Avainsana-arkisto: Etusivu

NASAn tutkijana viime vuonna Yhdysvalloissa työskennellyt dosentti Olli-Pekka Vainio ei pitäisi mahdottomana, että joku Kolmiyhteisen Jumalan persoonista ottaisi itselleen avaruudessa

Matemaattisten aineiden opettaja Jasu Markkanen, dosentti Olli-Pekka Vainio ja dosentti Aku Visala keskustelivat Apologiaforumissa Ryttylässä. Kuva: Harri Turunen

”Kristus voisi syntyä avaruusolennoksi”

NASAn tutkijana viime vuonna Yhdysvalloissa työskennellyt dosentti Olli-Pekka Vainio ei pitäisi mahdottomana, että joku Kolmiyhteisen Jumalan persoonista ottaisi itselleen avaruudessa elävän toisen sivilisaation jäsenen muodon.

Kissaksi Jumala ei sen sijaan syntyisi

Vainio hämmästytti puheillaan Apologiaforumin osallistujia Kansanlähetysopistossa Ryttylässä huhtikuussa. Tapahtuman teemana oli teknologia ja Vainion puheen otsikkona ”Avaruususkovaisia”.

Yliopistonlehtori Olli-Pekka vainio luennoi avaruususkovaisista. Kuva: Harri Turunen

Helsingin yliopiston dogmatiikan yliopistonlehtorina työskentelevän Vainion mielestä kysymys on ”pelastusekonomiasta”. Tämä tarkoittaa, että jos Alfa Centauri -tähtiryhmässä olisi asukkaita, jotka ovat langenneet syntiin niin kuin Maan asukkaat, kaikkien olentojen Luoja todennäköisesti ryhtyisi pelastustoimiin.

Koska hän pelasti ihmiskunnan syntymällä ihmiseksi, hän voisi toimia samalla tavalla myös muualla universumissa elävien olentojen kohdalla.

Kissat eivät sen sijaan ole syntisiä ja siksi Jumalan ei tarvitse syntyä kissaksi, Vainio pohdiskeli.

Kysymykseen, pitäisikö avaruudessa tehdä lähetystyötä, hän vastasi sanomalla, että sitä tehdään jo. Avaruusasemille viedään pyhitetyt ehtoollisaineet ja siellä nautitaan ehtoollista seurakuntiin muodostettujen etäyhteyksien avulla.

Vainiolta ilmestyy heinäkuussa teologisia näkökulmia kosmologiaan käsittelevä teos Cosmology in Theological Perspective (Baker). Kirja käsittelee ihmisen paikkaa ja merkitystä universumissa.

Reunoilla hiipii hirviöitä

Opettaako kristinusko, että ihmiset ovat ainoita ruumiillisia älyllisiä olentoja universumissa? Olli-Pekka Vainion mielestä tällaisia mielipiteitä kyllä esiintyy, mutta ne eivät ole kristinuskon historiallista valtavirtaa.

Ekumeenisten kirkolliskokousten ajalta asiasta ei ole yhtään kannanottoa, eivätkä keskeiset teologit pidä asiaa merkittävänä.

Vainio juoksutti Raamatusta ja kirkkohistoriasta esimerkkejä ajattelijoista, joiden mielestä kosmoksessa saattoi olla paljon ihmiselle toistaiseksi tuntematonta todellisuutta.

Hän näytti vanhaa karttaa, jonka keskelle oli kuvattu Jerusalem ja ylle Kristus. Reunoilla hiipii hirviöitä ja omituisia pikkuhassutuksia.
‒ Myös kaikki omituinen on Kristuksen vallan alla, Vainio kuvasi kartanpiirtäjien ajattelua.

Hän kertoi todennäköisyyslaskelmista, joilla on yritetty selvittää Maan ulkopuolisen elämän mahdollisuutta. Yhden laskutavan mukaan Linnunradalla voisi olla 250 sivilisaatiota. Toisen laskelman mukaan koko tunnetussa universumissa ei ole elämää muualla kuin Maassa.
‒ Kun tarkastelee universumia, näyttää siltä, että Jumala luo myös sellaista, joka ei ole välttämätöntä.

‒ Kristillinen jumalausko ei tue eikä vahvista elämää maan ulkopuolella. Jos sellaista olisi, tämä ei olisi teologinen eikä kristologinen ongelma, Olli-Pekka Vainio summasi.

Ihanneihmistä etsimässä

Tekoälyn kehittäminen on opettanut ihmiselle valtavasti ihmisen älykkyyden monimutkaisuudesta, uskonnonfilosofian dosentti Aku Visala totesi tekoälyn etiikkaa käsitelleessä luennossaan.

Dosentti Aku Visala luennoi tekoälyn etiikasta. Kuva: Harri Turunen

Ihmisen älykkyys on sosiaalista, emotionaalista ja moraalista. Ihminen käyttää mielen eri järjestelmiä erilaisten ongelmien ratkaisemiseen.

Älykkyys edellyttää myös kehoa ja kieltä.
‒ Ihmismieli on automaattisten toimintojen ja tietoisten toimintojen yhteispeliä, Visala totesi.

Tekoälyä kehittäessään ihminen joutuu pohtimaan, millainen on ihanteellinen ihminen. Kristillisen näkemyksen mukaan ihmisen ideaali on ruumiillistunut Jeesuksessa.
‒ Häntä ei leimaa ensisijaisesti superälykkyys, vaan viisaus, rakkaus, myötätunto ja uhrautuminen. Näissä tekoäly ei pärjää.

Visalan mielestä teologien tulisi tuoda tekoälykeskusteluun mukaan kysymys ihmisyyden ideaalista.
‒ Teknologia ei ole moraalisesti, filosofisesti eikä uskonnollisesti neutraalia. Teknologia ei saa muuttaa meidän päämääriämme, vaan teknologian on palveltava niitä, Aku Visala kiteytti.

Kenellä on oikeus elää?

Kansanedustaja, lääketieteen lisensiaatti Päivi Räsänen nosti lääketieteen etiikkaa käsittelevässä puheessaan esille perinnöllisten sairauksien kantajien oikeuden elämään.
‒ Heidän ihmisarvonsa on täsmälleen sama kuin jokaisen terveen ihmisen. Lapsen syntymään liittyy aina sairauden ja vamman riski. Sairauksien ja vammaisuuden ehkäiseminen ja parantaminen on lääketieteen ydintarkoitus, ei sairaan tai vammaisen yksilön elämän lopettaminen.

Kansanedustaja Päivi Räsänen luennoi lääketieteen ajankohtaisista kysymyksistä. Kuva: Harri Turunen

Räsäsen mielestä jokaisen ihmisen luovuttamaton arvo perustuu siihen, että Jumala on luonut ihmisen omaksi kuvakseen.

Räsänen lainasi kuuluisaa ajatusta kirkkoisä Augustinukselta: ”Sinä olet luonut meidät itseäsi varten, ja sydämemme on levoton, kunnes se löytää levon sinussa.”

Joka kevät järjestettävän Apologiaforumin järjestävät Kansanlähetysopisto ja OPKO. Tapahtuma kokosi noin 150 osallistujaa.

Danielle Miettinen

Lahjoita tähän työhön:


Ilkka Sormunen ja Pirjo Jokiniemi kuuluvat Pohjois-Savossa toimivaan Kansanlähetyksen vankilaryhmään. Vankiloissa tehtävää hengellistä työtä organisoivat vankilapastorit. Osa tätä työtä ovat

Vangit eivät pelota

Ilkka Sormunen ja Pirjo Jokiniemi kuuluvat Pohjois-Savossa toimivaan Kansanlähetyksen vankilaryhmään. Vankiloissa tehtävää hengellistä työtä organisoivat vankilapastorit. Osa tätä työtä ovat eri ryhmien pitämät kokoukset ja vankilalähettien vierailut vankien luona. Pirjo Jokiniemi vetää vankilalähettinä Pohjois-Savon ryhmää, josta on vankilavierailuilla mukana kolmesta seitsemään henkeä.

”Ei ole pelkoja, tunnen vain rakkautta vankeja kohtaan”, Pirjo Jokiniemi kertoo, kun kysyn, pelottaako häntä kohdata rikoksiin syyllistyneitä ja niistä tuomittuja. Ilkka Sormunen toteaa, että tapaamiset vankilassa sujuvat rauhallisesti. Toisinaan vangeilla saattaa olla keskinäistä kahnausta, mutta vierailut ovat sujuneet turvallisesti.

