Yksi Mikkelin monista raamattupiireistä on toiminut jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan. –    Muutin 1980-luvun alussa Mikkeliin ja aloin etsiä sopivaa

Mikkelissä yli kolmekymmentä vuotta kokoontuneessa raamattupiirissä on hyvä yhteishenki. Kuva: Pirkko Oinonen

Rakas raamattupiiri

Yksi Mikkelin monista raamattupiireistä on toiminut jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan.
–    Muutin 1980-luvun alussa Mikkeliin ja aloin etsiä sopivaa raamattupiiriä. Olin silloin vielä aika nuori enkä kokenut omakseni iäkkäämpien ihmisten päivisin kokoontuvia piirejä, mutta en myöskään enää seurakunnan nuorten iltoja. Tapasin seurakunnan tilaisuudessa tuttavan, joka oli muuttanut Mikkeliin samoihin aikoihin. Päätimme aloittaa uuden raamattupiirin, kertoo toinen piirin perustajista.
–    Olen uskoontulostani alkaen halunnut aina olla mukana jossakin raamattu- ja rukouspiirissä. Uudelle paikkakunnalle muutettuani aloin heti etsiä sopivaa piiriä, toinen raamattupiirin perustajista lisää.

Piirillä on ollut monenlaisia vaiheita. Alun kahdesta osallistujasta joukko lisääntyi välillä yhteentoista. Mukana on ollut nuoria ja iäkkäämpiä, perheitä ja perheettömiä, enimmäkseen naisia mutta välillä joitakin miehiäkin. Elämäntilanteiden muuttumiset ja paikkakunnalta muutot vähentävät porukkaa, mutta uusia mukaan tulijoita on aina löytynyt.

–    Tulin nuorena uskoon, mutta elämän ruuhkavuodet vieraannuttivat seurakunnasta. Kun arjen paineet helpottivat, aloin rukoilla, että pääsisin johonkin raamattupiiriin kasvamaan uskossa. Koen selvänä johdatuksena, että tapasin kaupassa tämän raamattupiirin jäsenen ja sain kutsun mukaan. Tämä piiri on pitänyt minut uskossa, iloitsee useita vuosia mukana ollut piiriläinen.

Toisetkin raamattupiiriläiset nyökyttelevät tuolle puheenvuorolle ja kertovat vuorollaan, millaisen johdatuksen he kokivat tullessaan mukaan piiriin. Yksi etsi hoitavaa pienpiiriä elämänsä kriisien keskellä ja on saanut kokea tämän raamattupiirin itselleen sopivaksi kasvun paikaksi.  Joku kuuli talon pesutuvalla, että kotitalon yhdessä asunnossa kokoontuu raamattupiiri, ja sai kutsun mukaan. Toinen koki orpoutta ja ulkopuolisuutta uskossaan ja tunsi, ettei selviä yksin, ja sitten hän yllättäen työpaikallaan kuuli raamattupiiristä, johon voi tulla mukaan.
–    Täällä olen saanut kasvaa uskossa Raamattua tutkien yhdessä toisten kanssa. Parasta ja ihmeellisintä on sisäinen rauha, jonka olen löytänyt, hän iloitsee.
Nykyisin mukana on kahdeksan naista.  Kaikki eivät  pääse mukaan joka viikko muiden menojensa vuoksi.
–    Vuodet ovat kuluneet, nuorista aikuista on kasvanut aktiivisia eläkeläisiä. Joukostamme enää kaksi on työikäisiä, yksi piiriläisistä pohdiskelee.

Vuosikymmenten aikana piirin ohjelma on vaihdellut. Siinä on luettu Raamattua luku luvulta, käytetty Mailis Janatuisen ilosanomapiirin aineistoja, tutkittu katekismusta ja kuunneltu radioraamattupiiriä. Yksi lukukausi kului Raamatun naisten elämää tutkien. Kukin piiriläinen vuorollaan tutki lähdekirjoista yhden naisen elämää ja valmisti siitä esityksen toisille. Yhdessä aihetta pohdittiin eteenpäin.
–    Jumalan sana on yhtä ajankohtainen tänään kuin vuosituhansia sitten. Ei ihminen ole muuttunut miksikään. Samat asiat askarruttavat ihmisiä edelleen, ahkerasti kotonakin Raamattua lukeva piiriläinen pohtii.

Kun joku piiriläisistä ehdottaa uutta tapaa tutkia Raamattua, yhdessä neuvotellaan ja päätetään, miten piirin ohjelmaa jatketaan. Piiriläiset kehuvat yhteishenkeä hyväksi.
–    Aikaisemmin kokoonnuimme eri kodeissa ja ohjelmaan kuului myös tarjoilu, joka vei ison osan illan ajasta. Samoin miettiminen, kuka suostuisi ottamaan seuraavan piirin ja mikä päivä sopisi mahdollisimman monelle, piiriläiset kertovat.

Muutama vuosi sitten piiriläiset päätyivät yhteisestä sopimuksesta siihen, että kokoonnutaan aina samassa kodissa, samana viikonpäivänä ja ilman tarjoilua. Tarjoilun järjestäminen oli käynyt kovin haasteelliseksi useiden allergioiden ja muiden ruokailuun liittyvien rajoitusten vuoksi. Nyt kaikki tietävät, missä ja milloin raamattupiiri kokoontuu, eikä tarjoilusta ole huolta.
–    Minulle tämä piiri on tärkeä uskonelämän hoitamisen kannalta, ainakin yksi ilta viikossa tulee tutkittua Jumalan sanaa, eräs piiriläisistä pohtii.
–    Ja täällä on niin mukavia ihmisiä! Näiden kanssa on hauskaa viettää iltaa ja keskustella, heittää toinen lisäkommentin.

Useimpien piiriläisten hengellinen koti on Kansanlähetys, ja piiri onkin nykyisin nimetty selkeästi Kansanlähetyksen raamattupiiriksi.
–    Olemme nähneet, että Raamatusta ja uskonelämästä on monenlaisia tulkintoja ja opetusta. Raamatun luotettavuutta, henkilökohtaista uskoa ja lähetystyön tärkeyttä korostavan Kansanlähetyksen ja tämän raamattupiirin opetus ovat lähinnä omaa arvomaalimaamme, piiriläiset pohdiskelevat yhdessä.
Raamatun tutkimisen lisäksi kokoontumisissa rukoillaan henkilökohtaisten asioiden ja Kansanlähetyksen rukouskalenterin aiheiden puolesta.

Raamattupiirillä on oma kummilapsi Etiopiassa. Piiriläiset osallistuvat Kansanlähetyksen eri tilaisuuksien tarjoilun järjestämiseen ja muihin palvelutehtäviin. Heidän mielestään uskovan tulee palvella Jumalaa ja seurakuntaa omilla lahjoillaan ja taidoillaan.

Teksti ja kuva: Pirkko Oinonen

Lue lisää Etelä-Savon Kansanlähetyksen työstä täältä.

Tutustu Etiopian kummilapsityöhön tästä

Anna lahjasi tähän työhön: