Israelissa saamme elää ihmeiden äärellä päivittäin, kunhan vain huomaamme katsoa ympärillemme. Maailmalla on marraskuussa muistettu Balfourin julistuksen 100-vuotispäivää. Jerusalem Post

Menora-lampunjalka Jerusalemin Vanhan kaupungin juutalaiskorttelissa. Kuva: Tuula Siljanen

Israelin ihmeitä

Israelissa saamme elää ihmeiden äärellä päivittäin, kunhan vain huomaamme katsoa ympärillemme.

Maailmalla on marraskuussa muistettu Balfourin julistuksen 100-vuotispäivää. Jerusalem Post -lehdessä kirjoitettiin, ettei julistus itsessään ollut ihme, sillä se perustui paljolti myös tuon ajan maailman- ja sotilaspolittiisiin kysymyksiin eikä vain huoleen juutalaisten kansallisesta kodista. Britannian ulkoministeri Balfour oli Jumalan käytössä, vaikka Jerusalem Postin toimittajan mukaan suurempi ihme oli se, että julistus pantiin toimeen ja että se kulminoitui Israelin valtion perustamiseen. Maailmassa on annettu monenlaisia sanallisia julkilausumia, jotka ovat jääneet arkistoihin ilman mitään vaikutusta käytännön toimenpiteisiin.

Se, että asumme itsenäisessä Israelin valtiossa, on ihme. Se, että päivittäin kohtaamme eri maista tänne muuttaneita juutalaisia, on myös ihme. Se, että saamme työskennellä Etiopiasta lähtöisin olevien Jeesukseen uskovien juutalaisten yhteydessä, on ihme. Se, että Jeesukseen uskovien juutalaisten määrä täällä on kasvanut ja että heihin suhtaudutaan paljon entistä avoimemmin, on Jumalan aikaansaama ihme. Luetteloa voisi jatkaa paljonkin.

Yksi tämän viikon käytännön ihmeistä oli se, että Jumalan sana tuli entistä elävämmäksi Jerusalemin kaupungin maallisessa kielikoulussa. Olen käyttänyt kaksi aamupäivää viikossa heprean kielen opiskeluun. Luokassani kaikki muut ovat maahanmuuttajia, joista monet ovat asuneet täällä jo pitkäänkin.

Tällä viikolla luimme sanomalehteä ja opettaja otti siitä esille yhden sanan, ”ihmetellä”. Luokassamme on useita hurskaita juutalaisia – ei tosin ketään tiukimman linjan ortodoksijuutalaista – ja he tuntevat Tooran ja Mishnan tekstit. Heti yksi heistä sanoi, että sama sana esiintyy tämän viikon synagogatekstissä, joka kertoo siitä, miten Abrahamin palvelija Elieser matkusti Mesopotamiaan etsimään Iisakille vaimoa.

Luin kotona illalla tekstin suomeksi enkä löytänyt ihmetellä-sanaa. Etsin sitten hepreankielisen Raamatun ja luin sieltä Ensimmäistä Mooseksen kirjaa. Ja sieltähän se löytyi, vapaasti hepreasta käännettynä: ”Ja mies ihmetteli ja mykistyi.” (1. Moos. 24:21)

Abraham oli antanut Elieserille selvät ohjeet ja muistuttanut häntä Jumalalta saamistaan lupauksista. Lisäksi Abraham sanoi, että Jumala lähettää enkelinsä Elieserin edeltä auttamaan häntä asiassa. Elieser, jonka nimi merkitsee ”Jumalani on apu”, sai kokea tämän käytännössä. Jumala antoi Elieserille yksityiskohtaisen vastauksen hänen rukouksiinsa Iisakin vaimon etsinnässä.

Elieser rukoili merkkiä, jotta voisi olla varma Jumalan tahdosta: ”Niin tapahtukoon, että se tyttö, jolle minä sanon: Kallista tänne vesiastiaasi juodakseni, ja joka vastaa: Juo, minä juotan kamelisikin, on juuri se tyttö, jonka sinä olet määrännyt palvelijallesi Iisakille.” (jae 14)

Kun Elieser lakkasi rukoilemasta, paikalle tuli heti Rebekka, joka toimi juuri niin kuin hän oli rukoillut. Jakeessa 21 sanotaan, että Elieser katseli Rebekkaa ääneti, jotta saisi tietää, olisiko hänen matkansa onnistunut. Heprean kielellä ilmaus on paljon voimakkaampi. Lause voidaan kääntää: ”Ja mies ihmetteli ja mykistyi.”

Monta kertaa mekin saamme mykistyneinä hiljentyä ja ihmetellä Jumalan tekoja tässä maailmassa, lähellä ja kaukana sekä omalla kohdallamme. Meidän täytyy vain vaivautua katsomaan ympärillemme. Tämä raamatunkohta kutsuu meitä paitsi nöyrästi ihmettelemään, myös lähtemään liikkeelle ihmeen ja rukousvastauksen ääreltä.

Elieser halusi viivyttelemättä palata herransa Abrahamin luo eikä jäädä nautiskelemaan juhlavieraana, vaikka Rebekan suku pyysikin häntä viipymään. Mekin saamme välillä pysähtyä rukousvastauksien ja ihmeiden äärelle ja ihmetellä, kuinka Jumala toimii. Tärkeintä eivät ole kuitenkaan ihmeet ja vastaukset vaan Herramme ja Vapahtajamme luokse palaaminen ja hänen tahtonsa toteuttaminen.

Jeesus kutsuu meitä tänäänkin luokseen riippumatta siitä, olemmeko huomanneet tai kokeneet hänen aikaansaamiaan ihmeitä. Jeesuksen itsensäkään tekemät ihmeet eivät saaneet kaikkia hänen aikalaisiaan uskomaan häneen Vapahtajana ja syntien sovittajana.

Israelin ihmeiden keskellä suurin osa juutalaisesta kansasta ei vieläkään näe eikä tunnusta, että ihmeet ovat Jumalan aikaansaamia. Se ei ymmärrä suurinta ihmettä: että Jumala itse valmisti täydellisen pelastuksen ja syntien sovituksen Jeesuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen kautta. Tästä ihmeestä haluamme kertoa täällä Israelissa, Suomessa ja kaikkialla maailmassa.

Tuula Siljanen
kirjoittaja toimii Lähi-idässä koulutus- ja opetustehtävissä

 

Lahjoita tähän työhön: