Avainsana-arkisto: Etiopia

Nemadong, Somba-Siawari, Papua-Uusi-Guinea: ”Saan usein kuulla kyliemme vanhusten toivovan, että he ehtisivät nähdä kokonaisen Raamatun omalla äidinkielellään ennen kuolemaansa. En

Nemadong on mukana kääntämässä Vanhaa testamenttia somba-siawarin kielelle. Kuva: Maria Vuorma

Raamattu rakkaaksi!

Nemadong, Somba-Siawari, Papua-Uusi-Guinea:
”Saan usein kuulla kyliemme vanhusten toivovan, että he ehtisivät nähdä kokonaisen Raamatun omalla äidinkielellään ennen kuolemaansa. En tiedä, kuinka kauan kestää vielä, ennen kuin meillä on kokonainen oma Raamattu. Rukoilethan meidän puolestamme.”

Nema on voinut lukea Uutta testamenttia  äidinkielellään vuodesta 1992 lähtien, ja nyt hän on itse mukana Vanhan testamentin kirjojen kääntämisessä.

Nemadongin heimon somba-siawarin kieliryhmän lapsia pääsiäisjuhlissa Papua-Uudessa-Guineassa. Heidän äidinkielelleen on jo käännetty Uusi testamentti, ja Vanhaa testamenttia ollaan parhaillaan kääntämässä. Kuva: Maria Vuorma

Yli puolelle maailman kielistä ei ole vielä käännetty yhtään Raamatun kirjaa. Näitä kieliä puhuu yhteensä 209 miljoonaa ihmistä, jotka eivät siis voi lainkaan lukea Raamattua omalla kielellään. Lisäksi monille on käännetty siitä vasta osia.

Auta kääntämään heille Raamattua lahjoittamalla Kansanlähetyksen kevätkeräykseen! Tuellasi yhä useampi ihminen voi saada Raamatun äidinkielelleen.

Kerätyt varat käytetään Raamatun kääntämiseen kuudelle kielelle Etiopiassa, Venäjällä, Papua-Uudessa-Guineassa ja muualla Aasiassa sekä muiden raamatunkäännöshankkeiden tukemiseen.

Lahjoitukset tämän sivun kautta tai:

  • FI83 2070 1800 0283 25
  • Viite: 79002
  • Saaja: Suomen Ev.lut. Kansanlähetys

Kiitos, että olet mukana!

Lue lisää Kansanlähetyksen raamatunkäännöstyöstä.

Tapasin Etiopian Mekane Yesus -kirkon lähetysjärjestön johtajan Wondimu Mathewosin. Kaivoin laukustani mikrofonin ja kysyin häneltä kirkon kasvun salaisuuksista ja lähetystyön

Miksi Etiopian kirkko kasvaa? Ihmeet, sitoutuminen ja Jumalan suosio köyhän kirkon kasvussa

Tapasin Etiopian Mekane Yesus -kirkon lähetysjärjestön johtajan Wondimu Mathewosin. Kaivoin laukustani mikrofonin ja kysyin häneltä kirkon kasvun salaisuuksista ja lähetystyön aloittamisesta kirkossa. Tämä on kuvausta siitä, miten köyhä tekee toisia rikkaaksi.

Lähetysjohtaja Mika Tuovinen: Olemme kuulleet paljon Etiopian Mekane Yesus -kirkon kasvusta. Kirkko perustettiin 1959, jolloin siinä oli 18 000 jäsentä. Mikä on jäsenmäärä nyt?

Wondimu Mathewos: Vuoden 2017 tilastojen mukaan se on 9,2 miljoonaa.

Mikä on suuren kasvun taustalla? Kuudessa vuosikymmenessä vajaasta kahdestakymmenestä tuhannesta yli 9 miljoonaan jäseneen?

Ensimmäinen syy on Jumalan suosio ja hänen työnsä keskuudessamme.

Toinen syy on kirkon jäsenten osallistuminen evankelioimiseen. Jokainen kirkkomme jäsen on evankelista omassa perheessään, kylässään ja lähialueilla. Noin 98 prosenttia uusista ihmisistä tavoitetaan maallikoiden kautta. Papisto tuo uusia jäseniä vain kaksi prosenttia. Jokainen kirkon jäsen on sitoutunut kirkon elämään ja tehtävään. Tämä on yksi kasvun salaisuuksista.

Kolmas syy on se, että Mekane Yesus on karismaattinen luterilainen kirkko.

Tässä on kolme tärkeintä asiaa kasvun taustalla: Jumala itse, maallikoiden sitoutuminen kirkon työhön ja riippuvuus Pyhästä Hengestä.

