Heräämme neljältä, syömme aamupalan ja lähdemme viideltä Addis Abebasta. Edessä on 435 kilometriä, ja aika-arvio matkaan on 6−7 tuntia, kun lähdemme

Arba Minch −seurakuntalaiset rakentavat kirkkoa

raamattuavain_extra_matkale

Heräämme neljältä, syömme aamupalan ja lähdemme viideltä Addis Abebasta. Edessä on 435 kilometriä, ja aika-arvio matkaan on 6−7 tuntia, kun lähdemme ajoissa liikkeelle. Eteneminen sujuisi täällä parhaiten ihmisten nukkuessa. En ymmärrä tätä.

Tiet ovat monin paikoin vaurioituneita. Etiopian sadekausi saa asfalttitienkin muuttumaan todella vaikeakulkuiseksi. Tienvarsille rakentuneet kylät ja kaupungit pudottavat nopeudet, puhumattakaan liikkeelle lähteneistä ihmisitä. Auringon noustua tiellä alkaa olla kulkijoita. Tie täyttyy, ja autoilijan pitää pahimmillaan pyrkiä eteenpäin kävelijöiden keskellä. Nyt ymmärrän jotain siitä, mikä tekee matkan hitaaksi.

Tiellä kohtaamamme nuorimies pureskelee jo aamusta huumaavia lehtiä.

Monilla kulkijoilla on vesikanisterit mukana. Erään kylän tai kaupungin kohdalla juoksee ihmisiä tiellä kirkuen ja voihkien. Vastassamme on auto, jossa ehkä tuodaan vainajaa kotiin haudattavaksi. Metelöivät ihmiset piirittävät meitä. Pääsemme kuitenkin ihmismassan läpi, ja matka jatkuu. Kyläläisiä kertyy lisää tielle.

Seuraavassa kylässä tapahtuu myös. Siellä juoksee paljon ihmisiä. Kaksi miestä retuuttaa toisiaan ja kyläläiset kerääntyvät heidän ympärilleen. Ilmiselvästi tappelu, ja näyttää siltä, että koko kylä juoksee katsomaan. Kylä on kyllä vähintään kilometrin pituinen, eivätkä kaikki tiedä, mitä milläkin kohdalla juuri tapahtuu.

Näyttää siltä, että tiellä Addis Abebasta Arba Minchiin talot ovat tien molemmin puolin ja muodostavat pitkiä mutta kapeita asutusalueita. Kauempana kyllä näkyy siellä täällä rakennuksia. Mutta tie on merkittävä, sitä pitkin on hyvä kävellä, vaikka sade saisi maan mutaiseksi.

Maastoauto ja varjot – nämä ovat tarpeen, kun kuljetaan kohti etelää Etiopiassa.

 

Lähettimme Mirjami Uusitalo ja seminaariopiskelija, evankelista Tafesevh Deyama

Lähettimme Mirjami Uusitalo ja seminaariopiskelija, evankelista Tafesech

Arba Minch ja lähettimme Mirjami Uusitalo ja Anna Vähäkangas saavat meidät vieraikseen. Pikainen visiitti kaupungin keskustassa kertoo kaupungin olevan rakenteeltaan meille suomalaisille perinteisempi. Pääkadulta lähtee päällystettyjä sivukatuja, ja näin kaupunki on muodoltaan jotain muuta kuin kilometrejä tien vierellä.

Pääsen haastattelemaan Mekane Yesus -kirkon lounaisen synodin pappisseminaarin opiskelijoita. Kysyn Tafesech Deyamalta, joka on toiminut evankelistana ennen opiskelemaan tuloa, mitä omakielinen Raamattu hänelle merkitsee. Hän kertoo, että voi kirjoitetusta Raamatusta opettaessaan lainata sitä sanatarkasti. Jos hän joutuu tekemään itse kuulijoille käännöksiä puhuessaan teksteistä, silloin saattaa jotain teksin sisällöstä jäädä kertomatta. Mirjami ja Anna työskentelevät raamatunkäännöstyössä, ja ennen opintojaan Tafesech on ollut mukana Mirjamin tiimissä sihteerinä.

Uudessa etiopialaisessa kättelytervehdyksessä laitetaan kättelevien käsien olkapäät muutamaan kertaan yhteen.

Haastattelen Kansanlähetyksen stipendillä, siis Suomen kristittyjen tuella, opiskelevaa Kusse Ayanoa.

Kolmatta vuotta opiskeleva 28-vuotias Kusse on perustanut neljä uutta seurakuntaa ennen opintojensa alkua.

Kusse, kuten täällä etunimillä puhutellaan, on perustanut neljä seurakuntaa. Minua kiinnostaa, miten kaikki on tapahtunut. Kusse kertoo: Hän meni ystäviensä kanssa rukoillen kyliin, joissa Jeesusta ei vielä tunnettu. He saarnasivat Jeesuksesta. Kun viisi oli ottanut vastaan Jeesuksen, he miettivät, miten saisivat paikalle kirkon. Nyt noissa seurakunnissa käydään opettamassa, ja  opintojensa avulla Kusse tahtoo olla vahvistamassa niitä.

Kirkko on täynnä, ehkä tuhat ihmistä.

Mekane Yesus -kirkon jumalanpalvelus saa penkkiin liimautuneen suomalaisen, forenzin, kuten täällä ulkomaalaisten perään huudellaan, sulamaan. Ellen olisi äänittänyt radio-ohjelmaa varten, olisin taputtanut ja liikehtinyt muiden mukana. Aplodit annetaan Jumalan ylistykseksi, ja ilo tarttuu.

Saarnan saan Mirjamin tulkkaamana. On jumalanpalveluksen kohokohta, sillä haluan kuulla täkäläisen saarnan. En ymmärrä amharan kieltä, mutta Mirjamin tulkkaamana ymmärrän saarnan. Saarnan jälkeen rukoillaan, että opetus saisi jäädä elämäämme, että toimisimme sen mukaan.  Pyhäpäivä on Lähimmäisen sunnuntai, ja saarnatekstinä teksti suurimmasta käskystä, Mark. 12:28−34.

Saarnaaja rakentaa puheensa huolella. Sen lomassa hän opettaa kristinuskon perusasioita, mutta kuljettaa opetusta lähimmäisestä koko ajan eteenpäin. Hän tuo kuulijat Jumalan sanan kanssa kasvokkain, opettaa ja kutsuu parannukseen. Saarnaa kuunnellessa en ihmettele, että Mekane Yesus -kirkossa on herätystä − Jumalan sanaa saarnataan ja annetaan sen tehdä kuulijoissa työtään. Kutsuisin tämän nimeltään minulle tuntemattomaksi jääneen saarnaajan Suomeen opettamaan aiheesta Radio Dein Raamattuavain-ohjelmissa.

Kirkon jälkeen ihmiset kantavat rakennuspuita kirkon työmaalle – jumalanpalvelus pidettiin keskeneräisessä kirkossa.

Paljon olisi vielä kerrottavaa näistä kahdesta päivästä, mutta vuorokausi juuri vaihtui, ja aamulla jatkamme matkaa. Mitä voisin tähän vielä kirjoittaa, jotta sydämesi kiinnittyisi ihmisiin, joiden keskellä saan nyt hetken olla?

Jumalanpalveluksessa kerättiin rahaa kirkon rakentamiseen. Siellä oli huutokauppa, jossa myytiin ihmisten tuomia tarvikkeita kirkon rakentamisen hyväksi. Aamulla pidetyn pyhäkoulun lapset lahjoittivat 31 birriä kirkolle − miksen voisi sanoa, että rakentakaamme kirkkoamme niillä varoilla, jotka Herra on meille suonut.

Lue kevään 2016 matkan bloggaukset:
15.4.2016 Matkalla maahanmuuttajatyöhön, Saksa, Berliini
18.4.2016 Jokainen tarvitsee jonkun ystäväkseen, Saksa, Berliini
20.4.2016 Täällä ollaan, eikä muuta voida, Kreikka, Ateena
22.4.2016 Tämä siemen itää pitkin Eurooppaa, Kreikka, Ateena

Veijo Olli, moskiittoverkon alla, Arba Minch, kello 0:08

Artikkelin kirjoittaja Veijo Olli on Kansanlähetyksen radio- ja tv-työn koordinaattori. Tutustu Veijoon ja tilaa hänen rukouskirjeensä tästä linkistä.

Lue myös Raimo Tuppuraisen kirjoitus nuoren seurakunnan voimainponnistuksesta Arba Minchin kirkkoprojektissa tästä.

Raamatunkäännöstyö


Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna