Nykyään puhutaan paljon siitä, että ihmisiä on vaikea saada sitoutumaan pitkäaikaisesti vapaaehtoistyöhön. 30 vuotta sitten tapahtui jotakin, mikä sai joukon

Nippon-piirin juhlassa lauloivat vuosien varrella – monet vieläkin piirissä mukana olleet lähestysaktiivit. Kuva: Jaana Viitakangas-Klemola

Nippon-piiri täytti 30 vuotta

Nykyään puhutaan paljon siitä, että ihmisiä on vaikea saada sitoutumaan pitkäaikaisesti vapaaehtoistyöhön. 30 vuotta sitten tapahtui jotakin, mikä sai joukon nuoria aikuisia sitoutumaan Akaan seurakunnan toimintaan lähetystyön kautta. Seurakunnan ensimmäinen lähetyssihteeri Leena Mäntysaari sai mukavan tehtävän kutsua nuoria aikuisia lähetysasialle. He ovat monin tavoin muutenkin aktiivisia seurakuntalaisia ja osa myös seurakunnan pitkäaikaisia työntekijöitä, kuten Berit Joki sekä Aila ja Markku Laaksonen.

Helmikuussa 1986 alkoi kokoontua nuorten aikuisten lähetyspiiri, joka kirjausten mukaan alkoi käyttää Nippon-piirin nimeä 16.12.1987. Piiriläiset alkoivat tukea syksyllä 1986 nimenomaan Kansanlähetyksen Japanissa työskentelevää lähettiperhettä Pirkko ja Sakari Valkamaa. Vuosien varrella Nippon-piiriläiset keräsivät sunnuntain kokoontumisissaan kolehteja Valkamien jälkeen Sirkka ”Pepi” Sihvoselle, Jorma ja Lea Pihkalalle sekä viimeksi Anssi ja Kaarina Savosen perheelle. Pepi Sihvonen on ollut ensimmäinen Akaan seurakunnan Kansanlähetyksen kanssa sopima nimikkolähetti, myöhemmin sopimukset solmittiin myös Pihkaloiden ja Savosten kanssa.

Japanin lähetit harvinaisessa yhteiskuvassa: Antti ja Simeon Savonen, Pepi Sihvonen, Sakari ja Pirkko Valkama sekä Lea ja Jorma Pihkala. Kuva: Jaana Viitakangas-Klemola

Japanin lähetit harvinaisessa yhteiskuvassa: Antti ja Simeon Savonen, Pepi Sihvonen, Sakari ja
Pirkko Valkama sekä Lea ja Jorma Pihkala. Kuva: Jaana Viitakangas-Klemola

Sitoutuneet piiriläiset

Nippon-piiriläiset ovat olleet erittäin ahkeria, sitoutuneita ja kekseliäitä tukiessaan Japanin lähetystyötä. He ovat kantaneet lähettejä rukouksin ja pitäneet lukemattomia myyjäisiä, kirpputoreja, lastentapahtumia ja kahvituksia kerätessään varoja lähetykselle.

Ystävänpäivänä 2016 Nippon-piiriläiset saivat viettää koskettavaa 30-vuotisjuhlaa Akaan seurakuntasalissa. He olivat kutsuneet juhlaan kaikki piirin vuosien varrella tukemat Japanin-lähetit sekä entiset ja nykyiset Nippon-piiriläiset. Ilahduttavasti juhlaan pääsivät mukaan Pepi Sihvonen, Valkamat, Pihkalat ja Anssi Savonen poikansa kanssa sekä joukko piiriläisiä.

Pirkko Valkama on kokenut Nippon-piirin itselleen läheiseksi. Kuva: Jaana Viitakangas-Klemola

Pirkko Valkama on kokenut Nippon-piirin itselleen läheiseksi. Kuva: Jaana Viitakangas-Klemola

Sakari Valkama piti Nippon-piirin juhlassa piiriläisiä syvästi arvostavan puheenvuoron. Hän muistutti Raamatun sanaan viitaten, että lähettäjät auttavat lähettejä rukouksillaan, olemalla siten heidän työtovereitaan. Lähetystyön tarkoitus on, että kaikista kansoista tulee opetuslapsia Jeesukselle. Vaimo Pirkko on kokenut myös Nippon-piiriläiset läheisiksi.

Jorma ja Lea Pihkala kertoivat omalta osaltaan koskettavia kohtaamisia lähetyskentältä Japanista. Monissa tilanteissa on tarvittu lähettäjien rukousta ja lähettien sinnikkyyttä. Monia ihmeellisiä asioita on tapahtunut ja japanilaisia on kastettu kristinuskoon.

Pepiä muistettiin lakritsilla

Pepi Sihvosella oli mukanaan kopio hänen nimikkosopimuksestaan Akaan seurakunnan ja Kansanlähetyksen välillä: se on allekirjoitettu Toijalassa 2.11.1994. Pepi muisteli niin hauskoja kuin vähän vakavampiakin hetkiä hänen lähettikaudellaan. Hän ei arvannut, että lähettikirjeitä luetaan niin tarkasti. Pepi oli maininnut yhdessä kirjeessään suomalaisen lakritsin kaipuunsa; tähän kaipuuseen vastattiin niin, että hänelle lähetettiin Japaniin parin kilon lakritsilähetys. Siinä riitti syötävää vähän pidemmäksi ajaksi, ja kaipuu hellitti toviksi.

Pepi Sihvonen korostaa Nippon-piirin pitämisen olevan oikeaa lähetystyötä. Hän on kokenut piiriläisten rukousten kantaneen häntä. Pepi kertoi esimerkkinä syksyn 2003, jolloin hän loukkasi selkänsä ja joutui kolmeksi viikoksi sairaalaan. Myöhemmin hän sairastui vielä pahaan flunssaan mutta teki kuitenkin pitkiä päiviä töitä sillä seurauksella, että kerran voimat meinasivat ihan uupua. Pepi nimittäin oli aamuin illoin pari tuntia tiputuksessa ja teki välillä töitä. Kerran hän sitten rukoili voimia, jotta jaksaisi päivän loppuun. Hän saikin tuntea, kuinka sydämeen laskeutui rauha ja rukoukset todella kantoivat hänet senkin päivän loppuun.

Kuva: Jaana Viitakangas-Klemola

Kuva: Jaana Viitakangas-Klemola

Kerran lähetti, aina lähetti

Anssi ja Kaarina Savosen perhe on ollut kuutisen vuotta Akaan seurakunnan nimikkolähettinä Japanissa. Nyt nimikkosuhde on päättymässä, koska Savoset ovat jääneet kotimaahan ja Anssilla työkuviot muuttuvat. Mutta kuten Anssi totesi: kerran lähetti, aina lähetti. Anssi aloittaa huhtikuun alussa Kansanlähetyksen kotimaan ja Viron työn aluekoordinaattorina.

Anssi Savonen poimi juhlavieraiden kuultavaksi muutamia hienoja kokemuksia lähetystyöstä Japanissa. Ensinnäkin tuntui hienolta, kun seurakunnan pitämiin piireihin tuli paljon ihmisiä. Japanilaisten kiinnostuksen kohteena oli suomen kieli, mutta Suomi-piireissä oli aina mukana myös Raamatun sanaa. Joulujuhlaankin osallistui paljon ihmisiä, joista vain osa oli kristittyjä, mutta muista toivottiin säännöllisiä uskon etsijöitä.

Toisena hyvänä muistona mielessä on Anssin avioliittoon siunaama hääpari. Anssin parille pitämä hääpuhe oli koskettanut vieraita. Tämä oli hänelle merkittävä osoitus Jumalan hyvästä työstä, sillä hän itse oli etukäteen hyvin epävarma kielen takia – pitihän hän puheen japaniksi.

Kolmanneksi Japaniin rukoiltiin kirkon piiriin uusia kristillisen uskon etsijöitä. Yhden etsijän Anssi sai kohdata muutamaa viikkoa ennen Suomeen paluuta. Tästä etsijästä ehti tulla säännöllinen seurakuntaan tutustuja, joka on nyt ottanut kasteen.

Jaana Viitakangas-Klemola
kirjoittaja toimii lähetys- ja tiedotussihteerinä Akaan seurakunnassa