Vähänpä tiesin, mikä minua odotti, kun viisikymmentäyksi vuotta sitten vastasin sisäisen painiskelun jälkeen Jumalalle ”kyllä”. Olin varusmiehenä joutunut potilaaksi Kouvolan

Sakari Valkama oli perheineen lähetystyössä Japanissa vuodesta 1975 vuoteen 2000 kotimaanjaksot poislukien. Kuva: Valkaman perhealbumi

Hyvässä suunnitelmassa

Vähänpä tiesin, mikä minua odotti, kun viisikymmentäyksi vuotta sitten vastasin sisäisen painiskelun jälkeen Jumalalle ”kyllä”. Olin varusmiehenä joutunut potilaaksi Kouvolan sotilassairaalaan, ja olin lukemassa lähetystyöstä kertovaa kirjaa, kun kuulin korvissani kysymyksen, jota en kuitenkaan oikeasti kuullut. Koskaan aikaisemmin eikä sen jälkeenkään minulle ei ole ollut niin selvää, että puhuttelija oli itse Jumala. ”Tahdotko lähteä sinne, minne Minä sinut lähetän?”

Välähdyksenomaisesti tajusin, että olin suunnitellut koko elämäni eläkeikään saakka oman mieleni mukaiseksi. ”Maalle papiksi, koska ihmiset maalla ovat mukavia. Punatiilitalo, punainen Saab pihalla, keinutuoli takan edessä.” Jos vastaisin Jumalalle kyllä, en tietäisi tulevaisuudesta mitään! Voisin joutua lähetystyöhön vaikka Afrikkaan, asumaan risumajassa, jossa katosta vuotaa vesi, hämähäkit ja käärmeet seuralaisinani. Näin oikeasti siinä hetkessä ajattelin.

Oli kuin suunnittelemani tulevaisuus olisi ollut toisessa, nyrkkiin puristetussa kämmenessäni, ja toiselle, avoimelle kämmenelleni Jumala halusi antaa jotakin, joka saattoi pitää sisällään vaikeuksia, vastuksia, vaivannäköä ja vaaroja. Ymmärsin, että minun oli valittava joko oma suunnitelmani, tai annettava Jumalalle avoin valtakirja elämääni varten. Sisäisen kamppailun jälkeen suostuin luopumaan omasta suunnitelmastani ja sanomaan ”Kyllä!” Seurauksena on ollut rikas ja mielenkiintoinen elämä!

Miten on, ovatko sinun ”kämmenesi” avoimet?

Sakari Valkama
kirjoittaja on toiminut lähetystyössä Japanissa vuosina 1975–2000.

Käy kurkkaamassa videojoulukalenterin päivän luukkuun täällä!

Lahjoita tähän työhön: