Avainsana-arkisto: Etusivu

Run for Missions -juoksuhaasteesta on kasvanut Suomen ev.-lut. kirkon lähetysjärjestöjen yhteishanke. Myös tänä vuonna Kansanlähetys on mukana juoksuhaasteessa. Jo 29 juoksijaa

Kuvassa vuoden 2018 Juniorityön viestijoukkue (Iida Hovi, Ulla Pendolin, Seppo Kohvakka ja Aleksi Soininen) sekä Donkki-aasi. Kuva: Erkki Salo, Sansa

Juoksuhaasteella lähetystyötä tunnetuksi Tampereella

Run for Missions -juoksuhaasteesta on kasvanut Suomen ev.-lut. kirkon lähetysjärjestöjen yhteishanke. Myös tänä vuonna Kansanlähetys on mukana juoksuhaasteessa. Jo 29 juoksijaa on ottanut vastaan haasteen osallistua Run for Missions -juoksuun Tampereella 31.8.2019. Juoksijat haastavat kaikkia lähetystyöstä ja urheilusta kiinnostuneita kannustamaan juoksua lahjoittamalla lähetystyöhön.

Run for Missions -päätapahtuma Tampereen maratonin yhteydessä

Kansanlähetys on mukana juoksuhaasteessa jo kolmatta kertaa. Run for Missions -päätapahtuma järjestetään lauantaina 31.8. Tampereen maratonin yhteydessä. Vuosittainen haaste on tarkoitettu kirkon lähetystyön toimijoille. Tapahtumalla luodaan iloista mieltä, lisätään seurakuntalaisten ja lähetysjärjestöjen väen kuntoa sekä tehdään kirkon lähetystyötä tunnetuksi.

Kuvassa vuoden 2018 Run for Missions -juoksuhaasteen juoksijoita Tampereen Ratina-stadionilla. Myös Donkki-aasi kannusti innokkaasti juoksijoita.

Osallistua voi monilla tavoin: joukkueena, yksin tai kannustamalla juoksijoita

Seurakunnat ja järjestöt voivat muodostaa omat joukkueensa viestimaratoniin, jossa neljä juoksijaa juoksee kukin 10,5 kilometriä. Viestijoukkueiden kesken kilpaillaan leikkimielisesti parhaasta ajasta sekä siitä, mikä joukkue kerää eniten varoja lähetystyölle.

Voit osallistua juoksuhaasteeseen tutustumalla alla oleviin tietoihin juoksijoista ja lahjoituskohteista. Lisäämme joukkuekuvat ja muut yksityiskohdat hieman myöhemmin.

Maratonviestijoukkueet

Kansanlähetyksen viestijoukkue
(Kohde: Lähetyslinjan 2019 opiskelijoiden lähettäminen, viite: 70629)

  • Salla Kurppa-Silva
  • Katriina Sipari
  • Susanna Sarimaa
  • Hanna-Mari Vuorinen

Lisätietoa Kansanlähetyksen maratonviestijoukkeista sekä keräyskohteista voi kysellä lähettäjäyhteyksien koordinaattori Hanna-Mari Vuoriselta, os. hanna-mari.vuorinen@sekl.fi tai puh. 044 4477 813.

Maahanmuuttajatyön viestijoukkueita on useampia tänä vuonna
(Kohde: maahanmuuttajatyö Suomessa, viite 70645):

Lisätietoa maahanmuuttajatyön viestijoukkueista, yksilömatkoista  ja keräyskohteesta voi kysellä maahanmuuttajalinjan linjavastaavalta Maiju Ollilaiselta, os. maiju.ollilainen@sekl.fi tai puh. 050 352 2503.

Tule Mukaan!

Osallistu Run for Missions -juoksuhaasteeseen haluamallasi tavalla:

  • Kannusta Sinäkin juoksijoita lahjoitamalla haluamaasi kohteeseen. Katso tiedot lahjoituskohteista yllä.
  • Lahjoita tämän sivun linkin kautta tai tilille FI83 2070 1800 0283 25 (Suomen Ev. lut. Kansanlähetys) viitenumerolla . Yleinen tuki viitenumerolla 70629 kohdistetaan vuoden 2019 lähetyslinjan opiskelijoiden lähettämiseen.
  • Rukoile, että tämä tapahtuma tekee lähetystyötä tunnetuksi ja levittää evankeliumin sanomaa monille!
  • Tule Tampereelle 31.8.2019 klo 11.00  kannustamaan juoksijoita ja heiluttamaan Run for Missions -viirejä.

Kiitos tuestasi!

Helluntaina, 9. kesäkuuta 2019, Suomen kirkoissa kerätään kolehti kristillisten seurakuntien vahvistamiseen islamilaisessa maailmassa Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen kautta. Kolehdin tuotolla tuetaan

Kansanlähetyksen kolehtipyhänä voit olla mukana vahvistamassa kristillisiä seurakuntia islamilaisessa maailmassa. Türkan, (kuvassa) on bulgarianturkkilainen nuori nainen, joka on saanut oppia tuntemaan Vapahtajan jo pienenä tyttönä. Kuva: Harri Turunen

Sinua tarvitaan kolehtipyhänä

Helluntaina, 9. kesäkuuta 2019, Suomen kirkoissa kerätään kolehti kristillisten seurakuntien vahvistamiseen islamilaisessa maailmassa Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen kautta.

Kolehdin tuotolla tuetaan seurakuntien toimintaedellytyksiä Etiopiassa Jimman synodin alueella, joka on vahvasti islamilainen toimintaympäristö. Lisäksi kolehdilla tuetaan kristillisiä kirkkoja tukevaa tutkimustyötä Etu-Aasiassa, turkinkielistä seurakuntatyötä Bulgariassa sekä maahanmuuttajatyötä Euroopassa.

Linkki kolehtivideoon: https://youtu.be/qMKP9r8bc_0

Tutustu aiheeseen:
Lue Türkanin tarina tästä linkistä:  Rohkeasti Jeesuksen todistaja

Kolehtipyhänä jumalanpalveluksissa ja tilaisuuksissa  jaettavat lehdet toimitetaan painosta suoraan kansanlähetyspiireihin ja seurakuntiin aikaisemman kyselyn kautta ilmoitettujen määrien ja osoitteiden mukaisesti.

Haluatko olla kohteen esittelijänä ja Kansanlähetyksen edustajana omassa seurakunnassasi kolehtipyhänä? Voit esimerkiksi esitellä  kolehtikohteen kotiseurakuntasi jumalanpalveluksessa  ja jakaa jumalanpalveluksen jälkeen Suuressa mukana -lehtiä seurakuntalaisille.

Ota yhteyttä oman alueesi kansanlähetyspiiriin.

 

 

Saarnaajan kirja on yksi Vanhan testamentin kirjoista. Se sisältää runoutta ja proosaa. Saarnaajan kirja ei ole kirjoitettu yhtenäisesti vaan ajatuksen

Saarnaajan kirjaa saatetaan pitää masentavana, koska se kertoo niin realistisella tavalla elämästä. Maailmassa on paljon hyvää ja kaunista, vaikka parhaimmatkin asiat ovat katoavaisia. Kirja kertoo kuitenkin siitä pohjasta, minkä varaan voi rakentaa. Kuva: Pixabay

Saarnaajan kirja on aina ajankohtainen

Saarnaajan kirja on yksi Vanhan testamentin kirjoista. Se sisältää runoutta ja proosaa. Saarnaajan kirja ei ole kirjoitettu yhtenäisesti vaan ajatuksen virtana, ja sen merkitys löytyy kirjan sisällöstä.

Saarnaajan kirja oli Daavidin pojan, Jerusalemin kuninkaan, sanoja. Ei kuitenkaan tiedetä, oliko Saarnaaja juuri Salomo vai joku myöhempi kuningas. Kirjassa on kuitenkin paljon yhtymäkohtia Salomon elämään. Saarnaaja oli rikas, suuri Israelin kuningas, ja hänet tunnettiin viisaudestaan. Hän kirjoitti paljon sananlaskuja. Hän oli myös opettaja ja ajattelija. Saarnaajan kirjassa on kuuluvissa sekä saarnaajan että kertojan ääni.

Kirjan rakenne

Saarnaajan kirja koostuu neljästä osasta. Aluksi kirjan johdannossa käsitellään sitä, mihin aikakauteen kirja sijoittuu. Ensimmäisessä luvussa (1:12–18) Saarnaaja pohdiskelee, mitä hyötyä meillä on työnteosta, miten voimme tietää, että elämällä on merkitys ja mitä elämän merkitys on. Sen jälkeen alkaa Saarnaajan matka (1:12–12:7), jolla hän pohdiskelee elämän nautintojen merkitystä: kuinka elämässä vaikuttavat syöminen, juominen, aika, sortaminen, yksinäisyys ja vääryys. Kirjoittaja pohtii elämän ja kuoleman merkitystä ja viisauden ja tyhmyyden sekä rikkauden ja omaisuuden vaikutusta. Saarnaajan kirja päättyy kohtaan 12:8–14.

Kirjan tarkoitus

Saarnaaja pohtii kirjassaan oman elämänsä rajallisuutta ja Israelin viisauden perintöä. Hän miettii elämän viisautta ja huomaa, että Jumalan pelko on viisauden alku. Saarnaaja kertoo vapaasti omasta elämästään. Hän muistuttaa meitä Salomosta vaikkei mainitse Salomon nimeä. Saarnaajasta tulee selville, että hän on Israelin kuningas, ajattelija ja israelilainen. Saarnaajan ääni ei ole ainoa, joka kuuluu kirjassa, vaan siinä on myös kertoja, joka voi olla kirjoittaja, ja hän tulee mukaan kirjan ratkaisevissa kohdissa.

Saarnaajan tehtävä

Saarnaajan tehtävä ja metodi ilmenee jakeissa 1:13–14: Minä ryhdyin etsimään viisautta ja kaikkea mitä auringon alla tapahtuu. Tämän raskaan tehtävän on Jumala antanut ihmisen vaivaksi. Minä katselin kaikkea työtä, jota auringon alla tehdään ja katso: kaikki se on turhuutta ja tuulen tavoittelua.

Kirjan käännekohta tulee kohdassa Saarn. 7:23–29: Kaiken tämän olen viisaudella koetellut. Minä sanoin: Tahdon tulla viisaaksi. Mutta viisaus pysyi tavoittamattomissa. Kaukana on kaiken sisin olemus, syvällä, syvällä. Kuka voi sen löytää? Minä ryhdyin itsekseni pohtimaan ja etsimään viisautta ja kaiken lopputulosta ja ymmärsin, että jumalattomuus johtuu järjettömyydestä ja tyhmyys mielen sokaistumisesta.

Saarnaajan kirjan kaksi tasoa

Saarnaajan kirjasta löytyy kaksi tasoa. Pinnallinen taso on tyhjyys ja katoavaisuus. Minä ryhdyin etsimään viisautta ja tutkimaan kaikkea, mitä auringon alla tapahtuu. Tämän raskaan tehtävän on Jumala antanut ihmisen vaivaksi. (Saarn. 1:13) Saarnaajan suurin ongelma oli, miten hän voi tietää asiat. Hän ajatteli ilman Jumalaa. Saarnaaja sanoi: ”Minä etsin” eli hän luotti itseensä eikä Herraan.

Pintaa syvemmältä Saarnaaja totesi:  Minä katselin kaikkea työtä, jota auringon alla tehdään, ja katso: kaikki se on turhuutta ja tuulen tavoittelua. (Saarn. 1:14)  Älä siis etsi elämän tarkoitusta ja iloa ilman Jumalaa!

Kirjan syvempi taso ilmenee jakeissa Saarn. 12:3–14: Tässä on lopputulos kaikesta, mitä nyt on kuultu: pelkää Jumalaa ja pidä hänen käskynsä. Tämä koskee jokaista ihmistä. Jumala vaatii tuomiolle kaikista salatuistakin teoista, niin hyvistä kuin pahoista. Siitä voidaan todeta, että Herran pelko on viisauden alku. Lopputulos on, että meillä on ilosanoma evankeliumissa ja että Jumala ei anna epäjärjestyksen vallita loputtomiin.

Kirjan sanoma voidaan tiivistää näin:  Saarnaaja ryhtyi itsenäisesti tutkimaan kaikkea, mitä on auringon alla, ja näki, että kaikki on turhuutta. Saarnaajan kirjan luku 7 kertoo, että Jumala on luonut ihmisen johonkin tiettyyn tarkoitukseen, mutta ihminen keksii omia tarkoituksia ja asioita. Lopputuloksena Saarnaajan kirjan jakeissa 12:3–14  puhutaan Jumalan pelosta. Ilman sitä meidän viisaudellamme ja ajattelullamme ei ole kestävää pohjaa. Jumala tulee myös keskeyttämään turhuuden kierteen. Niin hän on tehnyt ja tulee tekemään Jeesuksen Kristuksen kautta.

Turhuus ja vaivannäkö

Saarnaaja pohtii, onko kaikki turhuutta: Vaivannäkönsä keskellä ihmisellä ei ole muuta onnea kuin syödä ja juoda ja nauttia elämän iloista. Minä huomasin, että myös tämä tulee Jumalan kädestä. (Saarn. 2:24) Saarnaaja miettii asioita, joilla täytämme elämämme: viisaudella, nautinnolla, rikkaudella, vallalla, velvollisuuksilla, sosiaalisella vastuulla, kunnialla, hurskaudella ja uskonnolla.

Onko kaikki vaivannäkö turhaa? Saarnaaja ei sano, että kaikki olisi täysin turhaa.  Työ tuo ruuan pöytään ja syöminen täyttää vatsan. Maailmassa on paljon hyvää ja kaunista. Kuitenkin juuri kun olet ottamassa sitä kiinni, se katoaa. Kaikki se on turhuutta ja tuulen tavoittelua. Voimme täyttää elämämme monella eri tavalla. Filosofialla voit täyttää aivosi, hedonismilla voit täyttää kehosi, materialismilla voit täyttää taskusi, etiikalla voit täyttää omantuntosi ja uskonnollisuudella voit täyttää sielusi.

Saarnaajan kirjan sanoma ei ole, että kaikki vaivannäkö auringon alla olisi täysin arvotonta, vaan että se ei ole lopullista tai iankaikkista. Kirjan tarkoitukseksi voidaan todeta, että Salomon elämän avulla lukija saa tietää, kuinka kaikkinainen rikkaus, maine ja viisaus ovat turhuutta, ellei ihminen saa nauttia näistä lahjoista Jumalan pelossa.

Saarnaajan puhe vaivannäöstä kuvaa kaikkea sitä, millä täytämme elämämme. Turhuus ei ole täysin hyödytöntä. Lyhytaikaisilla tarkoituksilla ei kuitenkaan voi korvata pitkäaikaista tarkoituksettomuutta. Jeesuksessa löydämme elämän ja  tarkoituksen vaivannäössäkin.

Saarnaajan kirjassa pohditaan, onko turhaa pohtia turhuutta. Siitä voidaan kuitenkin todeta, että vaatii viisautta tuntea tyhmyyttä, valoa tuntea pimeyttä, syvyyttä tuntea turhuutta, merkitystä tuntea merkityksettömyyttä.

Saarnaaja kysyy kysymyksen, johon muut Raamatun kirjat vastaavat. Saarnaaja etsii Jumalaa, mutta Raamatun suuri kertomus on, että Jumala on etsinyt ihmisen. Jobin kirjassa Jumala puhuu ja sen takia Jobilla on kaikkea, vaikka hänellä ei ole mitään. Saarnaajalla puolestaan on kaikkea, mutta Jumala on hiljaa ja sen takia hänellä ei ole mitään.

Elämän merkitys ja tarkoitus

Saarnaaja uskaltaa kysyä ja haastaa: Onko asioilla merkitystä ja tarkoitusta? Häntä vaivaa asioiden samankaltaisuus ja yhdentekevyys sekä  aikakäsitys, jossa asiat kertautuvat loputtomasti. Pahuus on hänelle ratkaisematon ongelma. Jumala on mysteeri, jota et voi tietää. Kuolema on elämän varma ja lopullinen päätös.

Saarnaaja nostaa esille hyvin ajankohtaisia asioita, joita ovat tyhjyys ja turhuus. Saarnaajan kirja vie meidät ristille Kristuksen luo.  Jumalan pelkoa on suhde Isään Hengessä Jeesuksen kautta. Jumala on tullut lähelle Jeesuksessa Kristuksessa. Hän elää ja tulee lähelle Sanassa, sakramenteissa, rukouksessa ja kristittyjen yhteydessä. Jeesus voi tulla elämäämme keskeyttämään turhuuden kokemuksen, vahvistamaan ja virvoittamaan.

Kaikella on määrähetkensä, aikansa joka asialla taivaan alla. Aika on syntyä ja aika kuolla, aika on istuttaa ja aika on repiä maasta. (Saarn. 3:1–2)

Jumalassa löydämme tarkoituksen

Saarnaajan kirja on ajankohtainen tänäkin päivänä. Jokainen uusi sukupolvi miettii samoja asioita: Mikä on elämän tarkoitus? Ovatko minun elämäni ja tekemäni asiat turhia? Onko minun elämäni päivät jo etukäteen määrätty?

Voimme luottaa Raamatun antamiin lupauksiin. Jokainen ihminen on arvokas, ja jokaisen ihmisen elämällä on tarkoitus. Jumala on luonut jokaisen ihmisen elinpäivät etukäteen. Voimme jokainen rukoilla ja pyytää, että taivaan Isä johdattaa askeleemme eteenpäin.

Meidän työmme ja opiskelumme ei ole turhaa, vaan voimme tehdä sen kiitollisena. Jokaisella ihmisellä on tärkeitä valintoja ja päätöksiä, joihin voimme pyytää Jumalalta neuvoa. Voimme olla joka päivä kiitollisia siitä, että saamme elää ja nähdä elämän kauneuden. Voimme kiittää erilaisista asioista elämässä, kuten ystävistä, läheisistä, ruuasta, puhtaudesta, luonnosta, harrastuksista, työstä ja opiskelusta. Kaikki hyvä tulee Jumalalta. Jumalan rakkaus on suurempi kuin osaamme edes ajatella.

Jokaisen elämään tulee myös suruja ja vastoinkäymisiä, mutta niissäkin Jumala kulkee rinnalla ja antaa voimaa jaksaa. Jokaisen ihmisen on hyvä välillä pysähtyä pohtimaan elämän merkitystä ja elämän rajallisuutta. Miksi olen täällä ja mitä valintoja elämässä teen?  Jumalan kautta löydämme elämän syvällisen tarkoituksen,  ja Jeesuksen ristin sovitustyön ansiosta saamme olla pelastettuja armosta.

Saamme olla Jumalan lapsia ja lähellä häntä. Jeesus antaa sydämeemme rauhan ja ilon, joka kestää elämän hyvissä ja vaikeissa hetkissä. Voimme nähdä elämämme iankaikkisuuden näkökulmasta. Tämä elämä on lyhyt iankaikkiseen elämään nähden. Emme aina ymmärrä,  miksi Jumala sallii elämäämme  vaikeita ja kipeitä asioita.  Jumala katsoo niitä kuitenkin aina ikuisuuden näkökulmasta.

Olet arvokas ja elämälläsi on tarkoitus. Siunausta elämääsi!

Richard Eklundin luennon  pohjalta muistiin merkitsi Tuija Kuustisto. Viimeisessä kappalessa on hänen omaa pohdintaansa luennon pohjalta.
Opetus sisältyi Kansanlähetysopiston periodilla 25–27.3.2019 Raamatun runollisia kirjoja koskevaan luentosarjaan.

Kiinnostuitko?
Tutustu Kansanlähetysopiston tuleviin periodeihin tästä.

Tämän artikkelin kohdalla lahjoitukset kohdistuvat Suomi sydämellä -kampanjan hyväksi.

Torgau on yksi niin sanotuista Lutherin kaupungeista, joka on aika tuntematon Suomessa. Se sijaitsee noin 50 kilometriä Leipzigista koilliseen ja

Torgaun kaupungintalo. Kuva: Tarja Ikäheimonen.

Torgau ja Luther

Torgau on yksi niin sanotuista Lutherin kaupungeista, joka on aika tuntematon Suomessa. Se sijaitsee noin 50 kilometriä Leipzigista koilliseen ja on vaikuttanut Saksin ruhtinaskunnan ja Saksan valtion historiaan monin tavoin.

Torgau – historiallinen pikkukaupunki

Historiankirjoissa paikka on mainittu ensimmäisen kerran vuonna 973, ja kaupungin oikeudet se sai vuonna 1267.

Martti Luther sanoi aikoinaan, että Torgaun rakennukset voittavat kauneudessaan kaikki antiikin rakennukset. Tämä pitänee paikkansa vielä tänäänkin, koska kaupungissa on yli 500 renessanssin ja myöhäisgoottilaiseen tyyliin rakennettua suojeltua rakennusta.

Kaupungin näyttävin maamerkki on Hartenfelsin linna, joka kohoaa upeana Elbe-joen rannalla. Linnan erikoisuutena ja arkkitehtonisena mestariteoksena ovat kiviset suljetut kierreportaat, jotka on rakennettu ilman keskeistä tukipylvästä. Portaat johtavat simpukan tavoin ylös, missä ylätasanteella on vanhin Lutheria kuvaava veistos.

Maailman ensimmäinen luterilainen kirkko

Linnaa on viime vuosina kunnostettu useilla miljoonilla euroilla, ja se on palautettu entiseen loistoonsa. Linnan kappeli, jonka Martti Luther henkilökohtaisesti siunasi käyttöön vuonna 1544, on entisöity. Tämä kappeli on maailman ensimmäinen kirkko, joka on rakennettu nimenomaan luterilaiseksi kirkoksi.

Täällä Martti Luther määritti sen, miten luterilainen jumalanpalvelus tulee toimittaa: Jumalan sanan kuuleminen, saarna ja seurakunnan vastauslauseet liturgiaan tulivat protestanttisen jumalanpalveluksen ytimeksi. Kappelin saarnastuolista Luther saarnasi aina kun vieraili Torgaussa.

Hartenfelsin linna 2019.
Kuva: Tarja Ikäheimonen.

Hartenfelsin linnassa tehtiin aikanaan paljon historiallisesti merkittäviä päätöksiä. Torgaun liitto perustettiin siellä vuonna 1526. Se oli ensimmäinen protestanttisen sotilasliiton yritys. Luther, Philipp Melanchthon, Justus Jonas ja Johannes Bugenhagen laativat Torgaun tunnustuksen vuonna 1530. Artikkeleista jotkut hyväksyttiin myöhemmin Augsburgin tunnustukseen, joka on luterilaisen kirkon merkittävin uskontunnustuskirja. Torgaussa käytiin vuonna 1530 myös neuvotteluja Schmalkaldenin liiton perustamisesta, luterilaisten ruhtinaiden puolustusliitosta Pyhän Rooman valtakunnan sisällä.

Torgau – uskonpuhdistuksen kätilö

Torgau oli Saksin vaaliruhtinaskunnan poliittinen pääkaupunki. Wittenberg oli ruhtinaskunnan henkinen ja hengellinen keskus. Hovi asusti pääosin loisteliaassa Dresdenin kaupungissa. Wittenbergiä on kutsuttu uskonpuhdistuksen äidiksi, koska Luther asui ja opetti siellä.

Torgauta puolestaan on kutsuttu uskonpuhdistuksen kätilöksi, koska uskonpuhdistus ei olisi ollut mahdollista ilman Lutherin vaikutusvaltaisia poliittisia suojelijoita. Saksin vaaliruhtinas Fredrik Viisas auttoi Lutheria välttämään menon Roomaan paavin kuulusteltavaksi, ja lisäksi hän antoi valtakunnankiroukseen joutuneelle Lutherille turvapaikan Wartburgin linnassa.  Myöhemmin hän auttoi Lutheria pääsemään Wormsin valtiopäiville puolustamaan uskoaan ja oppiaan.

Fredrik Viisaan seuraaja oli hänen veljensä Juhana Horjumaton. Tämän seuraaja oli hänen poikansa Juhana Fredrik Jalomielinen, joka oli myös reformaation suuri tukija. Juhana Fredrik Jalomielinen asui Torgaussa, ja 15 vuoden ajan Torgau oli Saksin vaaliruhtinaskunnan pääkaupunki. Luther vieraili Torgaussa yli 60 kertaa ja osallistui muun muassa vaaliruhtinas Juhanan tyttären häihin 1536.

Katharina von Bora ja Torgau

Torgau on myös merkittävä kaupunki Lutherin vaimolle Katarina von Boralle (1499–1552). Tässä kaupungissa hän sai suojapaikan paettuaan luostarista siviilielämään. Torgausta tuli myös Katarinan viimeinen pysäkki.

Syksyllä vuonna 1552 hän pakeni lapsineen ruttoa Wittenbergin kaupungista Torgauhun. Hän joutui matkalla onnettomuuteen, josta hän ei toipunut, vaan kuoli siellä 20.12.1552. Hänet on haudattu Pyhän Marian kirkkoon. Siinä talossa, jossa hän kuoli, on nyt näyttely, joka käsittelee tämän poikkeuksellisen naisen elämää.

Torgau toisen maailmansodan melskeissä

Toisen maailmansodan kahtena viimeisenä vuonna Torgau oli Hitlerin kolmannen valtakunnan sotilastuomioistuimen kotipaikka. Siellä teloitettiin lähes 1 200 Hitlerin vastustajaa. He olivat enimmäkseen amerikkalaisia sotavankeja, jehovan todistajia tai ranskalaisia ja puolalaisia vastarintaliikkeen jäseniä. Vuonna 1944 Torgaun sotavankileirillä oli rekisteröitynä 45 233 sotavankia, vaikka suurin osa heistä ei asunut leirillä, vaan heidät oli hajotettu eri alueelle.

Sodan päätyttyä Torgau tuli kansainvälisesti tunnetuksi paikkana, jossa Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen joukot kohtasivat 25.4.1945. Näiden joukkojen yhdistymisestä alkoi toisen maailmansodan loppumisen lähtölaskenta Euroopassa. Tarkemmin sanottuna tämä tapaaminen oli Lorenzkirchin sillalla noin 30 kilometriä Torgausta etelään. Tämän historiallisen tapahtuman vuosipäivää vietetään nykyisinkin Elbe-päivänä.

Tarja Ikäheimonen

Lahjoita:
Tämän artikkelin kohdalla lahjoitukset kohdistuvat maahanmuuttajatyöhön Saksassa.

Voit tukea tätä työtä kertalahjoituksella tai ryhtyä kuukausilahjoittajaksi antamalla tiedot oikeasta laidasta aukeavaan lomakkeen kenttiin. Kertalahjoituksessa, erillisenä tilisiirtona suoraan pankkiin, tilinumero on FI83 8000 1501 5451 08 ja viite 76610.

Jumalan siunausta elämääsi!

Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi vihki 8. toukokuuta 2019 Kansanlähetysopiston lehtori, TM. Jarkko Haapasen diakoniksi Kelton kirkossa.  Muita vihittäviä olivat Ari-Pekka Nieminen,

Piispa Aarre Kuukauppi vihki diakoniksi Kansanlähetysopiston Raamattulinjan lehtorin, Jarkko Haapasen (kuvassa oikella). Haapasen tehtäviin Inkerin kirkossa kuuluu opetus- ja julistustehtäviä. Kuva: Liliann Keskinen

Jarkko Haapanen vihittiin diakoniksi

Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi vihki 8. toukokuuta 2019 Kansanlähetysopiston lehtori, TM. Jarkko Haapasen diakoniksi Kelton kirkossa.  Muita vihittäviä olivat Ari-Pekka Nieminen, Santeri Marjokorpi, Veli-Matti Kujala ja Matti Rusama.

Piispa Aarre Kuukauppi totesi vihkipuheessaan, että Inkerin kirkko tarvitsee sanan julistajia. Hän iloitsi siitä, että veljet ovat ottaneet kutsun vastaan.

Avustajina diakoniavihkimyksessä toimivat pastori Juha Saari, lääninrovasti Ivan Hutter sekä rovasti Antti Rusama.

Diakoniksi vihkiminen tapahtui jumalanpalveluksessa, joka pidettiin kolmipäiväisen Inkerin kirkon työntekijäkokouksen päätteeksi.

Kaikki vihittävät ovat Suomen kansalaisia, ja he tulevat palvelemaan Inkerin kirkkoa koulutus- ja julistustehtävissä.  Myös Jarkko Haapasen tehtäviin Inkerin kirkossa kuuluu opetus- ja julistustehtäviä.

Teksti: Anne Lepikko
Kuvat: Liliann Keskinen

Kansanlähetyksen työ Venäjällä on tukea Inkerin kirkkoa evankeliumin kertomisessa. Monet venäläiset ilmaisevat avoimesti ja julkisesti: olemme kristitty kansa, joka haluaa tietää, mitä on kristinusko. He toivovat, että heille opetetaan ja he oppisivat ymmärtämään Raamattua. Se on Inkerin kirkon tehtävä, jossa sinäkin voit nyt auttaa. Tule mukaan!

Tämän artikkelin kohdalla lahjoitukset kohdistuvat opetus- ja julistustyöhön Inkerin kirkon tukemiseksi.

Jumalan siunausta sinulle!

 

 

Muslimien ramadan-paastokuukausi alkaa tänä vuonna toukokuun 5. päivän iltana ja päättyy illalla 4. kesäkuuta. Suomen lähetysneuvoston ja Suomen Evankelisen Allianssin 

Tule mukaan rukoilemaan muslimimaailman puolesta. Kalenteria voi tilata Kansanlähetyksestä.

Rukouskehotus muslimimaailman puolesta

Muslimien ramadan-paastokuukausi alkaa tänä vuonna toukokuun 5. päivän iltana ja päättyy illalla 4. kesäkuuta. Suomen lähetysneuvoston ja Suomen Evankelisen Allianssin  rukousopas muslimiystävien ja musliminaapurien puolesta on ilmestynyt.

Kalenterissa on kaksi osiota. 30 päivää rukousta -osassa on aihe jokaiselle ramadan-kuukauden päivälle. Perjantairukous-otsakkeen alla on suomalaisten lähetysjärjestöjen esittelemiä rukousaiheita  ramadania seuraaville 46 perjantaille. Rukousopas on käytössä koko vuoden ajan 05.05.2019 alkaen.

Suomen Evankelisen Allianssin tiedotussihteeri
Jari Sippola kertoo rukousoppaan esipuheessa siitä, miten hyvä uutinen muuttaa yhä uusien ihmisten elämän. Arvioiden mukaan lähes 3 000 muslimia on saanut 3–4 vuoden aikana kristillisen kasteen Suomen seurakunnissa.
– Vaikka vuoden 2015 maahanmuuttoaallon laineet ovat jo hiipumassa, lähes tuhannen kastetun vuosivauhti jatkuu edelleen, Sippola kirjoittaa.

Tämä kertoo Sippolan mukaan seurakuntien ja järjestöjen uskollisuudesta. Monissa yhteisöissä tavoitetaan muslimeita evankeliumilla.

Herätysaallon jatkuminen osoittaa myös, että uudet uskovat ovat kasvaneet opetuslapsina.
– Jeesuksen valloittamat maahanmuuttajat ovat rohkaistuneet kertomaan hänestä muslimiystävilleen. He tarvitsevat esirukousta, rinnallakulkemista ja tukea Jeesuksen todistajina elämiseen.

Kolmanneksi herätyksen laineet – eri puolilla maailmaa – kertovat uskollisista esirukoilijoista.
– Myös tämä vuosittain julkaistava rukousopas on jo monien vuosien ajan innoittanut suomalaisia rukoilemaan muslimien puolesta. Rukouksen aallot ovat läikkyneet uskollisen Jumalan syliin, ja Pyhä Henki on liikkeellä.

Kalenteria julkaisevat Suomen Evankelinen Allianssi SEA, ja Suomen Lähetysneuvosto SLN. Sen on kustantanut International Evangelical Church.

Kalenteria voi tilata Kansanlähetyksen keskustoimistolta Ryttylästä, puh. 019 77920, keskus@sekl.fi. Voit kysyä sitä myös Kansanlähetyksen paikallisesta piirijärjestöstä.

Kalenteri on ilmainen.

Valona ja suolana -kampanja alkaa somessa

Kansanlähetyksen facebook-seinällä alkaa 5. päivä toukokuuta  Valona ja suolana -rukouskampanja muslimimaailman puolesta. Kutsumme sinua mukaan rukoilemaan ja toimimaan!

Tämän artikkelin kohdalla lahjoitukset kohdistuvat Kansanlähetyksen työhön islamilaisilla alueilla meneillään olevan Valona ja suolana -kampajan kautta.

Jumalan siunausta sinulle.