Suomen ev.lut. kirkon verkkosivu kertoo, että vuosien 2018–2019 kirkon kasvatuksen teemana on rauha. Sivustolla kutsutaan meitä kaikkia toimimaan rauhantekijöinä.  Erityisesti

Rauhan ajatuksia Jerusalemista

Suomen ev.lut. kirkon verkkosivu kertoo, että vuosien 2018–2019 kirkon kasvatuksen teemana on rauha. Sivustolla kutsutaan meitä kaikkia toimimaan rauhantekijöinä.  Erityisesti korostetaan sitä, että sekä lähellä että kaukana olevilla lapsilla ja nuorilla on oikeus sisäiseen ja ulkoiseen rauhaan.

Sivustolla lähestytään rauhaa eri näkökulmista: somerauha, koulurauha, kasvurauha, rauha kotona ja perheessä, yhteiskuntarauha ja rauha maailmassa, rauha tehdä omaa työtään sekä rauhan hengellinen pohja.

Aamulenkillä ihailen usein kukkulaltamme näkyvää Jerusalemin panoraamaa, samalla kun rukoilen kaupungin puolesta. Edessäni näkyvät Kalliomoskeijan, Lunastajan kirkon ja NMKY:n tornit sekä  vanhankaupungin muiden kirkkojen torneja. Näkymä tuntuu idyllisen rauhalliselta.

Silti tiedämme, että Jerusalem, jonka nimi tarkoittaa rauhan kaupunkia, on yksi paikoista, joissa on historian aikana sodittu paljon. Sekä paikalliset ihmiset että kansainvälinen yhteisö etsivät siellä jatkuvasti keinoja pysyvämmän rauhan rakentamiseen.

Jerusalemista ei tarvitse mennä kauas, kun rauhan puuttuminen ja väkivalta näkyvät elämää tuhoavine seurauksineen vielä selvemmin. Ympärillä olevat maat Egypti, Libanon, Syyria, Iran ja Irak, Saudi-Arabia, Jemen, Qatar ja Turkki ovat kaikki maita, joissa ei vallitse rauha. Pohjois-Afrikka on muuttunut nykyajan orjakaupan keskukseksi. Monissa Afrikan maissa kärsitään hirmuhallitsijoista eivätkä eri etniset ryhmät  pysty elämään keskenään rauhanomaisesti.

Näyttää siltä, että rauhan puuttuminen tulee voimakkaasti esille joka puolella maailmaa. Tämä siitäkin huolimatta, että maailmamme on monella tapaa kehittynyt positiivisesti. Meillä on käytettävissämme korkeaa teknologiaa, taloudellisia voimavaroja ja osaamista. Niiden avulla voisimme edistää yksilöiden ja kansojen elämää rauhassa ja sovinnossa ja lievittää sairauksia, köyhyyttä, nälänhätää ja ihmisten kärsimyksiä. Kuitenkin maailmassamme nousevat päivittäin uutisten otsikoihin ihmisten orjuuttaminen ja hyväksi käyttäminen eri tavoilla, asevarustelu, kaikinpuolinen sotiin valmistautuminen, ihmisten keskinäinen viha ja taistelut.

Voisinko minä kristittynä seurakuntalaisena ja kristillisen järjestön työntekijänä toimia Jeesuksen kehotuksen mukaisesti rauhantekijänä? Raamatussa rauha on monitahoinen ja syvällinen käsite. Jeesus itse sanoo, että rauhantekijät ovat autuaita. Hän sanoi syntistä elämää eläneelle naiselle, joka tuli Hänen jalkojensa juureen ja kasteli ne kyynelillään, että naisen synnit ovat anteeksiannetut ja käski häntä menemään rauhassa.

Jesajan kirjan jakeessa 53:5 on kirjoitettu: ”Mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.”

Heprean kielen sana shalom pitää sisällään sekä ulkonaisen kansojen ja ihmisten välisen rauhan että sisäisen rauhan ja eheyden samoin kuin rauhan Jumalan kanssa. Rauhaan sisältyy aina se, että meidän ei tarvitse pelätä. Ei toista ihmistä, ei itseämme eikä Jumalaa. Jeesus on sovittanut syntimme, Hän kärsi rangaistuksen meidän tähtemme, jotta meillä olisi rauha ja jotta me voisimme olla parannettuja hänen haavojensa hinnalla, niin kuin vuoden 1992 raamatunkäännös sanoo.

Jumalan lapsina meillä on etuoikeus olla kertomassa siitä, että kaikesta ulkonaisesta rauhattomuudesta ja levottomuudesta huolimatta meillä kaikilla on oikeus ja mahdollisuus rauhaan Jumalan kanssa. Tätä kautta voimme omalta pieneltä osaltamme myötävaikuttaa rauhan puolesta ympäristössämme. Useimmat meistä emme ole eikä meistä tulekaan näkyvillä paikoilla toimivia rauhanneuvottelijoita. Toki saamme olla rukoilemassa heidän puolestaan.

Oma tehtävämme voi olla hyvinkin näkymätön niitä ihmisiä koskeva rukouksen ja rohkaisun tehtävä, joita Jumala tiellemme tuo, missä sitten olemmekin. Tämän päivän maailmassa ihminen – nuori tai vanha – voi helposti kadottaa toivon näköalan ja vaipua toivottomuuteen. Voimme toimia pieninä rauhantuojina, olla rauhantekijöitä ja Jumalan rakkauden välikappaleita työpaikoillamme, kodin ja suvun piirissä, seurakunnassa, naapurustossa ja ystävien parissa.

Anteeksiantaminen on voimakkaasti puhutteleva rauhan väline ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Olisiko sinun lähipiirissäsi joku, joka on syvästi loukannut sinua ja jolle et ole ilmaissut, että haluat antaa anteeksi? Olisiko jokin tilanne, jossa voisit riidan keskellä luopua siitä, että sinä olit oikeassa, vaikka niin olisikin? Uskon, että Jumala ei vaadi meiltä enempää kuin mihin Hän meidät itse varustaa ja mihin tilanteisiin Hän meidät johdattaa. Ei meidän tarvitse ruveta etsimään isompia rauhanareenoita vaan toimia siellä, mihin Jumala on meidät asettanut.

On hyvä muistaa, että toimintamme Jumalan rauhan välikappaleina perustuu Jumalan itsensä tekemään rauhanliittoon. Jumalan rauhanliitto ei ole rakennettu kompromisseista eikä se ole tulosta loistavista rauhanneuvotteluista tai hyvistä rauhanehdoista. Jumalan rauhanliitto perustuu yksinomaan Jumalan armoon, se on yksipuolinen julistus. Jesaja 54:10 kertoo tästä rauhanliitosta: ”Sillä vuoret väistykööt ja kukkulat horjukoot, mutta minun armoni ei sinusta väisty, eikä minun rauhanliittoni horju, sanoo Herra, sinun armahtajasi.”

Eikö olekin ihana raamatunjae. Jumala lupaa, että hänen armonsa ei tänäkään vuonna väisty meistä eikä Hänen rauhanliittonsa horju. Alkukielen mukaan ”minun rauhanliittoni” voidaan kääntää myös ”rauhani liitto”. Nämä eri käännökset korostavat sitä, että rauhanliitto on Jumalan itsensä tekemä liitto ja toisaalta sitä, että kysymys on Hänen rauhastaan. Muistamme, että Jumalan rauha on kaikkea ymmärrystä ylempi, ja on varjeleva meidän sydämemme ja ajatuksemme Kristuksessa Jeesuksessa, niin kuin Filippiläiskirjeessä 4:7 kerrotaan.

Jumala on uskollinen. Hänen rauhanliittonsa ei horju. Hänen rauhansa perustuu armoon ja Jeesuksen sovitustyöhön. Jeesus lupasi antaa meille rauhan: ”Rauhan minä jätän teille: minun rauhani – sen minä annan teille. En minä anna teille, niin kuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö.” Joh. 14:27.

Jumalan hyvä suunnitelma rauhasta on kirjattuna jo Jeremian kirjassa 29:11: ”Sillä minä tunnen ajatukseni, jotka minulla on teitä kohtaan, sanoo Herra: rauhan eikä turmion ajatukset; minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.” Olkoon rukouksemme, että saisimme itse kukin omalla paikallamme olla välittämässä tätä Jumalan rauhaa ja toivoa ihmisten tulevaisuuden voimaksi ja sielujen pelastukseksi!

Rauhanterveisin Jerusalemista

Tuula Siljanen
kirjoittaja toimii Lähi-idässä koulutus- ja opetustehtävissä

Aktivoi SEKL-nettilahjoitus lisäosa käyttääksesi lahjoituslaatikkoa