Avainsana-arkisto: Anu

Eräänä iltana ovikello soi puoli yhdentoista aikaan. Uskalsin lähteä avaamaan oven vielä niin myöhällä, koska pihapiiri on vartioitu. Tuntemattomat eivät kulje

”Olenko valmis ottamaan askeleet yläkerran naapurin ovelle ja tarttumaan tilaisuuteen, jotta Jumalan rakkaus saisi tulla todeksi jonakin päivänä myös tuossa kodissa?”

Pyhä yö

Eräänä iltana ovikello soi puoli yhdentoista aikaan. Uskalsin lähteä avaamaan oven vielä niin myöhällä, koska pihapiiri on vartioitu. Tuntemattomat eivät kulje porttivahtien ohi ilman asiaa. Lisäksi talon alaovesta pääsee sisään vain sähköisellä avaimenperällä. Arvelin siis, että oven takana olisi luultavimmin joku samasta talosta.

Katsoin ovisilmästä ja näin yläkerrassa asuvan tutun naisen. Avasin oven. Naapurini ojensi lautasen, jolla oli ruskea, möykyn mallinen leivonnainen. Toki hän kertoi tuon herkun nimenkin, mutta tuijottaessani lautasta yllättyneenä en kuullut sitä.

Nainen kyseli, oliko heistä ollut paljon häiriötä, kun lapset olivat melko villejä. En tietenkään kehdannut sanoa, että vähempikin meteli toisinaan riittäisi, vaan ystävällisesti hymyillen vakuutin naiselle, ettei heistä ollut häiriötä. Sain vielä kutsun tulla kahville jonakin päivänä ja ”hyvät illan jatkot” -toivotuksen.

Siirryin keittiöön maistamaan juuri saamaani lahjaa. Mausta en tunnistanut tuotetta yhtään sen paremmin kuin ulkonäöstäkään. Mannaryyni oli selvästi pääraaka-aine, mutta muu jäi arvoitukseksi.

Unia ja näkyjä

Seuraavana päivänä tapasin paikallisen ystäväni. Näytin hänelle kuvaa saamastani leivonnaisesta ja kysyin, mitä se mahtoi olla. Ystäväni ei osannut nimetä tuotetta kuvan perusteella. Sen sijaan hän osasi kertoa, miksi naapuri oli juuri tuona tiettynä iltana tuonut lahjan minulle.

Kyseessä oli kandil-juhla eli muslimien pyhä yö. Ystäväni kertoi, että tuona yönä muslimit näkevät usein yliluonnollisia unia ja näkyjä. Kristittynä hän kehotti minuakin rukoilemaan, että Jeesus Kristus  ilmestyisi pyhän yön viettäjille niin pyhinä öinä kuin muulloinkin.

Pienikin lahja voi olla suuri

Jäin miettimään yläkerran naapuriani ja kohtaamista hänen kanssaan. Kulttuurin mukaisesti minun tuli palauttaa hänen lautasensa, mutta ei tyhjänä. Se olisi nopeasti toteutettu. Ehkä laittaisin lautaselle vastaleivottuja sämpylöitä tai vaikka basaarilta ostamiani mandariineja.

Ajattelin kuitenkin jatkaa tutustumista myös lautasen palauttamisen jälkeen. Koska hän toi minulle oman pyhän juhlansa herkun, ehkä minäkin voisin tulevana jouluna leipoa jotakin ja viedä vastavuoroisesti hänelle. Rukoilen, että tuo vastavuoroinen kohtaaminen avaa ystävyyttä ja mahdollisuuden jakaa jotakin kaikkein Pyhimmästä sekä pyhästä jouluyöstä.

Pieni leipomus on aivan mitätön lahja kaikkein suurimman lahjan, Vapahtajamme syntymän, rinnalla. Mutta myös pienten ja mitättömältä tuntuvien asioiden välityksellä Jumala voi toimia kauttani.

Olenko valmis ottamaan askeleet yläkerran naapurin ovelle ja tarttumaan tilaisuuteen, jotta Jumalan rakkaus saisi tulla todeksi jonakin päivänä myös tuossa kodissa?

Anu
Kirjoittaja toimii Etu-Aasiassa.

Tule mukaan!
Voit tukea Anun työtä kertalahjoituksella tai ryhtyä kuukausilahjoittajaksi antamalla tiedot sivunoikealla laidalla oleviin kenttiin. Kertalahjoituksessa, suoraan pankkiin, tilinumero on FI83 8000 1501 5451 08 ja viite 22402

Jumalan siunausta elämääsi!

 

Mitä vastasit lapsena, kun sinulta kysyttiin: ”Mikä sinusta tulee isona?” Minusta piti tulla ratsastuksenopettaja. Ei tullut. Tuli nuorisotyönohjaaja ja lähetystyöntekijä.

Jumalan unelmat – Joosefin tarina

Mitä vastasit lapsena, kun sinulta kysyttiin: ”Mikä sinusta tulee isona?” Minusta piti tulla ratsastuksenopettaja. Ei tullut. Tuli nuorisotyönohjaaja ja lähetystyöntekijä.

Vastasitko: ”Minusta tulee se, mitä Jumala haluaa minusta tulevan”? Tuskin. Meillä on usein unelmia ja niin kuuluukin olla. Mutta onkohan Jumalalla unelmia meistä ja tästä maailmasta?

Perehdytään aiheeseen Joosefin tarinan kautta. Hänen elämästään Jumalalla oli unelma. Moni varmaan muistaa kertomuksen Joosefin elämästä, mutta käydään lyhyesti läpi, mitä siinä tapahtuikaan.

Joosef oli isälleen erityisen rakas, mistä hänen veljensä eivät pitäneet. Joosef näki unia siitä, miten hänen veljensä tulisivat kumartamaan häntä. Joosefin kertoessa unistaan veljilleen nämä suuttuivat ja päättivät surmata hänet. He päätyivät kuitenkin myymään Joosefin orjaksi Egyptiin.

Egyptissä Joosefin osti Potifar, faraon hoviherra. Potifarin vaimo iski silmänsä Joosefiin ja yritti vietellä hänet. Joosef ei suostunut, ja lopulta vaimo syytti Joosefia viettely-yrityksestä. Joosef joutui vankilaan.

Vankilassa Joosef selitti oikein kahden faraon palvelijan unet. Sen jälkeen hän selitti myös faraon oudon unen: Niilistä nousi seitsemän lihavaa lehmää ja myöhemmin seitsemän laihaa, jotka söivät lihavat lehmät. Tulisi seitsemän hyvää vuotta ja sitten seitsemän nälkävuotta. Farao teki Joosefin Egyptin ylikäskynhaltijaksi. Seitsemänä vuonna rakennettiin varastoja ja varastoitiin viljaa, jota voitiin sitten syödä nälkävuosina.

Nälänhädässä veljesten isä Jaakob lähetti poikansa ostamaan Egyptistä viljaa. Benjaminia Jaakob ei päästänyt mukaan. Joosef näki veljensä ja heitätti heidät vankilaan. Hän päästi kuitenkin muut pois, mutta yhden täytyi jäädä pantiksi, että Benjamin tulisi seuraavalla kerralla. Lopulta Jaakob päästi myös Benjaminin lähtemään. Veljekset ostivat lisää viljaa ja lähtivät kotiin. Matkalla sotilaat pysäyttivät heidät ja Benjaminin säkistä löytyi Joosefin hopeamalja. Joosef oli itse käskenyt laittaa sen sinne. Veljet anoivat armoa Benjaminille, ja lopulta Joosef ilmaisi veljilleen, kuka oli. Veljet saivat anteeksi Joosefilta kaiken tekemänsä ja hakivat isänsä ja  omaisuutensa Egyptiin. Perhe lisääntyi ajan kuluessa, ja siitä tuli pieni kansa, jossa oli 12 sukukuntaa.

Vaikka asiat menivät vaikeimman kautta, Joosef uskoi, että unet olivat Jumalan tahto hänen elämässään. Kyse ei ollut siitä, miltä Joosefista tuntui tai millaiset olosuhteet olivat. Kyse oli siitä, että hän halusi seurata Jumalan tahtoa. Jumala toimi Joosefin elämässä ja Joosefin kautta. Katsotaan pari esimerkkiä Raamatusta:

Orjaksi myymisen jälkeen:

Joosef vietiin Egyptiin, ja egyptiläinen Potifar, faraon hoviherra ja henkivartijain päällikkö, osti hänet ismaelilaisilta, jotka olivat hänet sinne tuoneet. Herra oli Joosefin kanssa, ja siksi hänellä oli aina onni mukanaan. Hän asui egyptiläisen isäntänsä talossa, ja isäntä huomasi, että Herra oli Joosefin kanssa ja antoi Joosefin onnistua kaikissa toimissaan. Joosef pääsi Potifarin suosioon ja palveli häntä niin hyvin, että Potifar asetti hänet taloutensa hoitajaksi ja uskoi hänen haltuunsa koko omaisuutensa. (1. Moos. 39:1–4)

Vankilassa:

Herra piti Joosefista huolta vankilassakin ja oli hänen kanssaan, niin että hän saavutti vankilan päällikön suosion. Päällikkö uskoi Joosefin valvontaan vankilan muut vangit, ja Joosef huolehti kaikesta, mitä siellä tehtiin. Eikä vankilan päällikkö lainkaan valvonut Joosefin toimia, koska Joosef Herran avulla suoritti ne hyvin. Herra antoi Joosefin onnistua kaikessa. (1. Moos. 39:21–23)

Kaiken jälkeen Joosef antoi anteeksi veljilleen sen, että nämä olivat myyneet hänet orjaksi Egyptiin. Joosef näki siinäkin merkityksen Jumalan suunnitelmassa:

Joosef sanoi veljilleen: ”Tulkaa tänne minun luokseni.” He astuivat lähemmäksi, ja hän sanoi: ”Minä olen Joosef, teidän veljenne, jonka te myitte Egyptiin. Mutta älkää olko murheissanne älkääkä syyttäkö itseänne siitä, että olette myyneet minut tänne, sillä Jumala lähetti minut teidän edellänne pelastamaan ihmishenkiä. Nälkä on nyt jo kaksi vuotta vallinnut kaikkialla, ja edessä on vielä viisi vuotta, joina ei kynnetä peltoa eikä korjata satoa. Mutta Jumala lähetti minut teidän edellänne, jotta te jäisitte eloon ja teidän sukunne säilyisi maan päällä ja monet pelastuisivat. Te ette siis lähettäneet minua tänne, vaan Jumala, ja hän asetti minut faraon neuvonantajaksi, koko hänen valtakuntansa herraksi ja Egyptin maan valtiaaksi. (1. Moos. 45:4-8)

Joosefin tarinassa ei ollut kyse hänen unelmastaan vaan Jumalan unelmasta Joosefin elämään. Mikä Jumalan unelma sitten on? Se unelma on pelastussuunnitelma ja sen toteuttaminen. Jumalan unelma on ollut luoda ihana maailma. Hänen unelmansa on ollut luoda jokainen maailman ihminen. Jumala halusi luoda meidät omaksi kuvakseen, naiseksi ja mieheksi, rakkautensa kohteiksi.

Jumalan pelastussuunnitelma täyttyi siinä, että hän itse tuli maailmaan Pojassaan Jeesuksessa. Ja kuten tiedämme, sen suunnitelman mukaan Jeesuksen piti syyttömänä kärsiä ja kuolla ristillä meidän syntiemme takia. Hän joutui Isän hylkäämäksi, jotta meidän ei tarvitsisi joutua hylätyiksi, kadotukseen. Kaikki ei päättynyt tähän, vaan kolmantena päivänä Jeesus ylösnousi kuolleista, voitti kuoleman, jotta me saisimme iankaikkisen elämän.

Jumala itse korjasi Jeesuksessa sen, minkä ihminen oli rikkonut. Ja Jumalan unelma on se, että hänen rakkautensa tulisi  elämässämme todeksi joka päivä. Jumala janoaa sitä, että saisi osoittaa rakkauttaan meille. Että se, mitä Jeesus on meidän edestämme tehnyt, olisi meidän elämämme perustus. Että Jumala saisi pelastaa meidät uskon kautta Jeesukseen.

Joosefin elämä ei ollut todellakaan koko ajan helppoa. Eikä ole meidänkään. Mutta silloinkin Jumala on meidän kanssamme.

Vaikka sinulla menisi huonosti tai elämä näyttäisi merkityksettömältä, niin kaikkivaltias Jumala on kanssasi ja hän johdattaa. Jumalan kanssa elämäsi saa merkityksen. Hänellä on unelma sinunkin elämästäsi!

Jumalalla on myös unelma tästä maailmasta. Jumalan pelastussuunnitelma on tarkoitettu jokaiselle maailman ihmiselle. Ja jostain syystä Herra on päättänyt käyttää meitä tuon unelman toteuttamisessa. Hän haluaa, että kaikki maailman ihmiset saavat kuulla pelastuksen sanoman. Ja hän haluaa käyttää meitä sen sanoman levittämisessä välikappaleina. Missä me elämmekään, hän haluaa toteuttaa unelmaansa meidän kauttamme. Haluatko olla elämässä todeksi tätä Jumalan unelmaa?

Tämän raamattuopetuksen piti lähetystyöntekijä Anu Kansanlähetyspäivillä perjantaina 6.7.2018 Iltajatkoilla.
Turvallisuussyistä sukunimeä ei voi julkaista.

Tule mukaan Anun työhön tästä.