Pirjo Jokiniemi löysi tiensä vankilatyöhön kuin vahingossa. Hän oli mukana vankilatyöryhmän kokoontumisessa ja siitä syntyi kiinnostus, joka sai hänet hankkimaan vankilalähetin koulutuksen. Ilkka Sormunen on kokeillut monenlaista vapaaehtoistyötä, ja vankilatyö tuntui olevan luonnollinen työmuoto hänelle. Hän kokee menneisyytensä  kokemusten auttavan vankien kohtaamisessa. Monella vangilla on taustalla runsasta päihteidenkäyttöä.

Pirjo Jokiniemi haastaa rukoilemaan sekä vankiloissa työskentelevien että  vapausrangaistustaan kärsivien ihmisten puolesta. Vangit tarvitsevat rakkaudellista kohtaamista.  Yksi aihe on ylitse muiden: ”Rukoilkaa, että vangit saisivat löytää Jeesuksen omakohtaisena Vapahtajana. Se on tie kaikkeen hyvään ja kaikkeen parempaan.”

Myös vankien perheet tulisi ympäröidä rukouksella. Monella vangilla on perhe, joka elää kaikessa mukana. Monilla usko kestävään tulevaisuuteen horjuu rikosten uusiutumisten pelossa.

Savon-Sanomien artikkelissa 5.5.2018 Sukevan vankilan erityisohjaaja Eeva Rossi toteaa: ”Jos palaa vanhoihin piireihinsä ilman uutta elämänsisältöä ja omaa motivaatiota muutokseen, rikosten uusiminen on aito uhka.”

Hengellinen vankilatyö, usko Jeesukseen Kristukseen, tuo uuden sisällön elämään ja saa motivoitumaan muutokseen. Tästä on monia todistuksia vankilassa.

Kuuntele tästä Pirjon ja Ilkan haastattelu Raamattuavain Extrassa 19.5.2018

Veijo Olli
kirjoittaja toimii Kansanlähetyksen radio- ja televisiotyön koordinaattorina.

Raamatunkäännöstyö liittyy Israeliin kuin mantelipuun juuret maahan. Elävillä juurillaan puu kasvattaa kukintoja vaikka lumimyrskyssä, ja käännöstyö tuottaa parhaan käännöksen kansalle,

Mantelipuun kukka on Raamatun luotettavuuden ja merkityksen vertauskuva. Kuva: Heidi Tohmola

Mantelipuun oksat puhuvat

Raamatunkäännöstyö liittyy Israeliin kuin mantelipuun juuret maahan. Elävillä juurillaan puu kasvattaa kukintoja vaikka lumimyrskyssä, ja käännöstyö tuottaa parhaan käännöksen kansalle, jos Israel on kääntäjälle tuttu.

Vanhan testamentin alkukieli on pääosin heprea. Tällä hetkellä koko Raamattu on käännetty noin 674 kielelle, mutta osalle näistä kielistä se on käännetty jostain muusta kielestä kuin heprean alkukielestä, eli nämä Raamatut ovat käännöksen käännöksiä. Raamatun heprealaisten juurien opiskelu onkin monille kääntäjille suurena apuna, kun he haluavat parhaan mahdollisen käännöksen äidinkielelleen. Jerusalem on raamatunkääntäjän unelmalomakohde.

Moni kevättalvella Israelissa vieraileva matkailija ihmettelee Jerusalemin mantelipuita. Joskus kaupungissa on jopa lunta kukinnan aikaan. Miten puu voi kukkia keskellä vuoden kylmintä aikaa? Lumihankea vasten kukkiva puu näyttää järjenvastaiselta, kun Suomessa olemme tottuneet kukkiviin puihin lähinnä vehreän kesän kynnyksellä.

Mantelipuu on ollut Israelissa yksi lempikuvauskohteistani. Mantelipuun kukkien kuvia olenkin käyttänyt paljon graafisessa työssä. Puita enemmän ihmettelin kuitenkin vuosia sitten erästä Jeremian kirjan kohtaa. Se kertoo juuri mantelipuusta ja Jumalan valvomisesta sanansa suhteen:

Minulle tuli tämä Herran sana: ”Mitä sinä näet, Jeremia?” Minä vastasin: ”Minä näen mantelipuun oksan.” Herra sanoi minulle: ”Sinä olet nähnyt oikein; sillä minä valvon sanaani toteuttaakseni sen.” (Jer. 1:11–12)

Pohdin, mitä ihmeen tekemistä puun kukalla on sanan ja valvomisen kanssa. Onko tämä Vanhan testamentin mystistä runoutta, jolla ei tarvitse olla merkitystä omaan arkeen? Vai onko heprean alkukielellä jotain opetettavaa meillekin?

Kun eräs Jerusalemissa matkaileva raamatunkääntäjä avasi asiaa heprean kautta, asia selkeni uudella tavalla. Tuo sana ’mantelipuu’ on nimittäin hepreaksi šaked ja muistuttaa sanaa šoked, ’valvoa’. Sanojen samankaltaisuuden kautta Jumala avasi Jeremialle, omalle profeetalleen, Raamatun luotettavuutta ja merkitystä. Joskus emme näe asioiden vertauskuvallisuutta ja sanomaa ennen kuin asia väännetään rautalangasta – tai mantelipuun oksasta.

Vaikka emme tiedä, mihin vuodenaikaan Jeremia mantelipuuta tarkkaili, olisi jotenkin uskottavaa, että sitä eritysesti katseltaisiin juuri silloin, kun se erottuu täysin muusta ympäristöstä. Eihän sitä muulloin aina edes erota mantelipuuksi.

Silloin kun mikään muu ei elä, Jumalan sana elää. Sen toteutumista valvotaan maailman korkeimmalla auktoriteetilla. Koko mantelipuu oksineen ja kukkineenkin symboloi Jumalan lupauksien varmaa toteutumista. Ei tule niin kylmää maailman-aikaa tai poliittista myrskyä, joka mitätöisi Jumalan sanan ja lupaukset meillekin. Eikä ole sellaista kieltä, jonka raamatunkäännös eläisi ilman heprean kielen juuria.

Koko Raamatun maa on täynnä sisältöä, jota raamatunkäännöstyö tarvitsee työnsä tueksi. Israel on kuin luokkahuone, jossa on omat opintoviikkonsa raamatunkääntä-jille – mutta myös meille muille. Kun olen tehnyt lapsityömateriaalia, olen saanut paljon virikettä heprean kielestä.

Lapset eivät työskentele raamatunkääntäjinä, mutta heistä voi tulla sellaisia tulevaisuudessa. Työ on kesken. Maailmassa on edelleen enemmän niitä kieliä, joilla ei ole omakielistä Raamattua, kuin niitä joilla on.

Kun lapsille kerrotaan uskomme heprealaisista juurista ja Israelin historiasta ja raamatunaikaisesta kulttuurista, sen varmemmin Jumalan sanan merkitys säilyy tuleville sukupolville alkuperäisenä ja arvovaltaisena elämän ohjeena.

Heidi Tohmola
kirjoittaja on taittanut ja toimittanut Jerusalemissa toimivan Caspari-keskuksen lapsityömateriaalia. Hän kääntää parhaillaan tätä materiaalia suomeksi.

Kansanlähetys kokoaa parhaillaan varoja raamatunkäännöstyölle.
Tutustu ja tule mukaan työhön tästä.

 

 

 

Muslimien ramadan-paastokuukausi alkoi tänä vuonna toukokuun 15. päivä. Useimmat maailman 1,8 miljardista muslimista sitoutuvat paastoamaan päivisin ramadanin aikana. Tämä antaa

Jälleen saamme tämän oppaan äärellä yhteisesti rukoilla ja olla mukana meidän aikamme suuressa herätyksessä, kirjoittaa Timo Keskitalo rukousoppaan esipuheessa.

Rukouskehotus muslimimaailman puolesta

Muslimien ramadan-paastokuukausi alkoi tänä vuonna toukokuun 15. päivä. Useimmat maailman 1,8 miljardista muslimista sitoutuvat paastoamaan päivisin ramadanin aikana. Tämä antaa kristityille mahdollisuuden rukoilla, että Jumala koskettaisi paastokuukautta viettävien elämää.

Suomen lähetysneuvosto ja Suomen Evankelinen Allianssi ovat julkaisseet rukouskalenterin muslimimaailman puolesta. Kalenterissa on kaksi osiota. 30 päivää rukousta -osassa on aihe jokaiselle ramadan-kuukauden päivälle. Perjantairukous-otsakkeen alla on suomalaisten lähetysjärjestöjen esittelemiä rukousaiheita ajalle 15. kesäkuuta 2018 – 26. huhtikuuta 2019.

Suomen lähetysneuvoston puheenjohtaja Timo Keskitalo kirjoittaa rukousoppaan esipuheessa ajatuksistaan maahanmuuttovirran iskiessä Eurooppaan kolme vuotta sitten. Hän arveli silloin, että lähetystyöllä olisi puoli vuotta aikaa uusien maahanmuuttajien keskuudessa. Sen jälkeen yhteisö sulkeutuisi. Hänen yllätyksekseen näin ei kuitenkaan käynyt, vaan avoimuus on jatkunut.

Keskitalo toteaa, että seurakunnissa käy edelleen jo monta vuotta Suomessa asuneita maahanmuuttajia. Monet heistä ovat juurtuneet kristilliseen uskoon ja tuovat ystäviään ja tuttaviaankin seurakunnan toimintaan. Se kertoo Keskitalon mukaan siitä, että monien pelkäämän turvapaikkakeinottelun taustalta on paljastunut aitoa hengellistä herätystä.

– Avainasemassa tässä kehityksessä on sinun rukouksesi muslimien puolesta. Jälleen saamme tämän oppaan äärellä yhteisesti rukoilla ja olla mukana meidän aikamme suuressa herätyksessä. Olemme etuoikeutettuja, kun saamme elää tällaisena aikana ja nähdä tämän kaiken tapahtuvan silmiemme edessä.

Kalenteria julkaisevat Suomen Evankelinen Allianssi, SEA, ja Suomen Lähetysneuvosto, SLN. Sen on kustantanut International Evangelical Church.

Kalenteria voi tilata Kansanlähetyksen keskustoimistolta Ryttylästä, puh. 019 77920, keskus@sekl.fi. Voit myös kysyä sitä Kansanlähetyksen paikallisesta piirijärjestöstä.

Kalenteri on ilmainen.

Lahjoita tähän työhön:


Joh. 17:18–23, Saarna © Gerson Mgaya 13.5.2018, Nurmes. Tiivistelmä AL Niin kuin sinä lähetit minut maailmaan, niin olen minäkin lähettänyt

Pohjois-Karjalan Ev.lut. Kansanlähetyksen piirijohtaja Gerson Mgaya saarnasi viime pyhänä Nurmeksen kirkossa yhteydestä. Tässä artikkelissa on lyhennelmä hänen opetuksestaan. Maalaus: Minna Katajamäki

Jotta he olisivat yhtä

Joh. 17:18–23, Saarna © Gerson Mgaya 13.5.2018, Nurmes. Tiivistelmä AL

Niin kuin sinä lähetit minut maailmaan, niin olen minäkin lähettänyt heidät. Minä pyhitän itseni uhriksi heidän tähtensä, että heistäkin tulisi totuuden pyhittämiä.  Minä en rukoile vain heidän puolestaan, vaan myös niiden puolesta, jotka heidän todistuksensa tähden uskovat minuun.  Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut. Sen kirkkauden, jonka sinä olet antanut minulle, olen minä antanut heille, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä.  Kun minä olen heissä ja sinä olet minussa, he ovat täydellisesti yhtä, ja silloin maailma ymmärtää, että sinä olet lähettänyt minut ja että olet rakastanut heitä niin kuin olet rakastanut minua. (1992 käännös)

Raamatun mukaan on olemassa kahdenlaista ykseyttä. Efesolaiskirjeessä (4:3) Paavali sanoo: “Pyrkikää rauhan sitein säilyttämään Hengen luoma ykseys.”  Hengen luoma ykseys on siis jo olemassa. Voimme joko säilyttää se tai tuhota sen.

Kun meistä tulee kristittyjä, löydämme uskovien yhteisön, jonka Henki on perustanut. Sen lisäksi, että Henki yhdistää eri puolilta tulevat uskovat yhteen, se yhdistää myös eri aikakausien uskovat.

Kun uskomme Jeesukseen Kristukseen, Henki liittää meidät Kristuksen ruumiiseen ja meistä tulee yhtä apostolien ja muiden uskovien kanssa, jotka tunnustivat Jeesuksen Herrakseen.  Henki on tuonut meidät yhteen, ja olemme yhtä Kristuksessa.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että olemme samanlaisia tai että teemme samoja asioita samalla tavalla. Mielipiteemme, ymmärryksemme tai tapamme tehdä asioita voivat olla täysin erilaisia, mutta Henki antaa meille ykseyden. Se on ykseyttä moninaisuudessa tai erilaisuudessa. Meidän on helpompi ymmärtää toisiamme ja hyväksyä toisemme, kun muistamme, että Kristus on kuollut meidän kaikkien puolesta.

Tämä on kuitenkin vain yksi osa ykseyttä.  On olemassa myös toinen ykseys, joka on riippuvainen tästä. Paavali puhuu siitä Efesolaiskirjeessä (4:13). Ensimmäiseksi hän puhuu seurakunnan paimenista ja opettajista, jotka varustavat pyhät palvelutyöhön. Ja sitten hän lisää: “… kunnes me kaikki sitten pääsemme yhteen ja samaan uskoon ja Jumalan Pojan tuntemiseen ja niin saavutamme aikuisuuden, Kristuksen täyteyttä vastaavan kypsyyden.”

Tämä uskon, tuntemisen ja ymmärryksen ykseys ei vielä ole todellisuutta. Se ykseys tulee, kun kasvamme Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa.  Ensimmäinen ykseys on Hengen luoma ykseys, ja on tarkoitettu, että me säilytämme sen ykseyden. Tämä toinen ykseys syntyy, kun pysymme tuossa ensimmäisessä ykseydessä.  Tämä on ykseyttä ykseydessä.  Niin kauan kun toinen ykseys ei vielä ole totta, ensimmäinenkin ykseys helposti hajoaa.  Meidän on pidettävä huoli, että tästä toisesta ykseydestä tulee totta.

Kuten olemme nähneet, tämä ykseys muuttuu todeksi vain Kristuksen tuntemisen kautta.  Opimme tuntemaan Kristuksen kahdella tavalla: Kun luemme Jumalan sanaa ja kun elämme ja vaellamme Hengessä.

Jeesus rukoili, että meidät pyhitettäisiin totuudella eli sillä mitä luemme. Jumalan sana on totuus.  Mutta Jeesus ei kertonut, kuinka tämä totuus pyhittää meidät.

Hyvät ystävät, maailma on pahuuden vallassa. Me uskovatkaan emme ole sen vaikutuspiirin ulkopuolella. Maailma varastaa huomiomme ja vie sen pois Jumalasta aina siinä määrin, että useimmiten löydämme itsemme kiireisinä muiden asioiden parista.  Kun emme etsi Jumalan tahtoa elämäämme, löydämme itsemme tekemästä, mitä maailmakin tekee. Emme eroa mitenkään niistä ihmisistä, jotka eivät usko Jeesukseen.

Meidän täytyy tietoisesti etsiä Jumalan tahtoa. Jumalan tahto kertoo meille, mistä Jumala pitää ja mitä hän vihaa.  Jumalan tahto kertoo meille, kuinka voimme elää ja vaeltaa jatkuvasti Jumalan kanssa.  Olemme turvassa, kun vaellamme Jumalan kanssa: Hän varjelee meitä.  Mutta mistä tuo Jumalan tahto löytyy?  Se löytyy hänen sanastaan, Raamatusta.

Kun olemme kuuliaisia sanalle, silmämme avataan näkemään, mitä Jumala on valmistanut meitä varten. Opetuslapset, joiden Jeesus käski odottaa Isän lupauksen täyttymistä, olivat kuuliaisia, ja oikealla hetkellä he näkivät Jumalan antavan heille voimaa ja lohdutusta Hengen kautta.

