Avainsana-arkisto: Etiopia

Kansanlähetys aloitti kummilapsityön lounaisessa Etiopiassa Jimman alueella vuonna 2007. Kummilapsiprojekti käynnistettiin alkuun Bongassa ja Agarossa ottaen ohjelmaan mukaan 150 kummilasta.

Kummilapsityön vastuunkantajia: Kero Haile (vas.) Tania Lehtinen ja Daniel Haile.

Terveiset kummilapsiprojektista

Kansanlähetys aloitti kummilapsityön lounaisessa Etiopiassa Jimman alueella vuonna 2007. Kummilapsiprojekti käynnistettiin alkuun Bongassa ja Agarossa ottaen ohjelmaan mukaan 150 kummilasta. Sokorun ja Limun tultua myöhemmin mukaan toimii kummilapsiohjelma tänä päivänä neljällä paikkakunnalla, ja kummilasten määrä on nykyisin 440.

Projektin tarkoituksena on auttaa köyhiä lapsia saamaan paremmat elämän edellytykset. Apu kohdistuu koulukäyntiin, terveyteen ja ruokavalioon. Kummilapset saavat myös opetusta elämän taidoista, kuten esimerkiksi päätösten tekemisestä.

Apu on elintärkeää näille lapsille. Olemme saaneet kuulla monia onnellisia tarinoita siitä, miten lasten elämä on muuttunut merkittävällä tavalla projektin kautta. Tässä yksi niistä:

Derartu Deresa, kummilapsi Agarossa

”Ennen kuin pääsin projektiin mukaan monta vuotta sitten, elämäni oli monella tapaa vaikeaa. Äitini on kotiäiti, eikä isälläni ole vakituista työpaikkaa. Joka aamu hän lähtee kotoa aikaisin ja menee etsimään työtä. Jos onnistaa, hän saa päivän tai muutaman päivän työn, mutta jos käy huonosti, hän jää ilman tuloja.

Vanhemmillani ei koskaan ole ollut paljon rahaa. Sen vuoksi koulunkäynti oli vaikeaa. Kouluun ei voi mennä ilman koulupukua, kynää tai vihkoa. Kun olin kipeä, jäin vain kotiin, koska meillä ei ollut rahaa mennä lääkäriin.

Kun pääsin projektiin, minun ei tarvinnut enää murehtia koulutarvikkeista. Sain kaikki, mitä tarvitsin. Jos sairastuin, menimme terveyskeskukseen ja sain lääkkeet projektin kautta. Myös terveyssiteet ja saippuan sain projektilta. Tämän lisäksi sain myös tukiopetusta ja hyviä neuvoja projektin työntekijöiltä, ja minusta tuli hyvä oppilas. Tänä syksynä aloitan opiskelut yliopistossa. Olen tehnyt kaikkeni, mutta todennäköisesti en olisi nyt tässä ilman projektin tukea.”

Paikalliset työntekijät ovat omistautuneet auttamaan

Kummilapsityö ei toimisi ilman paikallisten projektityöntekijöiden suurta työnpanosta ja omistautumista. Jokaisella paikkakunnalla on kaksi työntekijää: projektipäällikkö ja sosiaalityöntekijä.

Heidän työnkuvansa ovat hyvin laajat. He tekevät yhteistyötä viranomaisten kanssa ja ovat mukana kummilasten valintaprosessissa. He ovat yhteyshenkilöinä lasten vanhemmille. He ohjaavat lapsia ja antavat näille neuvoja erilaisissa tilanteissa. He ovat myöskin tukihenkilöinä, jos perheissä ilmaantuu ongelmia. He ostavat kaikki lapsille jaettavat tarvikkeet. He järjestävät tukiopetusta ja muita kerhoja sekä hoitavat monia muita käytännön asioita ja paperitöitä. Tärkeintä on se, kuinka kaikessa mitä he tekevät, he osoittavat Jumalan rakkautta lapsille ja heidän läheisilleen.

