Avainsana-arkisto: äidinkieli

Teologian tohtori Kirk Franklin on pääpuhujana Globaalit megatrendit ja Jumalan lähetys -foorumissa 25.tammikuuta ja Missioforumissa 26. tammikuuta Kansanlähetysopistolla Ryttylässä.  Molemmissa

Vuosina 1991-2008 Kirk Franklin vaimoineen oli Wycliffe Australian palveluksessa, ja vuodesta 2008 lähtien hän on toiminut Wycliffe Global Alliancen pääjohtajana. Kuva: Wycliffe Global Alliance.

Kirk Franklin Suuressa mukana

Teologian tohtori Kirk Franklin on pääpuhujana Globaalit megatrendit ja Jumalan lähetys -foorumissa 25.tammikuuta ja Missioforumissa 26. tammikuuta Kansanlähetysopistolla Ryttylässä.  Molemmissa tapahtumissa pääteemana on raamatunkäännöstyö. Vuodesta 2008 lähtien Kirk Franklin on toiminut Wycliffe Global Alliancen pääjohtajana.

Raamatunkäännöstyö on laaja-alaista äidinkielisten mahdollisuuksien parantamista, jossa keskeisiä ovat Raamatun tekstien kääntäminen, lukutaitotyö, kielitieteellinen työ, äidinkielisen ja monikielisen koulutuksen kehittäminen sekä äidinkielisen seurakunnan kasvun tukeminen.

Kirk Franklin, olet Wycliffe Global Alliancen pääjohtaja. Johdatko siis maailmanlaajuista raamatunkäännöstyötä?

Raamatunkäännöstyön liike on niin valtava, että se vaatii kymmenien järjestöjen yhteistyötä kirkkojen ja seurakuntien kanssa. Wycliffe Global Alliance on vain yksi tähän työhön osallistujista.

Kuinka kuvailisit yhdellä lauseella omaa rooliasi tässä “valtavassa raamatunkäännöstyön liikkeessä”?

Tehtävänäni on olla mahdollistaja, joka auttaa olemassa olevia raamatunkäännösjärjestöjä ymmärtämään, minkälaista muutosta on tapahtumassa liikkeessä, johon kuuluu kymmeniä uusia osallistujia globaalista etelästä, ja auttaa vakiintuneita Wycliffe Raamatunkääntäjien kaltaisia toimijoita löytämään oman paikkansa muuttuvassa tilanteessa.

Christine ja Kirk Franklin. Heillä on kolme aikuista lasta. Kirk Franklin vietti lapsuutensa Papua-Uudessa-Guineassa, jossa hänen vanhempansa olivat raamatunkäännöstyössä. Hän palasi sinne vuonna 1981 tukemaan raamatunkäännöstyön viestintää ja mediatuotantoa, ja tapasi  siellä myös tulevan vaimonsa. Vuosina 1991-2008 Franklinit olivat Wycliffe Australian palveluksessa, ja vuodesta 2008 lähtien Kirk Franklin on toiminut Wycliffe Global Alliancen pääjohtajana. Kuva Wycliffe Global Alliance.

Wycliffe Global Alliance -verkostoon kuuluu yli sata itsenäistä organisaatiota, joilla on kuitenkin yhteinen näky. Kuinka tämä on mahdollista?

Kuvaisin allianssijärjestöjä mieluummin toisistaan riippuvaisiksi kuin itsenäisiksi, sillä olemme yhdessä sopineet toimivamme yhteisönä. Meitä motivoi Jeesuksen rukous seuraajiensa ykseyden puolesta (Joh. 17). Haluamme luoda yhteisiä rakenteita ja prosesseja, jotka auttavat meitä tekemään ystävinä yhteistyötä Jumalan kunniaksi ja hänen valtakuntansa laajenemiseksi. Raamatunkäännöstyön näky on monia yhdistävä ja ylittää muutoin yhteistyön esteenä olevia muureja.

Kun Wycliffe-liikkeen perustaja, edesmennyt Cameron Townsend, vieraili Suomessa 1960-luvulla, hän kehotti rukoilemaan, että Suomesta lähetettäisiin maailmalle sata raamatunkääntäjää. Mikä on sinun vetoomuksesi suomalaisille kristityille tänä aikana?

Emme elä enää Townsendin maailmassa, jossa raamatunkäännöstyö oli enimmäkseen länsimaalaisten kristittyjen käsissä. Meidän täytyy määritellä uudelleen osallistumisemme siten, että se tukee kansallisten kristittyjen ja heidän johtamiensa järjestöjen näkyä ja aloitteita.

