Avainsana-arkisto: Etusivu

Pyysin maanantaina Lasnamäen seurakunnan vapaaehtoisen Aiven mukaani etsimään haastateltavia tätä palstaa varten. Aive oli toiminut venäjänkielen tulkkina myös kelloseppä Igoria

Nuori perheenäiti Ani viihtyy Lasnamäellä.

Minu Lasnamäe osa 11/12

Pyysin maanantaina Lasnamäen seurakunnan vapaaehtoisen Aiven mukaani etsimään haastateltavia tätä palstaa varten. Aive oli toiminut venäjänkielen tulkkina myös kelloseppä Igoria haastatellessani. Tapasimme sovittuun aikaan ortodoksikirkon parkkipaikalla, ja lähdimme siitä jalan kohti uutta Loopealsen lähiötä kirkon vieressä.

Oli keskipäivä ja mereltä puhalsi kylmä tuuli. Aive lähestyi rohkeasti ensimmäistä vastaantulijaa. Hän oli nuori äiti Ani, joka yritti saada noin puolivuotiasta tytärtään nukahtamaan vaunussa jättääkseen lapsen sitten kaupunkireissun ajaksi isoäidin hoiviin. Ani suostui haastatteluun. Keskustelukielenä vaihtelivat venäjä, englanti ja viro, kun kiersimme jutustellen yhdessä kirkon ympäri. Isoäiti jatkoi vaunujen työntelyä ja me saattelimme Anin linja-autopysäkille keskustaan menevään bussiin.

”Olen kotoisin Itä-Virosta ja tulin Tallinnaan opiskelemaan noin seitsemän vuotta sitten. Tutustuin yliopistossa nykyiseen mieheeni, joka oli saapunut Tšekistä Erasmus-ohjelman kautta opiskelijavaihtoon Viroon. Kun hän sitten muutti Englantiin, suostuin muuttamaan mukana, vaikka olin itse haaveillut vaihto-opiskeluista Saksassa. Asuimme Englannissa neljä vuotta, ja sen jälkeen palasimme tänne Lasnamäelle.

Siskoni asuu yhdessä noista kirkon vieressä olevista uusista taloista. Meidän kotimme on myös tällä Lasnamäen merenpuoleisella reunalla, mutta pari kilometriä taaempana, Läänemeren tiellä. Äiti asuu edelleen Itä-Virossa, mutta on parhaillaan meillä kylässä ja auttaa lapsen hoidossa.

Keskustelukieli vaihtuu sujuvasti venäjästä englanniksi ja lopulta viroksi.

Viihdyn Lasnamäellä ja pidän erityisesti tästä merenpuoleisesta alueesta. Täältä on hienot maisemat merelle, hyvät kulkuyhteydet keskustaan sekä lyhyt matka Piritalle, joka on oma lempipaikkani näillä main. Kauppa-asiat hoidamme yleensä suuressa Lasnamäe Centrum -ostoskeskuksessa Laagna tien varressa tai Läänemeren Selverissä. Muualla päin Lasnamäkea ei tule useinkaan liikuttua.

Tiemme eroavat linja-autopysäkillä, kun Ani nousee keskustan suuntaan vievään bussiin ja muita matkalaisia poistuu kotipysäkillä.

Äidinkieleni on venäjä, kotikieli enganti. Viron kielen puhumista vähän arastelen, harvoin tulee harjoiteltua. Kotiseudullani Itä-Virossa pienessä Ahtmen kunnassa ei ole juurikaan tarjolla työ- tai opiskelupaikkoja tai harrastusmahdollisuuksia nuorille; siksi itsekin tulin aikoinaan Tallinnaan. Ihan hienoa, että täällä on nyt myös tämä kirkko. Olen siellä itsekin joskus käynyt. Siskon kanssa olen pannut merkille, että kirkossa käy sunnuntaisin paljon ihmisiä, etenkin suurempina juhlapyhinä. Varsinkin vanhempi väki tuntuu nauttivan siitä, että pääsee kirkkoon täällä Lasnamäellä. Siskoakaan ei ole kirkon läheisyys ja kirkonkellojen soitto häirinnyt!”

Loopealsen lähiön muodostavat hiljattain rakennetut yksityisen sektorin talot…

Paljon muustakin voisi vielä puhella, mutta linja-auto saapuu ja on aika sanoa hyvästit. Ani kiipeää muiden keskustaan matkaavien kanssa kyytiin, toiset astuvat ulos kotipysäkillä. Teemme vielä Aiven kanssa lyhyen kävelykierroksen tutustuen Loopealsen uusiin kerrostalokortteleihin. Alueella on helposti havaittavissa kaksi osaa. Meren puolella kaksi korttelia valkoiseksi maalattuja yksityisen sektorin rakentamia taloja lasitettuine parvekkeineen.

.. ja niiden takana kaupungin vuokratalokorttelit.

Niiden takana kaksi korttelia parvekkeettomia kaupungin vuokrataloja, joiden julkisivusta osa on paljasta betonia. Lähin ruokakauppa on muutaman sadan metrin päässä Katlerin lähiössä. Omaa päiväkotia alueella ei vielä ole, vaikka suuri osa asukkaista tuntuu olevan lapsiperheitä. Mikäli kaupungin suunnitelmat toteutuvat, kohoaa Loopealsen länsipuolelle lähivuosina uusi suursairaala.

Teksti ja kuvat: Kirsti Malmi

Minu Lasnamäe 1/12, Kirsti Malmi
Minu Lasnamäe 2/12, Kirsti Malmi
Minu Lasnamäe 3/12, Kirsti Malmi
Minu Lasnamäe 4/12, Kirsti Malmi
Minu Lasnamäe 5/12, Kirsti Malmi
Minu Lasnamäe 6/12, Kirsti Malmi
Minu Lasnamäe 7/12, Kirsti Malmi
Minu Lasnamäe 8/12, Kirsti Malmi
Minu Lasnamäe 9/12, Kirsti Malmi
Minu Lasnamäe 10/12, Kirsti Malmi

Kirsti Malmi on Kansanlähetyksen lähetti Virossa. Voit tutustua häneen ja tilata uutiskirjeen tästä linkistä.

Lue lisää Kansanlähetyksen työstä Virossa.

Kansanlähetyksen talvikeräys 2017 kohdistuu lähetystyöhön Virossa teemalla ”Algamas on midagi uut”. Keräämme varoja seurakuntaa perustavan työn mahdollistamiseksi Tallinnan Lasnamäellä. Lahjoita sinäkin toivoa ja evankeliumin mahdollisuus Viroon:

Lahjoita tähän työhön:


Olen ensimmäisellä työaluevierailulla Japanissa. Tällaisiin tilanteisiin tulen avoimin mielin. Pyrin perehtymään asiakokonaisuuksiin etukäteen riittävästi, mutta pidätän itselläni mahdollisuuden muodostaa ja

Apulaislähetysjohtaja Teijo Peltola osallistui työaluevierailullaan Japanin ev. lut. kirkon kirkolliskokoukseen. Kuvassa vasemmalla tuleva lähetystyöntekijä Asta Vuorinen ja keskellä työalueen esimies Lauri Palmu.

Ystävät viipyvät keskenään

Olen ensimmäisellä työaluevierailulla Japanissa. Tällaisiin tilanteisiin tulen avoimin mielin. Pyrin perehtymään asiakokonaisuuksiin etukäteen riittävästi, mutta pidätän itselläni mahdollisuuden muodostaa ja muuttaa käsityksiäni rauhassa myöhemminkin. Ajattelen, että näin toimiessani minulla on pitkällä tähtäimellä enemmän annettavaa Kansanlähetyksen ja yhteistyökumppaneidemme työlle.

Apulaislähetysjohtaja Teijo Peltola on ensimmäistä kertaa työaluevierailulla Japanissa. Tiiviiseen ohjelmaan sisältyy muun muassa neuvotteluja Länsi-Japanin evankelisluterilaisen kirkon (LJELK) johdon kanssa.

Ensimmäinen päivä Japanissa taittuu iltaan. Työalueen esimies Lauri Palmu on hyvissä ajoin etukäteen laatinut monipuolisen ohjelman yhdessä työtovereidensa kanssa. Tapaan viikon aikana kaikki lähetystyöntekijämme, osallistun Länsi-Japanin ev. lut. kirkon kirkolliskokoukseen ja neuvottelemme kirkon johdon kanssa. Työalueen vuosikokouksessa keskitymme lähetystyöntekijöidemme ja Kansanlähetyksen asioihin Japanissa ja Suomessa. Arni Hukari oli Laurin kanssa lentokentällä vastassa, ja suuntasimme kohti Awajin pappilaa.

Kansanlähetyksen Japanin lähetystyöntekijöitä kirkolliskokouksessa. Kuvassa edessä vasemmalta Daniel Nummela, Ulla Pendolin ja Asako Palmu sekä japanilaisia kirkolliskokouksedustajia.

Illalla kauniin kirkon seurakuntasaliin kokoontuu raamattukeskustelupiiri. Väkeä saapuu hiljalleen. Keittiössä valmistellaan ateriaa. Nyyttäriperiaatteella valmistettu ateria on monipuolinen. Käymme yhteisen pöydän ja iltaruuan ääreen.
Paikalla on viitisentoista osallistujaa. Käytän mahdollisuutta hyväkseni ja sovimme, että keskustelemme seuraavan päivän saarnatekstistä. Sen aiheena on paastonajan teksti, Jeesuksen ja Pietarin vuoropuhelu:

”Jeesus alkoi puhua opetuslapsilleen, että hänen oli mentävä Jerusalemiin ja kärsittävä paljon kansan vanhimpien, ylipappien ja lainopettajien käsissä. Hänet surmattaisiin, mutta kolmantena päivänä hän nousisi kuolleista.
Pietari veti hänet erilleen ja alkoi nuhdella häntä: ”Jumala varjelkoon! Sitä ei saa tapahtua sinulle, Herra!” Mutta hän kääntyi pois ja sanoi Pietarille: ”Väisty tieltäni, Saatana! Sinä tahdot saada minut lankeamaan. Sinun ajatuksesi eivät ole Jumalasta, vaan ihmisestä!” (Matt. 16: 21–23)

Teksti on raju ja lähestymme sitä kolmella avoimella kysymyksellä.
Mistä me ihmiset kannamme elämässämme yleensä eniten huolta? Pienissä ryhmissä pohdimme kysymystä ja huomaamme, että samanlaiset huolet yhdistävät meitä kaikkialla maailmassa – myös Suomessa ja Japanissa – oma ja läheisten terveys ja hyvinvointi, perheen toimeentulo, lasten tulevaisuus ja ikääntyvien vanhempien pärjääminen ja tilanne. Asetumme Pietarin rinnalle ja ymmärrämme häntä. Pietari tahtoi hyvää ystävälleen, kun ei voinut vielä ymmärtää Jeesuksen puhetta.

Raamattukeskusteluillassa on mukana seurakunnan jäseniä, jotka ovat työelämässä johtavassa asemassa. Siirrymme seuraavaan kysymykseen: Minkä varassa yritykset ja yhteisöt tekevät tulevaisuudensuunnitelmiaan? Ennakko-olettamusten, toteamme.

Jos suunnittelemme tulevaisuutta oikeiden ennakko-olettamusten varassa, teemme todennäköisesti oikeita johtopäätöksiä – myös tulevaisuuden suhteen. Jos ennakko-olettamuksemme ovat virheellisiä, teemme todennäköisesti virheellisiä johtopäätöksiä myös tulevaisuuden suhteen.

Asetumme Pietarin ja muiden opetuslasten rinnalle. Ymmärrämme, että Jeesuksen puhe tulevasta kärsimyksestään, kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan oli jotain aivan muuta kuin he olivat olettaneet.

Kolmas kysymys kokoaa keskustelun. Miksi Jeesus siis tuli ja mihin häntä tarvitaan? Olemme asian ytimessä – suomalainen tai japanilainen, menestynyt yrittäjä tai kotirouva, etsijä tai kristitty. Asetumme Pietarin rinnalle ja kysymme omia ennakko-olettamuksiamme. Eri kulmista lähestymme kysymystä ja ymmärrämme, että nyt ei puhuta uskonnosta vaan uskosta. Jeesus tuli sovittaakseen syntimme ja avatakseen särkyneen yhteyden Isän kotiin. Jeesus tuli, että särkynyt ystävyys ihmisen ja Jumalan ja myös meidän ihmisten kesken korjautuu.

Seuraavan päivän saarnan aiheet ovat koossa. Minulla painaa kymmenen tunnin lento Suomesta ja siirryn yläkerran pappilaan ja unten maille. Ilta on jo pitkällä. Puheensorina jatkuu pitkään. Ystävät viipyvät keskenään.

Teijo Peltola
Kansanlähetyksen apulaislähetysjohtaja

Tallenna

Lahjoita tähän työhön:


Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Kirkkokansan Raamattupäivän iltapäivässä kirkkoherrat Teemu Laajasalo ja Keijo Rainerma sekä pastori Jukka Jämsén julkaisivat omat teesinsä tähän päivään. Jukka Jämsén

Teesejä, kyyneleitä ja avioliitto-opetusta Kirkkokansan Raamattupäivässä

Kirkkokansan Raamattupäivän iltapäivässä kirkkoherrat Teemu Laajasalo ja Keijo Rainerma sekä pastori Jukka Jämsén julkaisivat omat teesinsä tähän päivään.

Jukka Jämsén otti teeseihinsä mallia kasvavista kirkoista: ”Ensimmäinen teesi on, että olisi uudistettava oikeasti seurakunnan toimintaa, otettava esimerkkiä kasvavista kirkoista ja elettävä samaan tapaan. Toinen teesi on, että kristityn ei tule pohtia yksinään monimutkaisia asioita, vaan tehtävä yksinkertaisia asioita yhdessä. Kolmas ja ehkä tärkein teeseistä on, että elämän tarkoitus on Kristuksen Jeesuksen läsnäolo. Jo nyt tarvitsemme Kristuksen läsnäoloon luottamista, tarvitsemme yhteisöllistä luottamusta kolmiyhteiseen Jumalaan.” Jämsén painotti myös ihmisten tavoittamista: ”Haluaisin, että jokainen meistä uskaltaisi kysyä joltakulta: saanko rukoilla puolestasi?”


Teemu Laajasalo pyysi puheenvuoronsa alkuun aikaa synnintunnustukseen. Hän halusi selventää, miksi Kirkkokansan Raamattupäivää vietetään tällä kertaa Finlandia-talossa Kallion kirkon sijaan: ”Oli aika raskas askel, kun tulin. Toisaalta on hienoa olla Finlandia-talossa Suomen juhlavuonna, mutta onhan tämä surkea juttu. Syy, minkä takia olemme täällä, on se, että avioliittokysymys on ollut Kallion seurakunnassa erityisen herkkä.” Laajasalo totesi, että objektiivisesti katsottuna tapahtuman siirtäminen oli oikea arvio, jotta hyvä ja tärkeä yhteistyö voisi jatkua.

Hänen teesinsä perustuivat Matteuksen evankeliumin kymmenenteen lukuun. ”Ensimmäinen teesini on ’Minä lähetän teidät’. Kristus lähettää meidät, ei joku muu. Toinen teesini on ’kuin lampaat susien keskelle’. Meitä ei lähetetä sisäpiirien keskelle, vaan meidän tulisi mennä sinne, minne on kaikista vaikein mennä. Kolmas teesini on ’olkaa viisaat kuin käärmeet ja viattomat kuin kyyhkyset’. Meitä ei lähetetä uhriksi, vaan Kristus on uhri. Meidän tulee käyttää Jumalan antamaa lahjaa: viisautta. Meidän tulisi käyttää oveluutta evankeliumin kunniaksi.”

