Avainsana-arkisto: diakoniatyö

Suomen lähetysjärjestöt ja seurakunnat käyttivät vuonna 2015 lähetystyöhön ja kansainväliseen diakoniaan 83 miljoonaa euroa. Hallintokuluihin varoja käytettiin aiempaa vähemmän. Tiedot ilmenevät

Kansanlähetys on saanut suurella kiitollisuudella olla todistamassa vapaaehtoistyön kasvua, halukkuutta kantaa taloudellista vastuuta yhdessä ja omistautumista evankeliumin asialle.

Kristityt tekevät kokonaisvaltaista lähetystyötä. Se maksaa.

Suomen lähetysjärjestöt ja seurakunnat käyttivät vuonna 2015 lähetystyöhön ja kansainväliseen diakoniaan 83 miljoonaa euroa. Hallintokuluihin varoja käytettiin aiempaa vähemmän.

Tiedot ilmenevät Suomen lähetysneuvoston (SLN) julkaisemasta tilastosta, joka kattaa lähes kaikki Suomen lähetystyötä tekevät järjestöt ja kirkot. Tilasto on järjestyksessään toinen, joka osoittaa laskua järjestöjen varojen käytössä sitten vuoden 2009, jolloin tilastoa alettiin koota.

Vuonna 2015 lähetystyöhön ja kansainväliseen diakoniaan suunnattujen varojen määrä laski noin miljoonalla. Siinä missä yleishallinnolliset ja henkilöstökulut pienenivät, ulkomaan hankkeiden ja työalueen kulut kasvoivat hieman.

Kaiken kaikkiaan Suomen lähetysneuvoston jäsenjärjestöt käyttivät ulkomaiseen työhön yhteensä 83 milj. euroa. Ulkomaisen toiminnan kulut olivat 64,5 milj. euroa, ulkomaantyön tukitoiminnan kulut kotimaassa 12,6 milj. euroa ja yleishallinnon kulut 5,8 milj. euroa.

Ulkomaisen toiminnan kulut jakaantuivat seuraavasti: avustuksiin ja kehitysyhteistyöhankkeisiin 32,9 milj. euroa, lähetys- ja avustustyöntekijöiden henkilöstökuluihin 18,5 milj. euroa, kuluihin työalueella 7,7 milj. euroa, ja ulkomaantyön suunnittelu- ja seurantakuluihin 5,2 milj. euroa.

Jäsenjärjestöt saivat tuloja lähetystyötä ja kansainvälistä diakoniaa varten yhteensä 87 milj. euroa (vuotta aiemmin 88,8 milj. euroa.) Tulot muodostuivat seurakuntien antamista talousarviomäärärahoista, vapaaehtoisesta kannatuksesta (joka sisältää testamentit), julkisesta rahoituksesta ja muista tuotoista.

Ulkomaisen työn tukitoiminnat kotimaassa koostuivat seuraavasti: varainhankinta ja viestintä 6,1 milj. euroa, koulutus- ja kasvatustoiminta 4,1 milj. euroa, toimintojen suunnittelu ja seuranta 2,3 milj. euroa.

Luvut perustuvat järjestöjen Lähetysneuvostolle antamiin tietoihin. Tilasto koottiin vuoden 2016 aikana ja julkaistiin aikataulustaan myöhässä 1.7.

Kristityt tekevät kokonaisvaltaista lähetystyötä Jeesuksen Kristuksen maailmanlaajuiselle kirkolleen antaman lähetystehtävän toteuttamiseksi (esim. Matt. 28: 18—20). Vuonna 1919 perustettuun Suomen Lähetysneuvostoon kuuluu 30 lähetystyötä tekevää kirkkoa, kristillistä yhteisöä ja lähetysjärjestöä, jotka kuuluvat eri tunnustuskuntiin. Kirkon Ulkomaanapu ei ole SLN:n jäsen, eivätkä sen tulot ja menot siten ole mukana tilastossa.