Raamatunkäännöstyön liike tarvitsee suomalaisia kristittyjä ystävinä ja työtovereina tuomaan työhön omia ainutlaatuisia piirteitään, kuten valmiuden mennä vaikeisiin paikkoihin, työskennellä kansallisten kristittyjen ja seurakuntien rinnalla ja palvella nöyrästi. Tämänkaltaisia ominaisuuksia tarvitaan. Korostaisinkin työntekijöiden laatua, en määrää. Toisin sanoen raamatunkäännöstyö tarvitsee suomalaisia, jotka ovat sitoutuneita  palvelemaan nöyrästi globaalin etelän liikkeiden rinnalla.

Lisätiedot tapahtumista

Missioforum TÄSTÄ

Globaalit Megatrendit ja Jumalan lähetys -foorumi TÄSTÄ

Tämä Kirk Franklinin haastattelu on julkaistu Wycliffe Raamatunkääntäjien Sanalla Sanoen -lehden Talvi 2019 -numerossa.

Lisätietoja Wycliffe Raamatunkääntäjät -järjestöstä

Wycliffe Raamatunkääntäjät ry on raamatunkäännöstyöhön keskittyvä tunnustustenvälinen lähetysjärjestö, joka on osa Wycliffe Global Alliance -verkostoa. Suomessa Wycliffe Raamatunkääntäjät ry tekee yhteistyötä eri kristillisiin kirkkoihin kuuluvien seurakuntien ja järjestöjen, muun muassa Kansanlähetyksen ja Kylväjän, kanssa.

Lisätietoja Wycliffe Global Alliance -verkostosta tästä

Lisätietoja Kansanlähetyksen yhteistyöstä Wycliffe Raamatunkääntäjien kanssa:

http://suuressamukana.fi/yhdessa-kaantaen-raamattua-jo-40-vuotta-kansanlahetys-ja-wycliffe-raamatunkaantajat-juhlistavat-yhteistyotaan/

 

Jumala avaa ovia rukouksen kautta

 

Lukiossa ollessani mieleeni tuli kysymys, miksei herätysliikkeitä syntynyt uskonpuhdistuksen aikana? Miksi vasta 1700- ja 1800-luvuilla Suomessa alkoi olla herätysliikkeitä? Uusi

Kari Valkama on ollut vuodesta 1984 lähtien vaimonsa Susannen kanssa kääntämässä Raamattu kaakkoisaasialaiselle vähemmistökielelle.

Miten minusta tuli raamatunkääntäjä

Lukiossa ollessani mieleeni tuli kysymys, miksei herätysliikkeitä syntynyt uskonpuhdistuksen aikana? Miksi vasta 1700- ja 1800-luvuilla Suomessa alkoi olla herätysliikkeitä? Uusi testamenttihan käännettiin jo 1500-luvulla (1548) ja koko Raamattu 1600-luvulla (1642). Olisi luullut äidinkielisen Raamatun vetäneen ihmisiä Jumalan puoleen.

Sitten hoksasin, että eiväthän suomalaiset osanneet lukea 1500-luvulla. Eikä heillä ollut rahaa ostaa Raamattua. Siksi esimerkiksi vuoden 1776 laitoksesta otettiin vain 9050 kappaleen painos. Käännöksestä ei siten ollut paljoa hyötyä tavalliselle kansalle. 1800-luvun alussa Britannian ja ulkomaiden raamattuseura tuki Raamatun painamista ja siksi hinta saatiin alhaiseksi, niin että tavallinen kansakin saattoi ostaa sen.

Kun siis ajatellaan herätysliikkeiden syntyä, edellytyksenä on lukutaito, Raamatun ja muun hengellisen kirjallisuuden kääntäminen äidinkielelle, ja niiden halpa hinta.

Äidinkielinen Raamattu on siis tarpeen herätyksen syntymiseksi. Raamattu on tärkeä myös seurakunnan hengellisen kasvun kannalta. Ilman äidinkielistä Raamattua monet harhaopit voivat saada valtaa. Tämä ajatus veti minua puoleensa. Raamattu on tärkeä kirja.

Lisäksi raamatunkäännöstyö kiinnosti siksi, etten ollut ulospäinsuuntautunut. Minusta ei olisi tullut saarnamiestä. Olin myös lukutoukka, joten käännöstyö, työskentely kirjojen parissa, sopi minulle.

Tietenkin lähetyskäsky oli kaiken perusta. Kun minulla ei ollut mitään hyvää syytä jäädä kotimaahan, lähteminen oli looginen seuraus lähetyskäskystä.

Kari Valkama
kirjoittaja tekee raamatunkäännöstyötä kaakkoisaasialaiselle vähemmistökielelle