Keijo Rainerman kolme teesiä olivat rohkeus, uskollisuus ja iloinen erilaisuus. ”Rohkeus pitää esillä Raamattua, Jumalan Sanaa. Luopumuksen lisääntyessä on kristittyjen tehtävä olla uskollisia. Iloinen erilaisuus on se suola ja valo, joka kutsuu liittymään Jumalan kansaan.”

Kyyneleitä ja sanoja uskosta ja elämästä

Uskosta ja elämästä jakoivat Uusi Tie -lehden toimittaja Mari Turunen sekä laulaja, lauluntekijä Jippu. ”Jeesus, kivun lahjan sain. Nämä haavat sulta sain, Jeesus. Nämä haavat mä sain lahjaksi vain”, hän lauloi kosketetulle yleisölle.

Turunen kertoi tällä viikolla tapaamastaan naisesta Isik Ablasta, joka kasvoi radikaalissa, väkivaltaisessa islamilaisessa perheessä. Aikuisena hän muutti Yhdysvaltoihin, jossa hän kohtasi ensimmäistä kertaa elämässään persoonan, joka oli valmis rakastamaan häntä. Se oli huikea kokemus naiselle, joka ei ollut koskaan saanut kokea olevansa kenenkään silmissä arvostettu ja rakkauden arvoinen.

Turunen kertoi, että rukoillessaan Isik Abla koki Jeesuksen kysyvän häneltä niin kuin Pietarilta: ”Rakastatko sinä minua?” Hän vastasi omien sanojensa mukaan: ”Niin kuin vanha kunnon muslimi, minä vaikka kuolen sinun puolestasi”, kolme kertaa. Kolmannen kerran jälkeen hän koki Herran sanovan: ”Mitä, jos eläisit puolestani?” Kysymys oli Isik Ablalle vaikea, sillä hän ymmärsi, että hänen olisi mentävä sinne, minne ei ikinä haluaisi mennä, palattava muslimimaailmaan kertomaan Jeesuksesta. ”Nykyisin hän toimittaa ohjelmaa, joka nähdään 150 maassa. Tällaisia aseita Jeesus valitsee”, totesi Turunen.

”Eduskunta voi muuttaa avioliittolain, mutta ei luonnonlakeja eikä Jumalan sanaa.”

Finlandia-talon sali täyttyi ääriään myöten kansanedustaja Päivi Räsäsen ja rehtori Niilo Räsäsen odotetun puheen aikana.

”Yleisen ilmoituksen perusteella ymmärrämme, että ihmiskunta voi jatkua vain sen perusteella, että olemme miehiä ja naisia. Tämän ymmärtämiseen emme tarvitse Raamattua. Jokaisessa kulttuurissa on tietoisuus siitä, että avioliiton muodostaa kaksi sukupuolta. Jumalan luomistyön ja Jeesuksen opetuksen mukaisesti avioliiton muodostaa yksi nainen ja yksi mies. Tämä on myös Uuden testamentin apostolien johdonmukainen opetus”, Niilo Räsänen totesi.

Päivi Räsänen kertoi eduskunnan äänestyspäätöksellä sukupuolineutraaliksi muutetun avioliittolain muutoksen vaiheista: ”Hanketta edistettiin asteittain käyttäen tunnetarinoita ja kaapaten sanoja kiertoilmaisuiksi kuten tasa-arvoinen, sateenkaari tai rakkaus.” Hän totesi, että muutosta ei voi vähätellä todeten sen koskettavan vain marginaalista vähemmistöä: ”Sukupuolijärjestelmään perustuva ihmiskuva haastetaan laajalla rintamalla lähtien päiväkodeista ja koulusta.”

Hän sanoi, että taistelussa avioliitosta on pohjimmiltaan kysymys kristillisen uskon perustasta: luomisesta, lankeemuksesta ja lunastuksesta. ”Kristillisen avioliiton perusta on kirjoitettu Jumalan sanaan ja jokaiseen kromosomiimme.”

Räsäset halusivat myös rohkaista kristittyjä avioliittoasiassa.
”Nyt ei ole hiljaisuuden, mukavuusalueelle vetäytymisen tai yleiseen eetokseen sopeutumisen aika. Me tarvitsemme kirkossamme uskonpuhdistuksen, jossa palataan lain ja evankeliumin sanaan myös avioliiton kohdalla”, päätti Päivi Räsänen pariskunnan osuuden.

Ilta nuorille ja nuorille aikuisille

Kirkkokansan Raamattupäivä jatkuu ehtoollisella ja klo 18 alkavalla nuorten ja nuorten aikuisten ohjelmalla. Mukana ovat muun muassa Antti Koskenniemi ja Niko Ijäs, musiikissa Juhani ja MGtH, joka laulatti yleisöä myös aiemmin päivällä.

Kirkkokansan Raamattupäivän järjestävät viidenteen herätysliikkeeseen kuuluvat kirkolliset järjestöt Lähetysyhdistys Kylväjä, Suomen Ev.lut. Kansanlähetys, Suomen Raamattuopisto sekä Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetys.

Mikäli et päässyt paikan päälle, tapahtuman äänitteitä voi tilata.
Kirkkokansan Raamattupäivän ohjelmista nauhoitetaan Raimo Mäkelän, Marko Sagulinin sekä Päivi ja Niilo Räsäsen puheet sekä paneelikeskustelu, jossa ovat mukana kirkkoherrat Teemu Laajasalo ja Keijo Rainerma sekä pastori Jukka Jämsén. Nauhoitteita voi tiedustella Aku Lundströmiltä AL-Soundista, alsound@kolumbus.fi.

Lahjoitukset tämän artikkelin kohdalla on suunnattu evankelioimistyölle kotimaassa Kansanlähetyksen Suomi sydämellä -kampanjan kautta.

Tallenn

Lahjoita tähän työhön:


Tallenna

Tallenna

Kirkkokansan Raamattupäivä alkoi Finlandia-talossa viidesläisten herätysliikkeiden johtajien terveisillä ja rukouksella. Finlandia-taloon kokoontunut kirkkokansa kuunteli hievahvamatta järjestöjohtajien terveisiä. Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika

Kirkkokansan Raamattupäivä Finlandia-talossa alkoi järjestöjohtajien terveisillä ja rukouksella

Kirkkokansan Raamattupäivä alkoi Finlandia-talossa viidesläisten herätysliikkeiden johtajien terveisillä ja rukouksella. Finlandia-taloon kokoontunut kirkkokansa kuunteli hievahvamatta järjestöjohtajien terveisiä.

Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovinen sanoi, että viidesläiset herätysliikkeet haluavat olla kirkkokansaa ja toimia Suomen ev.lut. kirkon hyväksi. ”Parhaiten se tapahtuu opettamalla Jumalan sanaa. Joskus se tarkoittaa olemista muuallakin kuin kirkkosalissa, tällä kertaa juhlavassa Finlandia-talossa.”

Kylväjän lähetysjohtaja Pekka Mäkipää totesi, että on ilo juhlia yhteisiä juuria. ”Mieltä kuitenkin painaa. Yhteiskuntaa ja kirkkoa revitään voimallisesti irti juuriltaan. Monenko sukupolven ajaksi maasta tulee viljelykelvotonta? Millainen on se peltotilkku, jonka jätämme jälkipolville? Tehokkain tapa tuhota kansakuntia on katkaista niiden tietoisuus historiastaan.” Pekka Mäkipää kehotti etsimään Jumalan Sanaa, rukoilemaan ja lukemaan Raamattua, niin kuin Lutherkin teki.

Suomen Raamattuopiston toiminnanjohtaja Lauri Vartiainen muistutti kristittyjen yhteydestä: ”Kristittyjen täytyy pysyä yhdessä, puolustaa kaveria eikä olla hiljaa.”

OPKOn pääsihteeri Jussi Miettinen katsoi eteenpäin: ”Pelkään, että olemme menossa vaikeita aikoja kohti. Liikkeinä se tarkoittaa meille uudenlaista sopeutumista, ehkä jopa leirin ulkopuolelle menemistä. Ei kuitenkaan ole syytä olla huolissaan vain siitä, mitä ulkopuolella tapahtuu, vaan olla huolissamme myös itsestämme. Olisiko tämä Jumalalta kutsu meille palata ensi ajan rakkauteen? Kun me keskitymme Jeesukseen, meille käy todella hyvin.”

Finlandia-talon salin täyttänyt kirkkokansa yhtyi järjestöjohtajien rukoukseen herätyksen, Suomen kirkon ja koko kansan puolesta sekä nuorten ja maahamme tulleiden pakolaisten puolesta.

Rovasti, teologian tohtori Raimo Mäkelä johdatti kuulijat paikan päällä ja radioiden ääressä uskonpuhdistuksesta Jeesuksen kohtaamiseen. Hän muistutti siitä, että Luther turvautui kokonaan hänen ulkopuolellaan olevaan, hänestä riippumattomaan Jumalan sanaan. ”Koko kirkon suurin kaksoisvaara on, että vaatimuksesta tulee lahja ja lahjasta tulee vaatimus. Usko ei perustu kokemukseen, vaan kokemus perustuu uskoon.”

Raimo Mäkelän puhe päättyi virteen 261. ”Virsikirjassamme on Lutherilta 19 väkevää ja puhuttelevaa virttä. Lutherin tärkein virsi on kuitenkin virsi 261 Iloitkaa te kristityt. Se on Isän Jumalan ja Pojan Jeesuksen välistä vuoropuhelua.”

Nuoremman sukupolven terveisiä uskonpuhdistukseen ja herätysliikkeiden reformaatioon toi pastori Marko Sagulin Kangasalta. Hän lainasi formulatermejä: ”Usein me liikumme yhden herätyksen taktiikalla. Ensin oli herätys, sitten herätysliike ja lopulta pelkkä liike.” Hän viittasi Tukholman Santa Clara -kirkon kasvuun, joka alkoi kolmen naisen ja kirkkoherran rukouksista. ”Kirkon uudistus lähti siitä, että lähdettiin siihen suuntaan, mihin sillä hetkellä piti lähteä. Aina puhdistettava asia ei ole sama kuin aiemmin.” Hän muistutti myös, että erilaiset asiat johdattavat ihmisiä Jeesuksen luo: ”Meillä on erilaisia suhteita Jeesukseen ja erilaisia tapoja kohdata hänet. ”

Kirkkokansan Raamattupäivä jatkuu iltapäivällä Minun teesini -paneelikeskustelulla, jossa kirkkoherrat Teemu Laajasalo ja Keijo Rainerma sekä pastori Jukka Jämsén julkaisevat omat teesinsä tähän päivään. Klo 15.25 on vuorossa jo etukäteen paljon huomiota herättänyt Niilo ja Päivi Räsäsen puhe kristillisestä avioliitosta.

Kirkkokansan Raamattupäivän järjestävät viidenteen herätysliikkeeseen kuuluvat kirkolliset järjestöt Lähetysyhdistys Kylväjä, Suomen Ev.lut. Kansanlähetys, Suomen Raamattuopisto sekä Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetys.

Päivi ja Niilo Räsäsen puhe lähetetään huomenna sunnuntaina 19.3.2017 Radio Deistä kello 14.30-14.55.

Kirkkokansan Raamattupäivän ohjelmista nauhoitettiin Raimo Mäkelän, Marko Sagulinin sekä Päivi ja Niilo Räsäsen puheet sekä paneelikeskustelu, jossa ovat mukana kirkkoherrat Teemu Laajasalo ja Keijo Rainerma sekä pastori Jukka Jämsén. Nauhoitteita voi tiedustella Aku Lundströmiltä AL-Soundista, alsound@kolumbus.fi.

Äänitys: Aku Lundström / AL-Sound, alsound@kolumbus.fi

Lahjoitukset tämän artikkelin kohdalla on suunnattu evankelioimistyölle kotimaassa Kansanlähetyksen Suomi sydämellä -kampanjan kautta.

Tallenna

Tallenna

Lahjoita tähän työhön:


Tallenna

Kansanlähetys järjestää Ryttylässä Missioforumin 1. − 2.  huhtikuuta 2017. Tapahtuma on tarkoitettu kaikille lähetys- ja pakolaistyöstä sekä kansainvälisyydestä kiinnostuneille. Vuoden

Missioforumissa on asiaa kaikille lähetys- ja pakolaistyöstä sekä kansainvälisyydestä kiinnostuneille.

Missioforumissa asiaa lähetys- ja pakolaistyöstä

Kansanlähetys järjestää Ryttylässä Missioforumin 1. − 2.  huhtikuuta 2017. Tapahtuma on tarkoitettu kaikille lähetys- ja pakolaistyöstä sekä kansainvälisyydestä kiinnostuneille.

Vuoden 2017 Missioforumissa keskiössä on lähetystyö Virossa. Tapahtumassa kuullaan uutisia myös  lähetyslentotyöstä Keniassa, juutalaistyöstä Lähi-idässä, pakolaistyöstä Kreikassa ja raamatunkäännöstyöstä Papua-Uudessa-Guineassa.

Mukana tapahtuman ohjelmassa ovat esimerkiksi lähetysteologi Jaakko Rusama Kirkon lähetystyön keskuksesta, piispa Joel Luhamets Viron ev.lut. kirkosta, kansainvälisen työn sihteeri Anssi Nurmi Turun arkkihiippakunnasta, Kansanlähetyksen apulaislähetysjohtaja Teijo Peltola, lähetys- ja aikuistyön sihteeri Liisa Pihkala Janakkalan seurakunnasta, lähetyssihteeri Markus Silvola Olarin seurakunnasta, rovastikuntakoordinaattori Jukka Paananen Inkerin kirkosta sekä Kansanlähetysopiston lähetyslinjan ja kansainvälisyyslinjan opiskelijat.

Ohjelma ja ilmoittautuminen: http://sekl.fi/event/missioforum-2017/

Missioforum-video Youtubessa:

Suuressa mukana:

Missioforum 1.-2.4. 2017

Viron lähetystyöntekijöiden Mirva ja Kai Lappalaisen esittelyvideo seurakuntatyöstä Lasnamäellä:

Tapahtuma Facebookissa:
https://www.facebook.com/events/1809524112705788/

Lahjoita toivoa Viroon! Viro on Euroopan ateistisin maa, vaikka siellä on saatu julistaa evankeliumia vapaasti jo yli 20 vuotta. Monet

Algamas on midagi uut

Lahjoita toivoa Viroon!

Viro on Euroopan ateistisin maa, vaikka siellä on saatu julistaa evankeliumia vapaasti jo yli 20 vuotta. Monet virolaiset eivät ole kuulleet Jeesuksesta. Mutta nyt on alkamassa jotakin uutta!

Sinä voit auttaa! Tule mukaan tuomaan toivoa, muutosta ja ilosanomaa sukulaiskansallemme. Lahjoita nyt lähetystyölle Virossa.

Lasnamäe on Tallinnan suurin kaupunginosa, jossa asuu 119 211*  ihmistä ja nykyisin erityisesti nuoria perheitä. Lasnamäellä ei ole koskaan ollut säännöllistä luterilaista toimintaa tai seurakuntaa. Nyt työ uuden evankelisluterilaisen seurakunnan perustamistarkoituksessa on aloitettu. Lahjoituksellasi olet rakentamassa seurakuntaa ja viemässä evankeliumia monille, jotka sitä eivät aikaisemmin kuulleet.

Apuasi tarvitaan, lahjoita nyt!

Lue lisää.

(*tilanne 1.2.2017)

Lahjoita tähän työhön:


Voit myös lahjoittaa sivun alareunassa olevin tilitiedoin viitteellä 6300 72806. Kiitos tuestasi!