Me palvelemme samaa Jumalaa. Kirjoituksissa sanotaan, että Jumala ei muutu.  Siellä myös sanotaan, että Jumalan voima ei koskaan tuota pettymystä, se on aina sama. Jos Jumalan sana oli totta apostoleille, pitäisi sen olla totta myös meille. Jos Jumalan sana pyhitti apostolit, se pyhittää myös meidät. Mutta jotta se pyhittäisi meidät, meidän vastauksemme, meidän reaktiomme lukemisen jälkeen, täytyy olla samanlainen kuin apostoleilla. Apostolit tottelivat Jumalaa, ja he näkivät Jeesuksen sanojen käyvän toteen.

Jeesus rukoili ykseyttä. Ainoa tapa, miten voimme olla yhtä niiden kanssa, jotka kuolivat lähes kaksituhatta vuotta sitten, on tehdä, mitä he tekivät. He kuulivat Jumalan sanan ja olivat kuuliaisia sille.  Helluntai muistuttaa meitä Jumalan uskollisuuden lisäksi myös apostolien kuuliaisuudesta.

Jeesus toivoo, että meistä tulee yhtä apostolien kanssa, niin että säteilemme samanlaista uskoa ja Jeesuksen tuntemista. Tämän yhteyden saavutamme olemalla kuuliaisia Jumalan sanalle. Elämä Hengessä ja Hengen kanssa on juuri sitä elämää, jota Jeesus tuli tuomaan meille. Kutsukaamme Jumala elämään kanssamme Hengessä.

Gerson Mgaya
Kirjoittaja toimii Pohjois-Karjalan Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen piirijohtajana.

Lahjoita tähän työhön:


 

 

 

Nemadong, Somba-Siawari, Papua-Uusi-Guinea: ”Saan usein kuulla kyliemme vanhusten toivovan, että he ehtisivät nähdä kokonaisen Raamatun omalla äidinkielellään ennen kuolemaansa. En

Nemadong on mukana kääntämässä Vanhaa testamenttia somba-siawarin kielelle. Kuva: Maria Vuorma

Raamattu rakkaaksi!

Nemadong, Somba-Siawari, Papua-Uusi-Guinea:
”Saan usein kuulla kyliemme vanhusten toivovan, että he ehtisivät nähdä kokonaisen Raamatun omalla äidinkielellään ennen kuolemaansa. En tiedä, kuinka kauan kestää vielä, ennen kuin meillä on kokonainen oma Raamattu. Rukoilethan meidän puolestamme.”

Nema on voinut lukea Uutta testamenttia  äidinkielellään vuodesta 1992 lähtien, ja nyt hän on itse mukana Vanhan testamentin kirjojen kääntämisessä.

Nemadongin heimon somba-siawarin kieliryhmän lapsia pääsiäisjuhlissa Papua-Uudessa-Guineassa. Heidän äidinkielelleen on jo käännetty Uusi testamentti, ja Vanhaa testamenttia ollaan parhaillaan kääntämässä. Kuva: Maria Vuorma

Yli puolelle maailman kielistä ei ole vielä käännetty yhtään Raamatun kirjaa. Näitä kieliä puhuu yhteensä 209 miljoonaa ihmistä, jotka eivät siis voi lainkaan lukea Raamattua omalla kielellään. Lisäksi monille on käännetty siitä vasta osia.

Auta kääntämään heille Raamattua lahjoittamalla Kansanlähetyksen kevätkeräykseen! Tuellasi yhä useampi ihminen voi saada Raamatun äidinkielelleen.

Kerätyt varat käytetään Raamatun kääntämiseen kuudelle kielelle Etiopiassa, Venäjällä, Papua-Uudessa-Guineassa ja muualla Aasiassa sekä muiden raamatunkäännöshankkeiden tukemiseen.

Lahjoitukset tämän sivun kautta tai:

  • FI83 2070 1800 0283 25
  • Viite: 79002
  • Saaja: Suomen Ev.lut. Kansanlähetys

Kiitos, että olet mukana!

Lue lisää Kansanlähetyksen raamatunkäännöstyöstä.