Keskustelin eräänä päivänä nuorehkon etiopianjuutalaisen naisen kanssa. Puhuimme siitä, kuinka hänen tiensä johti Etiopiasta Israeliin. Hän oli monien vaiheiden kautta

Monet Israeliin muuttaneet juutalaiset ovat odottaneet paljon tulevaisuudelta. Elämä tuo eteen hyviä ja huonoja asioita, asutaanpa missä hyvänsä. Kuva: Juhani Koivisto

Uusi asukas lupausten ja odotusten maassa

Keskustelin eräänä päivänä nuorehkon etiopianjuutalaisen naisen kanssa. Puhuimme siitä, kuinka hänen tiensä johti Etiopiasta Israeliin. Hän oli monien vaiheiden kautta päätynyt Jerusalemiin Etiopian pohjoisosassa sijaitsevasta pienestä Gonderin kaupungista.

”En varhaislapsuudessani tiennyt olevani juutalainen. Todennäköisesti vanhempani halusivat suojella minua, sillä juutalaisiin ei suhtauduttu Etiopiassa kovin myönteisesti. En kokenut kotimaassani minkäänlaista syrjintää ennen kuin isoäiti kertoi, että olemme juutalaisia. Naapurit saivat tietää asista, ja sen jälkeen jotkut hyljeksivät meitä”, ystäväni kertoi.

Perhe asui kaupungissa, jonka asukkaista suurin osa oli kristittyjä. Hänen vanhempansakin olivat uskovia. Kun vanhemmat sitten kertoivat lapsille juutalaisesta taustasta, perhe muutti Addis Abebaan valmistautuakseen muuttamaan Israeliin. Odotus kesti kymmenen vuotta, kun perheen taustoja tutkittiin.  Isoäiti  oli muuttanut Israeliin jo aikaisemmin. Viimein paperiasiat saatiin kuntoon. Loppujen lopuksi Israeliin muutti  samalla lennolla koko iso suku, kaikkiaan 13 perhettä.

Unelmat ja todellisuus

Etiopianjuutalaiset odottivat ajatuksissaan enemmän muuttaessaan Israeliin.
”Meille Israel oli maa, joka vuoti hunajaa, ja kuvittelimme kaiken olevan paremmin kuin Etiopiassa. Todellisuus tuli vastaan heti kun meidät vietiin lentokentältä asumaan asuntovaunuihin.”

Ystäväni pääsi opiskelemaan, mutta hänen isänsä sairastui ja hän joutui keskeyttämään opintonsa ja palaamaan kotiin tukeakseen isäänsä ja äitiänsä.

Kielen oppiminen ja työn löytyminen eivät olleet helppoja. Isän tilanteen helpotuttua ystäväni muutti Jerusalemiin.
”Minulla on nyt vakituinen työpaikka ja olen naimisissa Etiopiasta muuttaneen juutalaisen kanssa. Meillä on kaksi lasta.”

Maa, jonka Jumala lupasi kansalleen

”Etiopialainen, juutalainen, israelilainen, mikä on sinun identiteettisi?” kysyin häneltä.
”En koe olevani israelilainen, koska en ole syntynyt täällä. Olin 17-vuotias, kun muutimme tänne. Olen ensisijaisesti juutalainen, joka uskoo Jeesukseen omana Messiaanaan”, hän vastasi.

Etiopiasta ystäväni kaipaa ihmisiä, ihmisten kärsivällisyyttä, ilmastoa, kulttuuria ja siellä olevia ystäviä. Hänen mielestään kaikkien juutalaisten sekä Etiopiasta että muualta pitäisi muuttaa Israeliin, sillä Israel on maa, jonka Jumala lupasi omalle kansalleen.

Taaksepäin omaa elämänpolkuaan ajatellen ystäväni sanoo, että lasten takia täällä on hyvä olla – siitäkin huolimatta, että Etiopiasta muuttaneet juutalaiset kokevat jatkuvasti syrjintää ihonvärinsä vuoksi.
”Lapsenikin ovat jo päältäpäin erilaisia kuin muualta tulleet juutalaiset, vaikka he ovat syntyneet täällä. Vakuutan heille aina, että meille annettu ihonväri on kaunein koko maailmassa.”

Sukupolvet muutosten keskellä

Monet iäkkäät ihmiset, jotka ovat muuttaneet Etiopiasta Israeliin, ovat hyvin yksinäisiä. Entinen yhteisöllinen elämäntapa on murtunut. Heidän aikuiset lapsensa ovat kiireisiä rakentaessaan omaa elämäänsä  ja vanhukset ovat yksin kotona. He eivät osaa hyvin hepreaa eivätkä rohkene lähteä yksin kodin ulkopuolelle. Monet heistä sairastavat masennusta ja diabetesta.
”Lapsemme eivät enää halua puhua amharaa. He käyvät koulua hepreaksi ja omaksuvat israelilaisen kulttuurin. Oma etiopialainen kulttuurimme on muutoksessa sekä kotona että seurakunnassa.”

Arvokkaimpana asiana ystäväni pitää elämässään sitä, että on saanut kasvaa lapsenuskosta elävän Jumalan – Jeesus-Messiaan – tuntemiseen.
”Jeesus antaa ilon ja voiman elää. Messiaaninen seurakunta on minulle hengellinen koti. Siellä haluan palvella erityisesti rukoustehtävässä ja kasvaa Jeesuksen tuntemisessa.”

Ystäväni rukoilee, että mahdollisimman moni israelilainen voisi avata sydämensä Jeesukselle. Hän on kiitollinen erityisesti siitä, että hänen puolisonsa on tänä keväänä tehnyt sen ja saanut uskon lahjan.

Kristityllä on kotiväkeä kaikkialla

Omat ajatukseni kääntyvät Suomeen. Kuka minä olen: suomalainen, iranilainen, afgaani, irakilainen, sudanilainen, somali, kristitty, muslimi, pohtii moni Suomeen muuttanut. Moni heistä on saanut kohdata Jeesuksen ja liittyä Jumalan perheväkeen.

Rukoukseni on, että me Jeesuksen omat voisimme kaikkialla  rohkaista erilaisiksi itsensä kokevia ihmisiä löytämään tien kotiin, Jumalan perheeseen. Jeesus haluaa antaa meille kaikille voimia ja kestävyyttä osoittaa rakkatta kaikenlaisille ihmisille ja  sanoutua irti kaikesta syrjinnästä.

Tuula Siljanen
Kirjoittaja toimii Lähi-idässä koulutus- ja opetustehtävissä.