Olen viime kuukausina ollut kouluttajana useassa tilanteessa, jossa tavalliset suomalaiset hakevat eväitä maahanmuuttajien kohtaamisiin. Olen saanut itsekin uutta intoa jakamiseen,

Eväitä maahanmuuttajien kohtaamisiin

Olen viime kuukausina ollut kouluttajana useassa tilanteessa, jossa tavalliset suomalaiset hakevat eväitä maahanmuuttajien kohtaamisiin. Olen saanut itsekin uutta intoa jakamiseen, kun tapaan ihmisiä, jotka viikosta toiseen antavat omaa aikaansa tehdäkseen Suomeen tulleille turvapaikanhakijoille sopeutumisesta edes vähän helpompaa. Monet ovat olleet ihmisinä ihmisten rinnalla ja samalla rikastuneet itsekin.

Lähtö pakon edessä aiheuttaa pelkoa, traumoja ja toivottomuutta

Omasta maastaan pois lähteminen vaikkapa sodan jaloista on kenelle tahansa vaikea ja traumaattinen kokemus. Pelko on yksi päällimmäisistä tunteista, joihin pakolainen joutuu tottumaan. On aivan eri asia muuttaa toiseen maahan omasta tahdostaan vaikkapa etsimään uutta alkua ja uusia haasteita elämäänsä sekä oppimaan uusia asioita. Paljon vaikeampaa on muuttaa pakon edessä, kun oma ja läheisten henki on uhattuna. Tämä on aina jonkinasteinen kriisi ihmisen elämässä. Moni vieraasta maasta turvaa hakeva on saattanut kokea ja nähdä sodan kauhuja läheltä. Väkivallan ja kuoleman lähelle joutuminen vaikuttaa ihmiseen monin tavoin. Toivottomuus voi vallata mielen.

Koulutustilaisuus Kuopiossa. Kouluttajana Elisabet Elo.

Koulutustilaisuus Kuopiossa. Kouluttajana Elisabet Elo. Kuva: Jyrki Eeva

Uudessa maassa epävarmuus on arkipäivää

Vie aikansa sopeutua uuteen maahan, kulttuuriin ja olosuhteisiin. Monet kokevat juurettomuutta, outoutta ja vierautta. Epävarmuus on arkipäivää.

Uskonnon asema ihmisen elämässä korostuu silloin entisestään. Sen valossa voi yrittää ymmärtää kaikkea tapahtunutta. On helpottavaa nähdä mennyt, nykyisyys ja tuleva Jumalan kädessä olevana todellisuutena. Jopa kotimaassaan Jumalasta ja uskonnosta vieraantuneet alkavat helposti tällaisina aikoina turvata Jumalaan ja etsiä häneltä apua elämänsä kysymyksiin.

On hyvä, että kristityt opiskelevat edes vähän siitä uskonnollisesta maailmasta, jossa maahanmuuttajat elävät. Useimmille se merkitsee islamin perusteisiin tutustumista. Mitä enemmän tietää, sitä vähemmän on ennakkoluuloja. Vierasta uskontoa kohdatessa joutuu puntaroimaan myös omaa uskoaan. Miksi minä olen kristitty? Mikä minun uskossani on tärkeää ja miten sitä voi viestittää sellaiselle, jolla ei ole kristinuskosta tai Raamatun Jeesuksesta juuri mitään tietoa?

Kristityt ovat toimineet valppaasti

Monet seurakunnat ja yksittäiset kristityt ovat onneksi olleet valppaina ja järjestäneet tilaisuuksia, joissa kantaväestö ja uudet tänne tulleet ihmiset voivat tutustua toisiinsa. Lähetysjärjestöissä on paljon tietotaitoa erilaisissa kulttuureissa selviämisestä. Jokainen lähetystyöhön kouluttautuva saa runsaan opetuspaketin sopeutumistaidoissa. Jokainen kotimaahan palannut lähetystyöntekijä voi olla arvokas apu esimerkiksi suomen kieltä opetettaessa. Heillä on omakohtaista kokemusta siitä, mitä on opiskella vierasta kieltä – joutua aikuisena taas lapsen asemaan.

Lisää näistäkin asioista voi oppia vaikkapa osallistumalla Missiofoorumiin Ryttylässä 23.- 24.4.2016.

Teksti: Elisabet Elo

Aiheesta lisää myös 13 minuutin Raamattuavain Extra: Maahanmuuttajat kohdattavana -äänitteessä.