Valokuva: Kansanlähetyksen Päijät-Hämeen piiri

Kansanlähetyspäivien ulkomaiselle vieraalle, pastori Hailu Abebelle Suomen vierailu on ensimmäinen matka hänen kotimaansa Etiopian rajojen ulkopuolelle. Maailman suurimman luterilaisen kirkon,

Etiopian evankelisessa Mekane Yesus -kirkossa synodeiksi nimitetään hiippakuntiin verrattavia alueellisia yksikköjä joiden johtohenkilöiden nimike on presidentti. Hailu Abebe tuli uudelleenvalituksi presidentin tehtävään toukokuussa muutama vuosi sitten perustetun Jimman synodin toisessa virallisessa kokouksessa. Hän tuo Kansanlähetyspäiville kiitokset Etiopian lähetystyöstä. Kuva: Aki Tuppuraisen arkisto

Presidentti Hailu Abebe: Opetuslapseuttamista tarvitaan läpi koko kirkon

Kansanlähetyspäivien ulkomaiselle vieraalle, pastori Hailu Abebelle Suomen vierailu on ensimmäinen matka hänen kotimaansa Etiopian rajojen ulkopuolelle. Maailman suurimman luterilaisen kirkon, Mekane Yesus -kirkon, Jimman synodin presidentti tuo mukanaan kiitokset kaukaisilta lähimmäisiltämme.

– Haluan nähdä kaikki ne ihmiset, joilla on niin hyvä sydän Etiopiaa kohtaan. Kansanlähetys on työmme päätukija, ja haluan tavata kaikki ne, jotka seisovat meidän rinnallamme tässä yhteisessä työssä.

Presidentti Hailu Abebe kiittää suomalaisia oman synodinsa diakoniatyöstä, jota Kansanlähetyksen kautta on tehty jo vuosikymmeniä.

– Suurin osa paikallisseurakunnistamme on syntynyt diakoniatyön myötä. Ottaessaan vastaan apua ihmiset näkivät rakkautemme heitä ja Jeesusta kohtaan. Niinpä he tulivat helposti Jeesuksen luo. Diakoniatyö on perustavaa työtä meidän synodissamme.

Diakoniatyöllä Hailu Abebe tarkoittaa monenlaisen puutteen keskellä elävien ihmisten elinolosuhteiden parantamista. Maassa, jossa on valtavasti köyhyyttä, sitä työtä riittää.

– Vesijohtoverkostojen rakentaminen ja lähteiden suojaaminen antavat mahdollisuuden saada puhdasta vettä ja estävät näin tautien leviämistä. Joillakin alueilla ihmiset eivät pystyneet ostamaan uusia härkiä, kun entinen kuoli. Kansanlähetyksen tukemissa projekteissa viljelijät saivat uuden härän. Naapurit muodostivat häristä parin ja pystyivät kyntämään peltonsa. Siinä ihmiset näkivät konkreettisesti Jumalan rakkauden.

Kolme tärkeintä tehtävää

Synodin johtajana Hailu Abeben työhön kuuluu koordinoida hiippakuntansa työtä ja auttaa alueen seurakuntia niiden toiminnassa. Hän kouluttaa ja opettaa erilaisissa tapahtumissa.

– Pidän opettamisesta. Rohkaisen seurakunnan johtajia ja seurakuntalaisia tekemään evankelioimistyötä, erityisesti tavoittamaan uusia ihmisiä evankeliumilla. Se on elämäni pääasia. Olen myös saarnamies, tykkään saarnata Jumalan sanaa.

Kirkon tulevaisuuden kannalta presidentti Hailu pitää tärkeimpänä kolmea asiaa.

– Mielestäni nyt tarvittaisiin vahvaa työtä opetuslapseuttamisessa läpi koko kirkon. Tarkoitan johtajatasolta lähtien pienintä jäsentä myöten. Toisena tarvittaisiin vahvaa naistyötä. Naiset ovat ratkaisevassa asemassa seurakuntatasolla. Jos hoidamme tämän kysymyksen hyvin, ratkaisemme koko kirkon tilanteen. Meidän on myös nähtävä lapsi- ja nuorisotyön tärkeys. Sillä lailla me rakennamme tulevaisuuden kirkkoa.

Haastattelu: Aki Tuppurainen, toim. Anne Lepikko

Tutustuessani Inkerin kirkon diakoniatyöhön vastaan tulee kiitollisia ja hymyileviä vanhuksia, nauravia lapsia ja helpottuneita aikuisia. Joukossa on lapsia, jotka ovat

Kuva: Liisa Ojala

Diakoniatyötä tehdään Venäjällä suurella sydämellä

Tutustuessani Inkerin kirkon diakoniatyöhön vastaan tulee kiitollisia ja hymyileviä vanhuksia, nauravia lapsia ja helpottuneita aikuisia. Joukossa on lapsia, jotka ovat saaneet kodin ja huolenpidon. Nuoria, jotka ovat saaneet eväitä itsenäiseen elämään. Pariskuntia, jotka ovat saaneet uusia parisuhteen rakennuspalikoita. Vanhuksia, jotka saavat turvatun vanhuuden. Kovia kolhuja kokeneita vankeja, jotka ovat löytäneet uuden suunnan elämäänsä. Sairaita, jotka ovat saaneet osakseen välittämistä ja huolenpitoa. Monia, joiden puolesta on rukoiltu ja joille on jaettu Sanan aarteita.

 

Rakkauden teot puhuvat rakastavasta Jumalasta

– Inkerin kirkossa tehdään arvokasta työtä ihmisten auttamiseksi sanoin ja teoin. Jokaista pyritään kohtaamaan hänen tarpeistaan käsin, ja vastaamaan niihin olemassa olevilla resursseilla, kertoo Inkerin kirkon diakoniatyötä luotsaava Valeria Aleksandrova.
Valerian apuna diakoniatyötä suunnittelemassa ja päätöksiä tekemässä on diakoniakomitea. Muutaman kerran vuodessa se istuu yhteisen pöydän ääreen miettimään muun muassa koulutuksia ja seminaareja diakoniatyössä mukana olevien tueksi sekä jakamaan isompia avustuksia diakoniakassasta. Pienempiä tukia Valeria voi myöntää itsekin. Kirkon toimintapiirissä on neljä vanhainkotia, lasten turvakoti Dikoni ja vapautuneille vangeille tarkoitettu Puolimatkankoti.

Lapsia Dikonin leirillä

Lapsia Dikonin leirillä

Tärkeä työn painopiste on tukea Inkerin kirkon noin 80 paikallisseurakunnan diakoniatyötä. Jokaiseen niistä on pyritty järjestämään diakoniaryhmä, joka huolehtii työn toteutumisesta seurakunnassa. Lähes kaikki diakonia tapahtuu vapaaehtois-pohjalta, vain muutamat työntekijät saavat palkkaa.
– Usein diakoniatyöntekijä, pyhäkoulun vetäjä ja emäntä ovat yksi ja sama henkilö. Joissakin seurakunnissa auttajat ovat vanhempia kuin autettavat, joten uusille vastuunkantajille olisi paljon tarvetta. Työ vaihtelee paljon seurakunnittain resurssien, innostuksen ja tarpeiden mukaan, Valeria valaisee. Työtä tehdään pienillä resursseilla mutta suurella sydämellä.

 

Inkerin kirkon diakoniatyö tunnetaan asiakkaiden keskuudessa välittävästä ja arvostavasta kohtelusta. Esimerkiksi Dikoniin tulijoita on jonoksi asti. Arvostusta on tullut myös maan viranomaisilta. Inkerin kirkon diakoniatyötä ohjaa ajatus ”Kristus lihaksi ihmisille”. Rakkauden teoilla kirkko välittää samalla sanomaa rakastavasta Jumalasta.
– Esimerkiksi eräs seurakunta auttoi yksinhuoltajaäitiä, jolla oli monta lasta. Heillä oli hyvin huonokuntoinen talo. Seurakunnasta autettiin talon kunnostamisessa ja olosuhteiden parantamisessa. Se kosketti ja puhutteli perheen lisäksi naapureitakin. Ihmisten arkeen lähelle meneminen antaa hyvää kristillistä todistusta myös seurakunnan ulkopuolisille, Valeria Aleksandrova selittää.

Ruumiin ja sielun tarpeisiin vastataan

Diakoniatyön arjessa sanoilla ja Sanalla on keskeinen rooli. Hengellisen tuen antaminen ja rinnalla kulkeminen erilaisissa elämäntilanteissa on seurakuntien diakoniatyön arkea. Yhdessä luetaan Raamattua, lauletaan virsiä ja rukoillaan. Näin tehdään muun muassa sairaalakäynneillä.
– Huonompikuntoisia seurakuntalaisia haetaan autolla ’palveluksiin’, Sanan äärelle kylätaloille. Kaikkein huonokuntoisimpien luona pidämme

"Rakkaani jos Jumala on näin meitä rakastanut, niin mekin olemme velvolliset rakastamaan toinen toistamme" 1 Joh 1:11

”Rakkaani, jos Jumala on näin meitä rakastanut, niin mekin olemme velvolliset rakastamaan toinen toistamme” 1. Joh. 1:11

kotipalveluksia, kuvailee Omskin diakoniatyön vapaaehtoinen Valentina Mertseva. Hän tekee työtä yhdessä diakoni Valera Seppäsen kanssa Omskin kylissä Siperiassa.
Raamatun eväiden lisäksi tarjolla on aina muutakin purtavaa. On monia, jotka tulevat nälkäisinä paikalle. Valentinan vastuulla ovat lisäksi kylien lapset, joille hän jakaa elämän eväitä pyhäkouluissa ja kerhoissa.
Lasten kanssa tarvitaan myös diakonista, välittävää silmää.
– Joskus jotkut lapset tulevat pyhäkouluun likaisissa ja rikkinäisissä vaatteissa. Joskus joku tuli ilman kenkiäkin. Tuomme näille lapsille kenkiä ja vaatteita tullessamme, Valentina kertoo.

Moni kätkee ongelmat sisimpäänsä

Valeria Aleksandrovan kanssa keskustelimme myös sielunhoidosta, jolle olisi paljon tarvetta. Monista asioista on totuttu Venäjällä vaikenemaan, vaikka paljon puhutaankin.
– Esimerkiksi perheväkivallasta, alkoholismista ja raiskauksista aiheutuvaa kipua ei usein uskalleta tuoda esille. Se voi johtua vääristyneestä häpeäkulttuurista, jossa uhrista tulee syyllinen, tai leimautumisen pelosta, Valeria toteaa. Lähetystyöntekijät ja vierailevat asiantuntijat ovat olleet Inkerin kirkon tukena sielunhoidon kysymyksissä.

Inkerin kirkossa tehdään diakoniatyötä Venäjällä asuvien vuoksi. Syvimmältään sitä tehdään Kristuksen täytetystä työstä käsin, Kristuksen vuoksi: ”Kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.” (Matt. 25:40) Rukoilethan, että Jeesus ja hänen antamansa apu saisi tulla ”lihaksi” jokaiselle naapurimaassamme.

Lue lisää Inkerin kirkon diakoniatyöstä Inkerin kirkon www-sivuilta tai Inkerin kirkko -lehdestä.

Teksti: Saara Karttunen
K
uvat: Creationswap, Inkerin kirkko

" Siinä on rakkaus - ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi" 1 Joh 1:10

” Siinä on rakkaus – ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi” 1. Joh. 1:10

Lahjoita tähän työhön: