Torstaina 18.10.2018  oli kulunut 50 vuotta siitä, kun Hausjärvellä Ryttylän kylässä sijaitsevan Lähetyskeskuksen hallinta siirtyi Kansanlähetykselle. Lähetyskeskuksen työntekijät ja talkooviikon

Lähetyskeskus palvelee hyvin isompienkin kesäjuhlien pitopaikkana. Alueella on parisenkymmentä rakennusta. Kansanlähetyspäiville osallistui kesällä 2018 liki 10.000 juhlavierasta. Kuva: Philippe Gueissaz

Lähetyskeskus täytti 50 vuotta

Torstaina 18.10.2018  oli kulunut 50 vuotta siitä, kun Hausjärvellä Ryttylän kylässä sijaitsevan Lähetyskeskuksen hallinta siirtyi Kansanlähetykselle.

Lähetyskeskuksen työntekijät ja talkooviikon osallistujat joivat juhlapäivän kunniaksi kakkukahvit. Tilaisuudessa muisteltiin alkuaikojen haasteita ja unelmia.

Historiankirjat kertovat, että 18.10.1968 Ryttylän nykyisen Lähetyskeskuksen hallinta siirtyi Kansanlähetykselle. Juhlan kunniaksi juotiin 50-vuotiskakkukahvit ruokalassa kiitoshetken kera.

Lähetyskeskuksen remontoivat aikanaan käyttökuntoon lukuisat talkoolaiset, ja siksi  nykyiset talkoolaiset olivat myös 50-vuotiskahvien kunniavieraita. Rehtori Niilo Räsänen pyysi talkooviikolle osallistuvaa  Ulla Rantalaa aloittamaan kakun.

Lähetyskeskuksen 50-vuotiskahvitus osui parahiksi opiston talkooviikolle.

Kansanlähetyksen eläkkeellä oleva pääsihteeri Matti Väisänen kertoi ensimmäisestä käynnistä Ryttylässä vuonna 1968. ”Rakennukset olivat olleet kaksi vuotta kylmillään. Vedet oli laskettu putkista pois, mutta kovien pakkastalvien kylmyys oli irrottanut seinistä rappauskerrokset seinien vierustoille. Ovien maalit olivat käpristyneet kämmenen kokoisiksi kouruiksi. Oli lohduttoman näköistä”, hän muisteli.

Arkkitehti Isto Pihkala kertoi, että Kansanlähetys oli etsinyt vaihtoehtoja Lähetyskoululleen. Lähinnä oltiin kiinnostuneita lakkautetuista kouluista. Hausjärven kunta oli ostanut Lähetyskeskuksen rakennukset tarjotakseen tilat kuntoutuslaitokselle. Rakennuksissa kulku ei kuitenkaan ollut esteetöntä monien portaikkojen vuoksi, joten tilat eivät sopineet kuntoutustarkoitukseen. Kunnalla oli intressi myydä  tilat ja ne sopivat Kansanlähetykselle, joten kaupat syntyivät.

Lähetystyöntekijä Jorma Pihkala oli puolisonsa Lean kanssa ensimmäisiä opiskelijoita Lähetyskoulun uusissa tiloissa. Hän kertoi, että aamupäivät tehtiin remonttia ja iltapäivät opiskeltiin.

Kansanlähetysopiston rehtori Niilo Räsänen (oik.) kertoi, kuinka Lähetyskeskuksen hankintahinta saatiin maksettua viidessä vuodessa. Tilat kunnostettiin vapaaehtoisvoimin. Lähetysjohtaja Mika Tuovinen tiesi, että aikoinaan puhuttiin Ryttylän ihmeestä. ”Lähetyskeskuksessa on jo viidenkymmenen vuoden ajan opetettu Raamattua, lähetetty lähetystyöhön ja kasvettu uskossa. Monen elämä on muuttunut kutsumuksen myötä. Ollaan kiitollisia, että meillä on koti täällä Ryttylässä”, hän sanoi.

Kansanlähetyksen projektipäällikkö Mikael Halleen (kesk.) tulkkasi tilaisuuden puheet Pietarista talkooviikolle osallistuneille Olgalle (vas.), Irinalle ja Valentinalle. Rouvat olivat saaneet kutsun tapahtumaan Pyhän Marian kirkon jumalanpalveluksessa Pietarissa pastoriltaan Mihail Ivanovilta.

Johannes Lampinen (oik.) teki valtavan urakan 1970-luvun alussa Lähetyskeskuksessa. Hän veti keskuslämmitysputket Teinilästä muihin Lähetyskeskuksen rakennuksiin ja teki rakennusten putkityöt talkooperiaatteella. Apuna hänellä oli muita vapaaehtoistyöntekijöitä.

Tule mukaan !

– Kun lahjoitat tämän artikkelin kohdalla, tukesi kohdistuu Kansanlähetyksen Lähetyskeskukseen Ryttylässä.
– Kertalahjoituksessa, erillisenä tilisiirtona suoraan pankkiin, tilinumero on FI83 8000 1501 5451 08 ja viite 81854.
– Mikäli kiinnostuit opiston tapahtumista tai linjoista, lue lisää täältä.

Jumalan siunausta sinulle!