Olen kuullut ihmeistä, joita Etiopiassa tapahtuu evankeliumin julistamisen yhteydessä. Liittyvätkö ne pääosin siihen, kun evankeliumia viedään uusille alueille, vai ovatko ne samalla tavalla läsnä myös kirkon vakiintuneessa toiminnassa?

Enimmäkseen uusilla alueilla Jumala osoittaa voimansa ja vahvistaa läsnäolonsa ihmeiden ja tunnustekojen kautta. Usein siellä esiintyy riivaajien ulosajamisia ja muita ihmeitä mutta ei suinkaan aina. Toisaalta Jumalan tekemiä ihmeitä koemme kyllä myös alueilla, joissa kirkko on jo olemassa.

Mitkä ovat nyt Mekane Yesus -kirkon suurimpia haasteita?

Kirkko kasvaa hyvin nopeasti. Suurena haasteena on uusien uskovien opetuslapseuttaminen. Maallikkouskovien tulee opettaa kristityksi kääntyneitä – se on ainoa tapa ohjata näin nopeaa kasvua. Myös koulutettujen pastorien tarve on suuri.

Toinen haaste nykyään on menestysteologia. Jäsenemme elävät köyhyydessä ja menestyksen saarnaajat keskittyvät näiden ihmisten taloudellisiin ja tunne-elämän tarpeisiin. Silloin kristinuskosta tulee pinnallista.

Mekane Yesus -kirkko tekee lähetystyötä myös ulkomailla. Milloin tämä työ alkoi?

Mekane Yesus -kirkko perusti lähetysjärjestön 2007. Tehtävämme on edistää lähetysnäkyä. Se ei ole aina helppoa, sillä meidän oma  ulkomaille suuntautuva lähetystyömme on uusi asia kirkossamme. Olemme tottuneet ajattelemaan, että lähetystyö on ulkomaalaisten tekemää työtä ja suuntautuu muualta meihin päin.

Silti perustamisestaan alkaen Mekane Yesus -kirkon lähetysyhdistys (International Mission Society) on jo lähettänyt 17 lähetystyöntekijää Etiopiasta eri puolille maailmaa Aasiaan, Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan.

Miten te rahoitatte lähetystyön?

Olemme saaneet kuluneina vuosisatoina paljon yhteistyökumppaneiltamme Euroopasta ja Yhdysvalloista. Kun he tulivat avuksemme, he eivät olleet erityisen rikkaita. Köyhinäkin he halusivat lähettää työntekijöitä Etiopiaan ja tulivat meille siunaukseksi. Kumppanimme Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja muissa maissa uhrasivat paljon. Haluamme oppia heiltä.

Raamatun mukaan kirkko on olemassa lähetystä varten. Lähetystyö on kirkon elinehto. Niin kuin ihmiskeho ei toimi ilman verta, kirkko ei voi elää ilman lähetystyötä. Lähetystyö on annettu tuomaan kirkolle elämää, energisyyttä ja tarkoitusta.

Siksi mekin sitoutamme kaikkia kirkon jäseniä lähetystyöhön. Kun kerromme työstä, myös köyhät vastaavat kutsuun.

Muun muassa eräs köyhä maanviljelijä sanoi: ”Minulla on vain yksi vasikka. Haluaisin antaa sen lähetystyölle.”

Toinen nainen sanoi: ”Minulla on vain yksi lammas. Haluaisin antaa tämän lampaan lähetystyölle.”

Ja eräs evankelista sanoi: ”Minulla ei ole mitään! Mutta minulla on verta suonissani. Voitteko ottaa vastaan verta lähetyksen hyväksi?”

Nyt Jumala valmistaa kirkkomme jäseniä lähetystehtävään, mutta ei heidän rikkautensa vuoksi vaan siksi, että heidän sydämessään on tuli ihmisten tavoittamiseksi evankeliumilla.

Kansanlähetys lähetti ensimmäisen lähetystyöntekijän Etiopiaan vuonna 1968. Juhlimme viittä yhteisen työn vuosikymmentä marraskuussa 2018 Etiopiassa. Millaisia terveisiä lähetät Suomeen?

Toivotan teille hyvää lähetyksen juhlavuotta. Etiopian Mekane Yesus -kirkko on saanut paljon Suomen kristityiltä ja Kansanlähetykseltä. Olemme kiitollisia siitä, mitä olette meille tuoneet. Nyt vaivannäkönne tuottaa paljon hedelmää. Me emme ole enää vain lähetysmaa vaan myös lähetystyötä tekevä kirkko. Olemme uudessa tilanteessa, ja tässä olemme teidän rinnallanne ja teemme työtä teidän kanssanne.

Terveisiä kaikille suomalaisille kristityille ja Kansanlähetyksen ystäville!

Kiitos, Wondimu Mathewos!

Suljen liikuttuneena mikrofonin. Kiitollisena ajattelen teitä,  jotka olette rukoilleet Etiopian työn puolesta ja antaneet sille varoja. Lämmöllä muistan lähetystyöntekijöitämme ja heidän monenlaisia uhrauksiaan tässä työssä. Työ jatkuu.  Tällä hetkellä Kansanlähetyksessä tuemme pappien koulutusta, välitämme kummeja koululaisille sekä nuttuja vastasyntyneille. Meillä on Etiopiassa viisi lähetystyöntekijää.

Siunauksen toivotuksin

Mika Tuovinen
lähetysjohtaja

Kansanlähetyksen kummilapsityön kautta suomalaiset kummit voivat auttaa vähävaraisia lapsia Etiopiassa. Avun piirissä on tällä hetkellä neljässä kaupungissa yhteensä jo liki

Projektikoordinaattori Tania Lehtinen (keskellä) puolisonsa Mika Lehtisen sekä sosiaalityöntekijä Tarigua Mohammedin kanssa.

Kummilapsitoiminta luo hyvän elämän edellytyksiä

Kansanlähetyksen kummilapsityön kautta suomalaiset kummit voivat auttaa vähävaraisia lapsia Etiopiassa. Avun piirissä on tällä hetkellä neljässä kaupungissa yhteensä jo liki 450 lasta.

Aluekoordinaattori Anne Tuovinen vieraili Etiopiassa kesällä 2017. Näin Anne kertoi tunnelmista matkaltaan:

Kummilapsitoiminta Sokorussa

Aamu on valjennut viileänä Addis Abebaa ympäröivällä ylänköalueella, mutta kilometrien taittuessa matkallamme kohti Jimmaa aurinko nousee ripeämmin kuin mihin olen tottunut. Aamupäivällä Sokoruun saapuessa on jo kuuma.

Kansanlähetyksen kummilapsityön projektikoordinaattori Tania Lehtinen johdattaa minut reippain askelin epätasaisen maaston yli kohti hymyilevää etiopialaista miestä. Hän on Naol Elias, Sokorun kummilapsiprojektin paikallinen päällikkö.

Naol vie meidät pieneen mutta siistiin toimistoonsa, jonka seinät on päällystetty kummilapsityön periaatteilla, tavoitteilla ja lasten valokuvilla. Hän kertoo silmin-nähden ylpeänä, mitä kaikkea kummilapsityön piirissä olevat 110 Sokorun lasta ja heidän perheensä tästä hyötyvät ja oppivat.

Tukea elämän eri osa-alueilla

Projektin piiriin valitut lapset voivat käydä koulua ilman painetta ryhtyä alaikäisenä hankkimaan elatusta itselle ja perheelle – jos perhettä onkaan. Heidän terveyden-tilansa tarkastetaan säännöllisesti ja sairauksiin annetaan hoitoa. He oppivat tekemään hyviä valintoja ja rohkaistuvat toteuttamaan unelmiaan.

Erityistä huomiota saavat tytöt, jotta he ymmärtäisivät oman arvonsa, koulunkäynnin merkityksen ja omat mahdollisuutensa hyvään elämään. Suru häivähtää Naolin silmissä, kun hän kertoo, että usein vaikeinta on selittää asiat lasten huoltajille. Kummilapsityön kasvatustehtävä on laaja eikä se rajoitu lapsiin.

Sokorun kylän olkikattoisia pyöreitä majoja katsellessa on ihmeellistä ajatella, että suomalaisen kummin kuukausittainen lahjoitus päätyy tänne luomaan elämän edellytyksiä etiopialaiselle lapselle.

Ilo myönteisestä muutoksesta leijuu ilmassa hiekkapölyn seassa; Etiopiassa HIV-valistus on purrut hyvin. Kun tämä aidsin orvoksi jättämä sukupolvi saadaan jaloilleen terveenä, koulutettuna ja oman arvonsa ymmärtävänä, katastrofi on estetty. Elämä voittaa.

Anne Tuovinen

Kansanlähetyksen videojoulukalenterin tämän päivän luukusta voit katsoa etiopialaisen kummilapsen haastattelun. Video on taltioitu kesällä Sokorussa.

