Avainsana-arkisto: aktio

Tänään 50 vuotta täyttävän Kansanlähetyksen toiminnassa on alusta lähtien ollut keskeisenä ajatuksena, että sitä hyvää, mitä on saatu, halutaan jakaa

Puoli vuosisataa iloa sanomasta

Tänään 50 vuotta täyttävän Kansanlähetyksen toiminnassa on alusta lähtien ollut keskeisenä ajatuksena, että sitä hyvää, mitä on saatu, halutaan jakaa myös muille. Jokaisella ihmisellä pitää olla mahdollisuus kuulla siitä, että Jumala rakastaa häntä. Jo Kansanlähetyksen perustamiskokouksessa päätettiin ryhtyä toimiin lähetystyön-tekijäkoulutuksen järjestämiseksi. Ensimmäiset lähetit lähetettiinkin jo vuoden kuluttua maailmalle.

Pitkäkestoisen lähetystyön rinnalla Kansanlähetys halusi antaa nuorille mahdolli-suuden myös lyhytaikaiseen lähetystyöhön. Syntyi aktiotoiminta. Aktiot olivat lyhytaikaisia, kuukaudesta muutamaan kuukauteen kestäviä evankelioimismatkoja. Aluksi työ oli lähinnä kirjallisuusevankeliointia, mutta myöhemmin apuna käytettiin taiteen keinoja, kuten draamaa, sketchboardia ja musiikkia. Matkaa tehtiin Kleinbusseilla ja pikkuautoilla. Auton kylkeen tai takalasiin liimatut ”Jeesus rakastaa sinua” -kyltit saivat muilta tienkulkijoilta  hymyjä ja hyväntahtoisia kommentteja.

Niilo Räsänen ja Leif Nummela (takana keskellä) lastenleirin vetäjinä. Kuva: Niilo Räsäsen arkisto.

Ensimmäiset aktiot suuntautuivat 1960-luvun lopulla Israeliin. Yksi suosituimmista aktiomaista oli kuitenkin Italia. Vuosina 1970−1992 Italian aktioihin osallistui yhteensä 538 henkeä. Heistä joka kahdeksas päätyi myöhemmin Kansanlähetyksen työhön.

Kansanlähetysopiston rehtori Niilo Räsänen on yksi aktiokonkareista. Hän lähti ensimmäistä kertaa Ruotsi-aktioon 15-vuotiaana. Nuori mies innostui aktiotoiminnasta niin paljon, että hän lähti mukaan seuraavanakin kesänä. Yhden välivuoden jälkeen Räsänen osallistui vielä kahdeksi kuukaudeksi Italia-aktioon.
”Työ oli monella tavalla antoisaa. Italia-aktiossa sain myös johtamiskoulutusta, kun 18-vuotiaana vastasin ryhmästä”, Niilo Räsänen muistelee.

Aktiot olivat mieleenpainuvia jaksoja, joiden tapahtumat eivät hevin unohdu. Ne opettivat nuorille ryhmässä elämistä ja yhdessä tekemistä. Räsänen muistelee, että hauskinta ryhmässä oli rento ilmapiiri ja huumori. Ikävimmät muistot liittyvät stressaavaan liikenteeseen ja kolariin, johon he joutuivat.
”Jos sivupeilejä olisi aina uusittu kun entiset putosivat, niitä olisi mennyt seitsemän”, Räsänen tuumaa.

Kaiken kaikkiaan aktiot olivat Räsäsen mielestä erittäin hyvä ja kasvattava kokemus.
”Uskon, että saimme myös jotakin pientä aikaiseksi.”

Tämän artikkelin videon on tehnyt ja siinä puhuu nuori Niilo Räsänen.

Niilo Räsänen on ollut nuoresta lähtien aktiivisesti monessa mukana.
Kuva: Niilo Räsäsen arkisto.

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Pohjois-Karjalan Kansanlähetyksen perinteikkäin tavoittavan työn muoto on epäilemättä teepöytäaktio. Aktio on ollut tapana toteuttaa vähintään kahdesti vuodessa, syksyisin ja keväisin.

Teepöytä vastaanottokeskuksessa

Pohjois-Karjalan Kansanlähetyksen perinteikkäin tavoittavan työn muoto on epäilemättä teepöytäaktio. Aktio on ollut tapana toteuttaa vähintään kahdesti vuodessa, syksyisin ja keväisin. Usein tempaukset on järjestetty yhdessä Kansanlähetysopiston toimintaviikkolaisten kanssa. Toimintaviikolla opiston  opiskelijat harjoittelevat pienissä ryhmissä Kansanlähetyksen eri piirijärjestöjen alueilla tiimityöskentelyä ja Jumalan käytössä olemista sekä tutustuvat piirien tekemään työhön.

Teepöytäaktio on koettu toimivaksi tavaksi tavoittaa tavallisia kadunkulkijoita. Tee- tai kahvikupillisen ja pienen purtavan äärellä juttu luistaa mukavasti, ja välillä esille nousee syvällisiäkin uskonasioihin liittyviä kysymyksiä. Tarjoilujen ohessa on pystytty myös kätevästi jakamaan ilmaista lukemista sekä esitteitä tulevista tapahtumista.

Tempaus vastaanottokeskuksessa

Teepöytäaktiot ovat totunnaisesti painottuneet Joensuun alueelle, mutta hiljattain reviiriä päätettiin laajentaa. Paikallisessa Kolme Kohtaamista -toiminnassa mukana olevat aktiivit päättivät suunnata aktion yhdessä toimintaviikkolaisten kanssa etäämmäs, alueemme vastaanottokeskukseen.

Tempausta lähdettiin toteuttamaan avoimin mielin, Herran johdatukseen luottaen. Epäilemättä mielessä kävi kuitenkin epäilyksiä siitä, kuinka vastaanottokeskuksen asukkaat suhtautuisivat vieraisiin ja rohkenisivatko he lainkaan tulla tervehtimään. Epäilykset olivat turhia, sillä aktio onnistui jopa yli odotusten.

Aktiosta jäi hyvä mieli

Monet asukkaat, niin mies- kuin naispuolisetkin, tulivat ennakkoluulottomasti tapaamaan vierailijoita. Tee ja sokeri maistuivat, ja juttukin luisti ajoittaisista kielimuuripulmista huolimatta. Rupattelemaan tulleiden turvapaikanhakijoiden joukossa oli kristinuskosta avoimesti kiinnostuneita, ja olipa joukossa jo muutamia Jeesuksen seuraajiakin.

Tulevien tapahtumien mainostaminen oli tavanomaista hankalampaa, sillä esitteet olivat enimmäkseen suomenkielisiä. Tästä huolimatta aktiolaiset onnistuivat houkuttelemaan pari nuorta miestä tutustumaan Kolme Kohtaamista -toimintaan.

Tempauksesta jäi kaikille osanottajille hyvä ja kiitollinen mieli. Vastaavia aktioita on tarkoitus järjestää tulevaisuudessakin.

Teksti: Teemu Sarkkinen
Kuvat: Niina Tuovinen

Tue evankelioimistyötä Suomessa: Suomi sydämellä

Aktioviikolla puhelin soi tasaiseen tahtiin. Ihmiset kyselevät, minne voi tuoda kahvia, onko väliä mihin aikaan paikalle saapuu, tehdään viime hetken

Provinssiaktio – Kohtaamisia Seinäjoella kolmattakymmenettä vuotta

Aktioviikolla puhelin soi tasaiseen tahtiin. Ihmiset kyselevät, minne voi tuoda kahvia, onko väliä mihin aikaan paikalle saapuu, tehdään viime hetken järjestelyjä ja varmistellaan, että kaikki oleellinen on muistettu tehdä. Perjantai kello 17 on yhteisen kokoontumisen aika. Käydään läpi käytännön asioita, rukoillaan, rohkaistaan toinen toistamme ja totta kai hiljennytään Jumalan sanan äärellä. Tämän jälkeen on aika kerätä tavarat kasaan ja suunnata kohti aktiopaikka.

Provinssiaktion valmistelu alkaa pian edellisen loppumisen jälkeen. Viimeistään joulukuussa on korkea aika varata aktiopaikka Seinäjoen kaupungilta. Kevään edetessä hoidetaan hiljalleen sellaisia asioita kuntoon, joihin liittyvät muiden kanssa sovittavat asiat. Pitää saada sähköt kahvinkeittoa varten, nurmikonleikkaamisesta on sovittava ja monenlaista muuta. Tärkeimpänä asiana kuitenkin on aktion pitäminen esillä lähialueiden hengellisissä tilaisuuksissa ja rukousvartiolistan kerääminen. Ilman rukousvartiolistaa ja jatkuvaa esirukoustukea aktion onnistuminen on kovilla. Esirukouksen tärkeys muistuttaa siitä, kenen työssä ollaan ja kuka loppujen lopuksi on kaiken takana. Yhteisessä kokoontumisessa muistutettiin siitä, että olemme Jumalan lähettiläitä ja Jumala antaa kullekin sen oman paikan, jolla palvella. Me olemme valmiita olemaan käytössä mutta ilman Jeesusta ei aktiota järjestettäisi eikä se myöskään ilman Häntä onnistu. Sen tähden koko aktion ajaksi kerätään läpi aktion pystyssä oleva rukousvartio ja teltalla olevat rukoilevat toisten käydessä keskusteluja.

provinssi 1

Jeesus-telttaa kaivataan

Seinäjoella Provinssin aikaan on järjestetty jo useamman kymmenen vuoden ajan Provinssiaktio. Aktion tarkoituksena on ollut ja on edelleen olla kohtaamassa festarikävijöitä. Kynnys on tehty mahdollisimman matalaksi. On tarjolla ilmaista kahvia tai teetä. Paikalla on aktiolaisia, jotka vastaavat käytännön hommien pyörittämisestä, mutta myös teltalle tulevien kohtaamisesta. Kenenkään ei tarvitse tulla teltalle ilman, etteikö joku ehtisi hetken jutella ja kysellä kuulumisia. Joskus ihmisiä tosin on niin paljon, että kauhean pitkiä juttutuokioita ei ihan jokaisen kanssa ehdi käymään.

Aktio on muuttunut vuosikymmenten saatossa paljon. Joskus aktiolaiset ovat päässeet Provinssialueen sisälle, yhdessä välissä oltiin Teknillisen koulun pihassa ja nyt teltta on useiden vuosien ajan sijainnut Törnäväntien ja Vuoritien kulmassa nurmialueella. Välillä teltalla on ollut bändejä soittamassa, välillä on laulettu tuttuja riparilauluja säestäjien johdolla, välillä muusikon virkaa toimittaa mankka ja nippu levyjä. Myös aktiolaisten määrä on vuosien varrella vaihdellut. Joskus on ollut seitsemisenkymmentä aktiolaista, välillä parinkymmenen hengen voimin on saatu aktio toteutettua. Uutena haasteena on nyt kahtena vuonna ollut Provinssirockin uusi ajankohta viikko juhannuksen jälkeen. Aikaisemmin festarit olivat viikkoa ennen juhannusta, jolloin ei ollut hengellisiä kesäjuhlia ja monet eivät olleet vielä kesälomareissulla.

Vaikka määrät ja henkilöt vaihtelevat vuosittain, on teltalla löydettävissä myös samoja kasvoja vuosikymmenestä toiseen. Aina välillä, kun teltalla on rauhallisempaa, muistellaan menneitä vuosia ja monia erilaisia kohtaamisia. Pitkäaikaisimmat aktiolaiset tuntevat festarikansaa jo hyvin. Perjantaina päivällä eräs heistä oli saanut kaksi kyselyä siitä, koska se Jeesus-teltta oikein on tulossa. Aktiota ja siinä mukana olevia henkilöitä kaivataan paikanpäälle. Pisimpään mukana olleet lähestyvät jo kolmattakymmenettä aktiokertaa. Kuitenkin mukana on oikeastaan vuosittain ensikertalaisiakin, tänä vuonna nelisen kappaletta. Kaukaisimmat aktiolaiset olivat Raumalta ja Porista. Moni festareillakävijä kysyykin, mikä meidät saa lähtemään liikkeelle ja tarjoamaan ilmaista kahvia. Eihän se voi olla kannattavaa. Vastaus yllättää joka kerta. Rakkaus. Rakkaus saa meidät lähtemään liikkeelle, eikä mikä tahansa rakkaus vaan Jumalan rakkaus. Vastaus paitsi yllättää niin aivan yhtälailla se saa jokaisen sydämen liikahtamaan. Kasvoilta näkyy poikkeuksetta ilo ja kiitollisuus. Ihmiset arvostavat sitä, että heitä arvostetaan. Että ollaan valmiita antamaan aikaa.

Jokaiselle jotakin

Provinssiaktiolle on ollut alusta asti tunnusomaista se, että vapaaehtoiset kantavat siitä suurimman vastuun. Oikeastaan aina aktiota ovat olleet organisoimassa vapaaehtoiset seinäjokelaiset. On ollut yhdessä tekemisen meininki. Aktion yksi parhaista puolista on se, että jokaiselle löytyy jotakin. Jos ihmisten kohtaaminen tuntuu haastavalta, voi mukana olla keittämässä kahvia, pystyttämässä telttaa, roudaamassa tavaraa tai esirukoilijana. Kahvikin tulee pääosin lahjoituksina. Jokaiselle löytyy aivan varmasti oma paikka olla Suuressa Mukana. Eniten tarvitaankin juuri kahvinkeittäjiä sekä keskustelijoita. Aikaisempina vuosina paikalle on pystytetty iso teltta, jonka nostamiseen tarvittiin isompi joukko riuskoja miehiä ja naisia. Tänä ja edellisenä vuonna on menty pienempien telttojen turvin käytännön syistä. Iso teltta ei taitu kokoon ja autoon illalla, mutta pienemmät teltat on helppo purkaa ja pystyttää taas aamulla eikä niitä tarvitse jäädä yöksi vahtimaan.

Siellä missä Jeesusta ei tunneta

Vaikka Provinssiaktio tietyllä tapaa onkin matalanprofiilin juttu, eikä tarkoituksena ole kaikista kaiuttimista huudattaa evankeliumia yötä päivää, on sanoma Jeesuksesta selkeästi esillä. Vuosikymmenien aikana teltta ja aktiolaiset ovat tulleet festarikävijöille tutuksi ja he tietävät, millä asialla liikenteessä ollaan. Jeesuksen asialla. Festarilaiset puhuvatkin Jeesus-teltasta, mutteivät mitenkään pilkalliseen sävyyn. Se on teltta, jossa Jeesukseen uskovat ovat saatavilla. Keskustelut kääntyvät monesti kuin itsestään hengellisiin. Moni muistelee omaa rippikouluaikaansa lämmöllä. Joku kertoo, että on käynyt pyhäkoulussa. Monen suvussa on uskovia. Monet keskustelut menevät syvälle elämän kipeisiinkin asioihin. Kerrankin on tilaa ja aikaa puhua elämässä olleista pettymyksistä, peloista, toiveista ja unelmista. Välillä saa rukoilla heidän kanssaan tai heidän puolestaan. Tänäkin vuonna useampi jäi juttelemaan useammaksi tunniksi, yhtäkkiä olikin hyvä vain olla, istua ja keskustella. Ja tietenkin juoda kahvia. Liikkeelle tuli lähdettyä vasta, kun joku kavereista tuli sanomaan, että nyt pitää jatkaa matkaa. Moni kaipaa vain sitä, että joku rakastaisi ja välittäisi, että saisi olla oma itsensä. Siksi me olemme siellä. Kertomassa, että on Joku. Sanoma Jeesuksesta on toivon sanoma sille, joka etsii elämälleen merkitystä. Vaikka takana olisi mitä, edessä on paljon parempaa Jeesuksen kanssa.

Teksti ja kuvat Piia-Maaria Matkoski.