koulutusstrategiassa painottui enemmän raamattukoulutuksen antaminen, joka oli sen lähtökohtakin. Opiston näkökulma oli hallitseva. Eli samoja aineksia on molemmissa asiakirjoissa, mutta painotus on erilainen.

Räsänen totesi, että suunnitelmaa tehdään olemassa olevan tiedon varassa.
– Kun katsomme lähes kymmenen vuotta sitten valmistunutta edellistä koulutusstrategiaa, huomaamme, että moni asia on mennyt toisin kuin silloin suunnittelimme. Jotkin hyvin ja jotkin vielä paremmin. Ja on tietysti asioita, joissa olemme joutuneet pettymään tai toteamaan, ettei tuota tietä kannatakaan jatkaa. Strategian valmistuttua on luonnollista, että sitä pitää myös ajoittain tarkastella kriittisesti.

Ennen vastuunkantajaretriittiä  työskentelyyn oli osallistunut noin sata Kansanlähetysliikkeen toimijaa. Retriitissä käytiin keskustelua ja kuultiin liikkeen vastuunkantajien ja työntekijöiden kommentteja luonnoksen sisällöstä.

Tutustu strategialuonnokseen tästä.