Kansanlähetyksen kummilapsityön piirissä on Etiopiassa yhteensä noin 450 lasta.
Heidän perheidensä kautta työn vaikutus ulottuu paljon laajemmallekin. Voit liittyä Kansanlähetyksen kummityön kannatusrenkaaseen. Renkaan jäsenten lahjoittamat varat käytetään lasten yllättäviin sairaanhoitokuluihin, virkistystoimintaan ja etiopialaisten projektityöntekijöiden palkkaukseen.

Jos haluat jonotuslistalle saadaksesi oman kummilapsen, ota yhteyttä Anne Tuoviseen puhelimitse (044 4477 820) tai sähköpostilla (muotoa etunimi.sukunimi@sekl.fi).

 

Lahjoita tähän työhön:


 

Lähetystyöntekijä ja lastenlääkäri Maria Karjalainen lähti juuri ensimmäiselle työkaudelleen Etiopiaan.  Tässä hänen tuoreita terveisiään lähtötunnelmista. Maria Karjalaisen kuulumisia voit seurata

Maria Karjalainen sairaalatyöhön Etiopiaan

Lähetystyöntekijä ja lastenlääkäri Maria Karjalainen lähti juuri ensimmäiselle työkaudelleen Etiopiaan.  Tässä hänen tuoreita terveisiään lähtötunnelmista.

Maria Karjalaisen kuulumisia voit seurata tilaamalla hänen uutiskirjeensä tästä.

Lähetystyöntekijä ja lastenlääkäri Maria Karjalaisen erikoistumisala, neonatologia, on ala, jota pidetään hurjana lastenlääkärienkin keskuudessa. Pienten elämässtään taistelevien keskosten hoidossa yllätysmomentti

Lastenlääkäri Maria Karjalainen lähdössä Etiopiaan

Lähetystyöntekijä ja lastenlääkäri Maria Karjalaisen erikoistumisala, neonatologia, on ala, jota pidetään hurjana lastenlääkärienkin keskuudessa. Pienten elämässtään taistelevien keskosten hoidossa yllätysmomentti on jatkuvasti läsnä.

”Moni pitää tätä hulluna valintana. Koen kuitenkin, että Jumala on kouluttanut minua alusta asti. Heti erikoistumiseni alussa Jyväskylän keskussairaalassa minulle tuli hoidettavaksi erikoisen vaikeita tilanteita.”

Myöhemmin Karjalainen sai kuulla, että muut erikoistuvat olivat lyöneet vetoa, koska hän löisi hanskat tiskiin. Karjalaiselle suurempi huolenaihe oli kuitenkin se, voisiko alaa hyödyntää lähetyskentällä.

”Suoritin erikoistumiseni loppuun TAYS:ssa, missä edelleen jouduin haastaviin tilanteisiin. Siellä aloin pikkuhiljaa ymmärtää, että kenties kyse onkin minulle räätälöidystä polusta. Tilanteet ovat viime vuosina muuttuneet. Nyt erikoistumisalani avaa ovia, vaikka aiemmin pelkäsin sen olevan hidaste sijoittumiselleni lähetyskentälle.”

Vaaroista huolimatta

Noihin aikoihin Maria Karjalaiselle järjestyi myös mahdollisuus osallistua Operaatio Mobilisaation järjestämälle lääkintäleirille Intiaan. Kyse oli kerran vuodessa järjestettävästä, kahden viikon mittaisesta klinikasta syrjäseudulla, missä hoidetaan lähikylissä asuvia kastittomia. Ihmisiä, joiden on vaikea muuten päästä hoitoon.

”Aloin pyöritellä mielessäni mahdollisuutta lähteä sinne, vaikka oma järkenikin sanoi, että olosuhteet ovat todella riskialttiit. Kolleganikin ihmettelivät, että haluanko todella lähteä sellaiseen paikkaan.”

Raamatun äärellä Karjalainen koki kohdalleen osuvan psalmin 91 sanat: ”Et pelkää yön kauhuja, etkä päivällä lentävää nuolta, et ruttoa, joka liikkuu pimeässä, et tautia, joka riehuu keskellä päivää.” Asiat loksahtivat paikoilleen, ja Karjalainen pakkasi laukkunsa jälleen kerran.

”Majoituimme kaupunkiin, josta ajelimme joka päivä huonokuntoisia teitä pitkin syrjäseuduille. Potilasmäärät olivat aivan valtavia. Kolmea lääkäriä kohden tuli parisataa potilasta päivässä ja asioimista hidasti vielä kommunikointi tulkin välityksellä. Ennen Suomeen paluuta oleskelimme pari päivää Delhissä. Siellä näki sitä todellista Intian katujen kurjuutta, josta kuulee puhuttavan.”

”Luonteessani on puoli, joka nauttii tämän työn haastavuudesta ja vaihtuvista tilanteista. Muutta loppuviimein rohkeuden tähän työhön täytyy tulla Jumalalta.”

Kirjoitus on ote Päivi Häkkisen artikkelista  ”En koe luopuvani mistään”, joka julkaistiin 26.5.2017 Uuden Tien numerossa 21. Lue koko artikkeli tästä.

Maria Karjalainen on mukana Kansanlähetyspäivillä 7.–9.7.2017 Ryttylässä.

Maria Karjalaisen kuulumisia voit seurata tilaamalla hänen uutiskirjeensä tästä.

Aluekoordinaattori Anne Tuovinen kirjoittaa matkaltaan Etiopiassa: Aamu on valjennut viileänä Addis Abebaa ympäröivällä ylänköalueella, mutta kilometrien taittuessa  matkallamme kohti Jimmaa

Tulevaisuus lapselle

Aluekoordinaattori Anne Tuovinen kirjoittaa matkaltaan Etiopiassa:

Aamu on valjennut viileänä Addis Abebaa ympäröivällä ylänköalueella, mutta kilometrien taittuessa  matkallamme kohti Jimmaa aurinko nousee ripeämmin kuin olen tottunut.  Aamupäivällä Sokoruun saapuessa on jo kuuma.

Kansanlähetyksen kummilapsityön projektikoordinaattori Tania Lehtinen johdattaa minut reippain askelin epätasaisen maaston yli kohti hymyilevää tummaihoista miestä.  Hän on Naol Elias, Sokorun kummilapsiprojektin paikallinen päällikkö.

Naol vie meidät pieneen mutta siistiin toimistoonsa, jonka seinät on päällystetty kummilapsityön periaatteilla, tavoitteilla ja lasten valokuvilla.  Hän kertoo silminnähden ylpeänä, mitä kaikkea kummilapsityön piirissä olevat 110 Sokorun lasta ja heidän perheensä tästä hyötyvät ja oppivat.

kummilapsitoiminta Afrikassa

Sokorun projektin lapsia toimiston seinällä.

Projektin piiriin valitut lapset voivat käydä koulua ilman painetta ryhtyä alaikäisenä hankkimaan elatusta itselle ja perheelle − jos perhettä onkaan. Heidän terveydentilansa tarkastetaan säännöllisesti ja sairauksiin annetaan hoitoa. He oppivat tekemään terveitä valintoja ja rohkaistuvat toteuttamaan unelmiaan.

Erityistä huomiota saavat tytöt, jotta he ymmärtäisivät oman arvonsa, koulunkäynnin merkityksen ja omat mahdollisuutensa hyvään elämään. Suru häivähtää Ato Naolin silmissä, kun hän kertoo, että usein vaikeinta on selittää asiat lasten huoltajille. Kummilapsityön kasvatustehtävä on laaja eikä se rajoitu lapsiin.

Sokorun kylän olkikattoisia pyöreitä majoja katsellessa on ihmeellistä ajatella, että suomalaisen kummin − työssäkäyvän, eläkeläisen, opiskelijan − suurista tai pienistä tuloistaan erottama suuri tai pieni kuukausittainen lahjoitus päätyy tänne luomaan elämän edellytyksiä etiopialaiselle lapselle.

Kummilapsitoiminta Afrikassa

Aikuiset oikealta: Mika ja Tania Lehtinen sekä sosiaalityöntekijä Tarigua Mohammed.

Ilo myönteisestä muutoksesta leijuu ilmassa hiekkapölyn seassa; Etiopiassa HIV-valistus on purrut hyvin. Kun tämä AIDSin orvoksi jättämä sukupolvi saadaan jaloilleen terveenä, koulutettuna ja oman arvonsa ymmärtävänä, katastrofi on estetty. Elämä voittaa.

Kansanlähetyksen kummilapsityön piirissä on Etiopiassa yhteensä 440 lasta. Heidän perheidensä kautta työn vaikutus ulottuu paljon laajemmallekin. Voit liittyä Kansanlähetyksen kummityön kannatusrenkaaseen tällä lomakkeella. Kannatusrenkaan kautta kerätyt varat käytetään lasten yllättäviin sairaanhoitokuluihin, virkistystoimintaan ja etiopialaisten projektityöntekijöiden palkkaukseen.

Jos haluat jonotuslistalle oman kummilapsen saamiseksi, ota yhteyttä Anne Tuoviseen puhelimitse (044 4477 820) tai sähköpostilla (muotoa etunimi.sukunimi@sekl.fi)

Kansanlähetyksen videojoulukalenterissa näemme Sokorussa taltioidun kummilapsen haastattelun 2. joulukuuta!