”Rohkaise aina lapsen mielenkiintoa tietoa ja totuutta kohtaan, kannustivat Susanna ja Jasu Markkanen vetämässään kanavassa Kansanlähetyspäivillä lauantaina. Siinä pohdittiin, miten

Susanna ja Jasu Markkasen vetämässä kanavassa pohdittiin, miten vanhempana voisi vastata viisaasti lasten vaikeisiin kysymyksiin.

Kun lapsi kysyy vaikeita

”Rohkaise aina lapsen mielenkiintoa tietoa ja totuutta kohtaan, kannustivat Susanna ja Jasu Markkanen vetämässään kanavassa Kansanlähetyspäivillä lauantaina. Siinä pohdittiin, miten voisi vanhempana vastata viisaasti, kun lapsi kysyy vaikeita.

Markkaset ovat viiden 4–15-vuotiaan lapsen vanhempia Hämeenlinnan Rengosta. Jasu on matemaattisten aineiden opettaja, Susanna kielten opettaja. Molemmat ovat tiiviisti mukana Kansanlähetyksen perhetyössä.

Lapsen tieto on pirstaleista ja jäsentymätöntä, eikä siitä pystytä hetkessä rakentamaan loogista ja eheää kokonaisuutta, vaan on edettävä vähän kerrallaan.  Markkaset muistuttivat, että lapsi on vastaanottavaisin silloin, kun hänelle itselleen herää kysymyksiä. Siksi perheeseen kannattaa luoda keskustelun ja luottamuksen ilmapiiri. Lapsen ajattelun tason voi yrittää selvittää kyselemällä.

– Muista, että olet etuoikeutettu, kun lapsi kysyy sinulta asioita, olitpa sitten vanhempi, isovanhempi, kummitäti tai vaikka pyhäkoulunopettaja, totesi Susanna Markkanen.

– Ei myöskään ole noloa, jos vanhempi ei heti tiedä vastausta. Sitä voidaan etsiä yhdessä. Lapsi oppii, että vakaumus ei kaadu siihen. Joskus voi myös esittää hyviä ja vilpittömiä kysymyksiä ja kysyä perusteita erilaisille väitteille, jatkoi Jasu Markkanen.

– Ole rohkeasti oma itsesi. Kysymykset voidaan ohjata sille vanhemmalle, jonka vahvuuksiin asia kuuluu. Jos lapset meillä kysyvät evoluutioon tai apologiaan liittyviä kysymyksiä, sanon, että kysytäänpä isältä, mainitsee Susanna Markkanen esimerkkinä.

Pariskunta muistutti, että kaikki totuus on Jumalan totuutta ja hän voi käyttää sitä työkalunaan. Tiede ei ole vihollinen, vaan työkalu.

– Jos älylliset kysymykset jäävät ilman vastausta, uskonnollinen vakaumus kärsii. Tiede ei ole vihollinen, vaan työkalu. Tiede on menetelmä, joka ei pysty todistamaan Jumalan olemassaoloa tai olemattomuutta. Korosta kuitenkin eroa menetelmän ja maailmankuvan välillä, datan ja tulkinnan välillä. Fossiilit esimerkiksi ovat osa Jumalan totuutta, mutta tulkinnasta voidaan olla eri mieltä. Siksi on tärkeää itse tietää, mihin uskoo ja miksi, Jasu Markkanen muistutti.

Lapsen ikä, käsityskyky ja herkkyys on otettava huomioon vastauksissa. Keskustelussa nousi esiin, että taivas esimerkiksi voi pienestä lapsesta tuntua paikalta, jonne hän ei halua, koska on paljon kivempaa leikkiä leluilla kotona.

– Minä saattaisin sanoa, että taivaassa on paljon parempia leluja, vaikka oikeasti tiedän vain sen, että siellä kaikki on täydellistä ja ihanaa. Mikään ei ole pielessä. Itse kyselin pienenä äidiltäni, saako taivaassa syödä jäätelöä joka päivä. Olin kiitollinen hänen vastauksestaan: saa syödä, Susanna Markkanen kertoo.

Kanavassa pohdittiin myös, miten voi kertoa lapselle Jeesuksen ristinkuolemasta, helvetistä tai kristittyjen vainoista.

–  Jos kertoo Jeesuksen ristinkuolemasta, on tärkeää kertoa samalla kerralla ylösnousemuksesta, jotta päällimmäiseksi jää voittofiilis, Susanna Markkanen sanoi.

Teksti ja kuva: Marjaana Perttula