Myös jokaisella työntekijällä on oma mielenkiintoinen taustansa ja tarinansa. Tässä muutama:

Naol Elias, Sokorun kummilapsiprojektin päällikkö

”Olen syntynyt vuonna 1986 Mettussa, Etiopiassa, ortodoksitaustaisessa perheessä. Olen vanhin neljästä lapsesta. Kun olin viiden tai kuuden vuoden ikäinen, ystäväni kutsui minut pyhäkouluun. Niin lähdimme sinne veljeni kanssa, ja jo muutama kuukautta myöhemmin annoimme molemmat elämämme Jeesukselle. Tämän seurauksena meidän koko perheemme tuli uskoon.

Opiskelin hallintoa Jimman yliopistossa, ja valmistumiseni jälkeen työskentelin kaksi vuotta valtion koulussa. Vuonna 2010 aloitin kummilapsiprojektin sosiaalityöntekijänä, ja projektipäällikön tehtävään siirryin huhtikuussa 2012.

Olen nähnyt todella paljon muutoksia kummilasten elämässä kaikkien näiden vuosien aikana. Lasten terveys on parantunut. Koska lapset saavat kummien tuen avulla kaiken koulunkäyntiin tarvittavan, kuten koulupuvun, vihot ja kynät, heillä on mahdollisuus käydä koulua ilman suurta toimeentulopainetta. Tämä näkyy myös koulunkäynnin tuloksissa.

Haasteita tässä työssä on paljon. Lapset kasvavat, ja iän mukana myös heidän tarpeensa muuttuvat. Nyt monet kummilapsista ovat teini-ikäisiä, ja siksi on ilmaantunut myös uusia haasteita, kuten khat-huumeen käyttöä tai motivaation puutetta koulunkäynnin suhteen.

Vaikeuksista huolimatta pidän työstäni. Työ lasten parissa on palkitsevaa. Ennen kaikkea olen iloinen siitä, että saan olla kristillisessä järjestössä työssä ja että saan työni kautta palvella Jumalaa ja seurakuntaa.

Terveiseni kummilapsityön tukijoille: Te mahdollistatte ison muutoksen lasten elämässä. Tuen kautta lapsilla on toiveikas tulevaisuus. Kiitos! Jumala siunatkoon teitä! ”

Bezuayehu Lakew, Agaron kummilapsiprojektin päällikkö

Agaron kummilapsiprojektin päällikkö Bezuayehu Lakew.

”Olen syntynyt 45 vuotta sitten Chochessa, Etiopiassa, ortodoksitaustaisessa perheessä. Meitä oli kuusi lasta, viisi tyttöä ja yksi poika. Olin 20-vuotias, kun veljeni tuli kerran kotiin ja sanoi, että oli tullut uskoon. Minä en silloin itse uskonut mihinkään ja ajattelin, että minäpäs näytän hänelle, ettei tässä ole mitään järkeä.

Aloin lukea Raamattua ajatuksella, että haastan veljeni uskon, mutta Jumalan sana kosketti ja tulinkin itse uskoon. Lopulta koko perheemme tuli uskoon.

Olen opiskellut englantia Jimman yliopistossa ja työskennellyt opettajana 25 vuotta. Kaksi vuotta sitten mieheni kuoli syöpään, ja vaihdoin työpaikkaa. Olen nyt kummilapsityön projektipäällikkö Agarossa.

Opettajan näkökulmasta projektilla on paljon hyviä elementtejä. Se, että lapset saavat kaikki tarvittavat koulumateriaalit, on tosi iso asia. Antamamme tutor-ohjaus on myös tarpeellista. Meillä se tapahtuu niin, että lapset ovat pienessä 15–20 lapsen ryhmässä, ja opettaja auttaa niissä asioissa, missä on tarvetta. Etiopiassa yhdessä luokassa on 80–100 lasta. Opettaja ei siksi pysty auttamaan ketään henkilökohtaisesti. Niinpä oppilas vain pärjää tai sitten ei.

Yksi haaste on juuri oppilaiden opiskeluinnostuksen puute. Projektissa yritämme keskustella asiasta lasten ja myös vanhempien kanssa. Tänä päivänä Etiopiassa on vaikeaa saada työtä, jos ei ole minkäänlaista koulutodistusta.

Tykkään työstäni paljon. On ilo olla lasten kanssa ja toimia välineenä Jumalan kädessä. Kun näen jonkun lapsen, jolla ei olisi ollut ilman projektia mitään mahdollisuutta menestyä koulussa, se tekee minut onnelliseksi.

Terveiseni kummilapsityön tukijoille: Tämä projekti on hieno tapa osoittaa Jumalan rakkautta näille lapsille. Kiitos. Jumalan siunausta.”

Daniel Haile, Bongan kummilapsiprojektin päällikkö

Bongan kummilapsiprojektin päällikkö Daniel Haile.

”Olen syntynyt Etiopiassa Chena-nimisellä pienellä paikkakunnalla vuonna 1988. Olen nuorin kuudesta lapsesta. Isäni kuoli, kun olin kolme. Olimme tosi köyhiä. Aloitin koulun yhdeksänvuotiaana. Minä ja sisarukseni yritimme löytää kaikenlaisia keinoja saada pieniä tuloja, joilla maksettiin kynät, vihot ja muut koulutarvikkeet. Ostimme esimerkiksi halvalla kananmunia tai sokeriruokoa maalta ja möimme niitä ennen kouluun lähtöä.

Meidän perheemme oli ortodokseja, mutta emme koskaan käyneet kirkossa. Tulin uskoon setäni kautta. Hänellä ei ollut mitään koulutusta, mutta hän saarnasi evankeliumia ja se kosketti meidän koko perhettämme. Setääni vainottiin kristillisen uskon takia kommunistisen vallankumoushallinnon aikana.

Lukion jälkeen opiskelin englantia ja kirjallisuutta Addis Abeban yliopistossa. Sain stipendin EVASU:lta, Etiopian evankeliselta opiskelijaliitolta. Valmistuttuani menin töihin valtion virastoon kahdeksi vuodeksi ja työskentelin HIV/AIDSin ja tasa-arvon parissa, virkanimikkeenä gender mainstreaming unit officer. Sen jälkeen olen työskennellyt Bongan kummilapsiprojektin päällikkönä.

Tykkään työstäni paljon. Yksi syy on varmasti se, että olin itse vaikeassa tilanteessa lapsena.  Jos kylässämme olisi ollut samanlainen projekti lapsuudessani, siitä olisi ollut paljon apua meille. On kiva olla mukana auttamassa lapsia, joiden olosuhteet ovat samat kuin minulla oli. Se, että lasten tulevaisuus on parempi työni kautta, tekee minut onnelliseksi. On hienoa seurata muutoksia lasten elämässä.

Haasteena on, että meitä työntekijöitä on vain kaksi ja vastuullamme on 110 lasta. Usein tuntuu, että aika ei riitä.

Terveiseni kummilapsityön tukijoille: Kiitos uskollisuudestanne. Projekti on antoisa ja on saanut hyvää palautetta apua saaneilta ja viranomaisilta. Jatkakaa hyvää työtänne. Rukoilemme myös teidän puolestanne.”

Kumneger Geremew, Limun kummilapsiprojektin päällikkö

Limun projektipäällikkö Kumneger ja hänen vaimonsa.

”Olen syntynyt Jimmassa heinäkuussa 1989, mutta asuin lapsena Chochessa 47 kilometrin päässä Jimmasta, missä vanhempani työskentelivät opettajina. Kävin sitten lukiota Jimmassa, ja sen jälkeen pääsin Jimman yliopistoon iltaopintoihin. Opiskelin sosiologiaa ja sosiaalityötä. Kävin työssä samanaikaisesti. Valmistumiseni jälkeen menin töihin kahdeksi vuodeksi valtion virastoon kehitysyhteistyötehtäviin, ja marraskuussa 2014 minusta tuli Limun kummilapsityön projektipäällikkö.

Vanhempani tulivat uskoon vuosi ennen syntymääni, eli olen kasvanut luterilaisessa perheessä. Minulla on kaksi siskoa ja yksi veli, jotka kaikki ovat uskossa.

Lapsuudestani lähtien olen haaveillut työn tekemisestä erityisesti vähäosaisten auttamiseksi. Kummilapsiprojektissa unelmani on toteutunut. Työni on palkitseva ja saan siitä paljon iloa ja motivaatiota, vaikka haasteitakin on. Köyhyys maassamme on suurta ja siihen liittyviä ongelmia on paljon. Niinpä joskus tuntuu, että projektin resurssit ovat kovin pienet verrattuna tarpeisiin. Mutta meidän pitää jatkaa työtä ylä- ja alamäistä huolimatta, niin että muutos tapahtuu pikku hiljaa.

Terveiseni kummilapsityön tukijoille: ”Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa.” Matt. 5:16.
”Eihän Jumala ole epäoikeudenmukainen, ei hän unohda teidän tekojanne eikä rakkauttanne, jota olette osoittaneet hänen nimeään kohtaan, kun olette palvelleet hänen pyhiään ja yhä palvelette heitä.” Hepr. 6:10.

Herramme Jeesuksen Kristuksen armo ja rauha olkoon teidän kanssanne.”

Tania Lehtinen
kirjoittaja toimii lähetystyössä Etiopiassa

Tule mukaan!

  • Liity Lehtisten lähettäjätiimiin ja tilaa heidän uutiskirjeensä tästä.
  • Kirjeistä voit lukea viimeisimmät rukousaiheet ja rukoilla työn puolesta.
  • Lahjoita tämän sivun linkin kautta tai tilille FI83 2070 1800 0283 25 (Suomen Ev. lut. Kansanlähetys). Viitenumerolla 70894 tuki ohjataan kummilapsityölle. Mikäli haluat tukea Tania ja Mika Lehtisen työtä, käytä viitettä 22059.

Nemadong, Somba-Siawari, Papua-Uusi-Guinea: ”Saan usein kuulla kyliemme vanhusten toivovan, että he ehtisivät nähdä kokonaisen Raamatun omalla äidinkielellään ennen kuolemaansa. En

Nemadong on mukana kääntämässä Vanhaa testamenttia somba-siawarin kielelle. Kuva: Maria Vuorma

Raamattu rakkaaksi!

Nemadong, Somba-Siawari, Papua-Uusi-Guinea:
”Saan usein kuulla kyliemme vanhusten toivovan, että he ehtisivät nähdä kokonaisen Raamatun omalla äidinkielellään ennen kuolemaansa. En tiedä, kuinka kauan kestää vielä, ennen kuin meillä on kokonainen oma Raamattu. Rukoilethan meidän puolestamme.”

Nema on voinut lukea Uutta testamenttia  äidinkielellään vuodesta 1992 lähtien, ja nyt hän on itse mukana Vanhan testamentin kirjojen kääntämisessä.

Nemadongin heimon somba-siawarin kieliryhmän lapsia pääsiäisjuhlissa Papua-Uudessa-Guineassa. Heidän äidinkielelleen on jo käännetty Uusi testamentti, ja Vanhaa testamenttia ollaan parhaillaan kääntämässä. Kuva: Maria Vuorma

Yli puolelle maailman kielistä ei ole vielä käännetty yhtään Raamatun kirjaa. Näitä kieliä puhuu yhteensä 209 miljoonaa ihmistä, jotka eivät siis voi lainkaan lukea Raamattua omalla kielellään. Lisäksi monille on käännetty siitä vasta osia.

Auta kääntämään heille Raamattua lahjoittamalla Kansanlähetyksen kevätkeräykseen! Tuellasi yhä useampi ihminen voi saada Raamatun äidinkielelleen.

Kerätyt varat käytetään Raamatun kääntämiseen kuudelle kielelle Etiopiassa, Venäjällä, Papua-Uudessa-Guineassa ja muualla Aasiassa sekä muiden raamatunkäännöshankkeiden tukemiseen.

Lahjoitukset tämän sivun kautta tai:

  • FI83 2070 1800 0283 25
  • Viite: 79002
  • Saaja: Suomen Ev.lut. Kansanlähetys

Kiitos, että olet mukana!

Lue lisää Kansanlähetyksen raamatunkäännöstyöstä.

Tapasin Etiopian Mekane Yesus -kirkon lähetysjärjestön johtajan Wondimu Mathewosin. Kaivoin laukustani mikrofonin ja kysyin häneltä kirkon kasvun salaisuuksista ja lähetystyön

Miksi Etiopian kirkko kasvaa? Ihmeet, sitoutuminen ja Jumalan suosio köyhän kirkon kasvussa

Tapasin Etiopian Mekane Yesus -kirkon lähetysjärjestön johtajan Wondimu Mathewosin. Kaivoin laukustani mikrofonin ja kysyin häneltä kirkon kasvun salaisuuksista ja lähetystyön aloittamisesta kirkossa. Tämä on kuvausta siitä, miten köyhä tekee toisia rikkaaksi.

Lähetysjohtaja Mika Tuovinen: Olemme kuulleet paljon Etiopian Mekane Yesus -kirkon kasvusta. Kirkko perustettiin 1959, jolloin siinä oli 18 000 jäsentä. Mikä on jäsenmäärä nyt?

Wondimu Mathewos: Vuoden 2017 tilastojen mukaan se on 9,2 miljoonaa.

Mikä on suuren kasvun taustalla? Kuudessa vuosikymmenessä vajaasta kahdestakymmenestä tuhannesta yli 9 miljoonaan jäseneen?

Ensimmäinen syy on Jumalan suosio ja hänen työnsä keskuudessamme.

Toinen syy on kirkon jäsenten osallistuminen evankelioimiseen. Jokainen kirkkomme jäsen on evankelista omassa perheessään, kylässään ja lähialueilla. Noin 98 prosenttia uusista ihmisistä tavoitetaan maallikoiden kautta. Papisto tuo uusia jäseniä vain kaksi prosenttia. Jokainen kirkon jäsen on sitoutunut kirkon elämään ja tehtävään. Tämä on yksi kasvun salaisuuksista.

Kolmas syy on se, että Mekane Yesus on karismaattinen luterilainen kirkko.

Tässä on kolme tärkeintä asiaa kasvun taustalla: Jumala itse, maallikoiden sitoutuminen kirkon työhön ja riippuvuus Pyhästä Hengestä.

Olen kuullut ihmeistä, joita Etiopiassa tapahtuu evankeliumin julistamisen yhteydessä. Liittyvätkö ne pääosin siihen, kun evankeliumia viedään uusille alueille, vai ovatko ne samalla tavalla läsnä myös kirkon vakiintuneessa toiminnassa?

Enimmäkseen uusilla alueilla Jumala osoittaa voimansa ja vahvistaa läsnäolonsa ihmeiden ja tunnustekojen kautta. Usein siellä esiintyy riivaajien ulosajamisia ja muita ihmeitä mutta ei suinkaan aina. Toisaalta Jumalan tekemiä ihmeitä koemme kyllä myös alueilla, joissa kirkko on jo olemassa.

Mitkä ovat nyt Mekane Yesus -kirkon suurimpia haasteita?

Kirkko kasvaa hyvin nopeasti. Suurena haasteena on uusien uskovien opetuslapseuttaminen. Maallikkouskovien tulee opettaa kristityksi kääntyneitä – se on ainoa tapa ohjata näin nopeaa kasvua. Myös koulutettujen pastorien tarve on suuri.

Toinen haaste nykyään on menestysteologia. Jäsenemme elävät köyhyydessä ja menestyksen saarnaajat keskittyvät näiden ihmisten taloudellisiin ja tunne-elämän tarpeisiin. Silloin kristinuskosta tulee pinnallista.

Mekane Yesus -kirkko tekee lähetystyötä myös ulkomailla. Milloin tämä työ alkoi?

Mekane Yesus -kirkko perusti lähetysjärjestön 2007. Tehtävämme on edistää lähetysnäkyä. Se ei ole aina helppoa, sillä meidän oma  ulkomaille suuntautuva lähetystyömme on uusi asia kirkossamme. Olemme tottuneet ajattelemaan, että lähetystyö on ulkomaalaisten tekemää työtä ja suuntautuu muualta meihin päin.

Silti perustamisestaan alkaen Mekane Yesus -kirkon lähetysyhdistys (International Mission Society) on jo lähettänyt 17 lähetystyöntekijää Etiopiasta eri puolille maailmaa Aasiaan, Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan.

Miten te rahoitatte lähetystyön?

Olemme saaneet kuluneina vuosisatoina paljon yhteistyökumppaneiltamme Euroopasta ja Yhdysvalloista. Kun he tulivat avuksemme, he eivät olleet erityisen rikkaita. Köyhinäkin he halusivat lähettää työntekijöitä Etiopiaan ja tulivat meille siunaukseksi. Kumppanimme Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja muissa maissa uhrasivat paljon. Haluamme oppia heiltä.

Raamatun mukaan kirkko on olemassa lähetystä varten. Lähetystyö on kirkon elinehto. Niin kuin ihmiskeho ei toimi ilman verta, kirkko ei voi elää ilman lähetystyötä. Lähetystyö on annettu tuomaan kirkolle elämää, energisyyttä ja tarkoitusta.

Siksi mekin sitoutamme kaikkia kirkon jäseniä lähetystyöhön. Kun kerromme työstä, myös köyhät vastaavat kutsuun.

Muun muassa eräs köyhä maanviljelijä sanoi: ”Minulla on vain yksi vasikka. Haluaisin antaa sen lähetystyölle.”

Toinen nainen sanoi: ”Minulla on vain yksi lammas. Haluaisin antaa tämän lampaan lähetystyölle.”

Ja eräs evankelista sanoi: ”Minulla ei ole mitään! Mutta minulla on verta suonissani. Voitteko ottaa vastaan verta lähetyksen hyväksi?”

Nyt Jumala valmistaa kirkkomme jäseniä lähetystehtävään, mutta ei heidän rikkautensa vuoksi vaan siksi, että heidän sydämessään on tuli ihmisten tavoittamiseksi evankeliumilla.

Kansanlähetys lähetti ensimmäisen lähetystyöntekijän Etiopiaan vuonna 1968. Juhlimme viittä yhteisen työn vuosikymmentä marraskuussa 2018 Etiopiassa. Millaisia terveisiä lähetät Suomeen?

Toivotan teille hyvää lähetyksen juhlavuotta. Etiopian Mekane Yesus -kirkko on saanut paljon Suomen kristityiltä ja Kansanlähetykseltä. Olemme kiitollisia siitä, mitä olette meille tuoneet. Nyt vaivannäkönne tuottaa paljon hedelmää. Me emme ole enää vain lähetysmaa vaan myös lähetystyötä tekevä kirkko. Olemme uudessa tilanteessa, ja tässä olemme teidän rinnallanne ja teemme työtä teidän kanssanne.

Terveisiä kaikille suomalaisille kristityille ja Kansanlähetyksen ystäville!

Kiitos, Wondimu Mathewos!

Suljen liikuttuneena mikrofonin. Kiitollisena ajattelen teitä,  jotka olette rukoilleet Etiopian työn puolesta ja antaneet sille varoja. Lämmöllä muistan lähetystyöntekijöitämme ja heidän monenlaisia uhrauksiaan tässä työssä. Työ jatkuu.  Tällä hetkellä Kansanlähetyksessä tuemme pappien koulutusta, välitämme kummeja koululaisille sekä nuttuja vastasyntyneille. Meillä on Etiopiassa viisi lähetystyöntekijää.

Siunauksen toivotuksin

Mika Tuovinen
lähetysjohtaja

Kansanlähetyksen kummilapsityön kautta suomalaiset kummit voivat auttaa vähävaraisia lapsia Etiopiassa. Avun piirissä on tällä hetkellä neljässä kaupungissa yhteensä jo liki

Projektikoordinaattori Tania Lehtinen (keskellä) puolisonsa Mika Lehtisen sekä sosiaalityöntekijä Tarigua Mohammedin kanssa.

Kummilapsitoiminta luo hyvän elämän edellytyksiä

Kansanlähetyksen kummilapsityön kautta suomalaiset kummit voivat auttaa vähävaraisia lapsia Etiopiassa. Avun piirissä on tällä hetkellä neljässä kaupungissa yhteensä jo liki 450 lasta.

Aluekoordinaattori Anne Tuovinen vieraili Etiopiassa kesällä 2017. Näin Anne kertoi tunnelmista matkaltaan:

Kummilapsitoiminta Sokorussa

Aamu on valjennut viileänä Addis Abebaa ympäröivällä ylänköalueella, mutta kilometrien taittuessa matkallamme kohti Jimmaa aurinko nousee ripeämmin kuin mihin olen tottunut. Aamupäivällä Sokoruun saapuessa on jo kuuma.

Kansanlähetyksen kummilapsityön projektikoordinaattori Tania Lehtinen johdattaa minut reippain askelin epätasaisen maaston yli kohti hymyilevää etiopialaista miestä. Hän on Naol Elias, Sokorun kummilapsiprojektin paikallinen päällikkö.

Naol vie meidät pieneen mutta siistiin toimistoonsa, jonka seinät on päällystetty kummilapsityön periaatteilla, tavoitteilla ja lasten valokuvilla. Hän kertoo silmin-nähden ylpeänä, mitä kaikkea kummilapsityön piirissä olevat 110 Sokorun lasta ja heidän perheensä tästä hyötyvät ja oppivat.

Tukea elämän eri osa-alueilla

Projektin piiriin valitut lapset voivat käydä koulua ilman painetta ryhtyä alaikäisenä hankkimaan elatusta itselle ja perheelle – jos perhettä onkaan. Heidän terveyden-tilansa tarkastetaan säännöllisesti ja sairauksiin annetaan hoitoa. He oppivat tekemään hyviä valintoja ja rohkaistuvat toteuttamaan unelmiaan.

Erityistä huomiota saavat tytöt, jotta he ymmärtäisivät oman arvonsa, koulunkäynnin merkityksen ja omat mahdollisuutensa hyvään elämään. Suru häivähtää Naolin silmissä, kun hän kertoo, että usein vaikeinta on selittää asiat lasten huoltajille. Kummilapsityön kasvatustehtävä on laaja eikä se rajoitu lapsiin.

Sokorun kylän olkikattoisia pyöreitä majoja katsellessa on ihmeellistä ajatella, että suomalaisen kummin kuukausittainen lahjoitus päätyy tänne luomaan elämän edellytyksiä etiopialaiselle lapselle.

Ilo myönteisestä muutoksesta leijuu ilmassa hiekkapölyn seassa; Etiopiassa HIV-valistus on purrut hyvin. Kun tämä aidsin orvoksi jättämä sukupolvi saadaan jaloilleen terveenä, koulutettuna ja oman arvonsa ymmärtävänä, katastrofi on estetty. Elämä voittaa.

Anne Tuovinen

Kansanlähetyksen videojoulukalenterin tämän päivän luukusta voit katsoa etiopialaisen kummilapsen haastattelun. Video on taltioitu kesällä Sokorussa.

Kansanlähetyksen kummilapsityön piirissä on Etiopiassa yhteensä noin 450 lasta.
Heidän perheidensä kautta työn vaikutus ulottuu paljon laajemmallekin. Voit liittyä Kansanlähetyksen kummityön kannatusrenkaaseen. Renkaan jäsenten lahjoittamat varat käytetään lasten yllättäviin sairaanhoitokuluihin, virkistystoimintaan ja etiopialaisten projektityöntekijöiden palkkaukseen.

Jos haluat jonotuslistalle saadaksesi oman kummilapsen, ota yhteyttä Anne Tuoviseen puhelimitse (044 4477 820) tai sähköpostilla (muotoa etunimi.sukunimi@sekl.fi).

 

Lahjoita tähän työhön:


 

Lähetystyöntekijä ja lastenlääkäri Maria Karjalainen lähti juuri ensimmäiselle työkaudelleen Etiopiaan.  Tässä hänen tuoreita terveisiään lähtötunnelmista. Maria Karjalaisen kuulumisia voit seurata

Maria Karjalainen sairaalatyöhön Etiopiaan

Lähetystyöntekijä ja lastenlääkäri Maria Karjalainen lähti juuri ensimmäiselle työkaudelleen Etiopiaan.  Tässä hänen tuoreita terveisiään lähtötunnelmista.

Maria Karjalaisen kuulumisia voit seurata tilaamalla hänen uutiskirjeensä tästä.

Lähetystyöntekijä ja lastenlääkäri Maria Karjalaisen erikoistumisala, neonatologia, on ala, jota pidetään hurjana lastenlääkärienkin keskuudessa. Pienten elämässtään taistelevien keskosten hoidossa yllätysmomentti

Lastenlääkäri Maria Karjalainen lähdössä Etiopiaan

Lähetystyöntekijä ja lastenlääkäri Maria Karjalaisen erikoistumisala, neonatologia, on ala, jota pidetään hurjana lastenlääkärienkin keskuudessa. Pienten elämässtään taistelevien keskosten hoidossa yllätysmomentti on jatkuvasti läsnä.

”Moni pitää tätä hulluna valintana. Koen kuitenkin, että Jumala on kouluttanut minua alusta asti. Heti erikoistumiseni alussa Jyväskylän keskussairaalassa minulle tuli hoidettavaksi erikoisen vaikeita tilanteita.”

Myöhemmin Karjalainen sai kuulla, että muut erikoistuvat olivat lyöneet vetoa, koska hän löisi hanskat tiskiin. Karjalaiselle suurempi huolenaihe oli kuitenkin se, voisiko alaa hyödyntää lähetyskentällä.

”Suoritin erikoistumiseni loppuun TAYS:ssa, missä edelleen jouduin haastaviin tilanteisiin. Siellä aloin pikkuhiljaa ymmärtää, että kenties kyse onkin minulle räätälöidystä polusta. Tilanteet ovat viime vuosina muuttuneet. Nyt erikoistumisalani avaa ovia, vaikka aiemmin pelkäsin sen olevan hidaste sijoittumiselleni lähetyskentälle.”

Vaaroista huolimatta

Noihin aikoihin Maria Karjalaiselle järjestyi myös mahdollisuus osallistua Operaatio Mobilisaation järjestämälle lääkintäleirille Intiaan. Kyse oli kerran vuodessa järjestettävästä, kahden viikon mittaisesta klinikasta syrjäseudulla, missä hoidetaan lähikylissä asuvia kastittomia. Ihmisiä, joiden on vaikea muuten päästä hoitoon.

”Aloin pyöritellä mielessäni mahdollisuutta lähteä sinne, vaikka oma järkenikin sanoi, että olosuhteet ovat todella riskialttiit. Kolleganikin ihmettelivät, että haluanko todella lähteä sellaiseen paikkaan.”

Raamatun äärellä Karjalainen koki kohdalleen osuvan psalmin 91 sanat: ”Et pelkää yön kauhuja, etkä päivällä lentävää nuolta, et ruttoa, joka liikkuu pimeässä, et tautia, joka riehuu keskellä päivää.” Asiat loksahtivat paikoilleen, ja Karjalainen pakkasi laukkunsa jälleen kerran.

”Majoituimme kaupunkiin, josta ajelimme joka päivä huonokuntoisia teitä pitkin syrjäseuduille. Potilasmäärät olivat aivan valtavia. Kolmea lääkäriä kohden tuli parisataa potilasta päivässä ja asioimista hidasti vielä kommunikointi tulkin välityksellä. Ennen Suomeen paluuta oleskelimme pari päivää Delhissä. Siellä näki sitä todellista Intian katujen kurjuutta, josta kuulee puhuttavan.”

”Luonteessani on puoli, joka nauttii tämän työn haastavuudesta ja vaihtuvista tilanteista. Muutta loppuviimein rohkeuden tähän työhön täytyy tulla Jumalalta.”

Kirjoitus on ote Päivi Häkkisen artikkelista  ”En koe luopuvani mistään”, joka julkaistiin 26.5.2017 Uuden Tien numerossa 21. Lue koko artikkeli tästä.

Maria Karjalainen on mukana Kansanlähetyspäivillä 7.–9.7.2017 Ryttylässä.

Maria Karjalaisen kuulumisia voit seurata tilaamalla hänen uutiskirjeensä tästä.