Novosibirskissä työskentelevien Aitamäkien sydämellä on tällä hetkellä Inkerin kirkon lapsityön kehittäminen Siperiassa. Kansanlähetyksen lähetystyöntekijät Mari ja Markus Aitamäki asuvat perheensä

Lähetystyöntekijät Mari ja Markus Aitamäki ovat huomanneet, että Siperiassa ihmiset puhuvat mielellään uskonasioista. Kuva: Matti Korhonen/Uusi Tie

Aitamäet hakevat Siperiaan sopivaa seurakuntakulttuuria

Novosibirskissä työskentelevien Aitamäkien sydämellä on tällä hetkellä Inkerin kirkon lapsityön kehittäminen Siperiassa.

Kansanlähetyksen lähetystyöntekijät Mari ja Markus Aitamäki asuvat perheensä kanssa Novosibirskin miljoonakaupungissa. Novosibirskin lisäksi he vierailevat Omskissa ja lähikylissä Inkerin kirkon työssä.

Novosibirsk. Uusi Siperia. Kun Aitamäen perhe saapui kaupunkiin neljä vuotta sitten, heillä ei ollut mitään käsitystä siitä, mitä he tulisivat tekemään. Markuksen piti olla seurakunnan uuden kirkkoherran tukena, mutta tämän valitsemiseen meni neljä vuotta.

Kutsumus ja paikka ovat kyllä neljän vuoden aikana kirkastuneet. Käytännössä Aitamäet ovat mukana kaikessa seurakunnan toiminnassa. He palvelevat siellä, missä tarvitaan, ja kannustavat vastuunkantajia. Työ voi olla jumalanpalvelusten toimittamista, lapsityöntekijöiden koulutusta, kitaransoittoa, inkeriläismummojen tapaamista, nuorten kanssa pelailua tai tavoittavan työn kehittämistä.

Aitamäet näkevät tärkeäksi, että lähetystyöntekijät eivät itse tee kaikkea vaan vastuu on paikallisten harteilla.

– Kutsumukseni on varustaa naisia ja miehiä työhön. Haluan rohkaista palvelemaan. Tällä hetkellä ehkä eniten aikaani menee lapsityön organisoimiseen, Mari Aitamäki kertoo.

Markus huomauttaa, että Suomessa seurakuntatyöllä on pitkät perinteet. Toisin on Venäjällä, jossa neuvostoajan ateismi sai aikaan sen, ettei ihmisillä ole käsitystä siitä, mikä on seurakunta.

– Yritämme paikallisten ihmisten kanssa löytää, mitä tarkoittaa, että olemme seurakunta ja miten sitä rakennetaan. Meilläkään ei ole suoria vastauksia, koska olemme eri kulttuurista. Emme voi tuoda tänne suoraan suomalaista seurakuntakulttuuria. Se mikä toimii Suomessa, ei välttämättä toimi täällä.

Aitamäet kokevat lähetystyön hyvin kokonaisvaltaisena tehtävänä. Koko elämä on lähetystyötä.

– Ei voi tehdä sellaista eroa, että tänään olen lähetystyössä ja huomenna en ole. Aina kun ulkomaalaisena avaat suun, ihmiset kysyvät, kuka olet. Vastaan silloin, että olen pappi ja olen täällä kirkossa töissä, vuosi sitten Inkerin kirkon pastoriksi vihitty Markus sanoo.

Puolentoista miljoonan asukkaan Novosibirsk on Venäjän kolmanneksi suurin kaupunki. Kuva: Matti Korhonen/Uusi Tie

Siperiassa arvostetaan uskoa Jumalaan

Novosibirsk on sykkivä miljoonakaupunki eteläisessä Siperiassa. Aitamäkien naapurustossa kohoaa parikymmenkerroksisia taloja. Viereen rakennettava kerrostalo on hiljattain sulkenut Aitamäkien keittiöstä näkymän Ob-joen yli kaupungin keskustaan. Kaupungista löytyy kulttuuritarjontaa, moderneja kauppakeskuksia ja monipuolisia harrastusmahdollisuuksia. Liikenne on hermostuttavan vilkas jo aamukuudelta.

Kirkkoja ei joka kulmalla kohoa, sillä kaupunki on rakennettu suurelta osin neuvostoaikana. Moni on kastettu lapsena ortodoksikirkossa, mutta uskon sisältö on jäänyt useimmille epämääräiseksi. Ikean naapurissa seisova kookas Juman moskeija kertoo kaupungin merkittävästä muslimivähemmistöstä. Luterilaisuus on pienen pieni vähemmistö: Inkerin kirkon seurakuntaan kuuluu noin viisikymmentä jäsentä.

Siperiassa on helppo puhua uskosta, ainakin jos on ulkomailta tullut lähetystyöntekijä. Hengelliset keskustelut voivat herätä lasten syntymäpäivillä, kampaajalla tai jopa kaupan kassalla. Kommunismi ei kyennyt tappamaan ihmisten hengellistä etsintää.

– Suomessa uskovaisuutta usein vähätellään, mutta täällä arvostetaan sitä, että joku uskoo Jumalaan. Moni sanoo itsekin uskovansa, mutta se, mihin he uskovat, on vähän kysymysmerkki, Mari Aitamäki sanoo.

Kristinuskoon saattaa sekoittua luonnonuskonnollisuutta tai taikauskoa. Jotkut kummastelevat luterilaista kirkkoa ja pitävät sitä lahkona. Toisaalta erilaisuus kiehtoo. Eräs tuttu perheenäiti kysyi, mistä johtuu, että Mari ja Markus ovat niin ystävällisiä ja sydämellisiä, erilaisia kuin ortodoksit. Äiti myös sanoi haluavansa omille lapsilleen jotain samanlaista, mitä Aitamäkien perheessä on.

– Vastaan aina, että tärkeintä on, että uskoo Jeesukseen, kuului sitten luterilaiseen, ortodoksiseen tai vaikka baptistikirkkoon. Tärkeintä on suhde Jumalaan. Sanon myös, että meidän seurakuntamme on avoin ja sinne voivat kaikki tulla, Mari kertoo.

Matti Korhonen, Uusi Tie

Artikkelin kirjoittaja on Uuden Tien toimituspäällikkö

Artikkelin pidempi versio on julkaistu Uusi Tie -lehdessä 44/2018. Lue lisää tästä

Tule mukaan!

  • Myös Sinä voit olla Suuressa Mukana ja tukea Aitamäkien työtä Venäjällä kertalahjoituksella tai ryhtyä kuukausilahjoittajaksi antamalla tiedot sivun oikeassa laidassa (mobiilissa alla) oleviin kenttiin.
  • Kertalahjoituksessa suoraan pankkiin,  tilinumero on FI83 8000 1501 5451 08 ja viite 20064.
  • Tule mukaan rukoilemaan Aitamäkien työn puolesta. Tilaa heidän uutiskirjeensä tästä