Tällä kertaa pääsemme katselemaan Lasnamäkeä virastotalon ikkunasta. Lasnamäen kaupunginosan apulaisjohtaja Jaanus Riibe raottaa omaa näkymäänsä Tallinnan suurimpaan kaupunginosaan. ”Tulin Lasnamäen

Kaupunginosan apulaisjohtaja Jaanus Riibe näkee Lasnamäen tulevaisuuden valoisana.

Minu Lasnamäe osa 6/12

Tällä kertaa pääsemme katselemaan Lasnamäkeä virastotalon ikkunasta. Lasnamäen kaupunginosan apulaisjohtaja Jaanus Riibe raottaa omaa näkymäänsä Tallinnan suurimpaan kaupunginosaan.

”Tulin Lasnamäen kaupunginosahallitukseen töihin marraskuussa 2011. Alkuun vastuualueeni apulaisjohtajana liittyivät kulttuuri- ja nuorisotyöhön, mutta viime vuodet olen keskittynyt sosiaalityön kysymyksiin. Se onkin laaja työala, jossa tulee olla joka päivä valmis kohtaamaan uusia haasteita.

Lasnamäen kaupunginosahallituksen uusi virastotalo sijaitsee Paen puiston ja Kumun taidemuseon välissä.

Viidessä vuodessa Lasnamäki on muuttunut paljon. Tallinnan kaupunki on investoinut tänä aikana Lasnamäen kehittämiseen enemmän kuin koskaan. Teitä on kunnostettu, viheralueita rakennettu ja monenlaiset vapaa-ajanviettomahdollisuudet on tuotu lähelle ihmisten koteja. Entinen nukkumalähiö on muuttunut kaupunkimaisemmaksi ja monipuolisemmaksi. Kauppakeskuksia ja niiden myötä myös uusia työpaikkoja on tullut lisää.

Lasnamäen kerrostaloalue rakennettiin Neuvostoliiton aikana kasvavaan työvoimatarpeeseen. Dvigatelin asetehtaaseen ja muihin suuriin tuotantolaitoksiin saatiin työvoimaa eri puolilta laajaa Neuvostoliittoa. Niinpä 1970-80-luvuilla monet nuoret ihmiset aloittivat suurin odotuksin uuden elämän Tallinnassa ja saivat kodikseen vastavalmistuneen kerrostaloasunnon Lasnamäen lähiöistä. Uuden kaupunginosan rakentaminen jäi tosin monella tavalla keskeneräiseksi neuvostoajan päättyessä. Infrastruktuuri jäi puutteelliseksi ja osa suunnitelluista lähiöistä kokonaan aloittamatta.

”Tallinnan Hyde Park!” kehuu Jaanus lempipaikkaansa linnanosahallituksen vieressä. Paen puisto on tutustumisen arvoinen keidas, johon kannattaa tulla kauempaakin virkistymään ja kuuntelemaan linnunlaulua.

Neuvostoliiton hajoaminen merkitsi monille lasnamäkeläisille työpaikan menetystä ja vaikeuksia. Tehtaat lakkautettiin, koneet ja tuotanto siirrettiin Venäjälle. Osa palasi synnyinseuduilleen, mutta suurin osa jäi Viroon, jonne olivat juurtuneet täällä syntyneet lapset ja lapsenlapsetkin. Jotkut ovat anoneet Venäjän kansalaisuuden, toiset läpäisseet kielikokeen ja saaneet Viron kansalaisuuden. (Lasnamäellä asuu yhä huomattava määrä entisiä Neuvostoliiton kansalaisia, joilta puuttuu voimassaoleva kansalaisuus ja joiden henkilötodistuksena on ns. harmaa passi.) Olen miettinyt, että oikeastaan neuvostoaikana työn perässä Lasnamäelle kotiutuneet ihmiset ovat eläneet todeksi virolaisen syvän pelon, oman valtion menettämisen! Siksi meidän tulisi suhtautua toisiimme ymmärtäväisemmin ja keskittyä enemmän siihen, mikä meitä yhdistää.

Eri kansallisuuksien suuri kirjo leimaa Lasnamäkeä yhä. 119 000 asukkaasta virolaisia on vain noin viidennes. Asukkaista 60 prosenttia on venäläisiä, lisäksi on paljon ukrainalaisia ja valkovenäläisiä. Kaikkiaan kaupunginosassa on edustettuna yli 40 eri kansallisuutta!

Lasnamäellä ei ole podettu väestökatoa edes lamavuosina, vaan väkimäärä on ollut jatkuvassa kasvussa. Lasnamäelle rakennetaan koko ajan uusia kerrostaloja ja asunnot menevät kuin kuumille kiville. Tarkastelimme juuri muuttotilastoja. Viime kuussa Lasnamäellä muutti kotia 600 ihmistä, mutta vain nelisenkymmentä heistä tuli Lasnamäen ulkopuolelta. Uudet talot täyttyvätkin enimmäkseen vuosikymmeniä täällä viihtyneistä lasnamäkeläisistä. 50 vuotta sitten rakennetut elementtitalot kaipaavat peruskorjausta, mutta ne ovat rungoltaan kestäviä ja hyvin hoidettuna palvelevat vielä pitkään. Niistä vapautuviin asuntoihin riittää ostajia ja vuokralaisia muun muassa Itä-Viron suunnalta tulevista ihmisistä. Moni pääkaupunkiseudulle siirtyvä päätyy ensin Lasnamäelle, sillä täällä on tulijoille tarjolla sekä asuntoja että työpaikkoja.

Olemme avoimia asukkaiden kehittämisideoille. Kolmen vuoden takaisen kyselyn tuloksena on esimerkiksi rakennettu Lasnamäen Sauna, josta on tullut varsin suosittu ja luonnollinen osa lasnamäkeläistä kulttuuria. Myös suurten puistojen ideat ovat itse asiassa nousseet asukkaiden keskuudesta, samoin nyt suunnitteilla oleva suuri sairaalahanke.

Haaveilen Lasnamäestä, jossa ihmiset tulevat toimeen keskenään, jossa palvelut ovat lähellä ja eri elämänvaiheissa apua tarvitsevat kokevat, että heistä pidetään huolta. Toimeentulovaikeuksissa olevia on paljon; viime vuonna vastasimme myönteisesti 60.000 toimeentulotukihakemukseen ja jaoimme avustuksina 4,5 miljoonaa euroa. Myös pari kertaa vuodessa jaettaville ruokasäilykkeille on kysyntää jonoksi asti.

Erityisesti olen iloinnut nähdessäni pitkään omaa kotia odottaneen ihmisen unelman täyttyvän. Vuosien varrelta nousee mieleen myös ikäviä väkivaltatapauksia, erityisesti lapsiin kohdistuvat tapaukset särkevät sydäntä. Työntekijämme tekevät parhaansa tukeakseen perheitä  ja ehkäistäkseen  väkivaltaa.

Uusi ortodoksikirkko näkyy ja kuuluu Loopealsen lähiön arjessa!

Lasnamäellä toimii aktiivinen ortodoksiseurakunta. Muutama vuosi sitten valmistuneessa kirkossa käy paljon ihmisiä. Iloitsen siitä, että Lasnamäelle on nyt syntymässä myös luterilainen seurakunta. Tulevaisuudessa voisimme ehkä kehittää yhteistyötä eri kirkkokuntien kesken. Luterilainen seurakunta ottaa täällä kaupunginosassa ensimmäisiä askeleitaan, mutta ne ovat olleet melko rohkeita askeleita ja oikeassa suunnassa. Haluamme omalta puoleltamme olla sille kaikin puolin tukena.”

Teksti ja kuvat: Kirsti Malmi

Kirsti Malmi on Kansanlähetyksen lähetti Virossa. Voit tutustua häneen ja tilata uutiskirjeen tästä linkistä.

Lue lisää Kansanlähetyksen työstä Virossa.

Kansanlähetyksen talvikeräys 2017 kohdistuu lähetystyöhön Virossa teemalla ”Algamas on midagi uut”. Keräämme varoja seurakuntaa perustavan työn mahdollistamiseksi Tallinnan Lasnamäellä. Lahjoita sinäkin toivoa ja evankeliumin mahdollisuus Viroon:

Lahjoita tähän työhön:


Tallenna

Tallenna